LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

Transkriptio

1 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU X Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 214

2

3 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskentaperiaate KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 214 LAPISSA VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Simojoen vesistöalue Vesistötarkkailun tulokset Simojoki KALATALOUSTARKKAILU Kaisajoen sähkökoekalastukset Copyright Pöyry Finland Oy

4 Aineisto ja menetelmät YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Turvetuotantoalueiden sijaintikartat Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupaikkojen sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 26). Lapin ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään Lapin TE-keskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään (dnro 3121/ ) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman (dnro 1139/ ). Vuoden 214 tarkkailu toteutettiin em. tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 214 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden joilla ei tehdä tarkkailua, päästöt lasketaan tarkkailukohteiden ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 214. Päästötarkkailua toteutettiin 11 kohteella ja lisäksi Ternuvuomalla tehtiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisten vesistötarkkailupisteillä. Lisäksi tehtiin kalataloudellista tarkkailua, joka käsitti vuonna 214 sähkökoekalastuksia Kaisajoella. Muiden turvetuottajien tarkkailut Lapissa toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukauden 214 ( ) keskilämpötila Rovaniemellä oli 2,8 o C, mikä oli 1,9 o C, keskimääräistä ( ) korkeampi (Kuva 2-1). Talvi (marrasmaaliskuu) oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi. Vain tammikuu oli lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä muiden talvikuukausien keskilämpötilan oltua 4,1 o C tavanomaista korkeampi. Ero oli suurimmillaan helmikuussa: 7,3 o C. Joulukuussa Seljamyrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa ja joulukuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden (Kuva 2-2). Kuva 2-1 Tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Kuva 2-2 Tarkkailukauden kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Joulukuun poikkeukselliset sääolosuhteet näkyivät myös vesistöjen ja turvetuotantoalueiden virtaamissa (Kuva 2-3 ja liite 4). Lopputalvi oli sademäärältään lähellä keskimääräistä. Edellä mainittujen sääolojen seurauksena maaliskuun lopussa oli lunta normaalia vähemmän. Kevät (huhti-toukokuu) ja syksy (syys-lokakuu) olivat sääoloiltaan tavanomaisia. Kesä (kesä-elokuu) oli kokonaisuutena 1,6 o C keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärä oli 27 % pienempi. Koko tarkkailukauden sadesumma (61 mm) oli hyvin lähellä vuosien keskiarvoa. Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat koko tarkkailujakson osalta kuukausikeskiarvoista laskien 18 % pienempiä kuin vertailujaksolla (Kuva 2-3). Maalishuhtikuuta lukuun ottamatta virtaamat olivat pienempiä kaikkina muina kuukausina. Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson ( ) keskiarvoa 4 % pienempi. Tammi-huhtikuussa virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia, mutta kesällä ne olivat pienempiä (Kuva 2-3). Tornionjoen Karungissa mitattu koko tarkkailujakson keskivirtaama oli 8 % vertailujakson ( ) keskiarvoa pienempi. Vain helmi-huhtikuussa sekä kesäkuussa virtaamat olivat tavanomaista suurempia (Kuva 2-3). Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Kuva 2-3 Kemijoen, Simojoen ja Tornionjoen virtaamat sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 215). 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Ko. valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Tässä tarkkailussa on mukana 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 214 oli ha (Taulukko 3-1). Pinta-ala oli 1,2 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 1 13 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) ja se kasvoi edellisvuoteen nähden 21 %. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt seitsemässä vuodessa 12 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes viisinkertaistunut. 4 Taulukko 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pintaalat vuonna 214. Pinta-ala yhteensä -sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki yhteensä Kuva 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden pinta-alan kehitys vuosina Kuvassa Kuva 3-2 on esitetty tuotannossa olevan pinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien vesistöalueittain. Suurista vesistöalueista selvin kehityssuunta on ollut Tornionjoella, jossa pinta-ala on pienentynyt. Copyright Pöyry Finland Oy

9 5 Kuva 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden tuotannossa olevan pinta-alan kehitys vesistöalueittain vuosina Kesällä %:lla kokonaispinta-alasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus, 2 %:lla laskeutusallas ja 4 %:lla ruokohelpikenttä (Taulukko 3-2). Talvella pintavalutus oli käytössä 44 %:lla ja laskeutusallas 56 %:lla tuotantoalasta. Osalle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Simojoella ympärivuotisen pintavalutuksen osuus oli 54 % kokonaispinta-alasta, Kemijoella 4 %, Tornionjoella 18 % ja Kaakamojoella 55 % (Kuva 3-3). Taulukko 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 214. Vesistöalue Pinta- Pinta- Lask. Lask.allas/ Ruokohelpi- Ylivuotovalutus valutus/ allas virtaaman- kenttä/ kasv.kenttä/ lask. allas säätö lask.allas la ha ha ha ha ha ha Simojoki Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki yhteensä Kuva 3-3 Ympärivuotisen pintavalutuksen pinta-alat ja kokonaispinta-alat vuonna 214. Copyright Pöyry Finland Oy

