IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

Transkriptio

1 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 21 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1776

2 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 i VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Olavi Pusa, ympäristönhoidon agrologi (AMK) Tuomas Lahti, biologi (FM) Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sami Hamari, biologi (FM) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU KUNTOONPANOSOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS VALUMA VEDENLAATU OMINAISPÄÄSTÖT VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU PÄÄSTÖT VESISTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILTUJEN VESISTÖJEN KUVAUS VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU Siuruanjoki Iijoki Iijoen ja Siuruanjoen vedenlaadun kehitys vuosina TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ VEDENLAADUN JA TARKKAILUTULOSTEN VERTAILU Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista... 1 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 21

3 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 21 Liite 4. Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 21 Liite. Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueilla v. 21 Liite 6. Mittausepävarmuudet Liite 7. Iijoki-Siuruanjoki, turvetuotantoalueiden tarkkailu, pohjaeläintarkkailu 21 ii Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos 216 Kuvat: Ahma ympäristö Oy

4 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 YHTEENVETO Kesällä 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 6 turvetuotantoalueella. Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli neljä tuotantovaiheen suota. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 21 Iijoen pääuoman vesistöalueella 2 34 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Iijoen-Siuruanjoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen keskivaluma oli kesällä 21 hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin. Iijoen- Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen, typpiyhdisteiden ja raudan osalta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta veden laatu oli hieman heikompi. Iijoen-Siuruanjoen turvesoiden ominaispäästöt olivat kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin päästöt olivat pienempiä tai samaa tasoa. Tuotantokauden aikaiset päästöt vesistöön olivat kautta linjan suurempia kuin edellisvuonna. Myös vuosipäästöt olivat suuremmat kuin edellisvuonna. Vuonna 214 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 6 t/a CODMn,,9 t/a fosforia, 29 t/a typpeä ja 142 t/a kiintoainetta. Siuruanjoen alueella bruttopäästöt olivat noin 684 t/a CODMn, 1,4 t/a fosforia, 32 t/a typpeä ja 18 t/a kiintoainetta. Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Vuonna 21 Siuruanjoen vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja runsas humuksista. Typpipitoisuudet ilmensivät lievästi rehevää ja fosforipitoisuudet rehevää vedenlaatua. Iijoen pääuoman vesi oli selvästi karumpaa ja myös väriarvot olivat Siuruanjoen vastaavia pienempiä. Kummassakaan joessa ei havaittu happiongelmia. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueilla turvetuotantoalueilta tulevien vesien laatu suhteessa purkuvesistöjen vedenlaatuun vaihteli kohdekohtaisesti. Kuormituksen vaikutukset Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaatuun olivat yleisesti vähäisiä. Vuositasolla turvetuotannon aiheuttaman pitoisuuslisäyksen osuus Siuruanjoen suulta mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli noin 1,3 2, prosenttia, Iijoen Pahkakoskella vastaava osuus oli,4,6 prosenttia ja Iijoen Raasakassa noin,9 1,1 prosenttia. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna 21 ja prosentuaaliset osuudet olivat kautta linjan edellisvuotta pienempiä. 1

5 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Nikula ym. 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/41/7./212). Kainuun ELYkeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna (Dnro 13/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 21 pääosin tarkkailuohjelman laajemman alueellisen tarkkailun mukaisesti. Ylimääräistä tarkkailua suoritettiin Iso-Pukasuolla sekä Viitasuolla. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin ( ). Kesällä 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 6 turvetuotantoalueella. Iijoen-Siuruanjoen turvetuotantoalueista Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli neljä tuotantovaiheen suota. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216) ja ne on kesän osalta huomioitu myös tässä raportissa. Muiden vuodenaikojen päästötarkkailutulokset on esitetty raportin liitteessä 2. Raportissa on esitetty myös Vapo Oy:n Viitasuon, Epäilyksensuon, Kuikkasuon, Kapulasuon, Koppelosaarensuon ja Iso-Pihlajasuon sekä Turveruukki Oy:n Pikku-Saarisuon jälkihoitovaiheen tarkkailun tulokset. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 21 Iijoen pääuoman vesistöalueella 2 34 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pintaalasta oli tuotannossa. 81 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Kesäaikana tehostettu vesienkäsittely (pintavalutus, kosteikko, rh-kenttä) oli käytössä 73 %:lla Iijoen pääuoman ja 97 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta (liite 8). Vesistötarkkailua oli vuonna 21 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n ja Turvetuote Peat Bog Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa 2-1. Mukana ovat myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

6 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Taulukko 2-1. Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 21. Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan alan sekä tuotannosta poistuneen alan. Pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa tai valmistelematonta alaa. (LAP) = sijaitsee Lapin ELYkeskuksen alueella. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala ha Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala ha Iijoen pääuoma Siuruanjoki Haukkasuo Vapo Oy Iso-Kinttaissuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,2 Iso-Pukasuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Kalliosuot: Vapo Oy Kuikkasalmensuo Koppelosaarensuo Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,6 Koppelosaarensuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,4 Kortesuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Teerilammensuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Viitasuo Vapo Oy Iso Rytisuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Luisansuon Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Lavasuo Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Matkasuo Turveruukki Oy Ronisuo Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Mäntyharjun- Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Riepulehdonsuo Ruonasuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Syrjäsuo Turveruukki Oy Puutiosuo Kuiva-Turve Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog Oy Turvetyö Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Kotisuo Turvetuote Peat-Bog Oy Turvetyö Oy Hulikkasuo Rasepi Oy Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Kapustasuo Rasepi Oy

7 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 21 ( ) Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,2 C, joka oli 2,4 C pitkän ajan ( ) keskiarvoa korkeampi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä tammi-, huhti- ja toukokuussa 21 oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Helmi- ja maaliskuussa 21 oli noin viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesä- ja heinäkuussa puolestaan oli 1-2 astetta tavanomaista kylmempää. Elo- ja syyskuussa lämpötila oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lokakuussa lämpötila pysytteli lähellä vertailujakson keskiarvoa. (Ilmatieteenlaitos). Tarkkailukauden 21 kokonaissademäärä oli 727 mm, kun vuosien pitkän ajan keskimääräinen sadesumma Pudasjärvellä on 92 mm, joten tarkkailukauden sademäärä oli huomattavasti suurempi kuin pitkän ajan vertailujakson keskimääräiset sademäärät. Marraskuussa 214 sekä helmi-, huhti-, elo- ja lokakuussa 21 sadanta oli keskimääräistä pienempi. Joulukuussa 214 ja heinäkuussa 21 sadanta oli hieman keskimääräistä suurempi. Sadanta oli huomattavasti tavanomaista suurempi tammi-, maalis-, touko-, kesä- ja syyskuussa 21. Näistä mainittakoon, että esimerkiksi tammi- ja syyskuussa sadanta oli noin 3 mm suurempi kuin vertailujakson keskiarvo ja touko- ja kesäkuussa noin 4 mm vertailujakson keskiarvoa suurempi. Tuotantokaudella (touko-syyskuu 21) sademäärä oli 429 mm, eli noin 27 mm enemmän kuin touko-syyskuussa vertailujaksolla keskimäärin. (Kuva 3-1.) 4 Kuva 3-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Pudasjärvellä (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuonna 21 Iijoen ja Siuruanjoen valumat olivat vuositasolla hieman pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Myös kesällä valumat olivat tavanomaista suurempia. Keskimääräistä lauhempi marras- ja joulukuu 214 kohotti hieman jokien virtaamia marras-joulukuussa. Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli edellisvuoden tapaan vähäistä. Kevättulvahuippu Leuvankoskella ajoittui toukokuun alkupuolelle. Iijoen Haapakoskella ja Leuvankoskella tulvahuippu oli hieman toukokuun puolen välin jälkeen. Tulvahuipun aikaan valumat olivat keskimääräistä selvästi suurempia jokaisella mittauskohteella. (Taulukko 3-1 ja kuva 3-2).

8 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Taulukko 3-1. Iijoen ja Siuruanjoen keskivalumat ja valumien vaihtelu vuonna 21 sekä vertailujaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ) l/s km 2 l/s km 2 Mq Mq V-IX Nq Hq Mq Mq V- Nq Hq IX Iijoki, Kurenalus , ,2 77 Iijoki, Haapakoski , ,2 99 Siuruanjoki, Leuvankoski , ,3 292 Kuva 3-2. Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 21 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Kuntoonpanosoiden käyttö- ja päästötarkkailu Vuonna 21 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueista kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli Iso- Kinttaissuo. Kuntoonpanovaihe loppui keväällä 21 ja suo siirtyi tuotantovaiheeseen. Tässä raportissa käsitellään vain kesäaikaisen tarkkailun tuloksia, eli Iso-Kinttaissuon kohdalla tarkkailu on ollut tuotantovaiheen tarkkailua. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia.

9 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Tarkkailun toteutus Vuonna 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli laajemman alueellisen tarkkailun vuosi ja kesäaikaisessa päästötarkkailussa ( ) oli yhteensä 61 tuotantosuota. Kahdella kohteella (Sääskisuo pvk2 ja Ruonasuo pvk2) toteutettiin lisäksi suppeaa tarkkailua. Tuotantovaiheen soista Kynkäänsuon la3-4/pvk1, Olki-Peurasuon pvk1, Iso-Kinttaissuon pvk1 ja Puutiosuon pvk2-3 kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Viitasuolla, Epäilyksensuolla, Kuikkasuolla (Vapo), Kapulasuolla, Koppelosaarensuolla, Iso-Pihlajasuolla ja Pikku- Saarisuolla toteutettiin jälkihoitovaiheen tarkkailua. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 21 pääosin tarkkailuohjelman laajemman alueellisen tarkkailun mukaisesti. Ylimääräistä tarkkailua tilaajan pyynnöstä suoritettiin Iso-Pukasuolla sekä Viitasuolla. Turveruukki Oy:n Ronisuo ja Syrjäsuo sekä Vapo Oy:n Iso-Kinttaissuo ovat lisätty tarkkailuohjelmaan myöhemmin ja kaikkia tarkkailtiin vuonna 21. Ronisuolla ja Iso-Kinttaissuolla tarkkailu oli vuonna 21 ympärivuotista. Tarkkailuohjelmasta poiketen ympärivuotista tarkkailua suoritettiin myös Vapo Oy:n Haukkasuolla, Kupsussuolla, Lehdonsuolla ja Teerilammensuolla. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 4-1 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä 1 olevista kartoista. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Tarkkailukohteiden lupatilanne tarkkailuvuonna ja muut oleelliset tiedot on esitetty taulukossa 4-2. Suurimmalla osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Iso- Pukasuolla (jokipiste), Koivuojanlatvasuolla (ojapiste), Pukasuolla (ei patorakennetta), Joutsensuolla (näyte pvk:n yläpuolelta), Syrjäsuolla (ojapiste), Takasuolla (runsaasti padottava laskeutusallas), Ämmänsuolla (syytä ei ole tiedossa), Epäilyksensuolla (ei patorakennetta), Koppelosaarensuolla (ei patorakennetta), Kortesuolla (ei patorakennetta), Kuikkasuolla (Vapo) (syytä ei ole tiedossa) ja Kapulasuolla (runsaasti padottava laskeutusallas) ei voinut mitata virtaamia, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut. Virtaamamittauksen järjestämisen edellytyksenä on oikein ja luotettavasti asennettu v-patorakenne sekä se, että alapuoliset ojat vetävät hyvin, eikä pysyvää padotustilannetta juuri synny. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta suppean tarkkailun ja jälkihoitovaiheen kohteita, joilla näytteet otettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut ollenkaan, virtaamamittauksen aloitus viivästyi tai virtaamamittaus oli osan aikaa epäluotettavaa, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla. Laskennassa hyödynnettiin myös vertailukohteita ja niiden virtaamia, esim. Ruonasuo pvk2:lla, Sääskisuo pvk2:lla, Ällinsuolla, Ämmänsuolla ja Pukasuolla. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu koko kesäjaksolle, tai lähes koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1, fosfori 2 ja typpi (Ympäristöministeriö 213). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastaavana konsulttina vuonna 21 toimi Ahma ympäristö Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Kaikkien turvetuotantoaluekohtaisten omavalvontanäytteiden (1 kpl) tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2.

10 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Taulukko 4-1. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet tarkkailukaudella 21 ( ). la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, rh=ruokohelpikenttä, kost=kosteikko, kk=kasvillisuuskenttä. Turvetuotantoalue IIJOKI Vesienkäsittelyrakenne Tuottaja Vesistö - alue Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Haukkasuo pvk2 Vapo Oy x ympärivuotinen päästötarkkailu Kortesuo pvk1 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Lehdonsuo pvk1 Vapo Oy x ympärivuotinen tarkkailu Koutuansuo pvk1 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Kupsussuo pvk1 Vapo Oy ympärivuotinen päästötarkkailu Leväsuo pvk2 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Palosuo pvk1 Vapo Oy ympärivuotinen tarkkailu Ahvensuo/Matkasuo pvk (mp1) Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Iso-Jännesuo pvk Turveruukki Oy vesistötarkkailu Iso-Rytisuo pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Isosuo Kollaja pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Koivu-Loukassuo pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Kuikkasuo la2 (mp2) Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Kärppäsuo pvk Turveruukki Oy x tehostettu päästötarkkailu Lampisuo pvk3 Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Latvasuo la Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Lavasuo pvk1 Turveruukki Oy x tehostettu päästötarkkailu Luisansuo pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu

11 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Taulukko 4-1 jatkuu. Murtosuo pvk1/la1 ja 3 Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Riepulehdon- Mäntyharjunsuo pvk1 Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Ruonasuo pvk1 ja 2 Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Syrjäsuo pvk/la Turveruukki Oy vesistötarkkailu Takasuo la Turveruukki Oy 61.1 tehostettu päästötarkkailu Ällinsuo pvk (la1 talvi) Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Iso-Ahmasuo pvk1 Pudasjärven Turvetyö Oy x tehostettu päästötarkkailu Joutsensuo pvk1yp Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu SIURUANJOKI Tuotantosuot Peltosuo pvk3 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Polvisuo pvk1 Vapo Oy x tehostettu päästötarkkailu Saarisuo pvk1 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Sivakkasuo pvk1 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Teerilammensuo pvk1 Vapo Oy x ympärivuotinen päästötarkkailu Vaaraojanlatvasuo pvk1 Vapo Oy x tehostettu päästötarkkailu Kynkäänsuo pvk2 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Kynkäänsuo rhk1 Vapo Oy x tehostettu päästötarkkailu Pohjoinen Latvasuo pvk1 Vapo Oy tehostettu päästötarkkailu Heini-Honkisuo pvk (mp1) Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Kapeimmansuo pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Koivuojanlatvasuo pvk (la talvi) Turveruukki Oy vesistötarkkailu Iso-Pukasuo pvk1 Vapo Oy vesistötarkkailu

12 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Taulukko 4-1 jatkuu. Kääpäsuo kost/kk (la talvi) Turveruukki Oy x tehostettu päästötarkkailu Matkasuo Pudasjärvi pvk1 Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Pukasuo kost/la Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Ronisuo pvk (la talvi) Turveruukki Oy x ympärivuotinen päästötarkkailu Sääskisuo pvk1 ja 2 Turveruukki Oy x tehostettu päästötarkkailu Ämmänsuo kk (la talvi) Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Viidansuo pvk Turveruukki Oy ympärivuotinen päästötarkkailu Kaartosuo pvk Turveruukki Oy tehostettu päästötarkkailu Tuomisuo pvk Turveruukki Oy vesistötarkkailu Kuntoonpanovaiheensuot Jälkihoitovaiheen suot Epäilyksensuo kost. Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Iso-Pihlajasuo pvk Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Koppelosaarensuo la1 Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Kapulasuo la3 Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Kuikkasuo pvk1 Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo rhk1 Vapo Oy x jälkihoitovaiheen tarkkailu Pikku-Saarisuo pvk Turveruukki Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu

13 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Taulukko 4-2. Tarkkailusoiden lupatilanne (Jos ei merkintää, lupa on sama kuin ohjelmassa) Luvanhaltija Suo Tarkkailtu vuonna Lupanro Iijoen pääuoma 21 PSYL/PSAVI VHO KHO Lupapäätös annettu pvm Huom 21 Päästörajat Turveruukki Oy Ahvensuo x Lupaprosessissa, ei tuotannossa 21 Turveruukki Oy Iso-Jännesuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Iso Rytisuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Isosuo Kollaja x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo x 98/21/ Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Kuikkasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kärppäsuo x 119/21/ Turveruukki Oy Lampisuo x Turveruukki Oy Latvasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Lavasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Luisansuo x Turveruukki Oy Matkasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Murtosuo x 32/21/ Turveruukki Oy Riepulehdon-Mäntyharjunsuo x Lupaprosessissa, ei tuotannossa 21 Tarkkailu tehty uuden luvan mukaan, mutta aloitettu kesken kauden. Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Ruonasuo x 97/21/ Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Takasuo x Turveruukki Oy Ällinsuo x 33/21/ Turveruukki Oy Syrjäsuo x Lisätty ohjelmaan Vapo Oy Haukkasuo x Tarkkailu tehty uuden luvan mukaan, mutta aloitettu kesken kauden. Koskee vuotta 21 Vapo Oy Iso-Pihlajasuo jh 21 jälkihoitovaiheentarkkailua tehostetun päästötarkkailun sijasta. Vapo Oy Joutsensuo x 21 tehtiin suppean sijasta tehostettua päästötarkkailua. Vapo Oy Kapulasuo jh Vapo Oy Koppelosaarensuo jh Vapo Oy Kortesuo x Vapo Oy Koutuansuo x Vapo Oy Kupsussuo x Vapo Oy Lehdonsuo x Vapo Oy Leväsuo x Vapo Oy Olki-Peurasuo x Vapo Oy Palosuo x Vapo Oy Iso-Kinttaissuo x Rasepi Oy Rasepi Oy Hulikkasuo Kapustasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Iso-Ahmasuo x Siuruanjoki Turveruukki Oy Heini-Honkisuo x 9/21/ Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Kaartosuo x Turveruukki Oy Kapeimmansuo x Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo x Turveruukki Oy Kääpäsuo x Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi x Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo jh 98/214/ Tuotanto päättynyt, jälkihoitovaiheen tarkkailu ohjelmasta poiketen Ei päästörajaa Turveruukki Oy Pukasuo x Turveruukki Oy Sääskisuo x 42/12/1 13/394/1 341/1/ Antopäivämäärä KHO:n päätöksen Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Tuomisuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Viidansuo x Turveruukki Oy Ämmänsuo x Turveruukki Oy Ronisuo x Lisätty ohjelmaan Vapo Oy Iso-Pukasuo x 111/21/ Ylimääräinen tarkkailu 21 Ei koske vuotta 21 Vapo Oy Kalliosuot x Vapo Oy Kynkäänsuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Polvisuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Saarisuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Sivakkasuo x Vapo Oy Teerilammensuo x Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo x 112/21/ Ei koske vuotta 21 Vapo Oy Viitasuo jh Tuotanto päättynyt, jälkihoitovaiheen tarkkailu ohjelmasta poiketen Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo x 19/21/ Ei koske vuotta 21 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo x Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo 8/21/ Ei tarkkailtu vuonna 21. Ei koske vuotta 21 x = tehostettu päästötarkkailu, s = suppea päästötarkkailu, jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Taulukossa keltaisella on merkitty kohteet, joiden kohdalla vuoden 21 tarkkailu poikkeaa tarkkailuohjelmasta.

14 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Valuma Iso-Pukasuolla, Koivuojanlatvasuolla, Pukasuolla, Syrjäsuolla, Takasuolla, Ämmänsuolla, Epäilyksensuolla, Joutsensuolla, Koppelosaarensuolla, Kortesuolla, Kuikkasuolla ja Kapulasuolla ei voinut mitata virtaamia, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut (ks. luku 4.2). Turveruukki Oy:n soilla alkukesän valumatiedot otettiin poikkeuksetta vesistömallista, koska virtaamamittarien asennus viivästyi pitkittyneestä kevättulvasta johtuen. Leväsuolla, Koutuansuolla, Kupsussuolla, Sivakkasuolla, Heini-Honkisuolla, Peltosuolla, Kynkäänsuo pvk1:llä, Kääpäsuolla kaikki valumatiedot, tai suurin osa niistä, otettiin vesistömallista, koska virtaamamittausdata oli epäluotettavaa. Murtosuon la3:lla ja pvk1:llä ja Ällinsuolla valumana käytettiin Murtosuo la1:n valumaa jaksolla Ämmänsuolla ja Pukasuolla kesän valumana käytettiin Latvasuo Yli-Iin valumia. (Taulukko 4-3.) Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän 21 keskivaluma oli 23,6 l/s km2, mikä oli hieman suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin (22 l/s km2) (taulukko 4-3). Kesän suurin keskivaluma (88,6 l/s km2) mitattiin Iso-Ahmasuon pintavalutuskentällä ja pienin ( l/s km2) Iso-Ahmasuon, Haukkasuon ja Viidansuon pintavalutuskentillä sekä Viitasuon ja Kynkäänsuon kasvillisuuskentillä. (Taulukko 4-3.)

15 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-3. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 21. Suo Vesien- Vesistöalue Mq Nq Hq Huom. käsittely l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 Pintavalutuskentälliset suot Kärppäsuo pvk1 Iijoki 9,,1 49, valumat vesistömallista. Lampisuo pvk3 Iijoki 17, 1,9 344, valumat vesistömallista. Ahvensuo/Matkasuo pvk Iijoki 18,1 3,2 29, valumat vesistömallista. Ällinsuo* pvk Iijoki 7,3 2,1 8, valumat vesistömallista valumat Murtosuon tiedoista. Iso-Jännesuo * pvk Iijoki 17,8 8, 62, valumat vesistömallista. Virtaamamittaus ennen pintavalutuskenttää. Ruonasuo pvk1 Iijoki 3,7 3, 267, valumat vesistömallista. Ruonasuo * pvk2 Iijoki 1,1 4,4 388, valumat vesistömallista. Lavasuo pvk Iijoki 17,,6 11, valumat vesistömallista. Luisansuo pvk Iijoki 2,8,3 164, valumat vesistömallista. Koivu-Loukassuo pvk Iijoki 3, 6,9 146, valumat vesistömallista. Iso-Rytisuo pvk Iijoki 24, 4,1 31, valumat vesistömallista. Isosuo Kollaja pvk Iijoki 23,6,2 138, valumat vesistömallista. Syrjäsuo* pvk Iijoki Ei valumatietoja. Riepulehdon- pvk Iijoki 19,2 6,3 1, valumat vesistömallista. Mäntyharjunsuo Leväsuo pvk2 Iijoki 28,6 9, 233, valumat vesistömallista. Palosuo pvk1 Iijoki 19,6 3,4 6, valumat vesistömallista. Kortesuo* pvk Iijoki 21,2 1,7 168, valumat vesistömallista. Koutuansuo* pvk1 Iijoki 4, 3,6 394, valumat vesistömallista. Iso-Ahmasuo pvk Iijoki 88,6, 1,6 Murtosuo* pvk1 Iijoki 21,4 2,7 189, valumat vesistömallista. Muulle ajalle käytetty la1 mp1:n tietoja. Kupsussuo * pvk1 Iijoki 13,2 2,4 4, valumat vesistömallista. Lehdonsuo pvk1 Iijoki 3,3, 23,9 Haukkasuo pvk2 Iijoki 16,1, 61,6 Teerilammensuo pvk1 Siuruanjoki 17, 4,7 64,4 Ronisuo pvk Siuruanjoki 2,6 3,1 61,4 Viidansuo pvk1 Siuruanjoki 1,4, 268,6 Pohjoinen Latvasuo pvk1 Siuruanjoki 48, 6,7 236, valumat vesistömallista. Polvisuo pvk1 Siuruanjoki 4,8 4,1 7, Saarisuo pvk1 Siuruanjoki 14,2 4, 66,7 Sivakkasuo pvk1 Siuruanjoki 1,,6 124, valumat vesistömallista. Vaaraojanlatvasuo pvk1 Siuruanjoki 28,8 3,7 97,9 Iso-Pukasuo* pvk1 Siuruanjoki Ei valumatietoja. Kynkäänsuo pvk2 Siuruanjoki 16,9,4 79,7 Koivuojanlatvasuo* pvk Siuruanjoki Ei valumatietoja.

16 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-3 jatkuu. Kaartosuo pvk Siuruanjoki 7,8, 87, valumat vesistömallista. Kapeimmansuo pvk Siuruanjoki 27,8 4,4 24, valumat vesistömallista. Kalliosuot Peltosuo pvk Siuruanjoki 11, 2,2 34, valumat vesistömallista. Matkasuo Pudasjärvi pvk Siuruanjoki 7,2,6 2, valumat vesistömallista. Sääskisuo pvk1 Siuruanjoki 22, 3,8 17, valumat vesistömallista. Sääskisuo* pvk2 Siuruanjoki 21, 3,8 17, valumat vesistömallista. Ajalle käytetty pvk1:n tietoja. Heini-honkisuo* pvk Siuruanjoki 19, 1,7 162, valumat vesistömallista. Joutsensuo pvk1yp Iijoki Ei valumatietoja. Olki-Peurasuo (Pöyry) pvk1 Iijoki 16, 3,4 92, Puutiosuo (Pöyry) pvk2-3 Siuruanjoki 2, 3,7 74, Kynkäänsuo (Pöyry) pvk1 Siuruanjoki 18,9 2,3 8, ja käytetty vesistömallia Iso-Kinttaissuo (Pöyry) pvk1 Siuruanjoki 13,9 2,9 47, Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo* kasvillisuuskenttä Siuruanjoki 2,7 3, 21, valumat vesistömallista käytetty Latvasuo Yli-Iin tietoja. Pukasuo* Kosteikko Siuruanjoki 16,9 2,3 16, valumat vesistömallista käytetty Latvasuo Yli-Iin tietoja. Kynkäänsuo rhk1 Siuruanjoki 34,, 119,6 Kääpäsuo* la3-6 Siuruanjoki 24,7 1,3 268, valumat vesistömallista. Laskeutusaltaalliset suot Murtosuo la1 Iijoki 18,9 6,1 244, valumat vesistömallista. Murtosuo* la3 Iijoki 21,4 2,7 189, valumat vesistömallista. Muulle ajalle käytetty la1 mp1:n tietoja. Takasuo* la Iijoki Ei valumatietoja. Latvasuo Yli-Ii la1 ja la2 Iijoki 16,3 2,2 18, valumat vesistömallista. Kuikkasuo la2 Iijoki 36,,7 373, valumat vesistömallista. Keskiarvot Kaikki suot (n=4) 23,6 3,1 183,6 Pintavalutuskentälliset suot (n=36) 22,9 3,2 174,6 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) 34,, 119,6 Laskeutusaltaalliset suot (n=3) 23,9 3, 29, Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen tarkkailusuot 214 (n=9) Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=9) Kuntoonpanovaiheen suot 11,1, , 14

17 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-3 jatkuu. Jälkihoitovaiheen suot Kalliosuot kosteikko Siuruanjoki Ei valumatietoja. Epäilyksensuo Kalliosuot pvk Siuruanjoki 7,2 1,6 24, valumat vesistömallista. Kuikkasuo Viitasuo rhk1 Siuruanjoki 7,9,1 13,8 Viitasuo rhk1yp Siuruanjoki 22,3,9 11, Pikku-Saarisuo pvk Siuruanjoki 12,2,7 3, valumat vesistömallista. Iso-Pihlajasuo pvk1 Iijoki 2,4 1,7 146,9 Kapulasuo la3 Iijoki 14, 1,6 1, valumat vesistömallista. Koppelosaarensuo la1 Iijoki 16,8 1,3 71, valumat vesistömallista. Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kpsuot (n=) * Ei mukana keskiarvossa 1 1, Vedenlaatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kesällä 21 lähes kaikkien muuttujien suhteen hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen soilla keskimäärin. Ainoastaan kokonais- ja fosfaattifosforin osalta vedenlaatu oli aavistuksen Pohjois- Pohjanmaan keskiarvoja heikompaa. (Taulukko 4-4.) Edellisvuoteen verrattuna veden laatu oli Iijoen-Siuruanjoen alueella kesällä 21 kiintoaineen, kokonaistypen ja raudan suhteen hieman parempi. Epäorgaanisen typen, kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta veden laatu oli edellisvuotta heikompaa kesällä 21. Fosfaattifosforin suhteen vedenlaatu oli edellisvuoden tasoa. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on pienempi kuin muilla vedenlaatumuuttujilla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin vain kolme kertaa kesässä. Myös se seikka tulee huomioida, että vuosi 21 oli laajan päästötarkkailun vuosi, eli keskiarvoihin sisältyvää aineistoa on moninkertainen määrä vuoteen 214 verrattuna. Alhaisin ph:n keskiarvo (4,2) mitattiin edellisvuoden tavoin Koutuansuolla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat CODMn-arvot olivat korkeimmat kasvillisuuskentällisillä kohteilla. CODMn-arvo oli korkein Kynkäänsuon ruokohelpikentällä. Fosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua eri soiden välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmat Kynkäänsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä. Myös Lampisuolla, Luisansuolla, Vaaraojanlatvasuolla ja Kääpäsuolla lähteneen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeita. Fosforipitoisuus oli alhaisin Kynkäänsuo pvk2:lla.

18 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Myös typpipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Alhaisin typpipitoisuuden keskiarvo mitattiin Koutuansuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja korkein pitoisuus Kärppäsuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä. Epäorgaanisen typen osuudet olivat korkeimmat Takasuolla. Takasuon tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että näytteenottopaikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Ojarumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat. Toiseksi korkeimmat epäorgaanisen typen osuudet mitattiin Kärppäsuolla. Viitasuon, Pikku-Saarisuon, Iso-Pihlajasuon, Koppelosaarensuon, Kapulasuon, Kuikkasuon ja Kuikkasalmensuon sekä Epäilyksensuon näytteistä ei määritetty epäorgaanisten ravinteiden määrää, koska kyse oli jälkihoitovaiheen tarkkailusta. Myöskään suppeassa tarkkailussa olleen Ruonasuo pvk2:n näytteistä ei ko. muuttujia määritetty. Rautapitoisuus oli korkein Kortesuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja alhaisin Kynkäänsuon pintavalutuskentältä 2 lähteneessä vedessä. Kiintoainepitoisuudet olivat edellisvuoden tavoin pääosin varsin alhaisia lukuun ottamatta Kortesuon pintavalutuskentältä lähtenyttä vettä, jossa pitoisuudet olivat selvästi muita kohteita korkeampia. Ällinsuolla tarkkailu suoritettiin vuonna 21 uuden ympäristöluvan (PSAVI 33/21/1) mukaisesti, mutta aloitettiin kesken kauden. Luvassa on kiintoaineelle sulan maan aikana määritelty pitoisuusraja, 1. Tarkkailukaudella raja ylitettiin vain kerran (1.6.21), jolloin pitoisuus oli 18. Koko tarkkailukauden keskiarvo oli 6,7. (Taulukko 4-4.)

19 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-4. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu kesällä 21. Suo n ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Huom. Pintavalutuskentälliset suot kpl mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Kärppäsuo, pvk1 8 6,22 4, ,7 173 Lampisuo, pvk3 8 6,29 7, , Ahvensuo/Matkasuo, pvk 7 6, , Ällinsuo, pvk 6 6,92 7, , ,6 194 Ruonasuo, pvk1 8,82 3, Ruonasuo, pvk2 * 3 6,3 4, suppea tarkkailu Lavasuo, pvk 7 6,48 7, Luisansuo, pvk 7 6, 8, Koivu-Loukassuo, pvk 7 6,2 6, Iso-Rytisuo, pvk 8 6,88 4, Isosuo Kollaja, pvk 6 6,77 6, ,4 16 Syrjäsuo Syrjäoja ap, pvk * 9 6,46 9, Ojapiste Syrjäsuo Syrjäoja yp, pvk * 7 6,3 7, Ojapiste Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, pvk 7 6,72 4, Kortesuo, pvk 7 6, Koutuansuo, pvk1 9 4,2 4,9 6, , 21 3,3 668 Iso-Ahmasuo, pvk 7 6,38 3, , ,1 137 Murtosuo, pvk1 7 6,8 2, , , Leväsuo, pvk2 7 6,47 8, Palosuo, pvk1 8 6,66 4,2 18 6,8, Heini-honkisuo, pvk 8 6,7, ,9 8,3 18 2,8 213 Sääskisuo, pvk1 7 6,68 6, Sääskisuo, pvk2 * 3 6,68 6, suppea tarkkailu Matkasuo Pudasjärvi, pvk 7 6,66 8, Koivuojanlatvasuo Kivioja ap, pvk * 7,36 7, ,3 6, ojapiste Koivuojanlatvasuo Kivioja yp, pvk * 7,4 4, ,3, ojapiste Kaartosuo, pvk 7 6,66 6, Kapeimmansuo, pvk 8 6,71 3, ,8 244 Kalliosuot Peltosuo, pvk 8 6,77 4, Pohjoinen Latvasuo, pvk1 8 6,6, Polvisuo, pvk1 9,9, , Saarisuo, pvk1 9 7,4 2, , Sivakkasuo, pvk1 9 6,6 3, , Vaaraojanlatvasuo, pvk1 8 6,21 7, Iso-Pukasuo, pvk1 * 8,9 6, , jokipiste, Mepvkap Kynkäänsuo, pvk2 9 6,69 1, ,9, 13 2,1 28 Iso-Jännesuo Ao3, pvk * 7 6, 6, ojapiste Joutsensuo, pvk1yp* 8, , 2267 pvk yp Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) 1,42 1, , 22 2, 7 Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) 1 6,6 7, ,7 32 Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) 9 6,7 3, Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry) 9 6,33 8, ,

20 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-4 jatkuu. Suo n ph Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe Huom. Kasvillisuuskentälliset suot kpl mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Ämmänsuo, kasvillisuuskenttä 7 6,68 8, Pukasuo, kosteikko 7, , 123 Kääpäsuo, la3-6/kosteikko 6, Kynkäänsuo, ruokohelpikenttä rhk1 9 6,42, ,8, Laskeutusaltaalliset suot Iso-Jännesuo, la , Takasuo, la* ** 4, Latvasuo Yli-Ii. la1 ja la2 8 6, Kuikkasuo, la2 7, Murtosuo, la1 8 6, Murtosuo, la3 6 6, keskiarvot kaikki suot (n=44) 6,42 7, pintavalutuskentälliset suot (n=3) 6,42 6, kasvillisuuskentälliset suot (n=4) 6, laskeutusaltaalliset suot (n=) 6, Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 214 (n=13) 6,26 8, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) 6,29 8, Kuntoonpanovaiheen suot 1) Jälkihoitovaiheen suot Viitasuo, ruokohelpikenttä 1 4 6, Viitasuo, ruokohelpikenttä 1 yp 4, Kalliosuot Epäilyksensuo, kosteikko 4,74 8, Kapulasuo, la3 2 6,2 9, Koppelosaarensuo, la1 4 6,4 9, Kalliosuot Kuikkasuo, pvk 4 6,8 7, Pikku-Saarisuo, pvk 3,93 7, Iso-Pihlajasuo, pvk1 4 6,1 6, Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) 9 4,3 1, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=) * Ei mukana keskiarvossa ** No-paikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Ojarumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat. mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta

21 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt olivat kokonaistypen, epäorgaanisen typen ja raudan osalta hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin ominaispäästöt olivat hieman suurempia. Edellisvuoteen verrattuna ominaispäästöt kasvoivat kaikkien parametrien osalta. (Taulukko 4-.) Kokonaisuutena tarkasteltuna ominaispäästöt olivat suon omilla vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla lasketuista kohteista suurimmat Polvisuon, Iso-Ahmasuon, Ruonasuon, Koivu-Loukassuon ja Pohjoisen Latvasuon pintavalutuskentillä sekä Kuikkasuon (TR) laskeutusaltailla ja Kynkäänsuon kasvillisuuskentällä. Pienimmät ominaispäästöt olivat Pikku-Saarisuon pintavalutuskentällä (ks. Taulukko 4-). Pikku-Saarisuon alhaiset päästöt selittyvät vedenlaadulla ja alhaisella valumalla. Tarkasteltaessa tulee huomioida, että usealla kohteella päästöjen laskennassa on käytetty arvioitua virtaama. Lisäksi joillakin kohteilla näytemäärä oli pieni suppeasta tarkkailusta tai jälkihoitovaiheen tarkkailusta johtuen. Taulukossa 4- Iso-Jännesuo on sijoitettu laskeutusaltaallisten soiden ryhmään, vaikka käytössä on myös pintavalutuskenttä. Iso-Jännesuolla vesi menee altaiden jälkeen pintavalutuskentälle, mutta pintavalutuskenttää ei voida suoraan tarkkailla. Taulukossa 4- ilmoitetut ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttäen laskeutusaltaiden alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaatutietoja ja kohteella olleesta virtaamamittarista saatua valumadataa, mutta ominaiskuormituslukuja ei ole otettu laskeutusaltaallisten soiden keskiarvoihin mukaan. Luvut kuvastaa siis pvk:lle menevää vettä ja pvk:n alapuolinen tarkkailupiste on Ahvenojassa (Ao3). Pvk:n alapuolisen pisteen tarkkailu suoritettiin vesistötarkkailuna. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia.

22 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä 21. Brutto Netto Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Kärppäsuo, pvk1 Iijoki ,3 1,9 2,32,14,29,2 7,1 2 6,8,13 Lampisuo, pvk3 Iijoki ,2 16,4,2, 1,78, ,1 1,4 Ahvensuo/Matkasuo, pvk Iijoki , 12,7,17,4,9, ,7,27 Ällinsuo, pvk* Iijoki ,2 11,,1,23,49, ,1,17 Ruonasuo, pvk1 Iijoki ,1 71,1 22 1,69 1,6, ,94 Ruonasuo, pvk2 * Iijoki ,3 2,4 1, ,1 Lavasuo, pvk Iijoki ,3 11,1,1,12,83, ,7, Luisansuo, pvk Iijoki ,9 13,1,33,2 1,84, ,2 1,48 Koivu-Loukassuo, pvk Iijoki , 28,4,32,47 2,14, , Iso-Rytisuo, pvk Iijoki , 18,,31 1,8,94, ,6,2 Isosuo Kollaja, pvk Iijoki 84 68,4 19,6,34 1,1,7, ,7,13 Syrjäsuo, pvk* Iijoki Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, pvk Iijoki 6 444, 1,1,8,13,2, ,,16 Murtosuo, pvk1* Iijoki , 14,8,8,,2, ,, Leväsuo, pvk2 Iijoki 2 73, 26,6 1,28 3,22 2,6 1, ,12 Palosuo, pvk1 Iijoki 7 37,3 9,3,7,,72,2 28 3,8,38 Kortesuo, pvk* Iijoki ,9 23,7 1,49, 1,48, ,11 Koutuansuo, pvk1* Iijoki ,7 8,6,18,7,1, 9,7 7,, Iso-Ahmasuo, pvk Iijoki , 7,3,18 1,8 1,8, ,1, Heini-honkisuo, pvk* Siuruanjoki 86 36,7 8,9,12,7,27, ,4, Sääskisuo, pvk1 Siuruanjoki 17 73, 14,,16,28 1,23, ,, Sääskisuo, pvk2* Siuruanjoki , 22,8 3,78 1,4 2, 1, ,, Matkasuo Pudasjärvi, pvk Siuruanjoki ,7 13, 1,6 2,9,36, ,7,23 Koivuojanlatvasuo, pvk* Siuruanjoki Kaartosuo, pvk Siuruanjoki ,2,1,4,42,7 8,3 27 2,7,28 Kapeimmansuo, pvk Siuruanjoki ,81,73,42, ,4, Kalliosuot Peltosuo, pvk Siuruanjoki ,1,7,,4, ,1,2 Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Siuruanjoki ,3,71 1,2, ,3,66 Polvisuo, pvk1 Siuruanjoki ,79 1,11 1,22, ,1 Saarisuo, pvk1 Siuruanjoki ,2,4,23,64,24 9,8 17 2,,39 Sivakkasuo, pvk1 Siuruanjoki ,,3,6,72, ,4,46 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 Siuruanjoki ,27,61 3,62 1, ,8 3,12 Iso-Pukasuo, pvk1* Siuruanjoki Kynkäänsuo, pvk2 Siuruanjoki ,9,4,4,18,2 1,3 9,, Kupsussuo, pvk1 * Iijoki ,36,,32, ,7,9 Lehdonsuo, pvk1 Iijoki ,94 4,77,2, , Haukkasuo, pvk2 Iijoki ,12,6,43,2 9,9 32,4,1 Teerilammensuo, pvk1 Siuruanjoki ,14,,29,3 18 3,6, Ronisuo, pvk Siuruanjoki ,48,4 1,3, ,62 Viidansuo, pvk1 Siuruanjoki ,8,18,14,12,1 4,8 27,3, Joutsensuo, pvk1yp* Iijoki Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) Iijoki ,83 2,82,41, ,,13 Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) Siuruanjoki ,3 4,4,6, ,,2 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry) Siuruanjoki ,22,2 2,41 1, ,9 Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) Siuruanjoki ,2,2,26,2 6,7 2,1 7,,3

23 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Taulukko 4- jatkuu. Brutto Netto Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo, kasvillisuuskenttä* Siuruanjoki ,73 1,1 1,61, , 1,18 Pukasuo, kosteikko* Siuruanjoki ,31 1,23,, ,21 Kääpäsuo, la3-6/kosteikko* Siuruanjoki ,7 1,7 2, 1, ,13 Kynkäänsuo, rhk1 Siuruanjoki ,11,8 1,1, ,1 Laskeutusaltaalliset suot Iso-Jännesuo, la 1-2ap * Iijoki ,34,73 1,4, ,24 Takasuo, la* Iijoki Latvasuo Yli-Ii, la1 ja la2 Iijoki ,67,37,78, ,16 Kuikkasuo, la2 Iijoki ,93 1,6, ,39 Murtosuo, la1 Iijoki ,94 3,4,89, ,3,44 Murtosuo, la3* Iijoki ,84 2,2 1,1, ,91 21 Keskiarvot (Brutto) kaikki suot (n=4) brutto ,9,92 1,, ,32,3 Pintavalutuskentälliset suot (n=36) brutto ,39,89 1,, ,79,4 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) brutto ,11,8 1,1, ,1 Laskeutusaltaalliset suot (n=3) brutto ,3 1,6,91, ,4,33 Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 214 (n=13) ,7,46,11,29, ,6,9 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) ,2 1,14,84, ,4 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Kapulasuo, la3 Iijoki ,8, ,,8 Koppelosaarensuo, la1 Iijoki , ,6,8 Viitasuo, rhk1 Siuruanjoki , ,3,9 Viitasuo, rhk1yp Siuruanjoki , ,9 3, Kalliosuot Epäilyksensuo, kosteikko Siuruanjoki Kalliosuot Kuikkasuo, pvk Siuruanjoki ,, ,4,19 Pikku-Saarisuo, pvk Siuruanjoki ,9,22 22,, Iso-Pihlajasuo, pvk1 Iijoki ,71 73,,31 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) ,8,2,2 12 2,6,4, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=3) * Ei mukana keskiarvossa 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta

24 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana seitsemällätoista tuotantovaiheen kohteella ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tehon tarkkailun soista Kynkäänsuolla oli käytössä ruokohelpikenttä sekä Kääpäsuolla ja Ämmänsuolla kosteikko (talvikaudella laskeutusaltaat). Pintavalutuskentällisiä tehon tarkkailun soita olivat Haukkasuo, Lehdonsuo, Kärppäsuo, Lavasuo, Iso-Ahmasuo, Polvisuo, Teerilammensuo, Vaaraojanlatvasuo, Iso- Kinttaissuo, Puutiosuo, Ronisuo, Viidansuo ja Sääskisuo. Sääskisuolla tehon tarkkailu oli ylimääräistä. Tuotantoaikaisten kohteiden lisäksi tehon tarkkailussa oli jälkihoitovaiheen Viitasuo. Kohteiden reduktiot on esitetty taulukossa 4-6 ja vedenlaatutulokset kokonaisuudessaan liitteessä 2. Haukkasuon pintavalutuskentän 2 tehoa tarkkailtiin kesä- elokuussa kerran kuussa ja kerran syyskuussa. Syyskuun kierros sijoittui kaksi viikkoa kesäajan ulkopuolelle, mutta on silti huomioitu keskiarvoissa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Myös kiintoainetta, kokonaisfosforia, nitraatti-nitriittityppeä ja rautaa pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. (-3 ja Kokonaistypen osalta reduktiot olivat alhaisempaa tasoa (34 %). CODMn:n ei poistunut ollenkaan, reduktion ollessa negatiivinen (-3 %) Lehdonsuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin 3 kertaa, kerran kuussa kesä-elokuussa. Kenttä ei toiminut optimaalisesti reduktioiden ollessa pääosin 9-4 %. Ainoastaan kiintoainetta pidättyi kentälle hieman paremmin (66 %) Kärppäsuon pintavalutuskentän 1 tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuun aikana. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin nitraatti-nitriittityppeä ja fosfaattifosforia (8-69 %). Kokonaisfosforia ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle jonkin verran. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja kokonaistyppeä huuhtoutui kentältä runsaasti. Puutiosuon pintavalutuskentän 2-3 tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet yhteensä neljä kertaa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia. Myös kokonaisravinteita, nitraattinitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä. Iso-Kinttaissuon pintavalutuskenttää tarkkailtiin kesäkauden aikana yhteensä 4 kertaa. Kenttä toimi pääosin erinomaisesti reduktioiden ollessa 64-1 %, mutta happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä (-13 %). Ronisuon pintavalutuskenttää tarkkailtiin kesäkaudella kaksi kertaa heinä-elokuussa. Kenttä toimi kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin ammoniumtyppeä (84 %). Muiden muuttujien suhteen poistumat olivat maltillisempia (1-44 %). Iso-Ahmasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesäkaudella kaksi kertaa kesä- ja elokuussa. Heinäkuun tehon tarkkailu jäi inhimillisen erehdyksen vuoksi tekemättä. Kenttä toimi pääosin hyvin poistaen epäorgaanisia ravinteita, rautaa ja kiintoainetta tehokkaasti. Myös kokonaisfosforin poistuma oli hyvää luokkaa, mutta happea kuluttavan aineksen (CODMn) poistuma kentältä jäi olemattomaksi ( %). Sääskisuolla tarkkailtiin pvk1:n ja pvk2:n tehoja 3 kertaa kesäkauden aikana kesä-elokuussa. Pvk1:n toiminta oli huomattavasti tehokkaampaa reduktioiden ollessa kohtalaisella tasolla. Pvk2:n suhteen

25 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta poistumat jäivät melko alhaiseksi kautta linjan ja fosforiyhdisteiden huuhtoutumista tapahtui runsaasti. Viidansuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin viisi kertaa kesäkauden aikana touko-elokuussa. Poistumat olivat pääosin suhteellisen maltillisella tasolla, vaikka fosforiyhdisteitä, kiintoainetta ja ammoniumtyppeä pidättäytyi kohtalaisen hyvin (6-74 %). Lavasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kolme kertaa kesä-elokuussa. Kenttä poisti eniten epäorgaanista typpeä ja myös jonkin verran fosforiyhdisteitä. Muiden muuttujien suhteen poistumat olivat negatiivisia ja huuhtoutumista tapahtui runsaasti. Vaaraojanlatvasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin yhteensä neljä kertaa kesä-syyskuussa. Syyskuun 1. päivän ylimääräisellä tarkkailukerralla ei määritetty epäorgaanisia ravinteita eikä rautaa. Pintavalutuskenttä poisti tehokkaasti ammoniumtyppeä, mutta muiden muuttujien suhteen puhdistustulos jäi maltillisemmaksi. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja rautaa huuhtoutui kentältä jonkin verran. Teerilammensuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesäkauden aikana yhteensä neljä kertaa, kesä-heinäkuussa kerran kuussa ja elokuussa kaksi kertaa. Kenttä poisti tehokkaasti ravinteita, kiintoainetta ja rautaa. Erityisen hyvin poistui epäorgaanisia ravinteita (69-98 %). CODMn -poistuma jäi hyvin maltilliseksi (12 %). Polvisuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Fosforiyhdisteiden suhteen kenttä toimi tehokkaasti poistaen fosfaattifosforia jopa 9 % ja kokonaisfosforia 77 %. Muiden muuttujien suhteen puhdistustulos oli maltillisempi, ja happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui jonkin verran. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui kentältä erittäin paljon, reduktion ollessa vahvasti negatiivinen (-97 %). Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1 tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet kerran kuussa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Ruokohelpikenttä toimi hyvin ja poisti eniten ammoniumtyppeä, fosfaattifosforia ja nitraatti-nitriittityppeä. Myös raudan ja kokonaisfosforin osalta ruokohelpikentän toiminta oli melko tehokasta. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä runsaasti ja kokonaistyppeä ja kiintoainetta hieman. Kääpäsuolla kosteikon tehoa tarkkailtiin hieman ohjelmasta poiketen ja tehot laskettiin kosteikon yläpuolisilla ja laskeutusaltaiden alapuolisilla vedenlaatutiedoilla. Kosteikon alapuoliset vesinäytteet otettiin virheellisestä paikasta, eikä niitä täten voi käyttää kosteikon tehon laskentaan. Kosteikon tehoa tarkkailtiin yhteensä kolme kertaa kesäkauden aikana, kerran kesäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa. Poistumaa ei tapahtunut merkittävästi lähes minkään muuttujan kohdalla, pois lukien kiintoaine (7 %). Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja typen yhdisteitä huuhtoutui vesiensuojelurakenteista jonkin verran. Ämmänsuon kasvillisuuskentän tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin jokaisella kerralla. Kentän toiminta oli hyvin heikkoa jokaisen muuttujan suhteen ja fosforiyhdisteitä sekä rautaa huuhtoutui jonkin verran. Jälkihoitovaiheessa olevan Viitasuon ruokohelpikentän 1 tehoa tarkkailtiin kerran kuussa touko- ja elokuussa. Epäorgaanisia ravinteita tai rautaa ei määritetty yhdelläkään kerralla. Kentän toiminta oli hyvin heikkoa ja poistumat jokaisen muuttujan suhteen vahvasti negatiivisia ( %). (Taulukko 4-6.)

26 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukkoon 4-7 on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Kentän alapuolen päästöt ovat pienemmät kuin yläpuolen vain kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin ja happea kuluttavan aineksen (CODMn) suhteen päästöt ovat kentän alapuolella huomattavasti yläpuolista suuremmat. Ruokohelpikentän alapuolen valuma on selvästi yläpuolista pienempi, mutta vedenlaatu kokonaisfosforin ja CODMn:n suhteen selvästi heikompaa. Edellisvuosina tilanne on ollut valuman kannalta samantyyppinen, kesällä 214 yläpuolen valuma oli 11 l/s km2 ja alapuolen,1 l/s km2 (Vaaramaa-Hiltunen ym. 21), kesällä 213 yläpuolen valuma oli 1 l/s km2 ja alapuolen 1,4 l/s km2 (Vaaramaa-Hiltunen ym. 214). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä. Ruokohelpikasvusto näyttää käyttävän hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää tehokkaasti veden haihduntaa. (Taulukko 4-7 ja kuva 4-1.)

27 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-6. Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos tarkkailuilla vesienkäsittelyrakenteilla ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 21. Haukkasuo (pvk2) n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvk yläpuoli pvk alapuoli 4 3, ,8 137 Teho % Lehdonsuo (pvk) pvk1 yp ,4 112 pvk1 ap 3 3, , 111 Teho % Kynkäänsuo (rhk1) rhk yläpuoli 3 6, rhk alapuoli 3 4, ,8, Teho % Kärppäsuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 8, pvk alapuoli 3 4, ,7 173 Teho % Polvisuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 8, , pvk alapuoli 3 4, , Teho % Teerilammensuo (pvk1) pvk yläpuoli pvk alapuoli 4 4, ,2 18 3,6 219 Teho % Vaaraojanlatvasuo (pvk1) pvk yläpuoli pvk alapuoli 4 6, Teho % Kääpäsuo (kost/la3-6) yläpuoli alapuoli Teho %

28 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Taulukko 4-6 jatkuu. Lavasuo (pvk) n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvk yläpuoli 3 6, pvk alapuoli 3 8, Teho % Sääskisuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 9, pvk alapuoli 3 4, Teho % Sääskisuo (pvk2) pvk yläpuoli 3 9, pvk alapuoli 3 6, Teho % Viidansuo (pvk1) pvk yläpuoli pvk alapuoli Teho % Ämmänsuo (kasv.kenttä) kentän yläpuoli kentän alapuoli 3 9, Teho % Iso-Ahmasuo (pvk1) pvk yläpuoli pvk alapuoli 2 2, , ,7 113 Teho % Ronisuo (pvk1) pvk yläpuoli pvk alapuoli 2 7, Teho % Puutiosuo (pvk2-3) (Pöyry) pvk yläpuoli 4 8, pvk alapuoli 4 3, Teho % Iso-Kinttaissuo (pvk1) (Pöyry) pvk yläpuoli pvk alapuoli 4 1, , 22 2, 7 Teho %

29 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-6 jatkuu. n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Viitasuo (rhk) jälkihoitovaiheen tarkkailu rhk yläpuoli rhk alapuoli Teho % Taulukko 4-7. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 21. COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Mq g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rh1 yp 22,3 22 1, Viitasuo, rh1 ap 7,9 38 3, reduktio % reduktio v. 214 reduktio v. 213 reduktio v Kuva 4-1. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat

30 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (kg/d) tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 on esitetty taulukoissa 4-8 ja 4-9. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (Taulukko 4-) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta) (Nikula 216) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 21 bruttopäästöt olivat 16 kg/d (=kilogrammaa päivässä) kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 2, kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 441 kg/d kiintoainetta (Taulukko 4-8). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät 1,27 kg/d fosforia, 27 kg/d typpeä ja 378 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat selvästi kaikilta osin: fosforipäästöt noin 17 %, typpipäästöt noin 19 %, kemiallisen hapenkulutuksen päästöt (CODMn) 18 % ja kiintoainepäästöt noin 127 %. Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 21 bruttopäästöt olivat 1687 kg/d kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 3,2 kg/d fosforia, 4 kg/d typpeä ja 342 kg/d kiintoainetta (Taulukko 4-9). Nettopäästöt olivat 1,78 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 282 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat selvästi kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna: kemiallisen hapenkulutuksen päästöt (CODMn) noin 18 %, kokonaistypen päästöt noin 81 %, fosforipäästöt noin 168 % ja kiintoainepäästöt 13 %.

31 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-8. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 Iijoen vesistöalueella.

32 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-9. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 Siuruanjoen vesistöalueella.

33 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukoissa 4-1 ja Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Nikula 216). Vuonna 21 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 7 t/a CODMn,,9 t/a fosforia, 29 t/a typpeä ja 142 t/a kiintoainetta (Taulukko 4-1) ja Siuruanjoen alueella noin 684 t/a CODMn, 1, t/a fosforia, 32 t/a typpeä ja 18 t/a kiintoainetta (Taulukko 4-11). Iijoen pääuoman alueen vuosipäästöt (brutto) olivat kaikkien muuttujien suhteen selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Myös Siuruanjoen alueen vuosipäästöt (brutto) olivat selvästi edellisvuotta suurempia.

34 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 21 Iijoen vesistöalueella (Nikula 216). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy ,4 3,1 1 K , Joutsensuo Vapo Oy , J , Haukkasuo Vapo Oy K , Lehdonsuo Vapo Oy K , Palosuo Vapo Oy K Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,2 1,2 J 177,2 8,2 32,1 4,1 23 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,8 94 K , Kapulasuo Vapo Oy J , Koppelosaarensuo Vapo Oy J Koppelosaarensuo Vapo Oy E Kupsussuo Vapo Oy K , Leväsuo Vapo Oy ,2 38 K Leväsuo Vapo Oy E Koutuansuo Vapo Oy K , Kärppäsuo Turveruukk ,6 43 K Lampisuo (osa) Turveruukk K Murtosuo Turveruukk K Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukk K , Ällinsuo Turveruukk K Isosuo Kollaja Turveruukk K , , Ahvensuo Turveruukk ,1 29 E , Ahvensuo Turveruukk ,3 29 K , Latvasuo Turveruukk K Latvasuo Turveruukk ,4 27 E 12 6, , Luisansuo Turveruukk K Lavasuo Turveruukk ,3 62 K , Kuikkasuo Turveruukk K Matkasuo Yli-Ii Turveruukk ,9 8 K Iso-Rytisuo Turveruukk ,4 82 K , Takasuo Turveruukk K Koivu-Loukassuo Turveruukk K Ruonasuo Turveruukk , 11 K Iso-Jännesuo Turveruukk ves , Syrjäsuo Turveruukk ,3 38 ves , Iso-Ahmasuo Pudasjärven E Iso-Ahmasuo Pudasjärven , 4 49 K , Hulikkasuo Rasepi Oy E , Kapustasuo Rasepi Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

35 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 21 Siuruanjoen vesistöalueella (Nikula 216). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy ,6 173 K Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy , 13 K Viitasuo Vapo Oy J,, Kynkäänsuo Vapo Oy , 186 K Kynkäänsuo Vapo Oy , K Kynkäänsuo Vapo Oy ,3 7 K Teerilammensuo Vapo Oy K , Sivakkasuo Vapo Oy ,2 23 E , Sivakkasuo Vapo Oy ,7 7 K Iso-Pukasuo Vapo Oy ,6 63 ves Polvisuo Vapo Oy ,4 7, 133 K Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy K , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy J Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,6 8,6 J , , Iso-Kinttaissuo Vapo Oy K , Lampisuo (osa) Turveruukk ,2 7 E Kapeimmansuo Turveruukk ,3 23 K , , Koivuojanlatvasuo Turveruukk ves Kääpäsuo Turveruukk K Pukasuo Turveruukk K Viidansuo Turveruukk K Ämmänsuo Turveruukk ,9 41 K Kaartosuo Turveruukk ,7 33 K 284 7, , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukk K , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukk ,3 3 K 323, , Tuomisuo (LAP) Turveruukk ves Sääskisuo (LAP) Turveruukk ,9 327 K Pikku-Saarisuo Turveruukk E , , Pikku-Saarisuo Turveruukk J Ronisuo Turveruukk K Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve , 83 K , Kontiomaansuo Kuiva-Turve K 327,7 23 4, Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve , 14 K Kotisuo Turvetuote P , 2 E , Isoahontaussuo Turvetuote P , 33 E , Leuvanojanlatvasuo Latvasuon T E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä ,7 23 4, Vesistöalue yhteensä Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.