10 Vuodesta 28 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 16 % ja talviaikaisen 84 % (Kuva 3-4). Sitä vastoin pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa kesällä 47 % ja talvella 24 %. 6 Kuva 3-4 Lapin turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesä- ja talviaikana vuosina TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät sekä tuotantomuodot liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 7 Vesistöalue Luvan haltija Kunta Lupa Lupa voimassa Tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, PSY 39/5/1 21* Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/7/1, VHO 7/149/1 216 Saariaapa Vapo Oy Simo PSAVI 167/214/1, Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/4 21* Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSAVI 27/12/ Latva-aapa STJ Oy Simo PSAVI 64/12/1, Lyypäkinaapa STJ Oy Simo PSAVI 63/12/1, Palosuo STJ Oy Simo PSAVI 138/12/1, Iso-Tuohiaapa STJ Oy Simo PSAVI , nro 1/213/1 222 Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, ; VHO 1/665/3, Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 13/4/1 214* Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, VHO 5/1281/3 214* Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, ; VHO , 12/283/1 tuotanto päättynyt 214 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, VHO 7/79/1 215 Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSVEO 62/93/1, PSY 16/2/1 212* Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 tuotanto päättynyt 214 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSY 12/7/1 214* Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, tuotanto päättynyt 214 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio PSAVI 166/214/1, tuotanto päättynyt 214 Martimo Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, tuotanto päättynyt 25 Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 tuotanto päättynyt 213 Teuravuoma Vapo Oy Kolari SRRJK M 13//liite 2, PSY 78/2/1 21* Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1, , tuotanto päättynyt 212 Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y tuotanto päättynyt 211 * luvan tarkistamishakemus AVI:ssa käsiteltävänä 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa käsitelty tarkkailujakso on Tarkkailukaudella 214 suokohtaista tuotantovaiheen päästötarkkailua toteutettiin 1 kohteella (Taulukko 4-2). Seitsemällä kohteella tarkkailu oli ympärivuotista, joskin Teuravuomalla tarkkailu aloitettiin tammikuussa. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli osan tarkkailujaksosta kolme kohdetta, joista kaksi oli jo tuotannossa olevien soiden lisäalueita (Latva-aapa ja Lyypäkinaapa). Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkailtiin seitsemällä kohteella ja virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla yhdeksällä tarkkailukohteella. Tarkkailukausi 214 sujui lupapäätösten mukaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 4-2 Päästötarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 214. Tuotantoalue Pvk Vesistö- Tuottaja Mittapadon Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittausojitus alue valuma-alue ajanjakso ajanjakso ha kpl Ympärivuotinen tarkkailu Keskiaapa pvk2-3 K Kemijoki Vapo Oy Latva-aapa pvk/kosteikko K Simojoki STJ Latva-aapa pvk/kosteikko yp Simojoki STJ T - Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 353 / Lyypäkinaapa pvk1 E Simojoki STJ Lyypäkinaapa pvk1yp Simojoki STJ T - Saariaapa pvk1 E Simojoki Vapo Oy Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy T - Teuravuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy Varesaapa pvk2 K Simojoki Vapo Oy Varesaapa pvk2yp Simojoki Vapo Oy T - Tuotantokauden aikainen tarkkailu Laukkuvuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy Rakkaviidanaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy Rakkaviidanaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy T - Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä Kemijoki Vapo Oy Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä yp Kemijoki Vapo Oy T - Suksiaapa la/rh1 Kemijoki Vapo Oy Suksiaapa la yp/rh1yp Kemijoki Vapo Oy T - Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy V kevät Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Latva-aapa lisäalue la Simojoki STJ Lyypäkinaapa lisäalue la Simojoki STJ Muljunaapa pvk3 E Kemijoki Vapo Oy Yht. 243 T = tehon tarkkailupiste V = vain virtaamamittaus: Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuussa kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheessa olevilla kohteilla näytteitä otettiin myös talviaikaan (marras-maaliskuu) kahden viikon välein mikäli alueella suoritettiin aktiivisia kuntoonpanotöitä ja muutoin kerran kuukaudessa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä Päästöjen laskentaperiaate Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohteen läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (213) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. 9 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 32 mm. Latva-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Lisäalueen kunnostustoimia tehtiin syksyllä 213 ja heinäkuussa 214. Laukkuvuomalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 144 mm. Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja karheensiirtomenetelmällä. Tuotantopäiviä oli 8 aikavälillä Pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa sekä syys-lokakuussa. Sadanta oli 271 mm jaksolla Lyypäkinaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Muita kunnostustoimia tehtiin heinä-, syys- ja lokakuussa. Lisäalueen kuntoonpanotöitä tehtiin heinäkuussa. Muljunaavan pvk3 oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa talvella ja keväällä. Varsinaisia kuntoonpanotöitä ei tällöin tehty. Rakkaviidanaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 54. Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, heinä- ja elokuussa. Sadanta jaksolla oli 291 mm. Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 86. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 297 mm. Suksiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 254 mm. Teuravuomalla tuotettiin jyrsin- ja palaturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin tou- Copyright Pöyry Finland Oy