36 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21. VESISTÖTARKKAILU.1 Tarkkailun toteutus Vuosi 21 oli Iijoen ja Siuruanjoen osalta tehostetun vesistötarkkailun vuosi. Vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Vaihtuva vesistötarkkailu kohdennettiin ohjelman mukaisesti niille turvetuotantoalueille, joilla on kyseisenä vuonna ohjelmassa tehostettu päästötarkkailu. Vuonna 21 tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Siuruanjoen valuma-alueella Heini- Honkisuon, Kaartosuon, Kapeimmansuon, Koivuojanlatvasuon, Kääpäsuon, Matkasuon (Pudasjärvi), Pukasuon, Ronisuon, Sääskisuon ja Ämmänsuon osalta. Iijoen valuma-alueella tehostetun tarkkailun tuotantoalueiden lähialueiden vesistötarkkailua toteutettiin Haukkasuon, Lehdonsuon, Iso- Ahmasuon, Ahvensuon/Matkasuon, Iso Rytisuon, Isosuo Kollajan, Koivu-Loukassuon, Kuikkasuon, Kärppäsuon, Lampisuon, Latvasuo Yli-Ii:n, Lavasuon, Luisansuon, Riepulehdon-Mäntyharjunsuon, Ruonasuon, Takasuon, Murtosuon, Syrjäsuon ja Ällinsuon osalta. Havaintopaikat on esitetty taulukossa -1 sekä kartalla liitteessä Taulukko -1. Vedenlaadun havaintopaikat v. 21. havaintopaikka tunnus koordinaatit (ETRS-TM3FIN) vesistöalue kunta Vuosittainen tarkkailu Iijoki Kipinä I Pudasjärvi Iijoki Haapakoski I Oulu (Yli-Ii) Iijoki Pahkakoski I Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Yli-Ii S Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Tannila s S Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Siuruanjoki 3 Suuaho S Ranua suo Vaihtuva tarkkailu, Iijoen valuma-alue Ahvenojan suu Ao Pudasjärvi Ahvensuo ap Ahvensuon laskuoja Ahl Oulu (Yli-Ii) Ahvensuo ap Ahvenoja Ao Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo ap Ahvenojan suu Ao Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo ap Halaojan suu Hal Oulu (Yli-Ii) Iso Rytisuo ap Kumpuojan suu Iso ap Oulu (Yli-Ii) Isosuo Kollaja ap Pikku-Martimojoki Las Oulu (Yli-Ii) Kuikkasuo ap Puro-oja Pu Pudasjärvi Kärppäsuo ap Mertajoki Me Oulu (Yli-Ii) Lampisuo ap Pirttiojan suu P Oulu (Yli-Ii) Latvasuo ap Hirvikivenojan suu Hir Oulu (Yli-Ii) Luisansuo ap Ahvensuon laskuoja Ahl Oulu (Yli-Ii) Matkasuo ap Kivarinjoki Ki Pudasjärvi Murtosuo ap Ruonaoja R Oulu (Yli-Ii) Ruonasuo ap Kongasjärvi Kon Pudasjärvi Takasuo ap Kivarinjoki yp. Ki Pudasjärvi Ällinsuo yp Kivarinjoki ap. Ki Pudasjärvi Ällinsuo ap Koutuanoja Kout Oulu (Yli-Ii) Iso-Pihlajasuo

37 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Ylä-Koutuanjärvi Ykj Oulu (Yli-Ii) Iso-Pihlajasuo yp Puro-oja Pu Pudasjärvi Koppelosaarensuo ap Syväoja Juustolan yp. Sy Pudasjärvi Kortesuo ap Syväoja Juustolan ap. Sy Pudasjärvi Kortesuo yp Koutuanjoki Kou Oulu (Yli-Ii) Koutuansuo ap Kupsussuon laskuoja Kup Oulu (Yli-Ii) Kupsussuo ap Siuruanjoki Pitkäperä SiuP Oulu (Yli-Ii) Kupsussuo ap Vuonnanoja Vuo Kuusamo Lehdonsuo ap Panumanoja 1 Pa Pudasjärvi Leväsuo ap Panumaoja Panumaj. läh Pa Pudasjärvi Leväsuo yp Koutuanoja Kout Oulu (Yli-Ii) Olki-Peurasuo yp Ylä-Koutuanjärvi Ykj Oulu (Yli-Ii) Olki-Peurasuo ap Koutuanjärvi Kouj Oulu (Yli-Ii) Palosuo ap Pääoja ap Pääoja ap Pudasjärvi Iso-Ahmasuo Syrjäsuo ap Pääoja yp Pääoja yp Pudasjärvi Syrjäsuo yp Vaihtuva tarkkailu, Siuruanjoen valuma-alue Näätäoja Nä Ranua Heini-Honkisuo ap Honkioja Ho Ranua Heini-Honkisuo ap Mertajoki keskiosa Me Oulu (Yli-Ii) Kaartosuo ap Mertajoki keskiosa Me Oulu (Yli-Ii) Kapeimmansuo ap Siuruanjoki Ala-Siurua S Oulu (Yli-Ii) Koivuojanlatvasuo ap Mertajoki yläosa Me Oulu (Yli-Ii) Kääpäsuo ap Korpijoki alaosa Kj Oulu (Yli-Ii) Matkasuo Pudasjärvi ap Siuruanjoki Ala-Siurua S Oulu (Yli-Ii) Matkasuo Pudasjärvi ap Hepo-oja ap. He Pudasjärvi Pikku-Saarisuo ap Hepo-oja yp. He Pudasjärvi Pikku-Saarisuo yp Vitmaoja alaosa Vit Oulu (Yli-Ii) Pikku-Saarisuo ap Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Pikku-Saarisuo yp Siuruanjoki Ala-Siurua S Oulu (Yli-Ii) Pukasuo ap Luiminkajoki yp. Lu Ranua Sääskisuo yp Luiminkajoki ap. Lu Ranua Sääskisuo ap Siuruanjoki TU Ranua Tuomisuo yp Siuruanjoki TU Ranua Tuomisuo ap Siuruanjoki TU Ranua Tuomisuo ap Mertajoki keskiosa Me Oulu (Yli-Ii) Viidansuo ap Siuruanjoki S Pudasjärvi Ämmänsuo yp Mertajoki yläosa Me Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo yp Mertajoki keskiosa Me Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo yp Mertajoki Riihelänsilta Me Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo ap Ylempi Kallio-oja, suu Ka Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Kissapuro, suu Kis Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Alempi Kallio-oja, suu Ku Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Siuruanjoki Ala-Siurua S Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Vitmaoja alaosa Vit Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap Kynkäänoja alaosa Ky Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap Viitaoja 3 Vii Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap

38 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo yp Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Polvisuo yp Vitmaoja alaosa Vit Oulu (Yli-Ii) Polvisuo ap Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Oulu (Yli-Ii) Saarisuo ap Mertajoki yläosa Me Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo yp Mertajoki keskiosa Me Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo ap Mertajoki Riihelänsilta Me Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo ap Korpijoki alaosa Kj Oulu (Yli-Ii) Teerilammensuo ap Hirvasojan alaosa Hir Oulu (Yli-Ii) Vaaraojanlatvasuo ap Viitaoja alap. silta Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Viitaoja 3 Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo yp Viitaojan Koppelo-ojan ap. Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo yp Viitaoja yläosa Vii Oijärvi Viitasuo Sula-oja Su Oijärvi Pohjoinen Latvasuo ap Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Pohjoinen Latvasuo yp Vitmaoja alaosa Vit Oulu (Yli-Ii) Pohjoinen Latvasuo ap Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Puutiosuo ap Korpijoki alaosa Kj Oulu (Yli-Ii) Ronisuo ap Korpijoki ap Kj Oulu (Yli-Ii) Ronisuo ap Säynäoja Sä Oulu (Yli-Ii) Iso Kinttaissuo yp Säynäoja Sä Oulu (Yli-Ii) Iso Kinttaissuo ap Taulukon mukaisilta vaihtuvan tarkkailun näytepisteiltä otettiin vesistötarkkailunäytteet pääosin kolmeen kertaan; touko-, heinä- ja elokuussa. Mertajoen tarkkailupisteiltä otettiin näiden lisäksi näytteet kuitenkin myös kesäkuussa. Sulaojan (Su) sekä Siuruanjoen Tannilassa (S23) näytteet otettiin kaksi kertaa. Yhteensä vuoden 21 vesistötarkkailussa näytepisteitä sijaitsi Siuruanjoen valuma-alueella 32 ja Iijoen pääuoman valuma-alueella 3. Vuonna 21 vesistötarkkailun kokonaisnäytemäärä oli 194. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättulvan ajoittumisen mukaan joko huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa sekä kesäaikaan heinäkuussa ja elokuussa. Tässä raportissa käsiteltävien vesistötarkkailupisteiden tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Päästö- ja vesistötarkkailun (Ahma ympäristö Oy) kiintoainepitoisuudet on määritetty käyttäen samaa suodatintyyppiä (1,2 µm). Ahma ympäristö Oy:n ravinnepitoisuudet ovat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon ottamien näytteiden kanssa..2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta Saari- ja Hietajärvestä, ja se laskee Iijokeen Yli-Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on km2 ja järvisyys 1,8 %. Siuruanjoen valuma-alue muodostaa noin 17 % koko Iijoen valuma-alueesta. (Ekholm 1993.) Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 66 %. Siuruanjoen suurimmat sivu-uomat ovat Luiminkajoki, Ranuanjoki, Asmuntinjoki, Korpijoki, Litojoki, Mertajoki ja Vitmaoja. Alueen suurimmat järvet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Siuruanjokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja

39 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja metsätalous. (Anttila ym. 213, kuva -1.) Siuruanjoen vesi on valuma-alueen ominaisuuksista johtuen luontaisesti humuspitoista. Ekologiselta tilaltaan sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan Siuruanjoen ala- ja keskiosa Ranuanjoen haaraan saakka on luokiteltu tyydyttäväksi. Biologisten tekijöiden mukainen arvioitu tilaluokitus on kokonaisuudessaan hyvä. Päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto ilmentävät hyvää biologista tilaa, jota kuitenkin laskee jokivesissä poikkeukselliset sinileväesiintymät. Vedenlaatuaineiston kattavuuden vuoksi ekologisen tilan luokittelussa on Siuruanjoen osalta painotettu vedenlaatutekijöitä. Näistä mm. kokonaisfosfori-pitoisuus ja ph-arvo ilmentävät tyydyttävää tilaa. Hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on sitä vastoin erinomainen (ei voimakkaasti muutettu). Vesimuodostumaan kohdistuvista muutospaineista merkittävimmäksi on listattu turvetuotanto ja hajakuormitus (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ) Siuruanjoella toteutettiin vuosina 2 26 Siuruanjoki kuntoon -yhteishanke, jonka puitteissa keskistyttiin Pohjois-Pohjanmaan alueella ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vesistökunnostuksiin ja rantojen hoitoon. Lapin alueella toimenpiteet kohdistuivat latvajärvien (Ranuanjärvi, Takajärvi ja Luiminkajärvi) kunnostuksiin. Hankkeen tuloksina parannettiin osaltaan myös useiden turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tasoa. (Peltola ym. 26.) Vuosijaksolla Siuruanjokeen kohdistuu useita maa- ja metsätalouteen, haja- ja loma-asutuksen sekä yhdyskuntien vesihuoltoon, turvetuotantoon ja vesistöjen kunnostuksiin, säännöstelyyn ja rakentamiseen liittyviä vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Yhdessä nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kanssa näillä arvioitiin saavutettavan Siuruanjoen ekologisen tilan tavoitetila (hyvä) vuoteen 21 mennessä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ) Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on km2 ja järvisyys,7 % (Ekholm, 1993). Iijoen suurimpia sivujokia ovat Korpijoki (F = 2 62 km2), Siuruanjoki (2 387 km2), Livojoki (2 22 km2) ja Kostonjoki (1 938 km2). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaamien ja veden laadun vaihtelut ovat alueella suuria. Jokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, kalankasvatus ja yhdyskuntajätevedet sekä laskeuma. Hajakuormituksen ja laskeuman osuus ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta on noin 9 %. (Anttila ym. 213.) Iijoen pääuoma on jaettu ekologisen tilan tarkastelussa kahteen osaan, Iijoen alaosaan (jokisuu- Kipinä) ja Iijoen keski- ja yläosaan (Kipinästä ylävirtaan). Iijoen alaosa on luokiteltu sekä biologisten tekijöiden, että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta tilaltaan hyväksi, mutta ekologisen tilan luokitus suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on kuitenkin vain tyydyttävä. Alue on lähes kokonaan allastettu, sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Hyväksi luokiteltavaa tilaa ei voida alueella saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle. Iijoen keski- ja yläosa on luokiteltu biologisten tekijöiden mukaan hyväksi ja fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi. Vesistössä on kuitenkin patoja, jotka estävät eliöiden ja sedimentin vapaan liikkumisen, jolloin vesistön ekologista tilaa ei voida luokitella erinomaiseksi. Päätös ekologisen tilan luokittelusta onkin hyvä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ) Iijoen valuma-alue on varsin vaihteleva. Yläosalla rannat ovat korpimaisia karuja rantoja, keskiosalla tulvaniittyjä ja alaosalla on lietteen kertymisen takia lehtomainen kasvusto. Iijoen rakentaminen voimatalouskäyttöön aloitettiin vuonna 196. Iijoen alaosalla on viisi voimalaitosta. Voimalaitosrakentamisen myötä Iijoesta hävisi luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Keski- ja yläosan uomien entistämisellä on saatu palautettua runsaasti virtavesikutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskiosuuksia. Iijokea voidaan siten pitää potentiaalisena lohikalajokena, jos kalojen nousu jokeen tehdään mahdolliseksi. (Anttila ym. 213.)

40 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on pintavesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 21 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan sekä tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Oulujoen-Iijoen vesienhoitalueen toimenpideohjelmassa todetaan, että uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteina on käytettävä pintavalutuskenttiä tai muuta vähintään yhtä tehokasta vesiensuojelumenetelmää. Lisäksi alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta on huolehdittava niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostuminen on näkynyt vähentyneenä turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksena 199-luvun puoliväliltä alkaen Pohjois-Pohjanmaalla, kun pintavalutuskentät yleistyivät turvetuotantoalueilla (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21). Samaisen toimenpideohjelman mukaan suunnittelukaudella turvetuotannosta poistuu laajalti alueita, joiden vesiensuojelumenetelmät ovat osittain riittämättömiä nykyiseen vaatimustasoon nähden. Näitä korvataan uusilla tuotantoalueilla, joiden vesiensuojelurakenteet täyttävät nykyiset vaatimukset eli pintavalutuskentän tai muun vähintään yhtä tehokkaan vesiensuojelumenetelmän. Kuva -1. Keskimääräisen fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella eri kuormituslähteiden kesken vuosina Turvetuotanto lukeutuu pistekuormitukseen. (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21)..3 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Kappaleissa.3.1 ja.3.2 käydään läpi Iijoen vesistöalueen vesistötarkkailuntulokset vuodelta 21. Vedenlaadun kehitystä koko tarkkailukaudella (211 21) tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kappaleessa.3.3. Vedenlaatutarkkailutulosten arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon vedenlaatuluokitusten raja-arvoja.

41 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Siuruanjoki Siuruanjoen pääuomasta otetaan vuosittain näytteet Luiminkajoen yläpuolelta Suuahon tarkkailupaikalta (S9), Korpijoen yläpuolelta Saarikoskelta (S4), Tannilasta (S23) ja jokisuulta (S). Vuonna 21 tarkkailuohjelman mukaisesti näytteet otettiin myös Ala-Siuruasta (S44) ja Erkkilästä (S61). Suuahon tarkkailupaikan yläpuolelle johdetaan ainoastaan Tuomisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Valtaosa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista sijaitsee Tannilan tarkkailupaikan yläpuolella. Tannilan alapuolelle kuivatusvetensä laskevat Saarisuo, Viitasuo, Kynkäänsuo (osa), Vaaraojanlatvasuo ja Leuvanojanlatvasuo. Siuruanjoen pääuoma Siuruanjoen pääuoman vesi oli toukokuussa 21 hapanta (ph,6 6,2, ka,9). Heinä-syyskuussa ph-tasot olivat edelleen hieman happamia (ph 6,7 6,2). Siuruanjoen näytepisteidenpisteiden keskimääräinen ph kesä-heinäkuussa oli 6,. Vuonna 214 Siuruanjoen ph oli kesäkaudella neutraalia (ph 7,1). Happiongelmia ei Siuruanjoen näytepisteillä havaittu yhdenkään näytteenottokierroksen aikana vuonna 21 ja happipitoisuus päällysvedessä oli jatkuvasti yli 8 %. (Liite.) Siuruanjoen pääuoman vesi oli koko kesäkauden 21 näytetulosten perusteella tummaa (väriarvot 21 37, ka 264 mgpt/l) ja humuspitoista (kemiallisen hapenkulutuksen arvot 26-32, ka 29 mgo2/l). Vesi oli tummentunut ja humuspitoisuus pysynyt samalla tasolla vuodesta 214, jolloin vastaavat arvot olivat väri: 1 29 mgpt/l, CODmn: mgo2/l. Humukseen usein sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat tyypillisen korkeita ( , ka 2716 ) ja edellisestä vuodesta vielä hieman kohonneet (vuonna 214: ). Pienimmillään edellä mainittujen vedenlaatuparametrien arvot ovat olleet keväällä ensimmäisen tarkkailukierroksen aikana sulamisvesien vaikutuksesta johtuen. Kevät ja alkukesä (huhti-kesäkuu) olivat Pudasjärven säätietojoen mukaan hyvin runsassateiset, minkä ansiosta kevään ja alkukesän virtaamat olivat myös Siuruanjoessa suuria. Heinäkuussa ja elokuussa virtaamat olivat näytteenottoajankohtina keskimääräisiä pienemmät ja loppukesästä edellä mainitut vedenlaatuarvot olivat odotetusti nousseet. Kiintoainepitoisuus Siuruanjoen pääuomassa oli koko vuoden 21 (toukokuu-heinäkuu) selvästi korkea (3,6 11, ka 7, ). Vuonna 214 kiintoainepitoisuudet olivat olleet huomattavasti pienempiä (~ 2-4 ) koko näytteenottokauden. Huomattavan korkeat kiintoainepitoisuudet määritettiin loppukesällä elokuussa Suuahon S9 (11), Saarikosken S4 (11 ) ja Erkkilän S61 (1 ) näytepisteillä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat Siuruanjoen pääuomalla kaikilla mittauspisteillä koko tarkkailukauden ajan (1,7 3, ka 2,3 ms/m). Näytepisteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja edellä käsiteltyjen suureiden osalta vuonna 21. Siuruanjoen pääuoman näytepisteiden kokonaistyppipitoisuudet olivat huhti-toukokuussa kevättulvan aikaan varsin tasaisesti lievästi rehevällä tasolla (47, ka 498 ). Heinäkuun tuloksissa kaikilla näytepisteillä kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran kohonnut kevään arvoista (ka 86 ) ja pisteillä S44 (61 ) ja S61 (64 ) vesi luokiteltiin heinäkuussa reheväksi. Elokuussa viidellä Siuruanjoen pääoman kuudesta tarkkailupisteestä (S, S23, S44, S4, S61) vesinäyte todettiin reheväksi ja koko Siuruanjoen kokonaistypen keskiarvo elokuun 21 tulosten perusteella oli 62. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan nousseet edellisestä vuodesta 214. Vuoden 21 kokonaistyppitulosten keskiarvon (69 ) mukaan Siuruanjoen pääuoma on lievästi rehevä. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat varsin pieniä. Nitraattinitriittityppeä oli kevättulvien aikaan keskimäärin 38 Siuruanjoen pääuomassa ja koko tarkkailukauden keskiarvona 32. Pelkistyneessä muodossa olevaa ammoniumtyppeä oli noin

42 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta puolet vähemmän (ka 14 ) koko 21 tarkkailukauden keskiarvona tarkasteltuna. Enimmilläänkin mineraalisten typpiyhdisteiden pitoisuudet jäivät kuitenkin tuntumaan. (Liite.) Fosforipitoisuuksien osalta Siuruanjoki voitiin vuoden 21 pitoisuuksien (kok.p 33-32, ka 68 ) perusteella luokitella reheväksi ja pitoisuudet kasvoivat jokaisella pisteellä toukokuulta heinäelokuulle. Siuruanjoen pääuoman fosforipitoisuuden keskiarvoa nostaa huomattavasti Saarikosken (S4) elokuun mittaustulos, jolloin fosforia määritettiin olleen vedessä 32. Fosfaattifosforia oli perustuotannon käytettävissä läpi näytteenottokauden ja sen osuus kokonaisfosforista oli keskimäärin 4 %. Veden tumma väri ja virtaus rajoittavat osaltaan perustuotantoa Siuruanjoen alueella. Siuruanjoen pääuoman sekä Siuruanjoen valuma-alueen sivujokien keskimääräinen vedenlaatu touko-elokuun keskiarvoina on esitetty taulukossa -3. Taulukon jälkeen Siuruanjoen valuma-alueen sivujokien vedenlaatutuloksia käydään tarkemmin läpi. Taulukko -3. Siuruanjoen valuma-alueen keskimääräinen vedenlaatu vuonna 21 Havaintopiste Väri Kok. N Happi ph S-joht Kiintoaine NH4- N NO2,3- N kyll.% ms/m mg Pt/l Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) Siuruanjoen pääuoma S 9,7 8 6,2 2,3 6, S23 1,1 83 6,2 2,3, S4 12, 81,9 1,9 8, S9 9,4 82 6,3 2,2 8, S44 9,4 82 6,4 2,4, S61 1, 88 6,3 2,3 9, Näätäoja-Honkioja Nä1 8,6 74 6,3 3,2 7, Ho1 8,3 71 6, 3,, Mertajoki Me1 7, 66,9 2,1 6, Me11 7,6 67,8 2,3 6, Me19 7,4 67,7 2,2 7, Me24 7,2 63 6, 3,3 8, Korpijoki Kj 9,1 83 6,2 2, 8, Kj18 8,8 74 6, 2,6 8, Hepo-oja He3 9,2 81,9 3, 8, He7 8, 69,7 2, 7, Vitmaoja-Sulaoja-Kynkäänoja Vit 9,3 8 6,4 3,7 8, Vit1 8,2 7 6, 3, 1, Su 1,2 78 6,2 4,4 3, Ky 9,7 82 6,8 6,4 6, KoK. P PO4- P COD mn Fe

43 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 Luminkajoki Lu1 8,8 8 6, 1,9 4, Lu 9,1 81 6,2 2,2 3, Siuruanjoki - Tuomisuo TU3 8,8 78 6, 2,1, TU4 6,7 9,9 2,4, TU 8,3 73,9 2,1 8, Ylempi ja alempi Kallio-oja ja Kissapuro Ka1 9,2 79 6,6,1 7, Kis1 8, 74 6,3 3,7 7, Ku 9,3 77 6,6 4,3 8, Viitaoja-Hirvasoja Vii3 9,2 7 6,6,4 9, Vii 8,6 79 6,7,8 2, Hir1 8,9 74 6,2 3, 8, Säynäoja Sä 8,4 78 6,1 2,4 8, Sä6 8, 7 6, 2,2 9, Näätäoja Honkioja Heini-Honkisuon tarkkailuun liittyen Näätäojan (Nä1) ja Honkiojan (Ho1) näytteenottopisteiltä otettiin vesinäytteet suunnitellusti toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa vuonna 21. Tulosten keskiarvot on esitetty taulukossa -3. Honkioja ja Näätäoja sijaitsevat Siuruanjoen latvaosissa valuma-alueen pohjoisreunassa joihin laskee myös Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Näätäojan ja Honkiojan vedet valuvat Ranuanjoen kautta Siuruanjoen pääuomaan. Sekä Näätäojan että Honkiojan vesi oli toukokuun näytteenottokerralla ilmeisesti happamien sulamisvesien seurauksesta hapanta (ph <,). Heinäkuun ja elokuun mittauskerroilla ph oli molemmilla näytepisteillä sisävesille tyypillisesti lievästi hapanta noin 6, tuntumassa. Kokonaistyppipitoisuus Näätäojalla ja Honkiojalla oli toukokuussa ja heinäkuussa lievästi rehevällä tasolla (<6 ), mutta elokuun näytteenottokierroksella Honkiojan vesi määritettiin reheväksi kokonaistyppipitoisuuden ollessa 64. Honkiojan fosforipitoisuus oli touko-heinäkuussa lievästi rehevää (<2 ) mutta elokuussa fosforia mitattiin 29 ja vesi tulkittiin reheväksi. Näätäojalla fosforipitoisuus nousi tarkkailukaudella selvästi mittauskertojen välillä (toukokuu 34, heinäkuu 63 ja elokuu 12 ) ollen elokuussa jo rehevällä tasolla. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli jatkuvasti saatavilla koko kasvukauden ajan perustuotannon tarpeisiin molemmissa ojissa. Ojavesien tumma väri varsinkin heinä-elokuussa (Honkiojalla >2 mgpt/l ja Näätäojalla >3 mgpt/l) saattoi olla perustuotantoa rajoittava tekijä. Sekä Honkiojalla että Näätäojalla veden happipitoisuus oli keskimäärin kyllästysprosenttina tarkasteltuna tyydyttävällä tasolla vuonna 21 (7 8 %). Elokuun tarkkailukierroksella Honkiojalla mitattiin kuitenkin hapen kyllästysprosentiksi vain 62 %, mikä tarkoittaa välttävää tilaa. Kemiallisen hapenkulutuksen tulosten mukaan Näätäoja ja Honkioja sisälsivät keskimäärin kesäkaudella 21 runsaasti humusta (CODmn >2 ). Kiintoaineen pitoisuudet olivat erityisesti elokuun tarkkailukerralla korkeat molemmissa ojissa (kiintoaine elokuu: Nä1 = 1, Ho1 = 9). Myös tyypillisesti humukseen sitoutuneen raudan määrä elokuun näytteissä oli korkea

44 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta (Nääätäoja=, Honkaioja=3 ). Sähkönjohtavuus oli kummassakin ojassa alhainen läpi tarkkailukauden (< ms/m). Mertajoki Mertajoessa sijaitsee neljä yhteistarkkailun piirissä olevaa vedenlaatupistettä (Me1, Me11, Me19, Me24). Pisteistä Me1, Me 11 ja Me 24 otettiin vesinäytteet neljä kertaa kesän 21 aikana: huhti toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa (Taulukko -3). Pisteistä Me1, Riihelän silta sijaitsee Mertajoen suulla, josta Mertajoki laskee Siuruanjoen pääuomaan. Piste Me11 sijaitsee Mertajoen keskiosassa ja pisteet Me 19 ja Me 24 joen latvaosissa. Mertajoki on useiden turvetuotantoalueiden ympäröimä ja saa valuntansa suurelta osin juuri turvetuotantoalueiden ja metsäojitettujen turvemaiden laskuojia pitkin. Mertajoen vesistöpisteillä tarkkaillaan Kaartosuon, Kapeimmansuon, Iso-Pukasuon, Viidansuon, Kääpäsuon Sivakkasuon ja Koivuojanlatvansuon vesistöpäästöjä. Mertajoen vesi oli koko vuoden 21 tarkkailutulosten keskiarvona mitattuna hapanta (ph,86). Kevättulvien aikaan huhti-toukokuussa sulamisvesien happamoittava vaikutus näkyi erityisesti Mertajoen keskiosalla pisteessä Me11, jossa saatiin joen alimmaksi tulokseksi ph,1. Mertajoen veden väri oli läpi kesäkauden hyvin tummaa ja tummentui entisestään kesän loppua kohti. Varsinkin elokuussa vesi oli hyvin tummaa kaikilla Mertajoen tarkkailupisteillä ja veden väriarvo oli yli 46 mgpt/l. Happitilanne oli Mertajoessa huhti-toukokuussa kevättulvien aikaan kauttaaltaan tyydyttävä, mutta kesän edetessä heikentyi selvästi. Heinäkuussa ja elokuussa kaikilla Mertajoen näytepisteillä happitilanne oli välttävä (kylläisyysaste < 7 %). Heikoin happitilanne mitattiin ylimmällä näytepisteellä (Me24) Mertajärven yläpuolella elokuussa, jossa veden kylläisyysaste oli vain 4 %. Mertaojan vesi oli heinä-elokuussa kokonaistyppipitoisuuden perusteella jokaisella tarkkailupisteellä rehevää (>6 ). Kahdella alimmalla pisteellä (Me1 ja Me11) mitattiin huhti-toukokuussa lievästi reheviä (<6 ) kokonaistypen pitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuus oli kaikilla neljällä tarkkailupisteellä lievästi rehevällä tasolla kevättulvien aikaan ensimmäisellä tarkkailukierroksella. Kesäkuusta elokuuhun kaikilla pisteillä kokonaisfosforin pitoisuus ilmensi rehevää tilaa (>2). Suurin fosforipitoisuus mitattiin 8.7. Mertajärven yläpuolisella osalla (Me24), jossa kokonaisfosforia määritettiin olleen vedessä 7. Epäorgaanisia ravinteita oli Mertajoen latvaosaa lukuun ottamatta niukasti tarjolla. Kiintoainetta oli odotetusti varsin runsaasti Mertajoen vedessä koko tarkkailukaudella (toukoelokuun ka kaikilla pisteillä 7 ). Kiintoainepitoisuus kohosi kesän edetessä ja elokuussa kiintoainetta oli kaikkien neljän tarkkailupisteen keskiarvona mitattuna 12,. Pisteiden välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja kiintoaineen osalta. Myös raudan pitoisuudet olivat humusvesille tyypillisesti korkeat varsinkin loppukesästä. Myös kemiallisen hapenkulutuksen sekä veden värin perusteella Mertajoen vesi on runsashumuksista. Kesäkuun ja elokuun välillä Mertajoen veden väriarvo oli kaikilla mittauspisteillä yli 31 mgpt/l. Korpijoki Asmutinjärvestä Siuruanjoen pääuomaan laskevassa Korpijoessa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (Kj ja Kj18). Kj sijaitsee noin 7 metriä pohjoiseen Korpijoen suusta, missä Korpijoki yhtyy Siuruanjoen pääuomaan. Kj18 sijaitsee noin 14 kilometriä Korpijoen suulta ylävirtaan ja näytepiste toimii Ronisuon turvetuotantoalueen alapuolisena vesistötarkkailupisteenä. KJ pisteellä tarkkaillaan myös Matkasuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia. Molemmista tarkkailupisteistä otettiin vesinäytteet kolme kertaa vuoden 21 aikana (huhti-toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa).

45 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Alemmalla Korpijoen tarkkailupisteellä (Kj) veden happamuus oli Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisesti kevättulvien aikaan hapan (ph,4) ja kesäkaudella heinä-elokuussa lievästi hapan noin ph 6,. Alemmalla Korpijoen näytepisteellä.. kevättulvien aikaan vesi oli vieläkin happamampaa (ph 4,9) mutta nousi heinä-elokuussa Kj18 pisteen tapaan ph 6, pintaan. Vesi oli molemmilla näytepisteillä läpi tarkkailukauden 21 väriltään tummaa ja runsashumuksista (> 1 mgpt/l). Kiintoainepitoisuus oli ylemmällä tarkkailupisteellä (Kj18) varsin keskimäärin 2,9. Alemmalla tarkkailupisteellä (Kj) kiintoaineen määrä vaihteli kesän edetessä huomattavasti ja erityisesti heinäkuussa Korpijoen suulla oli huomattavan paljon humuspitoista kiintoainetta (toukokuu 2,4, heinäkuu 16 ja elokuu,6 ). Humukseen tyypillisesti sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat elokuussa molemmilla pisteillä korkeat (> ). Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Korpijoen yläosassa vesi oli toukokuussa ja heinäkuussa karua (Kj18 < 4 ) ja elokuussa lievästi rehevää (4 ). Korpijoen suulla veden kokonaistyppipitoisuus oli toukokuussa 4 ja heinä-elokuussa rehevää (ka= 63 ). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Korpijoen vesi oli keskimäärin vuonna 21 rehevää (kok. P > 2 ). Korpijoen suulla fosforia oli vedessä keskimäärin 47 % enemmän kuin yläjuoksun tarkkailupisteellä vastaavina ajankohtina. Suurin kokonaisfosforipitoisuus (71 ) mitattiin Korpijoen suulla. Epäorgaanisia ravinteita oli Korpijoessa niukasti saatavilla perustuotannon tarpeisiin. (Taulukko -3). Happitilanne oli kyllästysprosentteina tarkasteltuna touko-elokuussa Korpijoen ylemmällä tarkkailupisteellä (Kj18) keskimäärin tyydyttävä (ka. 74 %) ja alemmalla tarkkailupisteellä (Kj) hyvä (ka 83 %). Sähkönjohtavuus oli kokonaisuudessaan pintavesille normaalin alhainen (ka 2,6 ms/m). Hepo-oja Pikku-Saarisuon turvetuotantoalueen itä- ja eteläpuolelta Siuruanjokeen laskevassa Hepo-ojassa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (He3 ja He7). Pisteiden etäisyys toisistaan on noin 3, kilometriä. Pikku-Saarisuon turvekentän laskuoja sijaitsee näiden pisteiden välissä. Vesinäytteet otettiin molemmilta tarkkailupisteiltä suunnitellusti kolmeen kertaan vuonna 21 (toukokuu, heinäkuu ja elokuu). Hepo-oja veden ph oli keskimäärin,79 ollen molemmilla pisteillä toukokuussa hieman yli ph ja heinä-elokuussa ph 6:n pinnassa. Veden happitilanne oli Hepo-ojassa koko vuoden kyllästysprosentin keskiarvona (ka. 7 %) tarkasteltuna tyydyttävä. Keskimäärin tyydyttävästä happitilanteesta poiketen Hepo-ojan ylemmällä näytepisteellä (He7) hapen kyllästysprosentti oli elokuussa vain välttävä 6 %. Sähkönjohtavuus Hepo-ojassa oli alhainen koko tarkkailujaksolla (ka 2, ms/m). Kokonaistypen osalta Hepo-ojan vesi oli rehevää (ka 637 ). Keskiarvoa nosti varsinkin elokuussa molemmilla näytepisteillä mitatut varsin korkeat kokonaistyppipitoisuudet (He3 = 87 ja He7 = 89 ). Kokonaisfosforitulosten koko tarkkailujakson keskiarvo Hepo-ojassa ilmaisee lievästi rehevää tilaa (ka. 24,3 ). Alemmalla tarkkailupisteellä (He3) kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin 6 korkeammat, kuin Pikku-Saarisuon purkuojan yläpuolisella pisteellä (He7). Epäorgaanisia ravinteitakin (nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppeä) oli Hepo-ojan alemmalla tarkkailupisteellä vedessä tarjolla riittävästi perustuotantoa varten. Kiintoaineen pitoisuudet olivat toukokuun tarkkailukierroksella molemmilla pisteillä vain 2. Heinä-elokuussa molemmilla pisteillä kiintoainetta oli yli 1. Myös veden väri (ka. 38 mgpt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (ka. 33, ) Hepo-ojassa viittaavat siihen, että vesi oli erittäin

46 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta humuspitoista. Huomionarvoista oli myös Hepo-ojan ylemmällä tarkkailupisteellä (He7) elokuussa mitattu hyvin korkea rautapitoisuus (1 2 ). (Taulukko -3). Vitmaoja-Sulaoja-Kynkäänoja Vitmaoja, Kynkäänoja laskevat Siuruanjokeen Yli-Tannilan kohdalla. Sulaoja puolestaan yhdistyy Vitmaojaan Hetesuon länsipuolella. Yhdessä näissä kolmessa ojassa sijaitsee neljä vesistötarkkailupistettä (Vit1, Vit, Su ja Ky), joiden avulla tarkkaillaan Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Kynkäänsuon ja Pohjoisen latvasuon turvetuotantoalueita. Vesistötarkkailunäytteet otettiin Sulaojalta toukokuussa ja elokuussa sekä muilta tarkkailupisteiltä suunnitellusta kolmeen kertaan toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa vuonna 21. Sulaojan vedet virtaavat Pohjoiselta latvasuon turvetuotantoalueelta Sulaojan näytepisteen kautta Vitmaojaan. Sulaojassa veden happitilanne oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa hyvä. Kokonaistypen määrä Sulaojassa oli molempina näytteenottoajankohtina lievästi rehevällä tasolla. Kokonaisfosforin määrä kasvoi Sulaojalla toukokuun karusta pitoisuudesta (1 ) elokuun rehevään tasoon (29 ). Epäorgaanisten ravinteita oli Sulaojassa myös runsaasti vapaana läpi kasvukauden. Kiintoainepitoisuudet olivat Sulaojassa toukokuussa 2,8 ja elokuussa 4,4. Kemiallisen hapenkulutuksen sekä värin perusteella vesi oli runsashumuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa hyvä. Vitmaojan alempi näytepiste (Vit) sijaitsee Vitmaojan suulla ja ylempi noin 1 kilometriä ylävirtaan Litokairan luonnonsuojelualueen lounaisreunassa. Pohjoisen latvasuon turvetuotantoalueen laskuvedet ohjautuvat Sulaojaa pitkin Vitmaojan tarkkailupisteiden väliin. Vitmaojan veden happamuuden kehitys toukokuusta elokuulle on ollut hyvin samantapainen kuin muissakin alueen joissa. Toukokuussa veden ph oli molemmilla tarkkailupisteillä hieman yli ja heinä-elokuussa ph oli keskimäärin 6,7. Happitilanne oli Vitmaojan suulla (Vit) koko tarkkailukauden ja hyvän ja välttävän rajalla (kyllästysaste ka. 8 %) ja Vitmaojan yläjuoksulla välttävän ja tyydyttävän rajalla (kyllästysaste ka. 7 %). Sähkönjohtavuus oli alhainen koko Vitmaojan alueella. Kiintoainetta oli varsinkin Vitmaojan yläjuoksun tarkkailupisteellä varsin runsaasti läpi tarkkailukauden, mikä on tyypillistä laajojen suoalueiden läpi virtaaville pintavesille. Keskimäärin Vitmaojan ylemmällä tarkkailupisteellä (vit1) kiintoainetta mitattiin 1,7 touko-elokuussa ja alemmalla tarkkailupisteellä (vit) hieman vähemmän (8,3 ). Tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavaa eroa veden värin tai kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Vitmaojan vesi oli keskimäärin hyvin tummaa (väri 497 mgpt/l) ja runsas humuksista (CODMn 38 ). Rautapitoisuudet olivat Vitmaojassa humusvesille tyypillisesti hyvin korkeat. Kynkäänojan vesistötarkkailupiste (Ky) sijaitsee Kynkäänlatvasuon purkuvesien reitillä hyvin lähellä Siuruanjoen pääuomaa. Kynkäänojassa happipitoisuus oli huhtikuun lopulla tyydyttävä ja heinä-elokuussa hyvä. Kokonaistyppitulokset koko tarkkailukauden ilmensivät Kynkäänojassa rehevää tilaa ja kokonaisfosfori heinäkuun ja elokuun näytteenottokierroksella jopa erittäin rehevää tilaa (kok. P = 16 ). Myös veden värin, kiintoainepitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen tulosten perusteella Kynkäänojan oli runsashumuksinen laskuoja. Myös epäorgaanisia typpiravinteita oli Kynkäänojan vedessä runsaasti tarjolla läpi kasvukauden. (Taulukko -3). Luiminkajoki Luiminkajärvestä Siuruanjokeen virtaavassa Luiminkajoessa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (Lu1 ja Lu). Sääskisuon turvetuotantoalueen purkuvedet johdetaan näiden kahden tarkkailupisteen väliin pitkin Suonperänojaa. Molemmilta näytteenottopisteeltä haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan touko-, heinä- ja elokuussa 21.

47 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Luiminkajoen veden ph oli koko tarkkailukauden ajan alueen pienvirtavesille tyypillisen hapanta (ph,6 6,6) ja happipitoisuus oli pääosin hyvällä tasolla (ka. 81 %). Luiminkajoen veden väri oli hyvin tumma (22 2 mgpt/l) koko tarkkailukauden ajan. Kemiallisen hapenkulutuksen määrässä ei myöskään tapahtunut suuria muutoksia toukokuun ja elokuun 21 välisenä aikana veden ollessa tasaisesti runsashumuksista. Kiintoaineen määrä Luiminkajoessa pysyi molemmilla tarkkailupisteillä koko tarkkailukaudella ajan noin 4 tasolla. Ravinnepitoisuudet Luiminkajoessa olivat kokonaistypen osalta lievästi rehevällä tasolla ja kokonaisfosforin osalta rehevällä tasolla. Touko-elokuun välisten näytteenottoajankohtien välillä typen ja fosforin pitoisuuksissa ei havaittu tapahtuneen suuria muutoksia. Epäorgaanisia ravinteita oli myös tarjolla perustuotannon käyttöön koko kasvukauden ajan. Raudan määrä Luiminkajoelle on muiden Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevien pienvesien tapaan korkea, mikä on tyypillistä suovaltaisille valuma-alueille. (Taulukko -3). Siuruanjoki Tuomisuo Siuruanjoen pääuomassa Tuomisuon turvetuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee kolme vesistötarkkailupistettä (Tu3, Tu4 ja Tu), jotka kuuluvat vesistötarkkailun piiriin. Tarkkailupiste Tu3 sijaitsee turvetuotantoalueen yläpuolella ja pisteet Tu4 ja Tu Tuomisuon turvetuotantoalueen laskuojan alapuolella. Kaikilta pisteiltä haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan vuonna 21. Veden happamuuden osalta Tuomisuon tarkkailupisteillä ph oli toukokuun näytteenottokerralla keskimäärin,4 ja heinä-elokuussa 6,2. Pisteiden välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja. Sähkönjohtavuus oli kaikilla kolmella tarkkailupisteillä koko tarkkailukauden ajan hyvin alhainen. Happipitoisuus Tuomisuon keskimmäisellä tarkkailupisteellä (Tu4) oli vuonna 21 ollut välttävä (ka. 9 %) ja kahdella muulla tarkkailupisteellä tyydyttävä (Tu3 ka. 78 % jatu ka. 73 %). Kokonaistypen pitoisuudessa on nähtävissä sama pitoisuuden kasvu tarkkailupisteessä Tu4 verrattuna kahteen muuhun Tuomisuon vesistarkkailupisteeseen. Varsinkin toukokuun tarkkailukierroksella Tu4 pisteen kokonaistypen määrä (89 ) oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kahden muun Tuomisuon tarkkailupisteestä..21 mitatut arvot (Tu3 4, Tu 42 ). Koko vuoden keskiarvona Siuruanjoen pääuoman vesi Tuomisuon kolmella tarkkailupisteellä oli kokonaistypen osalta lievästi rehevällä tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi veden rehevää tilaa kaikilla Tuomisuon tarkkailupisteillä. Poikkeuksena Tuomisuon keskimmäisellä mittauspisteellä (Tu4) heinäkuussa kokonaisfosfori pitoisuus ilmensi jopa erittäin rehevää tilaa (11 ). Tuomisuon turvetuotantoalueen yläpuolisella tarkkailupisteellä (Tu3) samana päivänä (2.7.21) mitattu kokonaisfosforipitoisuus oli 4 pienempi. Kiintoaineen pitoisuus Tuomisuon kolmen eri mittauspisteen välillä vaihteli koko kesäkaudella 21 1,6 18 pitoisuuksien välillä. Suurin ja pienin kiintoainepitoisuus mitattiin alimmalla tarkkailupisteellä (Tu) heinäkuun ja elokuun näytteenottokerroilla. Kemiallisen hapenkulutuksen ja veden väriarvojen perusteella Tuomisuon kaikkien tarkkailupisteiden kohdalla vesi oli koko tarkkailukauden toukokuusta elokuuhun runsashumuksista ja myös humukseen yleensä sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat korkeat. Myös epäorgaanisia ravinteita oli vedessä runsaasti vapaana läpi kasvukauden. (Taulukko -3). Ylempi ja alempi Kallio-oja ja Kissapuro Ylempi ja alempi Kallio-oja sekä Kissapuro ovat Siuruanjoen ja Kalliosuon turvetuotantoalueen välissä sijaitsevia lyhyitä laskupuroja. Jokaisella puron suulla ennen yhdistymistä Siuruanjokeen sijaitsee yksi yhteystarkkailussa mukana oleva vesistötarkkailupiste (Ku, Ka1, Kis1), joilta haettiin

48 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 näytteet kolmeen kertaan tarkkailukaudella vuonne 21. Lisäksi Siuruanjoen pääuomassa Ylemmän Kallio-ojan (Ka1) alapuolella sijaitsee S44 vesistötarkkailupiste, jonka tuloksia on jo käsitelty Siuruanjoen pääuoman yhteydessä. Kaikilla kolmella Kalliosuon vesistötarkkailupisteellä veden ph oli toukokuun tarkkailukierroksella hapanta (ka.,9) ja heinä-elokuussa lievästi hapanta mutta lähellä neutraalia (ka. 6,8). Happitilanne oli molemmissa Kallio-ojissa ja Kissapurossa keskimäärin tyydyttävä läpi tarkkailukauden ja hetkellisesti heinä-elokuussa molemmissa Kallio-ojissa hyvä. Ravinnepitoisuuksien puolesta Kissapurosta mitattiin toukokuusta elokuuhun kestäneellä tarkkailukaudella korkeita kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia. Kokonaistypen kolmen näytteen keskiarvon (1366 ) perusteella Kissapuron vesi oli rehevä ja elokuussa vesi oli ollut erittäin rehevää (16 ). Myös kokonaisfosforin keskiarvon (14) mukaan Kissaojan vesi oli erittäin rehevää läpi kesäkauden 21. Myös ylemmän ja alemman Kallioojan vesien kokonaistyppipitoisuudet ilmaisivat rehevää tilaa ja kokonaisfosfori erittäin rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia yhdisteitä oli kaikissa kolmessa ojassa runsaasti tarjolla läpi kasvukauden. Kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa kolmessa ojassa korkeat ja korkeimmillaan heinäkuun tarkkailukierroksella (Ku = 12, Ka1 = 14 ja Kis1 = 1 ). Myös Kemiallisen hapenkulutuksen sekä veden väriarvojen perusteella kaikissa kolmessa ojassa vesi oli runsashumuksista ja tummaa läpi kesäkauden toukokuusta elokuuhun. Humukseen tyypillisesti sitoutunutta rautaa oli myös kaikissa vesinäytteissä Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisesti runsaasti. (Taulukko -3). Viitaoja Hirvasoja Viitaojalla Kynkäänsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun kuului kaksi näytepistettä (Vii ja Vii3), joista ylempi (Vii) sijaitsee Kynkäänsuon vesienjohtamisreitin yläpuolella, mutta Saarisuon turvetuotantoalueen alapuolella. Lisäksi yläpuolisen Viitaojanlatvansuon pintavalunta päätyy Viitaojaan. Vaaraojanlatvansuon tervetuotantoalueen alapuolella Hirvasojassa sijaitsee lisäksi vesistötarkkailupiste (Hir1). Toukokuussa molempien ojien vesi oli humusvesille tyypillisesti hapanta (ka.,8) mutta nousi ilmeisesti perustuotannon myötä sekä Viitaojassa että Hirvasojassa kesäkaudella yli neutraalin pitoisuuden (ka 7,1). Erityisiä happiongelmia ei kummassakaan ojassa havaittu vaan hapen kyllästysaste oli tasaisen tyydyttävää toukokuusta elokuulle. Kokonaistypen osalta sekä Hirvasoja että Viitaoja voidaan luokitella reheväksi. Heinä- ja elokuussa kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa ojissa hyvin korkeat ja ilmaisivat erittäin rehevää tilaa. Varsinkin Viitaojan ylemmä tarkkailupisteeltä (Vii) elokuussa mitattu fosforipitoisuus 39 oli korkea. Samasta näytteestä mitattiin myös korkea kiintoainepitoisuus (36 ) sekä rautapitoisuus (1 9 ) ja vesi oli väriltään hyvin tummaa (6 mgpt/l). Myös sähkönjohtavuudessa oli havaittavissa selvää nousua Viitaojan molemmissa näytepisteissä läpi tarkkailukauden (toukokuun ka. 2,3 ms/m, heinäkuu ka.,2 ms/m ja elokuun ka. 9,4 ms/m). Kemiallinen hapenkulutus oli Viitaojassa ja Hirvasojassa tyypillisen korkea ja tulos ilmensi runsashumuksisuutta. Vaikka valtaosa kiintoaineesta oli orgaanisessa muodossa, myös epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli molempien ojien vedessä runsaasti kasvukauden aikana perustuotannon hyödynnettävissä. (Taulukko -3). Säynäoja Iso-Kinttaissuon lähialueen vesistötarkkailun piiriin kuuluu kaksi näytepistettä (Sä ja Sä6). Sä sijaistsee turvetuotantoalueen alapuolella Säynäojan suulla ja Sä6 Iso Kinttaissuon

49 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta vesienjohtamisreitin yläpuolisella osalla Säynäojaa. Molemmilta näytepisteiltä otettiin vesinäyte kolmeen kertaan vuonna 21. Molemmilla näytepisteillä veden happitilanne oli tyydyttävä läpi kesäkauden. Näytepisteillä vesi oli tummaa ja humusvesille tyypillisesti rautaa oli tyypillisesti humukseen sitoutuneena varsin runsaasti. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sen sijaan sisävesille tavanomaisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet kohosivat toukokuusta heinä-elokuulle varsin korkealle tasolle molemmilla pisteillä (ka. 11,8 ). Keskimäärin kiintoainetta oli Säynäojassa kuitenkin enemmän Iso-Kinttasuon yläpuolisella tarkkailupisteellä (Sä6). Kiintoaine oli lähes kokonaan orgaanista alkuperää. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi koko tarkkailukaudelta molemmilla Säynäojan pisteillä rehevää tilaa kohoten tasaisesti toukokuulta elokuulle. Toukokuussa määritetyt kokonaisfosforin pitoisuudet ilmensivät rehevää tilaa ja heinä-elokuussa erittäin rehevää tilaa koko Säynäojalla. (Taulukko -3)..3.2 Iijoki Iijoen vuosittaisen veden laadun tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Kipinässä (I7), Pahkakoskella (I46) ja Haapakoskella (I8). Tässä raportissa käsiteltävistä soista olivat vesistötarkkailun piirissä vuonna 21 Ahvensuo, Iso-Jännesuo. Iso Rytisuo, Isosuo Kollaja, Kuikkasuo, Kärppäsuo, Lampisuo, Latvasuo, Luisansuo, Matkasuo, Murtosuo, Ruonasuo, Takasuo, Ällinsuo, Iso-Pihlajansuo, Koppelonsaarensuo, Kortesuo, Koutuansuo, Kupsusuo Lehdonsuo, Leväsuo, Olki-Peurasuo, Palosuo, Iso-Ahmasuo ja Syrjäsuo. (Taulukko -1). Iijoen pääuoma Iijoen pääuoman näytepisteillä ei havaittu vuoden 21 näytteenottojen aikaan happiongelmia. Hapen kyllästysprosentti oli keskimäärin Iijoen pääuomassa 83 %, mikä ilmaiseen hyvää happitilannetta. Kuten Siuruanjoen myös Iijoen vesi oli väriarvojen mukaan tummaa, mutta etenkin kesäkaudella (heinä-elokuussa) väriarvot jäivät kuitenkin varsin kauas Siuruanjoen pääuoman vastaavista. Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat Iijoen puolella pienempiä, ja ilmensivät keskihumuksista vedenlaatua. Vähäisempi humuksisuus oli havaittavissa myös selvästi pienemmistä rautapitoisuuksista: Iijoella maksimiarvo 19 (I46 heinäkuu), kun Siuruanjoella vastaava raudan maksimiarvo oli 424 (S9 elokuu). Iijoen vesi oli toukokuussa humusvesille tyypillisesti lievästi hapanta (ph ka. 6,), josta arvot kohosivat perustuotantokauden myötä lähelle neutraalia tasoa (ph ka. 6,8). Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä (ka. 2,9 ms/m) ja myös kiintoainepitoisuudet olivat tasaisen pieniä (ka 3,8 ) Iijoen pääuoman tarkkailupisteillä läpi tarkkailukauden. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella (ka. 383) Iijoen pääuoman vesi voitiin luokitella karuksi ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi (ka. 24 ). Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. Iijoen pääuoman tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavissa merkittävää vaihtelua tarkkailukauden sisällä missään edellä mainitussa vesistömuuttujassa. (Taulukko -4).

50 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko -4. Iijoen valuma-alueen keskimääräinen vedenlaatu vuonna 21. Havainto -piste Väri Kok. N Happi ph S-joht Kiintoaine NH4- N NO2,3- N KoK. P PO4- P COD Mn Fe kyll. % ms/m mg Pt/l Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Iijoen pääuoma I7 9,3 8 6,7 3, I8 9,9 84 6,6 2,4 4, I46 9,2 82 6, 2,4 4, Ahvenoja-Hirvikivenoja Ao 9,1 83,6 2, 8, Ahl2 8,1 7, 2, 6, Ao3 6,7 62 6,2 2,6 6, Hir 8,7 77,6 2,2 9, Halaoja Hal 8,6 78 6,3 2,6, Kumpuoja Iso Ap 7,9 74 6,3 2,1, Martimonjoki Las 8,6 88,8 6,9 1, Kivarinjoki Ki1 8,6 7,9 2,3, Ki16 8,8 74 6, 2, 8, Pääoja Pääoja ap 9,2 7 6, 2,2 7, Pääoja yp 8,9 73,8 2, 8, Puro-oja Pu 8,7 81 6, 3,7 12, Pirtti-oja ja Kupsusuo P1 8, 74 6,3 17,4 7, Kup1 9,2 82,9 7,7 8, Ruonaoja R1 6,3 6, 2, 6, Kongasjärvi Kon 8,2 81 6, 2,1 2, Koutanoja-Koutanjoki Kou1 7,6 66,3 2,8 6, Kout11 7,4 6 6, 2,7 8, Ykj 8,7 87 6, 2,1 12, Kouj 7,7 72 6, 2,1, Syväoja

51 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Sy4 6, 7 6,1 3,7 1, Sy 4,2 34,6 2,7 4, Vuonanoja Vuo 8, 8 6, 16,2 2, Siuruanjoenpää SiuP 1,2 92 6,3 2,4 6, Panumanoja Pa1 8,2 76,9 1,8 9, Pa13 8, 8,9 1,7 7, Ahvenoja ja Hirvikivenoja Ahvensuon, Iso-Jännesuon ja Matkasuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Iso-Ahvenjärvestä laskevassa Ahvenojassa (Ao3, Ao) sekä Ahvensuolta laskevassa ojassa (Ahl2). Lisäksi läheisen Luisansuon vesistötarkkailupiste sijaitsee näiden länsipuolella Hirvikivenojassa (Hir). Kaikilta näytepisteiltä haettiin vesistötarkkailunäytteet suunnitellusti kolme kertaa touko-, heinä- ja elokuussa 21. Ahvenojan vesi oli koko tarkkailukauden hapanta (ph,3 6,8), tummaa (ka. 284 mgpt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsas humuksista (CODmn ka. 3,3 ). Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan Ahvenojan suulla elokuussa (13 ) ja keskimäärin kiintoainetta oli Ahvenojan vedessä tarkkailukaudella 7,2. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Ahvenojan vesi oli luokiteltavissa reheväksi. Myös epäorgaanisia ravinteita oli saatavilla perustuotannon käyttöön koko kasvukauden ajan. Ahvenonjan suulla (Ao) veden happipitoisuus oli toukokuussa ja heinäkuussa hyvä ja elokuussa tyydyttävä, kun ahvenojan ylemmällä näytepisteellä (Ao3) happipitoisuus oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa vain välttävä. Ahvensuon laskuojassa (Ahl2) vesi oli touko-elokuussa alueelle poikkeuksellisen hapanta (ka. ph 4,9). Vesi oli myös tummaa humuspitoista ja sisälsi varsinkin heinä-elokuussa runsaasti yleensä humukseen sitoutunutta rautaa. Kiintoainepitoisuus Ahvensuon laskuojassa kasvoi toukokuun 2,8 elokuussa mitattuun 12. Veden värissä tai kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut muutoksia tarkkailukierrosten välillä vaan väri oli tasaisen tummaa ja runsashumuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa hyvä, mutta heinä-elokuussa vain välttävä. Kokonaistypen- ja kokonaisfosforimäärien perusteella vesi luokitellaan reheväksi. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli myös saatavilla vedessä läpi koko perustuotantokauden. Sähkönjohtavuus oli sekä Ahvenojassa että Ahvensuon laskuojassa sisävesille tyypillisesti alhainen. Hirvikivenojan (Hir) tarkkailupisteen vesi oli alhaisesti sähköäjohtavaa, hapanta, tummaa runsashumuksista ja sisälsi runsaasti rautaa. Ravinteisuuden perusteella vesi oli rehevää. Kokonaistyppipitoisuus Hirvikivenojassa oli toukokuussa 2 ja heinä-elokuussa yli 8. Kokonaisfosforin osalta erityisesti elokuussa mitattu arvo (1 ) oli korkea ja ilmensi erittäin rehevää tilaa. Kiintoaineen pitoisuus kasvoi toukokuun 2, elokuun 1. Myös epäorgaanisia ravinteita oli runsaasti vedessä kaikilla tarkkailukerroilla. (Taulukko -4) Halaoja Ison Rytisuon alapuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee (Hal) Halaojan suulla Yli-Iin keskustan tuntumassa. Vesinäyte otettiin touko-, heinä- ja elokuussa. Halaojan vesi oli kaikilla

52 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta tarkkailukierroksilla hapanta, alhaisesti sähköä johtavaa, tummaa ja runsas humuksista. Veden happipitoisuus vaihteli tyydyttävän ja hyvä raja-arvon molemmin (8 %) puolin ollen keskiarvoltaan tyydyttävää. Kiintoaineen pitoisuus yli kaksinkertaistui toukokuussa mitatusta 3,2 elokuussa mitattuun 7. Myös raudan pitoisuus vedessä kasvoi kiintoaineen mukana varsin korkealle tasolle elokuun mittauksessa (43 ). Vesi oli kokonaistypen osalta lievästi rehevää, mutta kokonaisfosforimäärät ilmensivät rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia ravinteita oli Halaojan vedessä vapaana. (Taulukko -4) Kumpuoja Kollajan Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kumpuojaan, joka laskee Iijokeen Kollajan itäpuolella. Iso Ap vesistötarkkailupisteestä haettiin vesinäyte suunnitellusti kolme kertaa vuonna 21. Tulosten perusteella Kumpuojan vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja runsashumuksista. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja kiintoainepitoisuus pysyi melko tasaisesti,6 tasolla läpi tarkkailukauden. Happipitoisuus oli touko- ja heinäkuussa tyydyttävä ja elokuussa välttävä. Sekä kokonaistyppi että kokonaisfosforipitoisuudet kasvoivat melko tasaisesti toukokuusta elokuulle ilmentäen loppukesästä rehevää tilaa. Korkea ammoniumtypen pitoisuus (12 ) mitattiin elokuun tarkkailukierroksella. Myös rautapitoisuus oli Kumpuojassa korkea (touko-elokuun ka ), mutta ei yhtä korkea kuin valtaosassa Iijoen vesistöalueen pienissä pintavesissä. (Taulukko -4) Pikku-Martimonjoki Kuikkasuon turvetuotantoalueen alapuolella ja Lastulammen pohjoispuolella sijaitsevalla Martimonjoen vesistötarkkailupisteeltä (Las) otettiin myös vesistönäyte kolme kertaa vuonna 21. Martimonjoen vesi oli näytepisteellä toukokuussa ja heinäkuussa hapanta ja elokuussa lievästi hapanta. Veden väri sekä kemiallinen hapenkulutus ilmensivät varsinkin loppukesästä runsasta humuksen määrä. Veden happipitoisuus oli toukokuussa hyvä ja heinä-elokuussa erinomainen. Veden kiintoainepitoisuus yli kolminkertaistui toukokuusta (4,4 ) elokuussa mitattuun (1 ). Myös Raudan pitoisuus vedessä oli elokuussa korkea (93 ). Ravinnepitoisuuden puolesta Martimonjoki ilmensi rehevää tilaa. Valtaosa ravinteista oli orgaanisessa muodossa, mutta myös epäorgaanisia ravinteita oli perustuotannolle tarjolla. (Taulukko -4) Kivarinjoki Murtosuon ja Ällisuon vesistötarkkailupisteet (Ki1 ja Ki16) sijaitsevat Kivarinjoessa. Piste Ki1 sijiatsee Kivarinjoen suulla ennen Kivarinjärveä molempien turvetuotantoalueiden alapuolella ja piste Ki16 Ällinsuon ja Murtosuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purku-uomien välissä. Kivarinjoen veden happamuus vaihteli toukokuun ph,1 ja heinä-elokuun ph 6,3 välillä. Happipitoisuus oli molemmilla tarkkailupisteillä koko kesäkauden tyydyttävällä tasolla. Veden väri ja kemiallinen hapenkulutus ilmensivät runsasta humuspitoisuutta molemmilla pisteillä kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi molemmilla pisteillä toukokuussa lievästi rehevää tilaa ja heinä-elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori ilmensi rehevää tilaa läpi tarkkailukauden. Kiintoaineen määrä kasvoi molemmilla pisteillä toukokuusta noin kaksinkertaiseksi elokuuhun mennessä (toukokuun ka. 4,2, elokuun ka. 9, ). Myös rautapitoisuus oli korkea kummassakin pisteessä. Kivarinjoen tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja samoina päivinä otetuista näytteistä määritetyissä vedenlaatumuuttujissa. (Taulukko -4) Pääoja

53 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Iso Ahmasuon ja Syrjäsuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kivijärveen laskevassa Pääojassa turvetuotantoalueiden ylä- ja alapuolella olevilla tarkkailupisteillä (Pääoja yp ja Pääoja ap). Molemmilta tarkkailupisteiltä otettiin näytteet tarkkailuohjelmasta poiketen vain toukokuussa ja elokuussa. Molempien pisteiden vesi oli sekä toukokuun että elokuun näytteenottokerralla hapanta (ka. ph,9), tummaa, runsaasti humusta sisältävää sekä sähkönjohtavuudeltaan alhaista. Pääojan pisteiden happipitoisuus oli keskiarvoltaan tyydyttävällä tasolla, mutta Pääoja yp pisteellä elokuussa hapen kyllästysaste oli vain välttävä (66 %). Kiintoainetta näytteissä oli toukokuussa noin 2, mutta elokuussa moninkertainen määrä (Pääoja ap = 13 ja Pääoja yp = 1 ). Kiintoaineen nousun näkyi myös moninkertaistuneissa rautapitoisuuksissa sekä ravinteiden määrässä. Pääojan vesi oli kokonaistyppi- sekä kokonaisfosfori tulosten perusteella toukokuussa lievästi rehevää ja elokuussa rehevää. Myös epäorgaanisia ravinteita oli runsaasti vedessä perustuotannon tarpeisiin. (Taulukko -4) Puro-oja Kärppäsuon ja Koppelonsaarensuon turvetuotantoalueiden tarkkailuun liittyen otettiin tuotantoalueiden alapuoliselta Puro-ojan näytepisteeltä (Pu) näytteet vuoden 21 aikana kolmeen kertaan, touko-, heinä- ja elokuussa. Veden happitilanne oli touko- ja kesäkuun näytekierroksilla hyvä ja elokuussa tyydyttävän. Veden ph-arvo oli toukokuussa,6, mutta kohosi heinä-elokuulle neutraalin tuntumaan. Puro-ojan vesi oli hyvin tummaa, humuksista ja myös rautapitoista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat kaikilla näytekierroksilla pieniä. Veden kiintoainepitoisuus oli hyvin varsin korkea läpi tarkkailukauden (>1 ). Turvetuotannon kiintoainekuormitus muodostuu pääosin orgaanisesta kiintoaineesta. Puro-ojan vesi oli touko-heinäkuussa kokonaisfosforin sekä kokonaistypen osalta rehevää ja elokuussa erittäin rehevää. (Taulukko -4). Pirttioja ja Kupsussuo Latvasuon ja Kupsusuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan lyhyehköjä laskuojia pitkin Iijoen pääuomaan lähellä Kierikkikoskea. Latvasuon vesistövaikutusta tarkkaillaan Pirttiojassa (Pi1) ja Kupsusuota pisteeltä (Kup1). Molemmista pisteistä haettiin näytteet huhtikuun lopussa, heinäkuussa ja elokuussa. Pirttiojan vesi oli kaikilla näytteenottokerroilla alueelle tyypillisesti hapanta, tummaa, runsashumuksista ja rautapitoisuus oli korkea. Kiintoainepitoisuus kasvoi tasaisesti huhtikuusta elokuulle (8,4, 11, 14 ). Happipitoisuus oli huhtikuussa Pirttiojassa hyvä ja heinä-elokuussa tyydyttävä. Ravinteiden osalta vesi oli koko tarkkailukauden rehevää. Kupsusuon laskuojassa (Kup1) vesi oli tarkasteltujen muuttujien osalta pääpiirteissään hyvin samanlaista kuin viereisessä Pirtti-Ojassa tarkkailukaudella 21. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi elokuun tarkkailukerralla kuitenkin erittäin rehevää tilaa (12 ). Huhtikuun ja elokuun tarkkailukierroksilla ammoniumtypen määrä Kupsusuon laskuojassa oli myös huomattavan korkea (huhtikuu = 33, elokuu = 39 ). (Taulukko -4). Ruonaoja Ruonasuon turvetuotantoalueen läpi laskevassa Ruonaojassa sijaitsevalta vesistötarkkailupisteeltä (Ru1) haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 21. Ruonaojan veden happipitoisuus oli kaikilla tarkkailukierroksilla välttävä (< 7 % kyllästysaste). Elokuun näytekerralla hapen kyllästysaste oli vain 42 %. Veden happamuus oli alueen muihin