14 ko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Kasvillisuuskosteikon teko aloitettiin Sadanta jaksolla oli 23 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 92. Pumppaus oli ympärivuotista. Sadanta jaksolla oli 31 mm. Vuosi- ja peruskunnostustöitä tehtiin touko-, heinä-, elo- ja lokakuussa. 1 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Tarkkailukaudella 214 mitattiin kahdeksalla tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella virtaamaa jatkuvatoimisella mittalaitteella (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 1 l/s km 2 vaihdelleen välillä 2,7 17,1 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Keskivaluma oli samalla tasolla kuin vuosina keskimäärin. Tuotantoalueiden väliset valumaerot johtuvat paikallisten sääolojen ohella tuotantoalueiden ominaisuuksien eroista. Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat (Mq) sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat vuosilta Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Pintavalutuskenttä d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa* pvk ,1 1,2 31 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Latva-aapa** pvk/kost ,3 3 Laukkuvuoma pvk ,7, virtaama arvioitu vesistömallista Lyypäkinaapa pvk ,6 1, , , ja ves.malli Saariaapa pvk ,7 42 Teuravuoma pvk ,8 63 Varesaapa pvk ,5 85 Laskeutusallas Lumiaapa la , 66 Ruokohelpikenttä Rakkaviidanaapa rh ,1,2 45 Suksiaapa* rh ,7 1,5 17 Ei virtaamamittausta, arvioitu vesistömallista Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa* ylivuotokenttä ,6, 18 Ei virtaamamittausta, arvioitu vesistömallista Keskiarvot n Kaikki 8 1 1,7 51 Pvk ,6 53 La 1 1 2, 66 Rh 1 4,1,2 45 Kaikki suot n , ka * Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat on esitetty taulukossa Taulukko 6-2. Keskiaavan virtaamamittaus epäonnistui teknisistä syistä, joten koko vuoden virtaamat jouduttiin arvioimaan vesistömallista. Lähes kaikilla kohteilla jouduttiin arvioimaan vaihtelevan pituisten jaksojen virtaamia lähinnä padotuksen vuosi, näin etenkin Lyypäkinaavalla. Koko vuoden keskimääräinen valuma oli 14 l/s km 2. Talven epätavallisten sääolojen seurauksena kevättulva ei ollut tavanomaisen voimakas ja esimerkiksi Saariaavalla vuodenvaihteen valumahuippu oli korkeampi kuin kevään (ks. liite 4.19). Kevään tulvahuippu ajoittui hutikuun puoliväliin tai loppuun kohteen sijainnista riippuen. Copyright Pöyry Finland Oy

16 Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Keskiaapa, pvk2-3 d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Talvi* pvk ,9 1,1 73 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk ,7 72 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* pvk ,1 1,2 31 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* pvk ,8 1,5 34 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* 365 8,2 Latva-aapa, pvk/kosteikko Talvi pvk/kost ,3, käytetty vesistömallia Kevät pvk/kost , käytetty vesistömallia Kesä pvk/kost ,3 3 Syksy pvk/kost ,7 25 Vuosi Lumiaapa, la3 Talvi la , ja käytetty vesistömallia Kevät la käytetty vesistömallia Kesä la , 66 Syksy la ,6 122 Vuosi Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk , , ja käytetty vesistömallia Kevät* pvk ,7 12 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk ,6 1, , , ja käytetty ves.mallia Syksy* pvk ,6 31 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi Saariaapa, pvk1 Talvi pvk ,6 1,3 53 Kevät pvk käytetty vesistömallia Kesä pvk ,7 42 Syksy pvk , käytetty vesistömallia Vuosi Teuravuoma, pvk1 Talvi** pvk ,2 17 Ei koko jaksoa tarkkailussa, käytetty vesistömallia Kevät pvk Kesä pvk ,8 63 Syksy pvk ,1 36 Vuosi** Varesaapa, pvk2 Talvi pvk , 11 Kevät pvk Kesä pvk ,5 85 Syksy pvk , 81 Vuosi * Koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei koko jaksoa tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa Keskiarvo n Talvi kaikki ,2 99 Kevät kaikki Kesä kaikki ,2 53 Syksy kaikki ,2 62 Vuosi 14 Copyright Pöyry Finland Oy