54 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 turvetuotantoalueiden laskuojiin verrattuna matala (ph ka.,). Kiintoainetta oli Ruonaojassa läpi tarkkailukauden(4 8 ). Vesi oli myös tyypillisen tummaa ja runsashumuksista. Kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta Ruonaojan vesi oli luokitukseltaan rehevää. Myös ammoniumtypen määrä (11 ) toukokuun mittauskierroksella oli korkea. Sähkönjohtavuus taas oli sisävesille tyypillisen matala. (Taulukko -4). Kongasjärvi Takasuon turvetuotantoalueen vedenlaadun tarkkailupiste (Kon) sijaitsee alapuolisessa, pienessä ja matalassa Kongasjärvessä. Vuonna 21 vesi oli Kongasjärvessä hapanta hapanta (ph 6,), tasaisen tummaa ja runsas humuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa välttävä, mutta heinä-elokuussa erinomainen. Kiintoainetta oli vedessä melko niukasti (2 4 ) läpi tarkkailukauden. Kokonaistyppipitoisuus ilmaisi toukokuussa lievää rehevyyttä ja heinä-elokuussa rehevyyttä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Kongasjärvi oli koko tarkkailukauden rehevässä tilassa. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä tasaisen runsaasti läpi tarkkailukauden perustuotannon tarpeisiin. Sähkönjohtavuus oli alueen vesistöille tyypillisen alhainen. (Taulukko -4) Koutuanjoki ja Koutuanoja Iijoen Pahkakosken seudulla jokeen laskevat sekä joen eteläpuolella Ylä-Koutuanjärvestä alkunsa saava Koutuanoja että joen pohjoispuolisesta Koutuanjärvestä alkunsa saava Koutuanjoki. Olki- Peurasuon yläpuolinen vesistötarkkailupiste (Kout11) sijaitsee Koutuanojassa suon ja Ylä- Koutuanjärven yläpuolella ja Olki-Peurasuon alapuolinen sekä Iso-Pihjalasuon yläpuolinen vesistöpiste (Ykj) sijaitsee Ylä-Koutuajärvessä. Iso-Pihlajasuon alapuolista vesistötarkkailupistettä (Kout2) ei vuonna 21 otettu. Iijoen pohjoispuolella sijaitsevan Palosuon alapuolinen vesistötarkkailupiste (Kouj) sijaitsee Koutuanjärvessä ja Koutuansuon alapuolinen piste (Kou1) Koutuanjoen suulla lähellä Iijokea. Iijoen eteläpuolisella Koutuanojalla veden happipitoisuus oli Ylä-Koutuanjärven yläpuolella (Kout11) keskimäärin välttävä ja Ylä-Koutuajärvessä (Ykj) toukokuussa hyvä ja heinä-elokuussa erinomainen. Vesi oli kummallakin näytepisteellä tummaa, humuksista ja humusvesille tyypillisen hapanta ja rautapitoista. Toukokuussa molempien pisteiden veden ph-arvo oli noin, ja heinä-elokuussa arvot olivat keskimäärin 6,2. Sähkönjohtavuus oli tyypillisen matala kaikilla näytekerroilla. Kiintoainetta oli molemmilla näytepisteillä keskimäärin runsaasti loppukesällä heinä-elokuussa (ka. 12,4 ). Kokonaistypen perusteella Ylä-Koutajärvi oli toukokuussa lievästi rehevä ja heinä-elokuussa erittäin rehevä, kun taas Koutuanojan oli tasaisen rehevä läpi tarkkailukauden. Ylä-Koutuanjärvestä elokuussa mitattu 19 kokonaistyppeä ja 4 ammoniumtyppeä olivathuomattavan korkeita arvoja. Kokonaisfosfori ilmaisi heinä-elokuussa erittäin rehevää tilaa molemmilla pisteillä. Iijoen pohjoispuolella sijaitsevan Koutuanjärven vesi oli hapanta, tummaa, runsas humuksista ja sisälsi humusvesille tyypillisesti runsaasti rautaa. Järven happipitoisuus oli toukokuussa ja heinäkuussa tyydyttävä, mutta elokuussa vain välttävä. Kiintoainetta oli vedessä toukokuussa 2,4 ja heinä-elokuussa keskimäärin 6,8. Kokonaistypen määrä ilmensi toukokuussa lievästi rehevää ja heinä-elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori oli koko tarkkailukauden rehevällä tasolla. Elokuussa ammoniumtyppipitoisuus (99 ) oli hieman koholla. Myös muita epäorgaanisia ravinteita oli järvivedessä runsaasti saatavilla koko kasvukauden ajan. Koutuanjärvestä laskevan Koutuanjoen vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin järvivesi. Jokivesi oli toukokuussa hieman happamampaa (ph 4,9) ja rautapitoisuus oli hieman korkeampi kuin järvivedessä läpi tarkkailukauden. Elokuun mittaustuloksissa ei Koutuanjoessa ollut havaittavissa

55 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Koutuajärvessä havaittua ammoniumtyppipitoisuuden piikkiä. Muita huomattavia eroavaisuuksia ei mitatuissa vedenlaadun muuttujissa ollut havaittavissa. (Taulukko -4) Syväoja Kortesuon turvetuotantoalueella tarkkaillaan vedenlaatua Syväojassa sekä alueen ylä- että alapuolella. Syväoja laskee Iijokeen Kipinän alapuolella. Syväojan vesi oli vuoden 21 tarkkailukierroksilla (toukokuu, heinäkuu, elokuu) hapanta, runsas humuksista, tummaa ja sähkönjohtavuudeltaan alhaista. Syväojassa oli havaittavissa happiongelmia. Kortesuon alapuolisella pisteellä happipitoisuus oli keskimäärin välttävä (touko-heinäkuun ka. 7 %) mutta yläpuolisella pisteellä (Sy) happitilanne oli heinä- ja elokuussa huono ja toukokuussakin vain välttävä. Kiintoaineen määrässä Syväojalla näkyi selvä ero Kortesuon ylä- ja alapuolisen pisteen välillä. Toukokuussa yläpuolisella pisteellä (Sy) mitattiin vain 1 kiintoainetta, kun vastaava määrä alapuolisella pisteellä (Sy4) oli yli kymmenkertainen (12 ). Heinäkuussa kiintoainetta oli alapuolisella pisteellä vielä kaksinkertainen (14 ) verrattuna yläpuoliseen Syväojan pisteeseen (6, ). Elokuussa kiintoainetta oli molemmilla näytepisteillä,6 6,. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi molemmilla näytepisteillä rehevää tilaa. Kokonaistypen osalta Syväojan tila oli toukokuussa lievästi rehevä ja heinä-elokuussa rehevä. Korkein kokonaistypen pitoisuus mitattiin Kortesuon alapuolisella pisteellä heinäkuussa (11). Myös elokuussa mitattu kortesuon alapuolisen pisteen ammoniumpitoisuus (14 ) on korkea. (Taulukko -4) Vuonanoja Kuusamossa sijaitsevan Lehdonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Irnijärven pieneen lahteen ja alueen vesistötarkkailupiste (Vuo) sijaitsee Vuonanojassa. Irnijärvestä on yhteys Irnijoen kautta Iijokeen. Vuonanojan vesi oli väriltään tummaa ja touko-heinäkuussa keskihumuksista ja elokuussa runsashumuksista. Toukokuun tarkkailukierroksella veden ph oli ph,3 ja heinä-elokuussa neutraalia (ka. ph 7,1) Happipitoisuus oli toukokuussa välttävä ja heinä-elokuussa erinomainen. Sähkönjohtavuus oli toukokuussa ja heinäkuussa sisävesille normaalin alhainen, mutta elokuussa mitattiin poikkeuksellisesti koholla ollut arvo 42 ms/m. Kokonaistypen osalta Vuonanoja on toukokuun tarkkailukierroksella ollut karu, heinäkuussa lievästi rehevä ja elokuussa rehevä. Kokonaisfosforipitoisuudet taas ilmaisivat koko tarkkailukaudella rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia ravinteita oli reilusti saatavilla koko tarkkailukauden ajan. Rautapitoisuus kasvoi toukokuusta elokuulle ( ), mutta oli kokonaisuudessaan selvästi alhaisempi, kuin muissa Iijoen vesistötarkkailuun kuuluvissa, turvetuotantoalueiden alapuolisissa pienvesissä. (Taulukko -4) Siuruanjoenpää Vuoden 21 Iijoen vesistöalueen yhteistarkkailussa otettiin vesinäytteet kolmeen kertaan myös Siuruanjoen päästä Pitkäperän kohdasta, jossa Siuruanjoki laskee Iijokeen. Piste SiuP sijaitsee noin 4 metrin päässä Siuruanjoen pääuoman vesistötarkkailupisteestä S ja liittyy Kupsussuon vesistötarkkailuun. Siuruanjoenpäässä (Siup) vesi oli hapanta, tummaa, alhaisesti sähköä johtavaa ja runsashumuksista koko tarkkailukauden. Happipitoisuus oli erinomainen. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi toukoheinäkuussa lievästi rehevää tilaa ja elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori ilmensi koko tarkkailukauden rehevää tilaa. Kiintoainetta oli vesinäytteissä keskimäärin 6,9 ja korkein kiintoainepitoisuus mitattiin elokuun näytteenottokierroksella (12 ). Rautapitoisuus oli humusvesille tyypillisen korkea. (Taulukko -4)

56 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Panumaoja Leväsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyen Panumaojasta turvekentän ylä- (Pa13) ja alapuolelta (Pa1) otettiin vuonna 21 vesinäytteet kolmeen kertaan touko-, heinä- ja elokuussa. Molemmilla näytepisteillä vesi oli koko tarkkailukauden ajan tummaa, runsas humuksista, rautapitoista, alhaisesti sähköä johtavaa ja hapanta. Kokonaistypen osalta vesi luokiteltiin lievästi reheväksi ja kokonaisfosforin osalta reheväksi. Ainoa huomattava eroavaisuus näytepisteiden välillä oli Leväsuon alapuolisen näytepisteen (Pa 1) korkea kiintoainepitoisuus (18 ) heinäkuussa kun samana päivänä yläpuolisella pisteellä (Pa13) mitattiin kiintoainetta vain (8 ). (Taulukko -4).3.3 Iijoen ja Siuruanjoen vedenlaadun kehitys vuosina Siuruanjoki Siuruanjoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 211 (Anttila & Nikula 211). Vesistötarkkailupisteet S9 (Suuaho), S4 (Saarikoski), S23 (Tannilan silta) ja S (Yli-Ii) ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana vuosittaisessa tarkkailussa kaksi viimeisintä tarkkailukautta ja Siuruanjoen vedenlaadun kehitystä tarkastellaan tässä raportissa näiden pisteiden touko heinäkuun tarkkailutulosten avulla. Vedenlaadun seurantakuvaajiin on otettu mukaan myös edellisen tarkkailujakson viimeinen vuosi 211. (Kuvat -3 ja -4). Siuruanjoen veden kokonaistyppipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehitystä vaan pitoisuudet ovat vaihdelleet kaikilla neljällä tarkkailupisteellä välillä 3-7 (kuva -3). Sen sijaan kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa nousua varsinkin aivan tarkkailukauden lopussa. Elokuussa 21 mitatut kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kaikilla Siuruanjoen tarkkailupisteillä korkeimmat koko tarkkailujaksolla. Saarikosken (S4) tarkkailupisteellä elokuussa 21 mitattu 32 on poikkeuksellisen korkea pitoisuus. Siuruanjoen valuma-alueen luontainen humuspitoisuus ja kesäaikaan tyypilliset pienet virtaamat voivat kohottaa ajoittain selvästi jokiveden kiintoainepitoisuutta ja fosforipitoisuutta. Korkea kiintoainepitoisuus nostattaa osaltaan fosforipitoisuutta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Siuruanjoki ilmentää kokonaisuudessaan rehevää tilaa ja kokonaistyppitulosten perusteella lievästi rehevää tilaa. (Kuva -3). Siuruanjoen kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet pääosin välillä 2-1 tarkkailukaudella. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet havaittiin vuoden toukokuussa 212 Yli-Iin, Tannilan ja Saarikosken tarkkailupisteillä. Tällöinkin kiintoainepitoisuus oli <17. Siuruanjoen kiintoainepitoisuudet olivat pääosin vuonna 21 hieman edellisvuosia korkeampia, mutta edelleen vuoden 211 tasolla. (Kuva -4) Kemiallinen hapenkulutuksen mittaustuloksissa vuosien välillä ei ole nähtävissä Siuruanjoella selvää kehitystä. Vesi on ollut runsas humuksista läpi tarkkailukauden. Vuonna 214 kemiallinen hapenkulutus oli keksiarvon alapuolella mutta palautui entiselle tasolleen 2 3 vuonna 21. (Kuva -4)

57 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 Kuva -3. Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S (Yli-Ii), S23 (Tannila s), S4 (Saarikoski) ja S9 (Suuaho) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy.

58 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Kuva -4. Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S (Yli-Ii), S23 (Tannila s), S4 (Saarikoski) ja S9 (Suuaho) kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus vuosina Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy

59 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Iijoki Myös Iijoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 211 (Anttila & Nikula 211). Vesistötarkkailupisteet I46 (Pahkakoski) ja I48 (Haapakoski) ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana vuosittaisessa tarkkailussa kahden edellisen tarkkailukauden ajan vuodesta 26. Lisäksi vesistötarkkailupiste I7 (Kipinä) on ollut mukana Iijoen vedenlaadun yhteistarkkailuissa vuosina 26, 27, 21, 213, 214 ja 21. Ympäristöhallinto on myös tarkkaillut Iijoen vedenlaatua pisteeltä I7 vuosina 211 ja 212. Iijoen vedenlaadun kehitystä tarkastellaan tässä raportissa näiden pisteiden touko heinäkuun tarkkailutulosten avulla. Vedenlaatukuvaajiin on otettu mukaan edellisen tarkkailujakson viimeinen vuosi 211. (Kuvat - ja -6) Iijoen vuosien vesistötarkkailutulosten perusteella kokonaisfosfori- tai kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää suuntaa. Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut noin välillä 1 3 ja kokonaistyppipitoisuus välillä 2. Vuonna 214 mitatuissa kokonaisfosforipitoisuuksissa näkyy pieni notkahdus. Iijoki voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuuden kehityksen perusteella olevan karun ja lievästi rehevän tilan rajalla. Kokonaisfosforipitoisuuksien puolesta Iijoki voidaan luokitella olevan lievästi rehevän ja rehevän rajalla. (Kuva -). Iijoen kiintoainepitoisuus on vaihdellut kaikilla kolmella vuosittaisessa vesistötarkkailussa olevalla pisteellä 7, välillä. Keskimäärin Iijoen vesinäytteissä on vuosien aikana ollut 3,4 kiintoainetta. Määrät ovat pysyneet samalla tasolla kokoviimeisen vuoden ajan vaikka kuukausikohtaista vaihtelua on havaittavissa. (Kuva -6). Kemiallisen hapenkulutuksen tulokset Iijoessa viimeiseltä viideltä vuodelta ovat melko samanlaiset kuin kiintoaineen kohdalla. Keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus on ollut 14,9, jonka mukaan Iijoki on keskihumuksinen joki. (Kuva -6).

60 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva -. Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I8 (Haapakoski), I7 (Kipinä) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy pois lukien I7, jonka tulokset vuosilta 211 ja 212 hertta tietokannasta.

61 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Kuva -6. Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I8 (Haapakoski), I7 (Kipinä) kiintoainepitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus vuosina Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy pois lukien I7, jonka tulokset vuosilta 211 ja 212 hertta tietokannasta.

62 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Siuruanjoki Laajasta tarkkailuvuodesta johtuen lähes kaikki, muutamia jälkihoitovaiheen tarkkailun soita lukuun ottamatta, Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevista soista olivat vuonna 21 sekä päästö-, että vesistötarkkailun piirissä. Soiden päästö- ja vesistötarkkailunäytteet pyrittiin ottamaan mahdollisimman samanaikaisesti. Koska suokohtaisten vesistötarkkailujen näytepisteiltä näytteitä otettiin pääosin vain muutaman kerran, on vertailussa käytetty ainoastaan niitä päästötarkkailunäytteitä, jotka on otettu samoihin aikoihin vesistötarkkailunäytteiden kanssa. Siuruanjoen valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden valumavesien kokonaistyppipitoisuus sekä kiintoaineen määrä olivat keskimäärin korkeampia kuin Siuruanjoen pääuomassa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat turvetuotantoalueilta lähtevissä vesissä keskimäärin samalla tasolla kuin Siuruanjoessa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvetuotantoalueiden valumavedet sisälsivät myös suovesille tyypillisesti enemmän rautaa. Vuoden 21 laajassa tarkkailussa mukana olleet Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden laskuvesien ja niiden alapuolisten tarkkailupisteiden huomionarvoiset vesistötulokset käydään läpi alla. Kokonaisuudessaan Siuruanjoen valuma-alueen keskiarvotulokset tarkkailukaudelta 21 on koottu taulukkoon 6-1. Pukasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan Siuruanjoen pääuomassa olevan vesistötarkkailupisteen (S44) yläpuolelle ja Koivuojanlatvansuolta Siuruanjoen pääuoman pisteen (S4) yläpuolelle (kuva 6-1). Koivuojanlatvansuon pintavalutuskenttä purkaa kuivatusveden päästötarkkailupisteiden väliin. Pukasuolta lähteneen veden kokonaistyppi- sekä ammoniumtyppipitoisuus olivat keskimäärin kaksinkertaiset Siuruanjoen pääuoman vastaaviin pitoisuuksiin verrattuna. Koivuojanlatvansuon pintavalutuskentältä johdetun veden kokonaistyppipitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin Siuruanjoessa keskimäärin. Kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifosforipitoisuus olivat Pukasuon ja Koivuojanlatvansuon kuivatusvesissä keskimäärin hieman alhaisempia kuin Siuruanjoessa. Kiintoainepitoisuus oli molemmilta soilta lähtevissä kuivatusvesissä korkeampi kuin Siuruanjoessa keskimäärin, mutta alapuolisella vesistötarkkailupisteellä (S44) kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus on Siuruanjoen pääuoman mittauspisteistä alhaisin (, ). Raudan määrä Pukasuon kuivatusvedessä (122 ) oli pienempi kuin Siuruanjoen pääuomassa tai muiden turvetuotantoalueiden laskuojissa keskimäärin. Koivuojanlatvansuon pintavalutuskentän ylä- sekä alapuolisella osalla Kiviojassa veden ph:n oli matala (ph ka.,7). Happamoittavaa vaikutusta ei ollut kuitenkaan havaittavissa alapuolisella tarkkailupisteellä Siuruanjoessa. Tarkkailutulosten perusteella Pukasuolta tai Koivuojanlatvansuolta laskevien purkuvesien vesistövaikutukset Siuruanjoen pääuoman vedenlaatuun olivat hyvin pieniä. 9

63 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Kuva 6-1. Pukasuon ja Koivuojanlatvansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Heini-Honkisuolta johdettavien vesien vesistövaikutuksia tarkkailtiin Honkiojalla (Ho1) sekä Näätäojalla (Nä1) (kuva 6-2). Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen laskuveden kokonaistyppipitoisuus (687 ) oli vain hieman koholla verrattuna Siuruanjoen sekä Honkiojan (3 ) että Näätäojan (43 ) keskimääräisiin pitoisuuksiin. Ammoniumtypen määrä oli valumavesissä noin kaksinkertainen (44 ) verrattuna tarkkailupisteiden keskimääräisiin arvoihin. Kokonaisfosforia ja kiintoainetta oli laskuvesissä vähemmän, ph oli korkeampi ja kemiallinen hapenkulutus oli pienempää Heini-Honkisuon valumavesissä kuin alapuolisen vesienjohtamisreitin tarkkailupisteillä. Tarkkailutulosten perusteella Heini-Honkisuolta tulevalla kuormituksella ei näyttäisi olevan havaittavia vesistövaikutuksia alapuolisten laskuojien pitoisuuksiin. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Näätäojassa (72 ) oli korkea mutta vastaava pitoisuus Heini- Honkisuolta laskevassa vedessä oli kuitenkin vain 18.

64 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-2. Heini-Honkisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen keskiosan tarkkailupisteessä (Me11). Mertajoen valuma-alueella sijaitsee useita turvetuotantoalueita sekä ojitettua että ojittamatonta suomaata, joten Mertajoen keskiosan vesistöpisteen tuloksiin vaikuttaa varsin laajasti eri lähteistä tuleva hajakuormitus (kuva 6-3). Kaartosuolta johdettavat valumavedet olivat ravinnepitoisuuksien perusteella huomattavan reheviä (Kok N. 12, Kok P. 84 ). Myös rautapitoisuus oli korkea ja kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus ilmensivät runsashumuksisuutta. Kapeimmansuon ja Viidansuon laskuvedet olivat myös turvetuotantoalueiden kuivatusvesiksi tyypillisen runsasravinteisia ja -humuksisia mutta eivät yhtä reheviä kuin Kaartosuon. Soiden kuivatusvesien runsasravinteisten vesillä ei kuitenkaan ollut havaittavia vaikutuksia alapuolisella tarkkailupisteellä, jossa mitattu vedenlaatu vastasi melko tarkasti Siuruanjoen pääuoman keskimääräistä vedenlaatua. Mertajoen keskiosan tarkkailupisteellä (Me19) keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin alaosassa pisteellä Me11 mitatut. Kohonneita ravinnepitoisuuksia on havaittavissa Mertajoessa, mutta pitoisuudet kuitenkin laskevat alajuoksulla ja kokonaisvaikutukset Siuruanjoen pääuomaan jäävät tarkkailutulosten perusteella melko vähäisiksi.

65 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-3. Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kääpäsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen yläosassa sijaitsevassa vesistötarkkailupisteessä (Me24) (kuva 6-4). Tulosten perusteella Kääpäsuolta laskevan kuivatusveden hyvin korkea kokonaistyppipitoisuus, kiintoainepitoisuus sekä rautapitoisuus näkyvät myös Mertajoen yläosan tarkkailupisteessä kohonneina arvoina. Mertajoen keskiosalla vastaavat arvot ovat enää vain hieman korkeampia kuin Siuruanjoessa keskimäärin. Kääpäsuon varsin korkeat kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet eivät puolestaan näkyneet Mertajoen yläosan tarkkailupisteellä kohonneina arvoina verrattuna valuma-alueen keskimääräisiin tuloksiin tai Siuruanjoen pääuomaan. Muiden tarkkailtavien muuttujien osalta Kääpäsuon ja sen alapuolisen Mertajoen yläosan tarkkailupisteen tulokset ovat runsashumuksisille suovesille tyypillisen korkeita. Kokonaisuudessaan Mertajoen valuma-alueen suomaiden sekä erillisten turvetuotantoalueiden suuri määrä näkyy Mertajoen vesistössä suomaiden läpi valuville vesille tyypillisenä korkeana humus- ja rautapitoisuutena sekä ruskeavetisyytenä. Vesistövaikutukset Siuruanjoen pääuomaan jäävät kuitenkin tarkkailutulosten perusteella vähäisiksi.

66 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-4. Kääpäsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon purkuvesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen kolmella vesistötarkkailupisteellä (Me1, Me11, Me24,) (kuva 6-). Iso Pukasuon kuivatusvedet johdetaan pinta-valutuskentältä Pisteiden Me11 ja Me1 väliin ja Sivakkasuon purkuveden pisteiden Me11 ja Me24 väliin. Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon lisäksi Mertajoen yläjuoksulle lasketaan kuivatusvesiä useilta muilta turvetuotantoalueilta kuten Kapeimmansuolta, Viidansuolta ja Kääpäsuolta. Iso-Pukasuon kuivatusvedet sisälsivät keskimäärin vähemmän kiintoainetta kuin missään Mertajoen vesistötarkkailupisteellä. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat Iso-Pukasuon purkuvesissä korkeat mutta yläpuolisella Mertajoen tarkkailupisteellä arvot olivat vielä korkeampia. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa nousua suon alapuolisilla pisteillä. Ainoastaan rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat tasaisesti korkeammalla tasolla Iso-Pukasuon purkuvesissä kuin Mertajoessa. Sivakkasuon purkuvesien fosfori- ja typpipitoisuus ilmensi rehevää vedenlaatua ja rautapitoisuus oli myös korkea. Sivakkasuon alapuolisella vesistötarkkailupisteellä (Me11) ravinnepitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaisemmat kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä (Me24). Ainoastaan kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen mittaustulos Sivakkasuolta johdetussa vedessä (19 ) oli alhaisemmalla tasolla kuin alapuolisella Mertajoen tarkkailupisteellä (Me11 COD mn = 29 ). Toisaalta kemiallinen hapenkulutus oli vieläkin korkeammalla tasolla Mertajoessa pisteillä Me1 ja Me24. Mertajoen keski- ja alaosan vesi oli typen osalta lievästi rehevää ja fosforin osalta rehevää vuonna 21. Kemiallinen hapenkulutus sekä raudan määrä olivat tyypillisen korkeita suovaltaisten valumaalueiden pintavesille. Sivakkasuon tai Iso-Pukasuon suoria kuormitusvaikutuksia ei Mertajoen tarkkailutuloksissa ollut nähtävillä. Mertajoen ravinnekuormitukseen vaikuttaa usealta edellä

67 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta käsitellyltä turvetuotantoalueelta tulevan pistekuormituksen lisäksi sekä myös valuma-alueen ojitetuilta turv ta tulevien pintavesien hajakuormitus. Kuva 6-. Iso Pukasuon ja Sivakkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pudasjärven Matkasuon vesistökuormitusta tarkkailtiin Korpijoessa olevalla tarkkailupisteellä sekä Siuruanjoen pääuoman Korpijoen ylä- ja alapuolisilla pisteillä (S4 ja S44) (kuva 6-6). Matkasuon pintavalutuskentältä johdettavien kuivatusvesien pitoisuudet olivat kokonaistypen-, ammoniumtypen ja raudan osalta suurempia kuin alapuolisen Korpijoen pitoisuudet. Kokonaisfosforipitoisuus oli päinvastoin korkeampi Korpijoessa kuin Matkasuolta johdetussa vedessä. Korpijoen alaosan vedenlaatu ei juuri raudan määrää lukuun ottamatta eronnut Siuruanjoen pääuoman vedenlaadusta. Rautapitoisuus Korpijoessa oli noin kaksinkertainen Siuruanjoen pääuomaan verrattuna. Siuruanjoessa Matkasuon vesienjohtamisreitin alapuolisella tarkkailupisteellä (S44) mitattiin keskimäärin 6 korkeampia kokonaistypen pitoisuuksia kuin Matkasuon vesienjohtamisreitin yläpuolisella pisteellä Siuruanjoessa (S4), joten sekä Matkasuon että seuraavaksi käsiteltävien Teerilamminsuon ja Roninsuon sekä muiden näiden pisteiden välissä sijaitsevien hajakuormituslähteiden ravinnekuormitusvaikutus on havaittavissa Siuruanjoessa. Tarkkailutulosten perusteella Matkasuon osuus koko Siuruanjoen vedenlaatuun on kuitenkin pieni.

68 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Kuva 6-6. Matkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Teerilammensuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan samalla Korpijoen alaosan vesistötarkkailupisteellä (Kj) kuin edellä käsiteltyä Matkasuota (kuva 6-7). Korpijoen alaosassa vesi oli kiintoainepitoisempaa ja sisälsi enemmän kokonaisfosforia ja rautaa kuin Teerilammensuon kuivatusvedet. Kokonaistypen osalta Teerilammensuolta johdettavat vesien arvot olivat suuremmat kuin alapuolisella pisteellä. Veden ph oli käytännössä yhtä hapanta Korpijoessa ja Teerilammensuon valumavesissä. Korpijoen alaosassa (Kj) mitattu rautapitoisuus (4197 ) on varsin korkea jopa suovaltaisille valuma-alueille. Teerilammensuon pintavalutuskentältä laskevassa vedessä mitattu keskimääräinen rautapitoisuus oli kuitenkin huomattavasti matalampi (13 ), mikä viittaa siihen että Korpijoen valuma-alueen hajakuormituksella ja myös muiden turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksella on huomattava vaikutus. Kokonaisuudessaan tarkkailutulosten perusteella Teerilammensuon vesistövaikutukset alapuoliseen Korpijokeen ovat vähäiset.

69 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-7. Teerilammensuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ronisuon alapuolisena vesistövaikutuspisteenä toimi sama Korpijoen alaosan vesistöpiste (Kj) kuin Teerilammensuolla, ja yläpuolisena pisteenä suon pintavalutuskentän purkukohdan yläpuolinen Korpijoen piste (Kj18) (kuva 6-8). Korpijoen ravinnepitoisuus lisääntyy sekä typpiyhdisteiden että kokonaisfosforin osalta pisteiden Kj18 ja Kj välillä. Ronisuon pintavalutuskentältä laskettavien vesien varsin korkeat kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vaikuttavat osaltaan kohonneisiin arvoihin alapuolisella pisteellä. Korpijoessa Roninsuon ja pisteen Kj välissä sijaitsee noin 1 kilometrin matkalla laajalti metsäojitettua turvemaata, joilta tulevan hajakuormituksen osuutta tarkkailutulosten vedenlaatuun on hyvin vaikea täsmällisesti osoittaa. Korpijoen alaosassa kokonaisfosforipitoisuus oli noin puolet siitä, mitä mitattiin Ronisuon valumavesistä. Myös kiintoainepitoisuus oli Korpijoessa sekä Ronisuon ylä- että alapuolella korkeampi kuin suolta tulevissa kuivatusvesissä. Roninsuon vesistövaikutukset jäävät tarkkailutulosten perusteella vähäisiksi.

70 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-8. Roninsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pikku-Saarisuon kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentän jälkeen Hepo-Ojan vesistötarkkailupisteiden (He3, He7) väliin (kuva 6-9). Pikku-Saarisuon valuma-vesissä oli keskimäärin enemmän kokonaisfosforia- ja kokonaistyppeä kuin Hepo-ojan ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kiintoainepitoisuus oli matalampi kuin alapuolisella tarkkailupisteellä mutta korkeampi kuin yläpuolisella pisteellä. Pikku-Saarisuon valuma-vedet olivat myös alueelle tyypillisesti runsashumuksisia ja happamia mutta Hepo-ojan vesi oli kokonaisuudessaan vielä humuksisempaa ja happamampaa. Ammoniumtypen, nitraatti- ja nitriittitypen sekä kokonaisfosforin osalta on alapuolisella tarkkailupisteellä havaittavissa kohonneita pitoisuuksia, mikä viittaa kuormitusvaikutukseen Pikku- Saarisuolta. Varsinkin keskimääräisen ammoniumtypen määrä on kohonnut Pikku-Saarisuon yläpuolella mitatusta 4,9 kuusinkertaiseksi alapuolisella pisteellä mitattuun 29.

71 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-9. Pikku-Saarisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Polvisuon turvetuotantoalueen valumavesien laatua tarkkailtiin Vitmaojassa suon ylä- (Vit1) ja alapuolelta (Vit ) (kuva 6-1). Tarkkailupisteet sijaitsevat noin 8 kilometrin päässä itse Polvisuon pinta-valutuskentältä ja 1 kilometrin päässä toisistaan, joten suorien vesistövaikutusten osoittaminen yksittäiseen lähteeseen kuten Polvisuolle on hankalaa. Polvisuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli keskimäärin runsaasti kokonaistyppeä (11 ), mutta tämä ei näkynyt Vitmaojan typpipitoisuuden kasvuna suon alapuolisella tarkkailupisteellä (643 µg/) verrattuna yläpuolella mitattuun samaan pitoisuuteen. Polvisuon laskuvedestä mitattiin myös keskimäärin selvästi alempia kiintoainepitoisuuksia tarkkailukaudella 21 kuin tuotantoalueen ylä- tai ala puolelta Vitmaojassa. Muut määritetyt vedenlaatumuuttujat ilmensivät Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisiä humuspitoisten suovesiä. Polvisuolla ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia Vitmaojan tai Siuruanjoen vedenlaatuun.