17 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 11:sta tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden tulokset. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta (Fe) määritettiin pääsääntöisesti tuotantokauden aikana kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekierroksen näytteistä (yhteensä kolme kertaa). Lumiaavalla ja Keskiaavalla ko. analyysit tehtiin keväästä syksyyn joka toinen näytekerta. Latva-aavalla ja Lyypäkinaavalla ko. analyysit tehtiin kerran kuukaudessa koko vuoden. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 5,8 7,6 (Taulukko 6-3). COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 2 mg/l vaihdellen välillä 7,2 38 mg/l. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 6,9 42 µg/l (ka. 22 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l (ka µg/l). Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 4,4 mg/l vaihdellen välillä 1,1 13 mg/l. Rautapitoisuuksissa erot olivat suuria keskimääräisten pitoisuuksien Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk , , , Latva-aapa* pvk/kost. 1 6, , Laukkuvuoma pvk1 5 5,9 7,2 8,6 2, ,1 Lyypäkinaapa pvk1 1 7,1 11 6,9 2, ,5 Saariaapa pvk1 9 6, , ,3 75 2,1 Teuravuoma pvk1 9 7,6 9,3 8,3 2, ,2 Varesaapa pvk2 9 7, , , ,8 Laskeutusallas Lumiaapa la3 9 7, , , Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 11 7, , , Suksiaapa** talvipiste/rh1 1 5, , , ,9 Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä 5 7, , , Keskiarvot n Kaikki 11 6, , ,4 Pvk 6 7, , , La 1 7, , , Rh 1 7, , , Kaikki suot n , , , , , , , , , , , , ,7 ka , ,2 * ei mukana pvk-keskiarvossa ** ei mukana rh-keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

18 vaihdeltua välillä µg/l. Paras veden laatu kokonaisuutena oli Laukkuvuoman pvk1:llä ja Teuravuoman pvk1:llä. Kohteiden keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat alle taustahuuhtouma-arvojen ja kiintoainepitoisuudet vain hieman yli sen. Myös Lyypäkinaavan pvk1:n veden laatu oli turvetuotantoalueeksi erinomainen: esimerkiksi keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 6,9 µg/l oli erittäin pieni ja kokonaistyppi- sekä kiintoainepitoisuudet olivat vain hieman taustahuuhtouma-arvoja suurempia. Heikoin veden laatu kokonaisuutena oli Latva-aavan pvk:lla, jossa mitattiin suurimmat keskimääräiset kokonaisravinne-, ammoniumtyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet. Lumiaavan laskeutusaltaalla 3 sekä Rakkaviidanaavan ruokohelpikentällä 1 ja ylivuotokentällä mitatut pitoisuudet olivat yleisesti ottaen hieman suurempia kuin keskimäärin pintavalutuskentillä. Lumiaavan la3:n pitoisuudet olivat kuitenkin laskeutusallaskohteeksi varsin pieniä. Suksiaavan ruokohelpikentällä 1 (sisältäen kaksi näytettä talvipisteeltä) pitoisuudet olivat lähes kaikilta osin suurempia kuin pintavalutuskentillä ja typpeä lukuun ottamatta suurempia kuin Rakkaviidanaavalla. Vuonna 214 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli lähes kaikilta osin hieman parempi kuin vuosina keskimäärin (Taulukko 6-3). Vertailussa on kuitenkin huomioitava tarkkailukohteiden ja niiden määrän vaihtelu vuosien välillä. Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina siltä osin kuin kultakin alueelta oli tarkkailutietoa saatavissa (ks. kuvateksti). Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailusta oli käytössä 716 näytettä. Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailutulosten pitoisuudet olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa keskimäärin. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät: valuma-alueen luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien tason eroavaisuudet, tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet ja niin edelleen. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 Kuva 6-1 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu. Lapin tulokset Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n osalta ovat vuosilta ja Turveruukki Oy:n osalta vuosilta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset ovat vuosilta Pitoisuudet ovat tuotantoalueiden näytemäärillä painotettuja keskiarvoja. Copyright Pöyry Finland Oy