72 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-1. Polvisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Puutiosuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Vitmaojan yläpuolisella tarkkailupisteellä (Vit1), joka sijaitsee Puutiosuon vesienjohtamisreitin alapuolella (kuva 6-11). Puutiosuon kuivatusvedet olivat kokonaistypen osalta runsasravinteisimpia ja kokonaisfosforin osalta niukkaravinteisempia kuin Vitmaojan yläosan tarkkailupisteen vesi. Kiintoainetta oli yli nelinkertainen määrä Vitmaojan vedessä verrattuna Puutiosuolta lähteneeseen valumaveteen. Veden ph arvoissa ei ollut käytännössä eroa Puutiosuon ja Vitmaojan välillä. Vitmaojan veden rautapitoisuus oli myös keskimäärin huomattavasti korkeampi kuin Puutiosuon purkuvedestä mitattu keskiarvo. Suoria kuormitusvaikutuksia Puutiosuolta Vitmaojaan tai edelleen Siuruanjokeen ei tarkkailutulosten perusteella voida osoittaa. Vitmaoja laskee laajalta Lapisuo-Iso Äijönsuon soidensuojelualueelta, joten Vitamojan vesi oli suovaltaiselle valuma-alueelle tyypillisen runsasravinteista ja runsaasti humusta ja rautaa sisältävää.

73 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva Puutiosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Sääskisuon vesistötarkkailu tapahtui Luiminkajoen tarkkailupisteistä (Lu1, Lu) Sääskisuon ylä- ja alapuolelta (kuva 6-12). Vaikka Sääskisuon pintavalutuskentältä virtaava purkuvesi oli kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta runsasravinteista ei Luiminkajoen veden ravinnepitoisuudessa ollut havaittavaa suurta eroa suon purkuvesien ylä- tai alapuolella. Luiminkajoen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus lisääntyi keskimäärin vain 3 Sääskisuon alapuolisella pisteellä verrattuna yläpuoliselta pisteeltä mitattuihin keskiarvotuloksiin. Sääskisuolta virtaava vesi oli hieman hapanta (ph 6,74) kun Luiminkajoen ylä- ja alapuolisella pisteellä vesi oli hapanta (Lu1 ph = 6,2, Lu ph = 6,19). Kiintoainetta oli Sääskisuon purkuvedessä vähemmän kuin Luiminkajoessa suon yläpuolella. Luiminkajoen vedenlaatu oli muihin Siuruanjoen valuma-alueen sivujokiin verrattuna kokonaistypen osalta karumpaa ja kokonaisfosforin osalta rehevämpää. Selviä kuormitusvaikutuksia Sääskisuolta Luiminkajokeen ei vedenlaatutulosten perusteella voida todeta.

74 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Sääskisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ämmänsuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Siuruanjoen pääuomassa sijaitsevilla kahdella vesistötarkkailupisteellä, joista yksi on suon vesienjohtamisreitin yläpuolella (S61) ja toinen alapuolella (S4) (kuva 6-13). Vesistötarkkailupisteiden tuloksiin verrattuna Ämmänsuon valumavesi oli selvästi ravinteikkaampaa ja rautapitoisempaa. Veden ph oli matalampi molemmilla vesistötarkkailupisteillä. Kiintoainetta oli vähemmän ja myös kemiallinen hapenkulutus oli Ämmänsuon purkuvesissä pienempi kuin kummallakaan tarkkailupisteellä. Vesistötarkkailutulosten perusteella Ämmänsuon kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa Siuruanjoen pääuomassa. Vaikka Ämmänsuolta laskevan veden typpi- ja fosforipitoisuudet ilmensivät rehevää tilaa ja rautapitoisuus oli korkea, tämä ei näkynyt kohonneina pitoisuuksina Siuruanjoessa. Päinvastoin typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet Siuruanjoessa olivat matalampia Ämmänsuon alapuolisella tarkkailupisteellä (S4) kuin yläpuolisella pisteellä (S61).

75 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Ämmänsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kalliosuot Peltosuon vesistötarkkailu tapahtui Kallio-ojalla (Ka1), kissapurossa (Kis1) ja Siuruanjoen pääuoman tarkkailupisteellä (S44) (kuva 6-14). Kokonaisfosforipitoisuus oli Kalliosuot Peltosuon valumavesissä keskimäärin pienempi kuin millään vesistötarkkailupisteellä mitatut keskiarvot. Kokonaistyppeä oli Kalliosuot Peltosuon purkuvedessä runsaasti (883 ) mutta Kissapurossa sekä Kallio-ojan suun pisteellä (Ka1) mitattiin vielä korkeampia keskiarvoja. Varsinkin Kissapurosta mitattu keskimääräinen 1367 typpeä on varsin korkea pitoisuus. Kiintoainetta suolta tulevassa vedessä oli vähemmän kuin tarkkailupuroissa keskimäärin. Veden happamuudessa Kalliosuot Peltosuon purkuvesissä (ph 6,6) ja tarkkailupuroissa (ph 6,36 6,64) ei ollut juurikaan eroa. Kalliosuot Peltosuolta tulevien purkuvesien suoria kuormitusvaikutuksia ei ollut tarkkailutulosten perusteella havaittavissa alapuolisissa ojissa tai Siuruanjoen pääuomassa.

76 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Kalliosuot Peltosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kynkäänsuon vesistötarkkailu tapahtui pintavalutuskentän (pvk2) ja ruokohelpikentän (rhk1) purkuvesien vertailuna Viitaojan (Vii3), Kynkäänojan alaosan (Ky) ja Vitmaojan (Vit) vesistötarkkailutuloksiin (kuva 6-1). Kynkäänsuon pinta-valutuskentältä laskevasta vedestä mitatut ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia kuin Kynkäänojan ruokohelpikentän laskuvesistä mitatut. Vesistötarkkailuun kuuluvilla pisteillä mitatut vedenlaatumuuttujien arvot olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin Kynkäänsuolta johdetuissa vesissä. Varsinkin kiintoaineen määrä ja kokonaisfosforipitoisuus olivat Kynkäänsuon purkuvesissä varsin alhaisia verrattuna moninkertaisiin arvoihin kaikilla tarkkailupisteillä. Kynkäänsuon luoteispuolelta Viitaojanlatvansuolta alkunsa saavan Viitaojan valuma-alueen soista suuri osa on turvetuotantokäytössä ja alueen muut turvemaat ovat valtaosin metsäojitettuja. Viitaojassa Kynkäänsuon yläpuolella sijaitsevalta vesistötarkkailupisteeltä Vi mitatut korkeat kokonaisfosfori- (234 ), fosfaattifosfori- (192 ), kiintoaineen (2 ) ja raudan (683 ) pitoisuudet viittaavat siihen, että valtaosa Viitaojan ravinnekuormituksesta päätyy ojaan Kynkäänsuon yläpuolelta. Vesistötarkkailutulosten perusteella ei voitu havaita suoria kuormitusvaikutuksia Viitaojan tai alapuolisen Siuruanjoen pääuoman vedenlaatuun.

77 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-1. Kynkäänsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Saarisuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailu toteutettiin alapuolisella Viitaoja-Koppelo-ojan tarkkailupisteellä (Vii) (kuva 6-16). Saarisuon kuivatusvesi oli keskimäärin neutraalia (ph 7,9) kun tarkkailupisteellä se oli hieman hapanta (ph 6,74). Kaikkien muiden tarkkailtavien muuttujien osalta Saarisuon purkuvedessä arvot olivat pienempiä kuin tarkkailupisteellä. Varsinkin kiintoaineen pitoisuudessa oli suuri ero (Saarisuon valumavesissä keskimäärin 2,9 ja tarkkailupisteellä Vi: 2 ). Saarisuolta tulevan kuormituslisäyksen osuutta Viitaojassa havaittuihin varsin korkeisiin ravinnepitoisuuksiin, on tarkkailutulosten perusteella vaikea yksiselitteisesti määritellä, koska Viitaojassa ei ole Saarisuon yläpuolista vesistötarkkailupistettä. Saarisuon alapuolisen tarkkailupisteen korkea kiintoainepitoisuus verrattuna Saarisuolta laskevan veden kiintoaineen varsin pieneen määrän, viittaa siihen, että valtaosa viitaojan ravinnekuormituksesta on peräisin Saarisuon yläpuolisilta alueilta ja muista kuormituslähteistä suovaltaisilta alueilta.

78 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva Saarisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Vaaraojanlatvansuon vesistötarkkailu tapahtui Hirvasojan alaosassa sijainneella vesistötarkkailupisteellä (Hir1) (kuva 6-17). Veden ph oli Vaaraojanlatvasuolla ja Hirvasojan alaosassa käytännössä sama (ph 6,2, Hirvasojassa ja ph 6,24 Vaaralatvansuon kuivatusvesissä). Vaaraojanlatvasuon purkuvesissä oli enemmän kokonaistyppeä, kokonaisfosforia ja rautaa mutta vähemmän kiintoainetta. Vaaralatvansuolta kuivatusvesistä mitattu korkea kokonaisfosforipitoisuus (18 ) ja alapuolisella tarkkailupisteellä mitattu korkea kokonaisfosforipitoisuus (138 ) viittaavat kuormitusvaikutukseen Vaaralatvansuolta Hirvasojaan. Hirvasojassa Vaaralatvansuon yläpuolella ei kuitenkaan sijaitse vesistötarkkailupistettä, jonka avulla Hirvasojan yleistä ravinnepitoisuutta voisi arvioida. Kuten edellä käsitellyn Saarisuon tapauksessa myöskään Vaaralatvansuon osuutta Hirvasojan ravinnepitoisuuteen ei näin ollen voida yksilöidä. Hirvasojaan virtaa varsin laajoilta metsäojitetuilta alueilta sekä osittain ojitetulta Järvisuolta runsaasti myös muita pintavaluntavesiä.

79 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Vaaralatvanojansuo vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailu suoritettiin Vitmaojasta ylä- (Vit1) ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä (Vit) sekä Pohjoisen Latvasuon vesienjohtamisreitin alapuoliselta pisteeltä sulaojasta (Su) (kuva 6-18). Suolta johdettujen vesien ph oli neutraalia (7,2) ja kaikilla Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailupisteillä hapanta (ph 6,1 6,39). Sulaojan tarkkailupisteeltä määritetyt vedenlaatumuuttujat saivat kauttaaltaan matalampia arvoja kuin Vitmaojan ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä tai Pohjoisen Latvasuon purkuvesistä mitatut. Pohjoiselta Latvasuolta johdettujen vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat myös pienemmät kuin Vitmaojassa ylä- tai alapuolella. Suon purkuvesien kuormitusvaikutuksia ei havaittu mitatuissa muuttujissa Sulaojassa tai Vitmaojassa.

80 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Kinttaissuo vesistötarkkailu tapahtui Säynäojan tarkkailupisteistä suon kuivatusvesien johtamisreitin ylä- ja alapuolelta (Sä, Sä6) (kuva 6-19). Iso-Kinttaissuolta johdettu vesi oli hapanta (ph,47) ja kokonaistypen (177 ) perusteella rehevää. Säynäojan yläpuolisella tarkkailupisteellä mitattu veden keskimääräinen ph (,94) oli kuitenkin alhaisempi kuin Iso-Kinttasuon alapuolisella pisteellä (ph 6,7), joten suoraa kuivatusvesien happamoittavaa vaikutusta ei ollut Säynäojassa havaittavissa. Kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavasti korkeampi Säynäojan molemmilla pisteillä (91 94 ) kuin purkuvesissä (21 ). Myös kiintoainetta oli Säynäojassa sekä ylä- (9,4 ) että alapuolella (8,2 ) moninkertainen määrä verrattuna Iso-Kinttasuon kuivatusvesiin (1,6 ). Säynäojan vesi on Iso-Kinttasuon yläpuolisen tarkkailupisteen tulosten perusteella luontaisesti rehevää, rautapitoista ja runsashumuksista. Selvää kuormitusvaikutusta Iso-Kinttasuon purkuvesillä ei tarkkailutulosten perusteella ole havaittavissa Säynäojassa tai alapuolisessa Siuruanjoen pääuomassa. Myös Säynäojan valuma-alueella sijaitsevat suomaat ovat valtaosin metsäojitettu, mikä osaltaan lisää ojaan hajakuormituksena päätyvän kiintoaineen ja ravinteiden määrää.

81 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Iso-Kinttasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21.

82 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 6-1. Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen tarkkailupisteillä touko-syyskuussa 21 keskimäärin, sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Lisätiedot Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) Siuruanjoki 3 Suuaho* S9 6,26 8, 2 9, Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Tannila s* S23 6,17, Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Yli-Ii* S 6,21 6,7 7 9, Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8, Korpijoen yläpuoli Siuruanjoessa Ronisuon ap, Matkasuo Pudasjärven ja Korpijoki ap Kj18 6, 8, , Teerilammensuon yp Korpijoessa Teerilammensuo 6,12, 723 8,3, 23 2, Ronisuo 6,33 7, Matkasuo Pudasjärvi 6,39, , Korpijoki alaosa Kj 6,18 8, 7 1 3, Ronisuon, Matkasuo Pudasjärven ja Teerilammensuon ap Korpijoessa Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, Korpijoen alapuoli Siuruanjoessa Pukasuon ja Koivuojanlatvasuon yp Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8, Siuruanjoessa Pukasuo, , 4 3, Koivuojanlatvasuo (vesistötarkkailu),7 6, , 6, Kivioja yp Koivuojanlatvasuo (vesistötarkkailu), ,1 7, Kivioja ap Pukasuon ja Koivuojanlatvasuon ap Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, Siuruanjoessa Heini-Honkisuo 6,38 3, , Honkioja Ho1 6,2, , Heini-Honkisuon ap Näätäoja Nä1 6,34 7, Heini-Honkisuon ap Kaartosuo 6,8 7, Kapeimmansuo 6,72 4, , Viidansuo 6, , Mertajoki keskiosa Me11,79 6, ,8 34 8, Kääpäsuo 6, Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon ap Mertajoessa Mertajoki yläosa Me24 6,3 8, Kääpäsuon ap Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Pohjoisen Vitmaoja yläosa Vit1 6, , Latvasuon yp Hepo-oja yp. He7,68 7, ,9 2, 21 3, Pikku-Saarisuon yp Hepo-oja ap. He3,91 8, , Pikku-Saarisuon ap Pikku-Saarisuo 6,38 7, Polvisuo 6,4, , Pohjoinen Latvasuo 7,2 3, Vitmaoja alaosa Vit 6,39 8, Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Pohjoisen Latvasuon ap Sula-oja Su 6,21 3, Pohjoisen Latvasuon ap Puutiosuo (Pöyry) 6,27 3, Vitmaoja yläosa Vit1 6, , Puutiosuon ap Luiminkajoki yp. Lu1 6,2 4, Sääskisuon yp Sääskisuo pvk 1 6,74 4, Luiminkajoki ap. Lu 6,19 3, Sääskisuon ap

83 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Taulukko 6-1 jatkuu. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Lisätiedot Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) SIuruanjoki TU3 6,1, Tuomisuo yp Siuruanjoessa Tuomisuo (ves.) Tarkkailu suoritettu vain vesistötarkkailuna. SIuruanjoki TU4,93, Tuomisuo ap Siuruanjoessa Siuruanjoki TU,92 8, 3 7, Tuomisuo ap Siuruanjoessa Siuruanjoki S61 6,34 9, Ämmänsuon yp Siuruanjoessa Ämmänsuo 6,82 8, Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8, Ämmänsuon ap Siuruanjoessa Sivakkasuon ja Iso-Pukasuon yp Mertajoki yläosa Me24 6,3 8, Mertajoessa Sivakkasuo 6,6 3, , Iso-Pukasuo (vesistötarkkailu),96, , Iso-Pukasuon ap Mertajoessa, Mepvkap Sivakkasuon ja Iso-Pukasuon ap Mertajoki Riihelänsilta Me1,9 6, 8 7,4 7, Mertajoessa Mertajoki keskiosa Me11,79 6, ,8 34 8, Iso-Pukasuon yp ja Sivakkasuon ap Mertajoessa Kalliosuot Peltosuo 6,6 3, , Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, Kalliosoiden ap Ylempi Kallio-oja, suu Ka1 6,64 7, Kalliosoiden ap Kissapuro, suu Kis1 6,31 7, Kalliosoiden ap Alempi Kallio-oja, suu Ku 6,64 8, Kalliosoiden ap Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 6, Kynkäänsuon yp Kynkäänsuo pvk2 6,79 1, ,3, 12 2, Kynkäänsuo rhk1 6, 4, 8 7,2, Vitmaoja alaosa Vit 6,39 8, Kynkäänsuon ap Kynkäänoja alaosa Ky 6,78 6, Kynkäänsuon ap Viitaoja 3 Vii3 6,9 9, Kynkäänsuon ap Saarisuo 7,9 2, , Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 6, Saarisuon ap Vaaraojanlatvasuo 6,24 7, , Hirvasojan alaosa Hir1 6,2 8, Vaaraojanlatvasuon ap Säynäoja Sä6,96 9, Iso-Kinttaissuon yp Iso-Kinttaissuo (Pöyry),47 1, , 41 3 Säynäoja Sä 6,7 8, Iso-Kinttaissuon ap * Vuosittaisen toistuvan tarkkailun piste Metsäojitukset Siuruanjoen valuma-alueella Vedenlaatuun Siuruanjoen valuma-alueella vaikuttaa turvetuotannon lisäksi mm. alueella tehdyt metsätalouden kunnostusojitukset. Vuosina metsäojituksia on Siuruanjoen valumaalueella ilmoitettu tehtäväksi yhteensä n. 2 2 km. Noin 7 km on suunnitelmien mukaan valmistunut vuoteen 21 mennessä. Osalle ojituksista valmistumisvuodeksi on ilmoitettu vuosi 219, mutta pääosalle ilmoitetuista ojituksista ei valmistumisvuotta ole ilmoitettu ollenkaan. Huomioitavaa on, että nämä ovat suunniteltuja ojituksia, joiden toteutumisesta tai todellisesta toteutusvuodesta ei ole varmaa tietoa. Sivujokikohtaisesti tarkasteltuna ojituksia on suunniteltu tehtäväksi vuosina seuraavasti: Korpijoki, 336 km (8, km valmistuu ilmoituksen mukaan 216 mennessä) Vitmaoja, 17 km (4,1 km valmistuu ilmoituksen mukaan mennessä) Viitaoja, 79 km Mertajoki, 23 km

84 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Iijoki Laajasta tarkkailuvuodesta johtuen lähes kaikki, muutamia jälkihoitovaiheen tarkkailun soita lukuun ottamatta, Iijoen valuma-alueella sijaitsevista soista olivat vuonna 21 sekä päästö-, että vesistötarkkailun piirissä. Vertailussa on käytetty ainoastaan niitä päästötarkkailunäytteitä, jotka on otettu samoihin aikoihin vesistötarkkailunäytteiden kanssa. Lehdonsuon vesistötarkkailun näytekerrat eivät osuneet päästötarkkailun laajan analyysivalikon kanssa samoille viikoille, eli epäorgaanisien ravinteiden tai raudan pitoisuuksia ei voitu vertailla. Tästä syystä taulukossa 6-2 Lehdonsuon päästötarkkailutulosten keskiarvoihin on lisätty 7.. ja 9.7. tarkkailukertojen arvot, jotta puuttuvia tietoja saatiin täydennettyä (yhteensä n=). Iijoen pääuoman vesi sekä valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden valumavesien ravinne ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin matalampia kuin Siuruanjoen valuma-alueen puolella Kokonaisfosforipitoisuudet olivat turvetuotantoalueilta lähtevissä vesissä keskimäärin samalla tasolla kuin Siuruanjoessa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvetuotantoalueiden valumavedet sisälsivät myös suovesille tyypillisesti enemmän rautaa. Vuoden 21 laajassa tarkkailussa mukana olleet Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden laskuvesien ja niiden alapuolisten tarkkailupisteiden huomionarvoiset vesistötulokset käydään läpi alla. Kokonaisuudessaan Iijoen valuma-alueen turvesoiden ja niiden ala- ja yläpuolisten tarkkailupisteiden keskiarvotulokset tarkkailukaudelta 21 on koottu taulukkoon 6-2. Koivu-Loukassuo vesistötarkkailu tapahtui Iijoen pääuomassa sijainneilla vesistötarkkailupisteissä (I46, I8, I7). Kipinän I7 vesistötarkkailupiste sijaitsee Koivu-Loukassuon sekä alla käsiteltävien (Lampisuo, Lavasuo, Riepulehdon-Mäntyharjunsuon) turvesoiden purkuvesien johtamisreittien yläpuolella Iijoen pääuomassa. Piste I8 on kaikkien näiden soiden vesienjohtamisreitin alapuolella Iijoessa (kuva 6-2). Koivu-Loukassuon valumavesien alapuolisella tarkkailupisteellä (I8) mitattiin korkeampia kokonaistypen määriä, kuin yläpuolisella pisteellä, mikä viittaa kuormitusvaikutukseen pisteiden välillä olevista lähteistä kuten Koivu-Loukassuolta. Kokonaistyppipitoisuuden ero ylä- ja alapuolisten tarkkailupisteiden välillä Iijoessa ei kuitenkaan ole kuin 28, joten typen osalta kuormitussvaikutuksen suuruus on melko pieni. Kiintoaineen tai muiden ravinteiden osalta selvää kuormitusvaikutusta ei ollut tuloksissa havaittavissa. Rautaa havaittiin kuitenkin runsaasti Koivu- Loukassuon valumavesissä (411 ) sekä yläpuolisesta taustatasosta (942 ) hieman kohonneena pitoisuutena alapuolisella tarkkailupisteellä I8 (136 ). Iijoen pääuoman vesistötarkkailupisteiden I7 ja I8 väliin johdetaan useiden turvetuotantoalueiden sekä laajojen metsäojitettujen turvemaiden vedet, joten yksittäisen turvesuon kuormitusvaikutusta on vaikea Iijoen pääuoman vesistötarkkailupisteiden tulosten perusteella todentaa. Iijoen pääuoman ravinnepitoisuustasot sekä kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen ilmaisema humuksen määrä olivat kuitenkin melko samalla tasolla koko kuvassa 6-2 näkyvällä Iijoen pääuoman alueella.

85 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-2. Koivu-Loukasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Lampisuon vesistötarkkailu tapahtui samoilta Iijoen vesistötarkkailupisteiltä kuin edellisellä Koivu- Loukassuolla (I8, I7). Lampisuo sijaitsee Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueiden vedenjakajalla, joten vesistövaikutuksia tarkkailtiin myös Mertajoen puolelta (Me19) (kuva 6-21). Myös lampisuon valumavesistä mitattiin korkea keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (137 ). Mertajoen alaosassa olevalla tarkkailupisteellä mitattiin keskimäärin korkeampia kokonaistypen pitoisuuksia kuin Iijoen pääuomassa, mutta mertajoen kuormitukseen vaikuttaa useiden muidenkin jokeen laskevien turvetuotantoalueiden kuvatusvedet ja niiden ravinnekuormitus sekä Siuruanjoen valumaalueelle tyypillinen korkeampi humus- ja ravinnepitoisuus pintavesissä. Lampisuon valumavesistä mitattiin myös varsin korkea kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo (111 ), mutta tällä ei ollut havaittavaa vaikutusta alapuolisen tarkkailupisteen tuloksiin verrattuna tausta-arvoihin Iijoessa. Lampisuon kuivatusvesien rautapitoisuus oli Koivu-Loukassuon tapaan korkea. Kuten edellä käsitellyn Koivu-Loukasuon tapauksessa, myöskään Lampisuon kuormitusvaikutusta Iijoen pääuomaan ei pysty suoraan osoittamaan. Iijoen ravinnepitoisuustasojen perusteella Lampisuon vaikutus Iijoen vedenlaatuun on kuitenkin vähäinen.

86 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Lampisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Myös Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Iijoen pääuomassa olevista I7 ja I8 vesistötarkkailupisteistä (kuva 6-22). Kokonaistypen osalta molemmilta soilta lähtevissä vesissä mitattiin keskimäärin varsin korkeita pitoisuuksia (Lavasuo 877 Kok N. ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuo 947 Kok N.), jotka nostavat osaltaan alapuolisen Iijoen tarkkailupisteen (I8) kokonaistypen määrää. Muiden ravinteiden, kiintoaineen, happamuuden tai raudan osalta ei huomattavia eroja ala- ja yläpuolisilla vesistötarkkailupisteillä havaittu vaikka arvot olivat Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon laskuvedessä hieman korkeammat kuin Iijoen pääuomassa keskimäärin. Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon kuormitusvaikututusta Iijoen pääuomaan voidaan pitää vähäisenä.

87 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Lampisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Haukkasuon ja Joutsensuon vesistötarkkailu toteutettiin alapuolisella Pahkakosken vesistötarkkailupisteellä (I8), joka sijaitsee Iijoen pääuomassa (kuva 6-23). Haukkasuolta johdetun kuivatusvesien vedenlaatumuuttujien arvot olivat kokonaisuudessa varsin matalia eikä kuormitusvaikutusta ollut havaittavissa alapuolisella tarkkailupisteellä verrattuna Iijoen keskimääräiseen vedenlaatuun. Kiintoainepitoisuus oli jopa keskimäärin suurempi alapuolisella Iijoen tarkkailupisteellä kuin Haukkasuon valumavesissä. Joutsensuon valumavesien ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin Haukkasuolla ja varsinkin kokonaistyppeä (112 ) ja ammoniumtyppeä (48 ) oli Joutsensuolta virtaavissa vesissä varsin runsaasti. Myös kiintoainetta oli Joutsensuon kuivatusvesissä yli kaksinkertainen määrä alapuolisen tarkkailupisteen (I8) veteen verrattuna. Myös Haukkasuon ja Joutsensuon kuormitusvaikutukset näyttävät Iijoen pääuoman alapuolisen vesistötarkkailupisteen (I8) tarkkailutulosten perusteella olevan vähäiset.

88 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Kuva Joutsensuon ja Haukkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ahvensuo/Matkasuon päästötarkkailu tapahtui Ahvensuon pintavalutuskentällä, joka laskee Ahvensuon laskuojaan pisteelle (Ahl2). Ahvenojan suun pisteeseen (Ao) laskee Iso-Jännesuon ja Ahvensuo/Matkasuon laskeutusallas, jotka eivät ole olleet päästötarkkailussa mukana. Iso- Jännesuon tarkkailu tapahtui pintavalutuskentälle menevän veden tarkkailuna sekä Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta pisteeltä Ao3. (kuva 6-24). Iso-Jännesuon pintavalutuskentälle menevässä vedessä oli keskimäärin vähemmän kiintoainetta ja kokonaistyppeä sekä kokonaisfosforia kuin pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä Ahvenojassa. Ahvensuon/Matkasuon pintavalutuskentältä johdetut vedet sisälsivät keskimäärin varsin korkeita pitoisuuksia kokonaistyppeä (118 ) sekä rautaa (849 ). Suon purkuvesienvesien kokonaisfosfori ja epäorgaaniset ravinteet olivat samalla tasolla kuin Ahvenojan suun vesistötarkkailupisteellä (Ao), johon laskee Ahvensuon/Matkasuon laskeutusaltaan vedet. Ahvensuon laskuojassa (Ahl2), johon laskee Ahvensuon/Matkasuon pintavalutuskentältä johdetut vedet, mitattiin korkea keskimääräinen kokonaisfosforin pitoisuus (91 ), kun pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vastaava arvo oli vain 44. Ahvensuon/Matkasuon ja Iso Jännesuon kuormitusvaikutusten tarkastelu käytetyillä tarkkailu- ja päästöpisteillä ei ole täysin yksioikoista, koska kaikilta eri vesienjohtamisreiteiltä ei ole käytettävissä vesiensuojelurakenteiden ylä- ja alapuolisia vesistötarkkailutuloksia. Ahvenojassa ja Ahvensuon laskuojassa mitattiin kuitenkin Iijoen pääuomaan verrattuna korkeampia keskimääräisiä ravinnepitoisuuksia, joten näitä laskuojia pitkin Iijokeen tulee ravinnepitoisempaa vettä kuin mitä pääuomassa keskimäärin virtaa.

89 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Ahvensuon/Matkasuon ja Iso-Jännesuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Rytisuo vesistötarkkailu tapahtui pintavalutuskentän alapuolisella Halaojan suun (Ha) vesistötarkkailupisteellä (kuva 6-2). Halaojan tarkkailupisteessä vesi oli happamampaa (ph 6,29) kuin pintavalutuskentältä lähteneet kuivatusvedet (ph 6,89) ja sisälsi keskimäärin enemmän kiintoainetta (, ) kuin Iso-Rytisuolta johdetuissa vesissä (3,7 ). Iso Rytisuon pintavalutuskentän alapuolisista valumavesistä mitattiin kauttaaltaan korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin Halaojan suulla. Varsinkin kokonaistypen määrä Iso-Rytisuon kuivatusvesissä (123 ) oli korkea, mutta Halaojan suulla mitattu kokonaistypen määrä (8 ) oli alhainen verrattuna alueen muiden pienten laskuojien typpipitoisuuksiin. Iso-Rytisuon pintavalutuskentältä johdettujen kuivatusvesien ravinne- tai muilla kuormitustuloksilla ei ollut selvästi havaittavia ja vaikutuksia Halaojan suun vesistötarkkailupisteen vedenlaatuun. Halaojassa ei sijaitse Iso-Rytisuon yläpuolista tarkkailupistettä, jonka perusteella Halaojan vedenlaadusta saataisiin tietoa ennen kuin Iso-Rytisuon kuivatusvedet johdetaan ojaan. Halajoan suun vesistötarkkailupisteen ja Iso-Rytisuon pintavalutuskentän väliselle osuudelle noin kilometrin matkalta kertyy varsin laajoilta metsäojitetuilta alueilta hajakuormitusta, jonka kuormituslisäyksestä ei käytetyillä tarkkailupisteillä pysty tekemään arvioita.

90 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-2. Iso-Rytisuon vesistötarkkailupisteen ja päästötarkkailupisteen sijoittuminen vuonna 21. Kollajan Isosuon vesistötarkkailu tapahtui Kumpuojan suulla sijainneessa vesistötarkkailupisteessä (Iso ap) (kuva 6-26). Kollajan Isosuon kuivatusvesien kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisemmat kuin Kumpuojassa. Kokonaistyppipitoisuus (783 ) ja ph (6,34) olivat sitä vastoin hieman korkeampia valumavesissä kuin vesistötarkkailupisteellä Kumpuojan suussa (Kok N. 47, ph 6,28). Kollajan Isosuon alapuolisella vesistötarkkailupisteellä havaittiin keskimäärin alhaisempia ravinnepitoisuuksia kuin Isosuon pintavalutuskentältä johdetuista vesistä. Isosuon Kollajasuon pintavalutuskentältä johdetuilla vesillä ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavissa olevia kuormitusvaikutuksia Kumpuojassa.

91 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Kollajan Isosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kuikkasuon vesistötarkkailu tapahtui Pikku Martimojoen eteläpuolella sijaitsevasta Lastulammesta laskevasta ojasta (Las) kun päästötarkkailupiste sijaitsi laskeutusaltaan alapuolella (kuva 6-27). Kuikkasuolta laskevien vesien kiintoaine-, kokonaistyppi-, ja ammoniumtyppi- sekä rautapitoisuus olivat huomattavan korkeat. Samoilla vedenlaatumuuttujilla havaittiin kohonneita pitoisuuksia myös alapuolisen Pikku-Martimojoen vesistötarkkailupisteellä, mikä viittaa kuormitusvaikutuksiin Kuikkasuolta. Mitatuista vedenlaatumuuttujista ainoastaan ph oli alhaisempi Kuikkasuon valumavesissä kuin alapuolisella tarkkailupisteellä. Kuikkasuolta tuleva ravinnekuormitus nostaa vesistötarkkailutulosten perusteella erityisesti kokonais- sekä ammoniumtypen pitoisuuksia Pikku-Martimojoessa Kuikkasuon vesienjohtamisreitin alapuolella. Myös raudan määrä Pikku-Martimojoen vesistötarkkailupisteellä (4714 ) on korkea jopa suovaltaisille valuma-alueille.