20 6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Koko vuoden tuloksissa pienimmät COD Mn -arvot ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat Teuravuoman pvk1:llä. Pienin kiintoainepitoisuus oli Saariaavan pvk1:llä, mutta siellä oli myös suurin COD Mn -arvo. Suurimmat kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet mitattiin Latva-aavan pvk:lla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta analysoitiin kaikkina vuodenaikoina vain osalla kohteista. Keskiaavalla mitattiin pienimmät ammoniumtyppi- 16 Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina Suo Vesien- Jakso n ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Keskiaapa Talvi pvk , ,9 14 6, , Kevät pvk ,5 8, , ,2 Kesä pvk , , , Syksy pvk , ,5 Koko vuosi , , ,9 Latva-aapa Talvi pvk/kost , , ,5 Kevät pvk/kost , , ,1 Kesä pvk/kost , , Syksy pvk/kost ,9 7,9 1 2, , Koko vuosi , , ,7 Lumiaapa Talvi la , , ,5 Kevät la , 6, , ,3 Kesä la , , , Syksy la , ,5 Koko vuosi , , , Lyypäkinaapa Talvi pvk ,6 8, 11 3, ,6 Kevät pvk ,6 9,4 17 5, ,7 Kesä pvk ,1 11 6,9 2, ,5 Syksy pvk , 6,2 8, 2, ,5 Koko vuosi 2 6,9 9,3 9,5 3, ,2 Saariaapa Talvi pvk , ,9 Kevät pvk , ,7 Kesä pvk , , ,3 75 2,1 Syksy pvk , , Koko vuosi , ,8 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk , , 88 5, Kevät pvk ,3 7, ,3 Kesä pvk ,6 9,3 8,3 2, ,2 Syksy pvk ,5 6,4 6,7 69 1,2 Koko vuosi ,3 8,8 9, 679 9, Varesaapa Talvi pvk , ,1 Kevät pvk , ,1 Kesä pvk , , , ,8 Syksy pvk , ,4 Koko vuosi , ,6 Copyright Pöyry Finland Oy

21 ja rautapitoisuudet, mutta suurimmat fosfaattifosfori- ja nitriitti-nitraattityppipitoisuudet. Pienin fosfaattifosforipitoisuus oli Lyypäkinaavan pvk1:llä. Latva-aavan pvk:lla oli pienin nitriitti-nitraattipitoisuus, mutta suurimmat ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet. COD Mn -arvo oli useimmilla kohteilla korkeimmillaan kesällä, mikä on luonnollista koska biologinen toiminta ja sitä myötä hajoamistuotteiden muodostuminen on tällöin aktiivisinta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä tai kesällä ja kokonaistyppipitoisuudet talvella tai keväällä. Kiintoainepitoisuudet olivat Lyypäkinaapaa ja Teuravuomaa lukuun ottamatta suurimmillaan keväällä tai kesällä. Teuravuoman talven kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (ka. 32 mg/l), mutta muina vuodenaikoina pieniä ollen lähellä taustahuuhtouma-arvoa 1 mg/l (ks. liite 4.25). Talven korkeille pitoisuuksille ei löytynyt yksiselitteistä syytä ja sen selvittämistä jatketaan kevättalvella Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ja ne on esitetty taulukossa Taulukko 6-5. Osalla kohteista koko jakson ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa. Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pienimmät ominaispäästöt olivat kaikilta osin Laukkuvuoman pvk1:llä johtuen sekä pienistä pitoisuuksista että pienestä lähtevästä vesimäärästä (ka. 2,7 l/s km 2 ). Myös Lyypäkinaavan ominaispäästöt olivat kauttaaltaan pieniä. Suurimmat epäorgaanisten ravinteiden ominaispäästöt olivat Lumiaavan la3:lla ja niitä lukuun ottamatta ominaispäästöt olivat suurimmillaan Latva-aavan pvk:lla johtuen ennen muuta heikommasta veden laadusta. Lumiaavan laskeutusallas 3:n ominaispäästöt olivat kaikilta osin suurempia kuin pintavalutuskentillä keskimäärin. Rakkaviidanaavan ruokohelpikentän 1 ominaispäästöt olivat sitä vastoin pääosin pienempiä kuin pintavalutuskentillä. Suksiaavalla, jonka virtaama arvioitiin vesistömallista, ne olivat typpeä lukuun ottamatta suurempia kuin Rakkaviidanaavan ruokohelpikentällä. Keskimääräiset ominaispäästöt olivat epäorgaanista typpeä lukuun ottamatta pienempiä kuin vuosina keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Keskiaapa* pvk2-3 6,1 86,2,3 9, 1,4,1 2,5 34,1 6,4 28 Latva-aapa** pvk/kost ,4,5 24,4 6, , Laukkuvuoma pvk1 2,7 14,, 1,1,,,2 2,6,,,3 Lyypäkinaapa pvk1 8,6 76,,1 4,2,6,1 3,7 11,,5 3,5 Saariaapa pvk ,1,3 6,5,4, , 2, 1 Teuravuoma pvk ,1,3 6,9,2,2 7,3 17,, 2,6 Varesaapa pvk ,2,2 12 2,4,1 9,5 21, 6,4 11 Laskeutusallas Lumiaapa la ,2,7 14 9,2 7, ,1 9,5 52 Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 4,1 76,1,1 5,3 3,5 1,8 2,9 7,1, 3,5 3,5 Suksiaapa* rh1 3,7 114,1,3 3,3,,5 9,9 27, 1,8 24 Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa* ylivuotokenttä 4,6 47,1,3 3,6,1, , 1,6 29 Keskiarvot n Kaikki 8 169,2,3 9,2 2,1 2, 22 34, 5,1 25 Pvk 5 155,1,2 6,,7,1 6,2 14, 1,8 5,5 La 1 157,2,7 14 9,2 7, ,1 9,5 52 Rh 1 76,1,1 5,3 3,5 1,8 2,9 7,1, 3,5 3,5 Kaikki suot n ,2,7 8,6 1,4 1, ,1 4, ,3,6 13,5 2, 35 61,1 6, ,6,1 17 2,1 2, , ,5,1 16 2,2 2, , ,2,8 11 2,4 1, ,1 7, ,3,14 7,8,3 1,4 3 3,1 3,3 14 ka ,4,9 12 1,5 1, ,2 7,6 48 * virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** ei mukana pvk-keskiarvossa Tarkkailusoiden kesän 214 keskimääräiset COD Mn :n, kiintoaineen, fosforin ja typen ominaispäästöt sekä valuma olivat pienemmät kuin edelliskesinä keskimäärin (Kuva 6-2). Kaikkien ominaispäästöjen osalta trendi on laskeva, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttavat sääolot ja eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna. Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Kuva 6-2 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset kesän ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina (COD Mn :n osalta vuodesta 25 lähtien). Tarkkailusuot, niiden lukumäärä ja vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain. Copyright Pöyry Finland Oy

24 6.3.2 Koko vuosi Koko vuoden osalta pienimmät COD Mn :n, epäorgaanisten ravinteiden ja raudan ominaispäästöt olivat Keskiaavalla (Taulukko 6-6). Suurimmat COD Mn :n ominaispäästöt olivat Saariaavalla, jossa oli myös pienimmät kokonaistypen ja kiintoaineen ominaispäästöt. Kokonaisfosforiominaispäästöt olivat pienimmillään Lyypäkinaavalla ja Teuravuomalla. 2 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina BRUTTO NETTO Suo Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* ,9 3,1,7 7, 2,3 1,9 9,6 14, 3,6 7,1 Kevät* ,6,6 25 6,9 5,5 3,9 169, Kesä* ,1 86,2,3 9, 1,4,1 2,5 34,1 6,4 28 Syksy* ,8 64,2,11 8,5 5,,9 7,9 21,1 5,2 14 vuosi kg/ha/a* ,1,2 3,5 1,,5 2,3 13, 2,2 1 Latva-aapa, pvk/kost. Talvi ,3 114,1,2 13 1,3 6, , 1 29 Kevät ,8, , Kesä ,4,5 24,4 6, , Syksy ,1,3 13 4,8 3, , 7,4 1 vuosi kg/ha/a 85,1,2 8,6 1,1 3, , 6,7 28 Lumiaapa, la3 Talvi ,2, , , Kevät ,8, , Kesä ,2,7 14 9,2 7, ,1 9,5 52 Syksy ,4, , , vuosi kg/ha/a ,1,5 7,2 2,2 4, , 4,6 19 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi ,1,4 9,5 2, 4, , 4,9 35 Kevät* ,5, , , 3 53 Kesä ,6 76,,1 4,2,6,1 3,7 11,,5 3,5 Syksy* ,1,2 1 4,9 1,9 6,6 15, 5,4 5,4 vuosi kg/ha/a ,,2 3,9,9 2, , 2, 8,1 Saariaapa, pvk1 Talvi ,6 173,1 7,1 17, 3, 8,3 Kevät , , 3, 15 Kesä ,1,3 6,5,4, , 2, 1 Syksy ,1 7,3 11, 1,5, vuosi kg/ha/a ,1 2,8 7,,,9 3,2 Teuravuoma, pvk1 Talvi** ,1,4 7,4, 2, , 3,1 251 Kevät , , Kesä ,1,3 6,9,2,2 7,3 17,, 2,6 Syksy ,1 8,7 15, 2,6 2,7 vuosi kg/ha/a , 3,7 49, 1,2 44 Varesaapa, pvk2 Talvi , , Kevät , , Kesä ,2,2 12 2,4,7 9,5 21, 6,4 11 Syksy , , 11 3 vuosi kg/ha/a ,1 6,8 19, 4, 13 * Koko jakson virtaama arvioitu ** Ei koko jaksoa tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