92 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Kuikansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kärppäsuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Puro-Ojasta (Pu) Kärppäsuon pintavalutuskentän alapuolelta (kuva 6-28). Kärppäsuon valumavesien keskimääräinen 17 kokonaistyppeä oli koko Iijoen alueen tarkkailusoiden suurin kokonaistypenpitoisuus. Myös alapuolisella tarkkailupisteellä Puro-ojassa mitattiin korkea keskimääräinen typpipitoisuus (973 ), mikä viittaa kuormitusvaikutukseen Kärppäsuolta. Kiintoainepitoisuus oli moninkertainen ja kokonaisfosfori-, ja rautapitoisuus myös suurempia suon alapuolisessa Puro-ojassa kuin Kärppäsuon pintavalutuskentältä laskevissa valumavesissä. Veden happamuudessa ei ollut havaittavissa suurta eroa. Kärppäsuolta virtaavien vesien korkea kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet nostavat tarkkailutulosten perusteella alapuolisen Puro-ojan vedenlaadun kokonaistypen osalta erittäin rehevälle tasolle. Puro-oja on myös kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevä pienvesi mutta Kärppäsuon yläpuolella puro-ojassa ei sijaitse vesistötarkkailupistettä, jonka avulla voitaisiin tarkemmin määrittää Puro-ojaan muista piste- tai hajakuormituslähteistä päätyvää ravinnekuormitusta.

93 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Kuva Kärppäsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Yli-Iin Latvasuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Pirttiojan suun vesistötarkkailupisteellä (P1), joka sijaitsee Latvasuon kolmen laskeutusaltaan vesienjohtamisreittien alapuolella (kuva 6-29). Pirttiojan vesistötarkkailupisteellä vesi oli happamampaa kuin Latvasuon laskeutusaltailta johdetuissa valuvesissä. Ammoniumtyppeä oli Latvasuon purkuvesissä moninkertaisesti verrattuna Pirttiojan tarkkailupisteen keskimääräiseen tulokseen. Muuten ravinnepitoisuudet suolta lähtevässä vedessä ja alapuolisessa ojassa vastasivat melko tarkasti toisiaan. Kokonaistypen määrä ilmaisi rehevää tilaa sekä Latvasuon kuivatusvesissä että Pirttiojassa. Kiintoainetta tuli Latvasuolta runsaasti (14 ) ja korkea keskiarvo (7,7 ) mitattiin myös alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Pirttiojan vesistötarkkailupisteellä ei ollut havaittavissa selviä ravinnekuormituspiikkejä Latvasuon purkuvesistä. Kokonaistypen ja kiintoaineen osalta Pirttiojasta mitatut korkeat keskiarvot viittaavat kuitenkin kuormitusvaikutuksiin Latvasuolta. Kupsussuon vesistötarkkailu toteutettiin Kupsussuon laskuojasta (Kup1) sekä vesienjohtamisreitin alapuoliselta Siuruanjoen pitkäperän tarkkailupisteeltä (Siup) (kuva 6-29). Kupsusuolta johdetun kuivatusvede korkea typpipitoisuus (193 ) näkyi myös Kupsussuon alapuolisen laskuojan tarkkailupisteellä kohonneena pitoisuutena (973 ) verrattuna Pitkäperän arvoihin Siuruanjoessa (37 ). Kiintoainetta ja fosforia oli keskimäärin enemmän alapuolisten tarkkailupisteiden vedessä kuin Kupsusuolta johdetuissa kuivatusvesissä. Tarkkailutulosten perusteella Kupsusuolta peräisin olevan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus ilmentää rehevää tilaa. Rehevä laskuvesi aiheuttaa vesistötarkkailutulosten perusteella kuormitusvaikutuksia alapuolisessa Kupsuojassa mutta ei enää Siuruanjoen pääuoman pitkäperän pisteellä.

94 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Latvasuon ja Kupsunsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Luisansuon vesistötarkkailu tapahtui Luisansuon pintavalutuskentän alapuolisella Hirvikivenojan suun vesistötarkkailupisteellä (Hir) (kuva 6-3). Luisansuolta johdetuissa valumavesissä mitattiin melko tarkkaan sama kokonaistypen- ja raudan keskimääräinen pitoisuus kuin Hirvikivenojan suulla. Kiintoainepitoisuus Luisansuolta lähtevässä vedessä oli korkea (8, ) ja vielä hieman korkeampi kiintoaineen määrä mitattiin alapuolisessa Hirvikivenojassa (9,1 ). Hirvikivenojan vesi (ph,) oli happamampaa kuin Luisansuon valumavedet (ph 6,43). Myös kemiallinen hapenkulutus oli korkeampi Hirvikivenojassa (COD mn 38 ) kuin Luisansuon valumavesissä (COD mn 24). Vesistötarkkailutulosten perusteella Luisansuolta johdettavat vedet olivat typen ja fosforin osalta reheviä ja sisälsivät runsaasti kiintoainetta. Myös alapuolisella Hirvikivenojan suun tarkkailupisteellä mitattiin korkeita ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia, mikä viittaa kuormitusvaikutuksiin yläpuoliselta Luisansuolta. Hirvikivenovan suussa määritetty korkea rautapitoisuus (383 ) on korkeampi pitoisuus kuin Luisansuon laskuvesissä, mikä taas viittaa siihen, että Hirvikivenojaan päätyy hajakuormituksena ravinteita myös Luisansuon yläpuolisilta alueilta. Valitettavasti Hirvikivenojassa ei ole mahdollisuutta tarkastella vedenlaatua Luisansuon yläpuoliselta osalta, joten suoria johtopäätöksiä Hirvikivenojan kuormituslähteistä tai eri lähteiden kuormitusosuuksista ei pysty tekemään.

95 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-3. Luisansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Murtosuon vesistötarkkailu suoritettiin laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän alapuoliselta Kivarinjoen tarkkailupisteeltä (Ki16) (kuva 6-31). Murtosuon turvetuotantoalueelta lähtevien kuivatusvesien ravinnepitoisuudet, kiintoaineen määrä ja rautapitoisuus olivat keskimääräistä alhaisempia verrattuna muihin Iijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden tarkkailuun kuuluvien soiden valumavesiin. Myös alapuolisella tarkkailupisteellä Kivarinjoessa (Kj16) mitatut ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kiintoainetta ja rautaa Kivarinjoessa oli huomattavasti enemmän verrattuna Murtosuolta valuvaan kuivatusveteen. Murtosuon valumavesien ph oli lähes neutraalia kun Kivarinjoessa vesi oli hapanta (,97). Vesistötarkkailutulosten perusteella Kivarinjoessa ei ollut havaittavissa kuormitusvaikutuksia Murtosuon turvetuotantoalueelta. Vedenlaatumuuttujien mitatut keskiarvot olivat sekä Kivarinjoessa että Murtosuon laskuvedessä keskimääräistä alhaisemmalla tasolla.

96 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Murtosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ruonasuon vesistötarkkailu toteutettiin vesienjohtamisreitin alapuoliselta Iijoen pääuoman tarkkailupisteellä (I8) sekä Ruonasuon länsipuoleisen pintavalutuskenttä alapuoliselta vesistötarkkailupisteeltä (R1) (kuva 6-32). Pintavalutuskentältä laskevan veden ph (,6) oli matalampi kuin alapuolisella Iijoen pääuoman tarkkailupisteellä (I8 ph 6,) ja suunnilleen yhtä hapanta kuin Ruonaojassa (ph,). Myös ravinnepitoisuudet suon kuivatusvesissä olivat korkeampia kuin Iijoessa mutta keskimäärin samaa tasoa kuin Ruonaojassa. Ruonasuolta valuvan veden kiintoainepitoisuus oli kuitenkin keskimäärin pienempi (3,8 ) kuin Ruonaojassa (6,3 ) tai Iijoen pääuomassa (4,2 ). Kemiallinen hapenkulutus oli korkea sekä Ruonaojassa että Ruonasuon kuivatusvesissä. Ruonasuon pintavalutuskentän varsin korkea kokonaisfosforipitoisuus (83 ) näkyy myös alapuolisen Ruonaojan lähes yhtä korkeana kokonaistypen määränä (767 ), mikä viittaa kuormitusvaikutukseen. Iijoen pääuomassa ei ollut havaittavissa minkäänlaisia kuormitusvaikutuksia Ruonasuolta vesistötarkkailutulosten perusteella.

97 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Ruonasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Takasuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Kongasjärven tarkkailupisteeltä (Kon) (kuva 6-33). Kongasjärvessä vesi oli selvästi vähäravinteisempaa ja sisälsi huomattavasti vähemmän kiintoainetta kuin Takasuon laskeutusaltaalta johdetuissa kuivatusvesissä. Veden happamuus oli sekä Takasuolta laskevassa vedessä, että Kongasjärvessä suunnilleen samalla tasolla (ph,96,98). Takasuon valumavesistä mitattiin erityisen korkea kokonaistypen määrä (1 ), joka ei kuitenkaan tulosten perusteella näytä juurikaan näkyvän alapuolisen Kongasjärven typpipitoisuudessa (77 ). Rautapitoisuus oli Takasuon kuivatusvesissä sekä Kongasjärvessä suovesille tyypillisen korkea. Takasuon valumavesien typpipitoisuus ilmentää erittäin rehevää tilaa. Rehevä purkuvesi näyttää tarkkailutulosten perusteella laimentuvan tehokkaasti Kongasjärvessä, sillä Kongasjärven typpipitoisuus ilmentää Iijoen valuma-alueen sivu-uomille tyypillistä lievästi rehevää tilaa. Suoria kuormitusvaikutuksia ei ole enää Kongasjärvessä nähtävillä Takasuolta.

98 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Kuva Takasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ällinsuolta laskevia valumavesiä tarkkaillaan Kivarinjoella suon ylä- ja alapuolella (Ki1, Ki16) (kuva 6-34). Ällinsuon laskeutusaltaalta johdetut valumavedet sisälsivät rehevää tilaa ilmaisevan määrän kokonaistyppeä (16 ). Kivarinjoessa Ällinsuon ylä- ja alapuolella typen määrässä ei ollut havaittavissa eroa tai selvää kuormitusvaikutusta (Kok N ). Vesi oli Kivarinjoessa selvästi happamampaa (ph,88,97) kuin Ällinsuolta laskevan veden ph (6,8). Muiden ravinteiden-, raudan- ja kiintoaineen pitoisuudet olivat korkeampia Kivarinjoessa sekä ylä- että alapuolisella pisteellä kuin Ällinsuon laskuvesissa. Kemiallinen hapenkulutus Ällisuon kuivatusvesissä oli hieman korkeampi kuin vesienlaskureitillä. Kivarinjoessa ei havaittu tarkkailutulosten perusteella kuormitusvaikutuksia Ällinsuolta.

99 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Ällinsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kortesuo vesistötarkkailu toteutettiin Syväojassa sijaitsevilta Kortesuon pintavalutuskentän purkureitin ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä (Sy4, Sy) (kuva 6-3). Kortesuon valumaveden korkeat rauta-, fosfori- ja typpipitoisuudet sekä suuri kiintoaineen määrä näkyi myös Syväojan vedenlaadussa kohonneina pitoisuuksina alapuolisella pisteellä (Sy4). Kortesuon yläpuolisella osuudella kiintoainetta oli Syväojassa vain 4,4 kun alapuoliselta pisteeltä mitattiin keskimäärin 11. Kemiallisessa hapenkulutuksessa tai veden happamuudessa ei ollut juuri eroa kuivatusvesien ja Syväojan tarkkailupisteiden välillä. Kortesuon pintavalutuskentältä johdettavat vedet ilmaisivat typen ja fosforin osalta rehevää vedenlaatua, joiden kuormitusvaikutus näkyi myös kohonneena veden ravinnepitoisuutena Syväojan alapuolisella tarkkailupisteellä. Syväojan alapuolella Iijoen pääuomassa sijaitsevalla tarkkailupisteellä I7 kuormitusvaikutusta ei ollut enää havaittavissa.

100 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-3. Kortesuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Koutuansuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin yläpuoliselta Koutuanjärveltä (Kouj) ja pintavalutuskentän alapuolelta Koutuanjoesta (Kou1) (kuva 6-36). Koutuansuon pintavalutuskentältä tuleva vesi oli selvästi vähäravinteisempaa ja sisälsi vähemmän kiintoainetta ja rautaa kuin Koutuanjoen alapuolisen tarkkailupisteen vesi. Varsinkin Koutuansuolta tulevan veden rautapitoisuus oli alueen suovesille epätyypillisen pieni. Koutuansuon kuivatusvesi oli kuitenkin hyvin hapanta (ph 4,1) ja selvästi happamampaa kuin alapuolisella osalla Koutuanjokea, jossa sielläkin vesi oli Iijoen valuma-alueen pienvesien keskimääräistä tasoa happamampaa (ph,26). Yläpuolisen Koutuanjärven vedenlaatu oli mitattujen muuttujien perusteella hyvin samanlaista kuin Koutuanjoessa, jossa veden ph oli kuitenkin hieman korkeampia 6,1. Koutuansuon pintavalutuskentältä laskevan veden happamuus näkyi myös alapuolisen Koutuanjoen pisteen vettä happamoittavana vaikutuksena verrattuna yläpuoliseen Koutuanjärven vedenlaatuun. Muita ravinne- tai kiintoainekuormitusvaikutuksia ei Koutuansuon purkuvesillä tarkkailutulosten perusteella havaittu olleen.

101 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Koutuansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Lehdonsuon kuivatusvesiä vertailtiin Vuonanojan (Vuo) vesistötarkkailupisteen tuloksiin (kuva 6-37). Lehdonsuolta johdettavissa vesissä oli runsaasti typpiravinteita (Kok N. 974, NH4-N 26 ) mutta tällä ei ollut havaittavaa vaikutusta Vuonanojan veden typpipitoisuuden tarkkailutuloksiin. Kokonaisfosforia ja fosfaattifosforia Lehdonsuon kuivatusvesissä oli vähemmän kuin vuonanojassa. Lehdonsuon purkuvesien kiintoainepitoisuus (4,9 ) oli korkeampi kuin Vuonajoen vastaava pitoisuus (2,9 ). Lehdonsuon purkuvesillä ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisen Vuonaojan vedenlaatuun.

102 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Lehdonsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Leväsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkkailtiin Panumaojassa suon ylä- ja alapuolelta (Pa1, Pa13) (kuva 6-38). Suon alapuolisella Panumaojan tarkkailupisteellä vesi oli pääosin samanlaista määritettyjen muuttujien perusteella kuin yläpuolisella Panumaojan pisteellä. Leväsuon valuvesien korkealla rautapitoisuudella (491 ) tai kokonaistyppipitoisuudella (16 ) ei ollut havaittavissa kuin hyvin pieni kuormitusvaikutus alapuolisen Paunumaojan tarkkailupisteen kokonaistypen määrään (17 ) verrattuna yläpuoliseen Paunumanojan pisteen kokonaistyppipitoisuuteen (497 ). Kiintoainepitoisuus leväsuon purkuvesissä oli pienempi kuin kummallakaan Panumaojan tarkkailupisteillä. Leväsuon laskuvesien ph oli korkeampi kuin kummallakin tarkkailupisteillä. Tarkkailutulosten perusteella Leväsuon pintavalutuskentältä johdetut vedet ilmensivät kokonaistypen ja -fosforin perusteella rehevää vedenlaatua mutta kuormitusvaikutukset Paunumanojaan jäivät hyvin vähäisiksi.

103 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Kuva Leväsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Palosuon vesistötarkkailu tapahtui alapuoliselta Koutuanjärven tarkkailupisteeltä (Kouj) (kuva 6-39). Koutuanjärven vedessä oli hieman runsaammin kokonaistyppeä ja huomattavasti runsaammin ammoniumtyppeä kuin Palosuon kuivatusvesissä. Koutuanjärven kiintoainepitoisuus oli myös korkeampi. Palosuon runsas rautapitoisuus ei ollut havaittavissa Koutuanjärven tuloksissa. Tarkkailutulosten perusteella Palosuon turvetuotantoalueelta johdetuilla kuivatusvesillä ei ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia Koutuanjärven vedenlaatuun. Koutuanjärveen valuu usealta metsäojitetulta ja ojittamattomalta suoalueelta, kuten Latvasuolta tulevia humuspitoisia pintavesiä, joiden hajakuormituksen määrän arviointiin ei ole tarkkailutulosten perusteella mahdollista ottaa kantaa.

104 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Palosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Olki-Peurasuon yläpuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee Koutuanojassa (Kout11) ja alapuolinen Ylä-Koutuanjärvessä (Ykj). Olki-Peurasuon turvetuotantoalueelta johdetuissa valumavesissä oli vähemmän ravinteita ja kiintoainetta kuin alapuolisessa Ylä-Koutuanjärvessä. Veden happamuus oli kahdella tarkkailupisteellä ja Olki-Peurasuolta johdetuissa vesissä yleisesti noin ph 6. Sekä Ylä- Koutuanjärvestä että Koutuanojasta mitattiin tarkkailupisteiden vedestä korkea ammoniumtypen keskiarvo (141 ), mutta Olki-Peurasuolta lähtevässä vedessä vastaava pitoisuus oli vain 12. Myös kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavan matala Olki-Peurasuolta johdetussa vedessä verrattuna kummankin tarkkailupisteen veteen. Vesistötarkkailutulosten perusteella Olki-Peurasuolta johdettavilla kuivatusvesillä ei ole havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisessa Ylä-Koutuanjärvessä.

105 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 6-4. Olki-Peurasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Syrjäsuon vesistötarkkailu tapahtui Syrjäsuon vesienjohtamisreitiltä sekä tämän pisteen ala- ja yöpuolelta Pääojasta (Pääoja yp, Pääoja ap) (kuva 6-41). Kiintoainepitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat Pääojan kahdella tarkkailupisteellä ja sekä Syrjäsuon valumavesissä keskiarvoina tarkasteltuina hyvin lähellä toisiaan. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeampi Syrjäsuon pisteessä, kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä ja hieman koholla myös alapuolisella tarkkailupisteellä. Syrjäsuolta johdetussa vedessä oli enemmän rautaa kuin pääojassa ylä- tai alapuolella. Muiden vedenlaatutulosten puolesta ei ollut havaittavissa suuria eroja. Vesistötarkkailutulosten perusteella Syrjäsuolta johdettujen vesien kuormitusvaikutus näkyy lievästi alapuolisella tarkkailupisteellä nousseina kokonaisfosforin ja raudan pitoisuuksina. Ero on kuitenkin vain 3 kokonaisfosforia ja 33 rautaa. Iso-Ahmasuon valumavesiä tarkkailtiin samalta Pääojan alapuoliselta tarkkailupisteeltä (kuva 6-41). Kiintoainepitoisuus, ja kokonaisfosforipitoisuus Iso-Ahmasuolta johdetuissa vesissä oli noin puolet pienempi kuin tarkkailupisteellä. Iso-Ahmasuon valumavesien rautapitoisuus oli myös moninkertaisesti pienempi kuin Pääojassa alapuolella. Muissa vedenlaatuarvoissa ei ollut suuria eroja. Vesistötarkkailutulosten perusteella Iso-Ahmasuolla ei ole havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisen Pääojan tarkkailupisteen vedenlaatuun

106 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva Syrjäsuon ja Iso Ahmasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21.

107 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 6-2. Vedenlaatu Iijoen valuma-alueen tarkkailupisteillä touko-syyskuussa v. 21 keskimäärin sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Iijoki Kipinä* I7 6,67 4, , Koivu-Loukassuo 6,7, Lampisuo 6,23, , Lavasuo 6,48 8, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo 6, , Ruonasuo pvk1,6 3, Iijoki Haapakoski* I8 6, 4, , Ruonaoja R1, 6, Ruonasuon ap Mertajoki Me19,69 7, , Lampisuon ap Haukkasuo 6, 3, , Joutsensuo (pvk yp) 4, , Koivu-Loukassuon, Lampisuon, Lavasuon, Riepulehdon- Mäntyharjunsuon ja Ruonasuon yp Iijoessa Koivu-Loukassuon, Lampisuon, Lavasuon, Riepulehdon- Mäntyharjunsuon ja Ruonasuon ap Iijoessa Iijoki Pahkakoski* I46 6,4 4, , Haukkasuon ja Joutsensuon ap Iijoessa Ahvensuo/Matkasuo 6, , Ahvenojan suu Ao,9 8, Ahvensuon ap Ahvensuon laskuoja Ahl2 4,98 6, , Ahvensuon ap Iso-Jännesuo (vesistötarkkailu Ao3) 6,1 4, Taulukossa vain Ao3-pisteen keskiarvot (ap) Ahvenoja Ao3 6,19 6, Iso-Jännesuon ap Ahvenojan suu Ao,9 8, Ahvensuon ja Isojännesuon ap Iso-Rytisuo 6,89 3, Halaojan suu Hal 6,29, Iso-Rytisuon ap Isosuo Kollaja 6,34 3, , Kumpuojan suu Iso AP 6,28, Isosuo-Kollajan ap Kuikkasuo (TR), Pikku-Martimojoki Las, , Kuikkasuon ap Kärppäsuo 6,1 4,4 17 3, 42 6, Puro-oja Pu 6, Kärppäsuon ap Latvasuo Yli-Ii, Pirttiojan suu P1 6,26 7, Latvasuon ap Luisansuo 6,43 8, Hirvikivenojan suu Hir, 9, Luisansuon ap

108 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Taulukko 6-2 jatkuu. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Murtosuo 6,79 2,4 97 8, , Kivarinjoki Ki16,97 8, Murtosuon ap ja Ällinsuon yp Ällinsuo 6,8, 16 7,, 32 9, Kivarinjoki ap. Ki1,88, Ällinsuon ap Takasuo, Kongasjärvi Kon,98 2, , 38 7, Takasuon ap Syväoja Juustolan ap. Sy,6 4, , Kortesuon yp Kortesuo 6, Syväoja Juustolan yp. Sy4 6, Kortesuon ap Koutuansuo 4,1 3, , 16 3,2,9 611 Koutuanjoki Kou1,26 6,3 6 6,1 4, Koutuansuon ap Kupsussuo 6,3 3, Kupsussuon laskuoja Kup1,91 8, Kupsussuon ap Siuruanjoki Pitkäperä SiuP 6,33 6, Kupsussuon ap Iijoessa Lehdonsuo 6,6 4, , Vuonnanoja Vuo 6,46 2, , Lehdonsuon ap Panumaoja Panumaj. läh Pa13,9 7, ,3 36 4, Leväsuon yp Leväsuo 6,, Panumanoja 1 Pa1,91 9, ,6 38 6, Leväsuon ap Palosuo 6,6 4, ,7, Koutuanjärvi Kouj 6,1, , Palosuon ap Koutuanoja Kout11,96 8, Olki-Peurasuon yp Olki-Peurasuo (Pöyry) 6,7 6, , 29 4, Ylä-Koutuanjärvi Ykj, , Olki-Peurasuon ap Pääoja yp Pääoja yp,77 8, Syrjäsuon yp Syrjäsuo (vesistötarkkailu) 6,1 8, Syrjäoja yp Syrjäsuo (vesistötarkkailu) 6,33 8, Syrjäoja ap Iso-Ahmasuo 6,27 4, , Pääoja ap Pääoja ap,99 7, Syrjäsuon ja Iso-Ahmasuon ap * Vuosittaisen toistuvan tarkkailun piste Laboratorioanalyysien määritystarkkuudet tulee huomioida myös Iijoen vesistöalueen analyysitulosten tulkinnassa (liite 6) Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu teoreettisesti Siuruanjoen suulla (F = 2379 km2) Leuvankoskella sekä Iijoessa Pahkakosken kohdalla (Iijoen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus ilman Siuruanjoen kuormituksen vaikutusta, F = km2) ja Raasakan voimalaitoksen kohdalla (sekä Iijokeen että Siuruanjokeen kohdistuva kuormitus, F = km2). Pitoisuuslisäysarvio tehtiin siirtämällä turvesoiden päästöt sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muuntumisprosesseja. Pitoisuuslisäykset laskettiin vuodelle 21 turvesoiden vuosipäästöillä ja kesäaikaisilla päästöillä käyttämällä virtaamana vuoden 21 keskimääräisiä virtaamia sekä kesäajan (kesä-syyskuu) keskimääräisiä virtaamia. Virtaamat saatiin ympäristö-hallinnon OIVA-tietokannasta. Arvio Siuruanjoen ja Iijoen turvesoiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä vesistössä on esitetty taulukossa 6-3. Taulukkoon 6-4 on laskettu turvesoiden kesäaikaisista päästöistä aiheutuneiden pitoisuuslisäysten prosenttiosuudet jokien suualueiden mitatuista pitoisuuksista. Laskentaan käytettiin taulukossa 6-3 esitettyjä turvetuotannon päästöjen laskennallisia pitoisuuslisäyksiä ja niitä verrattiin taulukoiden -3 ja -4 ja liitteen 3 vesistötarkkailupisteiden touko-syyskuun keskimääräisiin pitoisuuksiin. Iijoen valuma-alueella pitoisuuslisäykset laskettiin

109 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta kahdella eri aluejaolla. Iijoen Pahkakoskelle asti ulottuva valuma-alue sisältää Iijoen valuma-alueen turvetuotantosuot lukuun ottamatta Latvasuota, Kuikkasuota, Kupsussuota ja Iso-Rytisuota. Raasakan alueelle ulottuva valuma-alue sisältää sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueet. Aluejako tehtiin, jotta turvetuotannon aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä voitaisiin tarkastella sekä valumaaluekohtaisesti että koko tarkkailun kattaman alueen puitteissa. Taulukko 6-3. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Siuruanjoen suulla sekä Iijoessa Pahkakosken ja Raasakan kohdalla v. 21 vuositasolla ja kesällä keskimäärin. Brutto Netto Pitoisuuslisäys Virtaama Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Siuruanjoki m 3 /s Vuosi 6,,82 18,,9,48 9,44,7 Kesä 43,7,86 14,2,9,47,87,7 Iijoki Pahkakoski Vuosi 226,13 4,7,2,6 2,33,2 Kesä 229,11 2,1,2,6 1,18,2 Iijoki Raasakka Vuosi 289,26 6,69,3,14 3,66,3 Kesä 291,23 4,43,3,12 1,94,3 Voimakkaimmin turvetuotannon kuormituksen laskennalliset vaikutukset näkyivät edellisvuosien tapaan Siuruanjoen vedenlaadussa: vuositasolla kokonaistypen määrän bruttolisäys oli 18 ja fosforin,82 (taulukko 6-3). Vedessä olevan kiintoaineen määrän bruttolisäys oli noin,9. Vuonna 213 kokonaistypen bruttolisäys oli 29,2, kokonaisfosforin lisäys 1,6 ja kiintoaineen lisäys,2 ja vuonna 214 vastaavat lisäykset olivat 21,1,,9 ja,1. Vuonna 21 turvetuotannon aiheuttamat brutto-pitoisuuslisäykset olivat siten selvästi edellisvuosia pienempiä. Siuruanjoella turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat huomattavasti Iijoen pitoisuuslisäyksiä suurempia, mikä johtuu Siuruanjoen pienemmästä virtaamasta Iijokeen verrattuna. Siuruanjoenkin pitoisuuslisäykset jäivät kuitenkin käytännössä alle laboratorion määritystarkkuuksien. Iijoen Pahkakoskella turvetuotannon aiheuttama kokonaistypen määrän bruttolisäys vuodessa oli 4,7, kokonaisfosforin lisäys,13 ja kiintoaineen lisäys,2. Pitoisuuslisäykset olivat totutun pieniä. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueiden tarkkailussa olleen turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset Iijoessa Raasakan kohdalla olivat pieniä: kokonaistypen bruttolisäys vuodessa oli 6,69, kokonaisfosforin,26 ja kiintoaineen,3. Vuonna 213 typen bruttolisäys oli 1, fosforin lisäys, ja kiintoaineen lisäys alle,1. Vuonna 214 vastaavat lisäykset olivat 8,,3 ja <,1. Sekä vuositasolla että kesäaikana Iijoen virtaama oli Raasakassa edellisvuotta selvästi suurempi, mikä jonkin verran selittää laskennallisia pitoisuus-muutoksia.