25 Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pääosin suurimmillaan kevättulvan aikaan (Taulukko 6-6). Muiden vuodenaikojen kohdalla ei ollut selkeitä ja yhteneväisiä eroja ominaispäästöissä, mikä johtui siitä että talven, kesän ja syksyn valumakeskiarvot olivat koko lailla samalla tasolla Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin seitsemällä tarkkailukohteella ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Tehokkuutta arvioitiin yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Latva-aavan pvk:n tehoa tarkkailtiin 13 kertaa. Koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista laskettu teho oli positiivinen vain fosfaattifosforin, nitriitti-nitraattitypen ja kiintoaineen kohdalla. Lähtevän veden COD Mn -arvo oli yli kaksinkertainen tulevaan veteen nähden. Myös kokonaisravinne-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet nousivat kentällä. Syksyllä (vain yksi näyte) kenttä toimi nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta melko hyvin, mutta kesällä kentälle pidättyi vain fosfaattifosforia ja nitriittinitraattityppeä. Kesän tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna, mutta pitoisuudet eivät nousseet yhtä voimakkaasti. Syksyn näytekerran tulokset olivat parempia kuin edellisvuonna. Lyypäkinaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin kerran talvella, viidesti kesällä ja kerran syksyllä. Kenttä toimi edellisvuoden tapaan erinomaisesti: se poisti tehokkaasti kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä lukuun ottamatta nitriitti-nitraattityppeä talvella ja syksyllä. Etenkin ravinteiden reduktioprosentit olivat poikkeuksellisen korkeita: kokonaisfosforista pidättyi %, kokonaistypestä % ja kiintoaineesta %. Pintavalutuskentälle epätyypilliseen tapaan myös COD Mn -arvo laski kentällä kaikkina vuodenaikoina. Rakkaviidanaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin kesällä viisi kertaa. Tulokset olivat edelliskesän kaltaisia: kenttä pidätti tehokkaasti epäorgaanista typpeä. Myös kiintoaineen ja raudan reduktiot olivat hyvällä tasolla. Sitä vastoin kokonaisravinnepitoisuudet ja COD Mn - arvo nousivat kentällä hieman. Rakkaviidanaavan ylivuotokentän tehoa tarkkailtiin edellisvuoden tapaan kesällä kaksi kertaa ja tulokset olivat samansuuntaisia: kentällä ei ollut isoa vaikutusta veden laatuun. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin koko vuoden ajan: talvella kuudesti, keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: kokonaisfosforista pidättyi koko vuoden tuloksista laskettuna 6 %, kokonaistypestä 57 % ja kiintoaineesta 92 %. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna. Varesaavan pvk2:n tehoa tarkkailtiin kesällä kolme kertaa ja reduktioprosentit olivat hyviä: kokonaisravinteista poistui % ja kiintoaineesta 9 % eikä COD Mn - arvokaan noussut kentällä. Suksiaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kesän näytteistä yksi (3.6.14) otettiin ennen kuin pumppaus ruokohelpikentälle oli alkanut. Kenttä pidätti kesällä fosforia kohtalaisesti reduktioiden oltua 34 % (kokonaisfosfori) ja 63 % (fosfaattifosfori). Kiintoaineesta pidättyi kesällä 42 % ja raudasta 13 %. Kokonaistypen pitoisuus ei juuri muuttunut, mutta epäorgaanista typpeä pidättyi kentälle hieman. Copyright Pöyry Finland Oy

26 COD Mn -arvo nousi kentällä. Kesän tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna. Syksyn ainoalla näytekerralla kenttä pidätti vain typpeä muiden pitoisuuksien noustua selvästi kentällä. 22 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 214. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l LATVA-AAPA Talvi Pvk/kosteikko yp 5 8, Pvk/kosteikko ap , ,4 Teho % Kevät Pvk/kosteikko yp , Pvk/kosteikko ap , Teho % Kesä Pvk/kosteikko yp , , Pvk/kosteikko ap , Teho % Syksy Pvk/kosteikko yp 1 9, Pvk/kosteikko ap 1 8, 1 2, , Teho % Koko vuosi teho % LYYPÄKINAAPA Talvi Pvk1yp 1 7,2 11 8, ,8 Pvk1 1 5,4 5, 2, ,5 Teho % Kesä Pvk1yp , Pvk ,6 2, ,3 Teho % Syksy Pvk1yp 1 8, Pvk1 1 6,2 6, 2, ,1 Teho % RAKKAVIIDANAAPA Kesä Rh1yp , ,6 Rh , , ,5 Teho % RAKKAVIIDANAAPA Kesä Ylivuotokenttä yp , 755 5, 5, 23 5,7 Ylivuotokenttä ap 2 8, , ,4 Teho % jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

27 Taulukko 6-7 jatkuu Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l SAARIAAPA Talvi Pvk1yp Pvk ,9 Teho % Kevät Pvk1yp ,3 Pvk ,2 Teho % Kesä Pvk1yp , Pvk , ,3 75 2,1 Teho % Syksy Pvk1yp ,7 Pvk , Teho % Koko vuosi teho % SUKSIAAPA Kesä La yp/rh1yp , Oja/rh , , Teho % Syksy Rh1yp 1 7, ,4 Rh Teho % VARESAAPA Kesä Pvk2yp , Pvk , , ,3 Teho % KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olivat Muljunaavan pvk3 talvella ja keväällä sekä Lyypäkinaavan ja Latva-aavan lisäalueet talvella. Vain Muljunaavalla mitattiin virtaamaa ja muille kohteille ne arvioitiin vesistömallista (Taulukko 7-1). Muljunaavan talven Taulukko 7-1 Kuntoonpanokohteiden valumat tarkkailukaudella 214. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Latva-aapa, lisäalue Talvi* la ,7 1,8 3 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi* la ,7 1,8 3 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Muljunaapa, pvk3 Talvi pvk ,1, 16 Kevät pvk ,5 179 * Koko jakson virtaama arvioitu Copyright Pöyry Finland Oy

28 keskivaluma 1,1 l/s km 2 oli erittäin pieni ja kevään tulvahuippu kestoltaan lyhyt (ks. liite 4.12). Muljunaavalla oli COD Mn :ta lukuun ottamatta selvästi paras veden laatu talvella (Taulukko 7-2). Typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat varsin pieniä. Keväällä pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta pienempiä kuin talvella. Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden veden laaduissa ei ollut kokonaisuutena kovin suuria eroja ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuuksien oltua verrattain suuria. 24 Taulukko 7-2 Kuntoonpanokohteiden veden laatu tarkkailukaudella 214. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Latva-aapa, lisäalue Talvi la , Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi la , Muljunaapa, pvk3 Talvi pvk , ,6 Kevät pvk , ,2 Muljunaavan talven ominaispäästöt olivat selvästi pienempiä kuin Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden johtuen yleisesti ottaen paremmasta veden laadusta ja selvästi pienemmästä valumasta. Muljunaavan talven ominaispäästöt olivat myös pienempiä kuin tuotantovaiheen tarkkailukohteilla (ks. Taulukko 6-6). Kevään ominaispäästöt olivat suuremmasta lähtevän veden määrästä johtuen selvästi suuremmat. Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden ominaispäästöissä ei ollut suuria eroja koska veden laadut olivat samansuuntaisia ja vesistömallista arvioitu valuma oli sama. Taulukko 7-3 Kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt tarkkailukaudella 214. BRUTTO NETTO Suo Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Latva-aapa, lisäalue Talvi* ,7 12, , Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi* ,7 113,4 17 8, , Muljunaapa, pvk3 Talvi ,1 28, 1,1, 3,4,,6 2,5 Kevät ,8 18 1,4 16,3 5, 81 * Koko jakson virtaama arvioitu 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Päästölaskenta-aineistoon otettiin kaikki kohteet joilla mitattiin virtaama jatkuvatoimisesti ja luotettavasti (Taulukko 8-1). Aineiston kattavuuden parantamiseksi vuosipäästöjen laskennassa on hyödynnetty Turveruukki Oy:n Lapin ympärivuotisessa tarkkailussa olleen Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun Copyright Pöyry Finland Oy