110 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukossa 6-4 on tarkasteltu turvetuotannon aiheuttamien pitoisuuslisäysten osuutta kolmella vesistötarkkailun näytteenottopaikalla kesäaikana mitatuista kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuuksista. Raasakan kesäaikaiset vedenlaatutiedot on haettu Ympäristöhallinnon OIVA -tietokannasta (81-tien silta, ETRS ). Turvetuotannon aiheuttamien bruttolisäysten osuus mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli suurin (1,3 2, %) Siuruanjoen alueella, mutta kokonaisuutena turvetuotannon vaikutus joen ravinteiden ja kiintoaineen kokonaiskuormitukseen oli pieni. Raasakan kohdalla tarkkailun piirissä olleiden turvetuotantoalueiden kuormitus oli,9 1,1 prosenttia mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna 21 ja prosentuaaliset osuudet olivat kautta linjan pienempiä kuin vuonna 214. Taulukko 6-4. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksien prosenttiosuuksista Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaadussa v. 21 kesällä keskimäärin. Turvetuotannon pitoisuuslisäyksen osuus Brutto Netto Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine % % % % % % Siuruanjoen suu (S) 1,7 2, 1,3,9 1,1 1,1 Iijoki Pahkakoski (I46),,6,4,2,3,4 Iijoki Raasakka,9 1,1 1,,,,8

111 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 VIITTEET Anttila, E-L. & Nikula, A Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy. Oulu. 38 s + 97 s liitteitä. Anttila, E-L., Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy. Oulu. 38 s + 97 liitteitä. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Peltola, T., Heikkinen, M-L. & Rahkila, R. 26. Yhteistyöllä voimaa vesiensuojeluun! Siuruanjoki kuntoon yhteishankkeen (2-26) loppuraportti. Suomen ympäristö Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. 8 s. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21. Yhteistyöllä vesien hyvään tilaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1: Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. 11 s. Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy. 18 s + liitteet. Nikula, A Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 21. Pöyry Finland Oy. 76 s. + liitteet. Taskila, E Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy 213. Vaaramaa-Hiltunen, M., Salo, J. & Nurkkala, A. 21. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214. Ahma ympäristö Oy. 34 s + liitteet. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/

112 Liite 1-1

113 Liite 1-2

114 Liite 1-3

115 Liite 2. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy AHVENSUON JA MATKASUON TURVETUOTANTOALUEET PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ahvensuo/Matkasuo Vesistöalue Iijoki / pvk1 ap mp2 (Ahvensuo): Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja-ahvenoja-iijoki / laskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 7 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,3 6,71 2, , ,1 Mp ,37 7, ,9 32 9, ,1,1,8,33,1 2 Mp ,37 2, ,9 Mp , 6,4, , 36 9, ,3,9,67,18 72 Mp ,1 6, ,48 Mp , 6, ,31 Mp ,7 6, , , ,66,8,88,3 22 Mp ,6 6, ,27 Mp , 6, 4, ,16 Mp ,9 6, 7, ,84 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 4,3 6,71 2, , Kevät bruttopäästö ,1 Keskihajonta nettopäästö 13 17,2 Keskiarvo kesä 7,1 6, , , Kesä bruttopäästö ,17,4,9,9 44 Keskihajonta 1,6,1 12 7, ,7 1 6,6 78 nettopäästö 162 4,7,27 Keskiarvo syksy,2 6,28, Syksy bruttopäästö ,2 Keskihajonta,4,32 2, 8, nettopäästö 14 8,, Vuosikeskiarvo 6,3 6, , , Kesäkeskiarvo q 18 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailu Ahvensuon pvk:n alapuolella, jonne johdetaan myös osa Matkasuon vesistä ja tarkkailukerroilla sähkönjohtavuus jäänyt epähuomiossa määrittämättä. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :2 28 Virtaamadata ja valunta SYKE:n vesistömallijärjestelmästä ajalle , alue :2 18, 1, : 11 Virtaamamittarin asennus :31 7,, : , :8 9, 7, : 6 7, :7 13, 11, ,6 6,8 Virtaamamittauksen lopetus :9 12, 1,9 Ahvensuo_Matkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

116 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine, Mp Kok. N, Mp kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P, Mp2 2,3 2, 2, 1, syksy 3 1,,, Ahvensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v q, vrk kiintoaine () µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ahvensuo_Matkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

117 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy EPÄILYKSENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Epäilyksensuo Vesistöalue Siuruanjoki ylisyöksykynnys: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne kosteikko laskuoja - Alempi Kallio-oja - Kissapuro - Ylempi Kallio-oja - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Ysk ,6 8, , Ysk ,84 7, 21, 87 3 Ysk ,43 7, Ysk ,13 7, Ysk 1.9.1,78 6, Keskiarvo kesä,74 8,8 8, , bruttopäästö Keskihajonta,82 3, 8, nettopäästö Keskiarvo syksy,78 6, bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Vuosikeskiarvo,7 8,8 8, , 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :4 4,6 Näyte otettu virheellisesti pvk2:n mittapadolta. Epäilyksensuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

118 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N syksy Kok. P 1, 4 kesä 34 COD Mn 6 kesä,8 3 syksy 26 4 syksy 3, 2 2,3 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Epäilyksensuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

119 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU JYVÄSKYLÄ puh , fax TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Haukkasuo Vesistöalue Iijoki Pvk2 yp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Haukkaoja - Iijoki / laskuoja - Iijoki Pvk2: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 138,7 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk2yp , Pvk2yp , Pvk2yp ,46, Pvk2yp ,34, Keskiarvo 7, Keskiarvo keskihajonta ANALYYSITULOKSET PVK2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,2 3, , ,6 Pvk ,66 2, , ,32 Pvk ,32 2, , ,3 8, ,8,21 Pvk ,1 2, , ,8 4, ,2,12 Pvk ,4, , ,1 8, ,6,16 Pvk ,21 7, , ,79 Pvk2 4..1,62 3, , ,8 Pvk2 7..1,77 2, , ,3 Pvk ,73 2, , ,21 Pvk ,8 2, , ,17 Pvk2 2..1,7 2, , ,29 Pvk ,9 3, ,3 2 3, ,43 4,98 1,99, Pvk ,2 4, ,9 Pvk ,96 3, ,79 Pvk ,1 4, , 33 2, , ,29,1,43,4 21 Pvk , , , 1, ,,8 Pvk ,47 2, ,8 Pvk ,22 2, , , ,2,21,14,29, 18 Pvk ,4 2, ,6 8, ,9,17 Pvk ,8 2, ,9,14 Pvk ,97 2, ,2 Pvk ,9 1, ,61 Pvk ,41 2, ,6 Keskiarvo talvi 6,44 3, , Talvi bruttopäästö ,29 keskihajonta,16 1,3 7,6 16 3, 1, nettopäästö 27 4,4,4 Keskiarvo kevät,79 3, ,3 18 3, , Kevät bruttopäästö ,1 1,18 1,3,8 27 keskihajonta,21 2, 16,6 nettopäästö 182 4,9 Keskiarvo kesä 6,16 6, , , Kesä bruttopäästö ,12,6,43,2 1 keskihajonta,18 7,3 6, 416,7 4,6 19 1,6 127 nettopäästö 32,4,1 Keskiarvo syksy 6,9 2, Syksy bruttopäästö ,19 keskihajonta,19, 3, ,4 nettopäästö 37 1,43 Vuosikeskiarvo 6,9 3, , ,2 Kesäkeskiarvo q 16 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : Koko edellisyön satanut. Uusi skaalaus : ,4 Uusi skaalaus :22 3, 3, Mittarin vaihto. Tulva Rankkasadenäyte :3 12, 1 Uusi skaalaus : ,8 Skaalaus ok : ,1 Skaalaus ok :48 19,8 9,1 Uusi skaalaus :2 17 1,3 Näytteenottaja ei päässyt mittakaivoon kohonneesta rikkivetypitoisuudesta johtuen, :9 13, 11,2 Uusi skaalaus. joten vedenkorkeus katsottu mitta-asteikosta :1 18, 18,8 Skaalaus ok : 34 33,7 Skaalaus ok : 14,9 12,4 Uusi skaalaus : 4 44 Skaalaus ok :16 13, 1,1 Uusi skaalaus :4 3 4,8 Uusi skaalaus : 12, 1, Uusi skaalaus :4 41 Padottaa. Mittapadon vedenkorkeus arvioitu, kova tulva ja suuri vesimäärä vaikeuttivat mittausta :48 34,8 36, Uusi skaalaus :2 4 39,3 Skaalaus ok :24 17, 22,3 Uusi skaalaus : Uusi skaalaus : 34, 4,1 Uusi skaalaus. Haukkasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

120 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine Kok. N talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3, talvi1128 kevät 884 kesä 14 syksy µgn/l talvi 38 kevät 31 Kok. P 76 kesä syksy 3 3, 2, 2, 1, Haukkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v q, vrk kiintoaine () , 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Haukkasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

121 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy HEINI-HONKISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Heini-Honkisuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk 1 ap mp 1: Kunta Ranua Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Honkioja - Näätäoja - Ranuanjoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 67 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , , 927 4, ,7,4,6,4,2 21 Mp , , , ,6,4,7,4,1 18 Mp ,84 4, , 337 1, ,6,6,92,9 1 Mp , ,64 Mp ,8 2,8 8, ,,22 Mp ,2 2, , , ,8,8,26,27,7 2 Mp ,2 2, ,28 Mp ,73 3, ,9 14 2, ,6,29,7,11 79 Mp ,4 8, ,,1 Mp ,7 3, ,, 2 2, ,7,,3,1,1 19 Mp , ,4,3 Mp ,39 7, ,8,12 Mp ,46 2, ,4,17 Mp ,22 2, ,61 Mp ,22 2, ,72 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo talvi 6, , 927 4, Talvi bruttopäästö ,7,4,6,4,2 21 Keskihajonta nettopäästö 33,6 Keskiarvo kevät 6, , ,3 Kevät bruttopäästö ,6 2,1,81, 13 Keskihajonta, , nettopäästö 62 3,8 Keskiarvo kesä 6,7, ,9 8,3 18 2,8 213 Kesä bruttopäästö ,9,12,7,27,2 17 Keskihajonta,7,1 3, ,2, 4,8 1,1 141 nettopäästö 69,4 Keskiarvo syksy 6,3 2, Syksy bruttopäästö , Keskihajonta,14,2 4,4 626, nettopäästö 3 8,8 Vuosikeskiarvo 6,48 6, ,9 476,8 Kesäkeskiarvo q 19 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Patorakenne vuotanut mittapatolevyn ohi koko tarkkailukauden, joten virtaamamittarin data on epäluotettavaa. Tästä syystä valumatiedot otettu ajalla SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Mittapatoa ei löynytyt, näyte otettu mittapadon yläpuolelta :4-8 3,2 Vesi kiertää patorakenteen. V-padon yli ei virtausta :4 7, : 14,6 24, : 36 Padottaa :12 8,8 17, : :47 4, 13, : Omavalvontanäyte, kovat sateet :3 1, 19, : :3 19, 28, : :1 1, 2, :2 9 18,2 Virtaamamittauksen aloitus Virtaamamittauksen lopetus Heini-Honkisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

122 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 26 Kiintoaine 3 2 Kok. N kevät 884 kesä 14 syksy kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l Kok. P kesä 3, 2,4 1,8 2 1 Heini-Honkisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () kevät 31 syksy 3 1, ,6, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Rovaniemen kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Heini-Honkisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

123 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Pudasjärven Turvetyö Oy ISO-AHMASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Ranuantie 147 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax PUDASJÄRVI TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Ahmasuo Vesistöalue Iijoki Pvk1mp: Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö Pääoja-Kivarijärvi/Lomaoja-Kivarinjoki Pvk1yp: Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET PVK1MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1mp 2..1,19 4, , ,6 Pvk1mp ,3 2, , , ,49 1,67 3,9,43 88 Pvk1mp ,38 2, ,38 Pvk1mp ,, , , , ,66 4,81 2,8,26 19 Pvk1mp ,44 3, ,33 Pvk1mp ,74 4, , Pvk1mp ,12 3, , 22 3, , 2,3 6,3 9 1,7,3,2,4,1 3, Keskiarvo kesä 6,38 3, , , , Kesä bruttopäästö ,18 1,8 1,8,9 29 Keskihajonta,9 1,1, nettopäästö 172 4,1 Kesäkeskiarvo q 89 ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen KiintoaineCOD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutusnäyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp , Pvk1yp ,8 17, Keskiarvo kesä 6, Keskiarvo kesä Keskihajonta 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Virtaamamittarin asennus :3 31 Padottaa. Anturi epäkunnossa : :4 1 Anturin vaihto : Padotusta :29 1 6, Uusi skaalaus : Padotusta :28 - Ei virtausta, ei näytettä :49 8 6,6 Padotusta. Pvk1yp: näyte jäänyt epähuomiossa ottamatta : - 18,4 Padottaa, vedenpinnat tasalla. Ei virtausta, ei näytettä :2 2 Anturi epäkunnossa Tulva, padottaa, ei virtausta, ei näytettä. Iso-Ahmasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

124 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine Kok. N µgn/l kesä, kesä kesä Kok. P µgp/l 6, 4, 2,, l/s km Iso-Ahmasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v ,6 q, vrk q, vrk kiintoaine () Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineist pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Pudasjörven Turvetyö Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Ahmasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

125 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISO-JÄNNESUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Jännesuo Vesistöalue Iijoki La 1 ja 2 ap mp 1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti Ahvenoja - Iijoki Ahvenoja, Ao3: Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 96 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,3 6,63 4, , , Mp ,4 6, ,1 Mp , 6,94 8, ,2,9,8,4 39 Mp ,9 6, ,1 Mp ,4 6, , ,7,1 1,3,6 116 Mp ,4 6, , Mp ,3 6, ,6 Mp , 6, ,7 2,9 1, 129 Mp ,4 6, ,3 Mp , 6, , Mp , 4,2,2 4, , Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 4,3 6,9, , Kevät bruttopäästö ,1 Keskihajonta,6 1,4 1,4,,7 nettopäästö 63 23,8 Keskiarvo kesä 4,2 6, Kesä bruttopäästö ,3,7 1,,4 43 Keskihajonta,2, , nettopäästö ,2 Keskiarvo syksy 3,8,42, Syksy bruttopäästö , Keskihajonta,4 1,73 9, nettopäästö , Vuosikeskiarvo 4,1 6,1, , Kesäkeskiarvo q 18 Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

126 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET Ao3 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Ao ,4 6,71 2, , Ao ,7, , ,4 Ao ,,68 2, Ao ,7 6,83 8, Ao ,1,7 4, Ao ,8 6,12 3, Ao ,8,99 4, , 38 6, 274 Ao ,8,8 2, Ao ,7,86 3, Ao ,7, , Keskiarvo kevät 1,4 6,71 2, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä 2,3 6, 6, ,4 Kesä bruttopäästö Keskihajonta 1,2,4 6,3 1, , nettopäästö Keskiarvo syksy 2,7, Syksy bruttopäästö Keskihajonta 1,4, nettopäästö Vuosikeskiarvo 2,3 6,4 7, ,8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Pintavalutuskenttää ei voida tarkkailla. Näytteenotto ja virtaamamittaus pvk:n yläpuolella, laskettu kuormitus vastaa pvk:lle menevää kuormitusta. Lisäksi näytteenotto purkupisteen alapuolella Ahvenojassa, pisteessä Ao3. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : : 2, 17, :2 19 Omavalvontanäyte, tulva :49 14, 13, : :1 16,8 14, : ,4 Virtaamamittaus aloitettu :42 27, 26, Skaalaus ok : ,8 Virtaamamittaus lopetettu : , :4 18, 17, Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

127 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine mp1 6 4 Kok. N mp kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l Kok. P mp1 2,9 2, 1,8 1,6 1, Iso-Jännesuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () q, vrk v kesä syksy 3 1,2 1,,8,6, ,2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

128 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy ISO-PIHLAJASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Pihlajasuo Vesistöalue Iijoki pvk1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittikoutuanoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 16,9 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,34 2, , ,64 Pvk ,21 2, ,66 Pvk ,38 6, ,74 Pvk ,2 8, , ,74 Pvk , ,6 3, ,14 Keskiarvo kesä 6,1 6, , Kesä bruttopäästö ,71 Keskihajonta,3,1 2, nettopäästö 73,,31 Keskiarvo kesä, Syksy bruttopäästö ,2,14 Keskihajonta nettopäästö 43 4,6,8 Vuosikeskiarvo 6,1 6, , Kesäkeskiarvo q 2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 21 Virtaamamittarin asennus : , Uusi skaalaus :48 16, 16,4 Skaalaus ok :28 12,3 11,2 Skaalaus ok :2 12, 6,7 Uusi skaalaus. Virtaamamittauksen lopetus 3.9. Iso-Pihlajasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

129 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 12 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy kesä Kok. P syksy 3 1,2 1,,8 2 1 Iso-Pihlajasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () ,6,4,2 1 l/s km 2 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Pihlajasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

130 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy ISO-PUKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Pukasuo Vesistöalue Siuruanjoki Mepvkap: Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-pillipuro-mertajoki-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Mepvkap 27..1,76 3, , Mepvkap 9.6.1,37 2,8 32 1,7 8,1 23,3 169 Mepvkap ,77 7, Mepvkap ,4 8, , Mepvkap , Mepvkap.8.1 6,7, , Mepvkap ,99 3, Mepvkap ,22 6, Mepvkap ,14, Mepvkap 3.9.1,14 3, Keskiarvo kesä,9 6, , , bruttopäästö Keskihajonta,26, 6, ,6 19 8,2 178 nettopäästö Keskiarvo kesä,64 4, bruttopäästö Keskihajonta,71 1, ,9 nettopäästö Vuosikeskiarvo,8 6, , , 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Pintavalutuskentän alapuolinen tarkkailupiste (Mepvkap) Mertajoessa. pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Iso-Pukasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

131 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N syksy Kok. P 4 COD Mn kesä 34 6 kesä 3 syksy 26 4 syksy Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Pukasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

132 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISO-RYTISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Rytisuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Rytilampi - Rytioja - Halaoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,3 6,7 2, , ,8 Mp , 7,4 3, , ,1,6,39,1,27 28 Mp ,62 8, ,16 Mp ,2 6,94 4, ,91 Mp ,6 6,9 4, , ,1 7,73 1,79 1,2 16 Mp ,63 9, ,7,7 Mp ,6 3, , ,4,42 Mp ,3 4, ,3 2,8 1,18,74 68 Mp ,92, , ,9,41 Mp ,9 6,9 4, ,78 Mp ,7 6,44, , ,34 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 7,3 6,7 2, , Kevät bruttopäästö ,8 Keskihajonta nettopäästö 2 1,31 Keskiarvo kesä 9, 6,88 4, , Kesä bruttopäästö ,31 1,8,94,31 3 Keskihajonta 1,,17 2,4 3, nettopäästö 98 7,6,2 Keskiarvo syksy 7,8 6,7, Syksy bruttopäästö ,28 Keskihajonta 3,,36, nettopäästö Vuosikeskiarvo 9,2 6,84 4, , Kesäkeskiarvo q 24 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :2 24, :12 12, 12, : 19, 17,6 Virtaamamittaus aloitettu :4 1, 14, :1 21, Omavalvontanäyte, rankkasade :8 47, 49, :1 2, 24,3 Otettu myös omavalvontanäyte rankkasateen vuoksi. Virtaamamittaus lopetettu :3 1, 16, : 9,2 1, :29 1, 1, :9 16,8 16,4 Iso-Rytisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

133 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 64 Kiintoaine Kok. N kesä 14 syksy kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l kesä Kok. P syksy 3, 4, 3, 2, 1,, Iso-Rytisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Iso-Rytisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

134 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISOSUO KOLLAJAN TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Isosuo Kollaja Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kumpuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 8 ha ANALYYSITULOKSET MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 19..1,23 2, , ,48 Mp ,83 3, , ,8 6,69,67,13 71 Mp ,7 2, ,6 Mp ,72 3, ,38 Mp , ,1 Mp ,4, , ,34,1,78,13 31 Mp , ,2 Mp ,7, ,31 Mp ,66 3, ,64 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät,23 2, , Kevät bruttopäästö ,48 Keskihajonta nettopäästö ,99 Keskiarvo kesä 6,77 6, ,4 16 Kesä bruttopäästö ,34 1,1,7,4 14,2 Keskihajonta,1 4,4, ,1 44 nettopäästö 63 8,7,13 Keskiarvo syksy 6,7, Syksy bruttopäästö ,32 Keskihajonta,3 1,4 2, nettopäästö 31 7,1,7 6,8, ,4 16 1, Kesäkeskiarvo q 24 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :3 Mittapadon alapuolinen vesistö kovassa tulvassa. Kohteelle ei päästy, näyte 8 m pisteen yläpuolelta :49 1, 13, :1 46 Padottaa :1 2, 2, : ,7 Padottaa. Otettu myös omavalvontanäyte rankkasateen takia. Virtaamamittaus aloitettu :36 4, 3, : 16 16,3 Padottaa. Ei virtausta, ei näytettä :38 18, 17, :, Virtaamamittaus lopetettu :23 4,,2 Isosuo-Kollaja_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

135 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine 6 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P syksy 3, 4, 3, 2, 1,, Isosuo-Kollajan valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen per JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Isosuo-Kollaja_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

136 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy JOUTSENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Joutsensuo Vesistöalue Iijoki pvk1yp: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitt Joutsensuon pvk - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Lämpö- ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe tila johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja,1 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1yp , ,8 Pvk1yp 1.6.1,8 11 7, ,6 233 Pvk1yp , , Pvk1yp 2.7.1,12 4, , 4 7, 176 Pvk1yp ,49 4, Pvk1yp ,6 8, 8, 73 1 Pvk1yp , , 271 Pvk1yp , Pvk1yp ,63 9, Pvk1yp , , Keskiarvo kesä, , ,8 bruttopäästö Keskihajonta,91 7,1 4, , nettopäästö Keskiarvo syksy, , bruttopäästö Keskihajonta 1, ,4 nettopäästö Vuosikeskiarvo, , ,4 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm Huomautukset pvm Huomautukset Joutsensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

137 mgo2/l IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine syksy 3, kesä 14 Kok. N syksy Kok. P 11 6 CODMn 4 3 kesä syksy kesä 34 mgo2/l syksy 26 mgo2/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Joutsensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

138 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KAARTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kaartosuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1 ap mp1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Ahmaoja - Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mertajoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 42 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,42 2, , ,34 Mp ,6 4, 32 84, 9, ,3,4,9,33,9 2 Mp ,7 2, ,76 Mp ,8 9, , ,4,46,17,9,3 2 Mp , ,2, Mp ,77, ,2,22 Mp ,63, ,6,3,7,4,19 22 Mp ,6 6, ,6,14 Mp ,71, ,7,27 Mp ,92 4, ,33 Mp ,63 4, ,2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,42 2, , Kevät bruttopäästö ,1,34 Keskihajonta nettopäästö 6,3 3,,21 Keskiarvo kesä 6,66 6, Kesä bruttopäästö ,2,1,4,42,7 8,3 Keskihajonta,12 3,7 2, , nettopäästö 27 2,7,28 Keskiarvo syksy 6,9 4, Syksy bruttopäästö ,16 Keskihajonta,6,6, nettopäästö 18 12,8, Vuosikeskiarvo 6,48, , Kesäkeskiarvo q 8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : :46 6,4,7 Skaalaus ok : :19, 4, Skaalaus ok : ,7 Virtaamamittauksen aloitus :37 7, 7, Skaalaus ok :33 7 6,1 Skaalaus ok :3 Omavalvontanäyte, rankkasade :38,3,1 Skaalaus ok :48 3, 31,4 Skaalaus ok :29 7, 7,6 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopetus Kaartosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

139 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine Kok. N µgn/l kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy Kok. P µgp/l 1 2 Kaartosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () kesä syksy 3 3 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kaartosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

140 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KAPEIMMANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kapeimmansuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1 ap mp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne pvk metsäoja - Matalalampi - Matalalamminoja - Mertajoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 47 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,63 2, , ,18 Mp ,6 2, , , ,,4,12,11,2 7, Mp ,61 2, ,69 Mp ,71 4, , ,42 3,38,49,9 8 Mp ,74 6, ,42 Mp ,78, ,3 Mp ,78 3, , ,12 2,2,63,9 13 Mp ,8 4, ,61 Mp ,66 4, ,,21 Mp ,78 3, ,,16 Mp ,36 4, ,66 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,63 2, , Kevät bruttopäästö ,18 Keskihajonta nettopäästö 14 8,2 Keskiarvo kesä 6,71 3, ,8 244 Kesä bruttopäästö ,81,73,42,2 24 Keskihajonta,9 1,4 3, ,2, nettopäästö 64 8,4 Keskiarvo syksy 6,7 4, Syksy bruttopäästö ,39 Keskihajonta,3,8 9,2 61,7 nettopäästö 12 3 Vuosikeskiarvo 6,67 3, , , Kesäkeskiarvo q 28 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :1 2 Pintavalutuskenttä vuotaa länsilaidalta. Tulva :1 17,9 11, : :3 16 Omavalvontanäyte, rankkasade : 18 21,3 Virtaamamittauksen aloitus :2 12,7 1, : , :4 12, 1, Skaalaus ok :1 24, 23, : ,6 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopetus Kapeimmansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

141 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l 6 4 kesä Kok. P syksy 3 3, 2, 2, 2 1 Kapeimmansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , 1, 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kapeimmansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

142 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KAPULASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kapulasuo Vesistöalue Iijoki la3: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas laskuoja-marikaisoja-taipaleenlampi-ontamojärvi-iso-kaakkurijärvi-pikku-kaakkuri Mittapadon valuma-alue 8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 la ,49 9, , ,69 la , ,2,33 VALUNTATIEDOT SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE Keskiarvo kesä 6,2 9, , Kesä bruttopäästö ,8,34 Keskihajonta,4,6 9, , nettopäästö 114 1,,8 Vuosikeskiarvo 9,6 9, , Kesäkeskiarvo q 14 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä. Kapulasuo_la3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

143 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 8 2 Kok. N µgn/l kesä kesä, kesä Kok. P µgp/l 6,, 4, 3, 2, l/s km Kapulasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk ,, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kapulasuo_la3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

144 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KOIVU-LOUKASSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koivu-Loukassuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 84 ha ANALYYSITULOKSET PVK AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,81 3, , ,64 Mp ,31 4, ,93 Mp ,14 3, ,3 6,1 33 2, ,,4 2,17, Mp ,13 1, ,96 Mp ,18 7, ,9 1,2 4,1 1,9 217 Mp ,24 9, ,8 Mp ,28 8, ,3 1,2 2,4 1,44 13 Mp ,21 7, ,6,3 1,2,88 83 Mp ,7 3, ,72 Mp ,97 3, ,3 Mp ,92 4, ,21 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät,81 3, , Kevät bruttopäästö 36 14,64 Keskihajonta nettopäästö 38 6,29 Keskiarvo kesä 6,2 6, Kesä bruttopäästö ,32,47 2,14,71 79 Keskihajonta,6 3,, , nettopäästö , Keskiarvo syksy,6 3, Syksy bruttopäästö ,12 Keskihajonta,6,4 4, nettopäästö ,1 Vuosikeskiarvo 6,2, Kesäkeskiarvo q 36 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : :39 14, 11, , Omavalvontanäyte, kovat sateet :18 13, 11, : ,7 Virtaamamittaus aloitettu :1 14, 12, :4 2 17, :9 24,9 22, : 2 18,4 Virtaamamittaus lopetettu : , :38 21,2 19 Koivu-Loukassuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

145 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 4 4 Kok. N kesä14 syksy kesä,1 syksy 3, µgn/l kesä Kok. P syksy 3,32, 4, 3, 2, 1,, Koivu-Loukassuon valuma (l/s km2) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Koivu-Loukassuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

146 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KOIVUOJANLATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU OULU puh , fax TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koivuojanlatvasuo Vesistöalue Siuruanjoki Kivioja yp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Kivioja ap: Vesienkäsittelyrakenne pvk kesä/la talvi Koivuoja - Saarioja/Kivioja - Siuruanoja - Siuruanjoki ANALYYSITULOKSET KIVIOJA YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P SO4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2%,11 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kivioja yp ,3 3, , Kivioja yp ,47 2, ,9, 38 2,3 36 Kivioja yp ,6 2, Kivioja yp ,62 2, ,4, 23 3,6 238 Kivioja yp ,76 3, Kivioja yp.8.1 4,66 2, Kivioja yp , , 7, Kivioja yp ,16 4, Kivioja yp , Kivioja yp ,43 2,6 1, , Keskiarvo kevät 4,3 3, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,4 4, ,3, Kesä bruttopäästö Keskihajonta,74 3,9 8,7 16,7 1, nettopäästö Keskiarvo syksy,29 2,6, , Syksy bruttopäästö Keskihajonta 1,21,9 6, nettopäästö Vuosikeskiarvo,4 2,6 4, ,3, , , ANALYYSITULOKSET KIVIOJA AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kivioja ap ,63 2, , Kivioja ap ,4 2, ,7 6,7 16 2,8 132 Kivioja ap 2.6.1,39 2, Kivioja ap , 1,7 72 8,2, 22 3, 239 Kivioja ap ,13, Kivioja ap.8.1 4,71 2, Kivioja ap , ,9 8, Kivioja ap ,17 9, Kivioja ap , Kivioja ap 1.1.1,16 1, Keskiarvo kevät 4,63 2, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,36 7, ,3 6, Kesä bruttopäästö Keskihajonta,76 9, ,4 2, nettopäästö Keskiarvo syksy,66 9, Syksy bruttopäästö Keskihajonta,71 12, nettopäästö Vuosikeskiarvo,3 7, ,3 6, , 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailupisteet sijaitsevat Kiviojassa pintavalutuskentän purkupisteen ylä- ja alapuolella. pvm Huomautukset pvm Huomautukset Tulva. Aivan rantaan ei näytettä päässyt ottamaan Ap otettu 3 m pisteen alapuolelta, yp m pisteen yläpuolelta. Tulva Tulva. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Koivuojanlatvasuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/1

147 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KOPPELOSAARENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koppelosaarensuo Vesistöalue Iijoki la1: Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 44,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 La ,39 7, , ,8 8, ,,33 La ,12 4, ,67 La , , ,6 La , ,3 La ,62 4, , ,1 2,36 VALUMATIEDOT SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE Keskiarvo kesä 6, , Kesä bruttopäästö ,9 1,9 Keskihajonta,2 4,6 3, nettopäästö 143 7,6,8 Keskiarvo syksy 6,62 4, Syksy bruttopäästö ,36 Keskihajonta nettopäästö ,7 1,7 Vuosikeskiarvo 6,48 8, , Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : :4 42 Padottaa, ap ja yp pinnat tasalla :2 1 Padottaa :1 7, :44 19 Koppelosaarensuo_la1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

148 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N syksy Kok. P 1, 2 Koppelosaarensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v kesä 1,2,9 1 q, vrk 1 4 syksy 3, ,3, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koppelosaarensuo_la1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

149 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KORTESUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kortesuo Vesistöalue Iijoki pvk1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-syväoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 162, ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk , 6, , ,78 Pvk ,1 7, , ,9 1,72 1,9, Pvk ,33 7, ,74 Pvk , , ,61 1, 2,69 1,3 13 Pvk , , , 9, ,1 Pvk , ,9,1 1,79 1,9 117 Pvk , ,8 6, ,3 1,11,8,8,34 38 Pvk , ,3 2, ,2,19 Pvk ,42 8, , 2, ,4,9 Pvk ,99, ,82 Keskiarvo kesä 6, ,3 Kesä bruttopäästö ,49, 1,48,46 69 Keskihajonta,24 21, ,9 nettopäästö ,11 Keskiarvo kesä 6, Syksy bruttopäästö ,,4 Keskihajonta,24, nettopäästö 38,2,3 Vuosikeskiarvo 6, ,3 Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Kortesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

150 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 831 Kiintoaine syksy 3,1 syksy 3, Kok. N Kok. P 3, 2 Kortesuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v ,4 1,8 1 q, vrk 1 8 kesä 1, ,6, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen peruste pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kortesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

151 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KOUTUANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koutuansuo Vesistöalue Iijoki pvk1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittimetsäoja-pohjois-koutuanjoki-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 88,8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,8 9 1, 3,7 24 6, 12 1, ,74 Pvk ,1 22 1,8 4,6 2 8,9, 14 3, ,3,73 2,4,1 114 Pvk ,94 2 1, 3,9 2 9, ,47 Pvk ,1 2, 6, ,2,23 Pvk ,99 2 1,6, 28 13, 9,2 2, ,1,28,11,2,4 14 Pvk , , , ,,97 Pvk , 17 4, 4, , ,,12 Pvk ,2 2 2,, , 17 4, ,6,4,12,4,1 14 Pvk , , ,4 7, ,1,21 Pvk , , 4, , ,9,24 Pvk ,3 13 2, ,82 Keskiarvo kesä 4,2 29 4,9 6, , 21 3, , Kesä bruttopäästö ,6,18,7,1, 1 Keskihajonta,9 27 6,6 2,8 99 4,1, 19 1, nettopäästö 7 Keskiarvo syksy 4, , 4, Syksy bruttopäästö ,6 Keskihajonta,6 4,2, 4, 12,7 2 nettopäästö 1,4 Vuosikeskiarvo 4,7 26 4,4 6, , 2 3, , Kesäkeskiarvo q 4 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamadatan epävarmuuden vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :1 7 Virtaamamittarin asennus sähkönjohtavuustuloksen virheellinen kirjaus korjattu : kiintoaineen virheellinen kirjaus korjattu : Uusi skaalaus :1 7, 9,9 Uusi skaalaus : Uusi skaalaus :18 1, 14, : Rankkasadenäyte :3 48, 48,6 Skaalaus ok : 12, 16 Uusi skaalaus :1 7,9 13, :4 21, 2,2 Uusi skaalaus : 21, 24,1 Uusi skaalaus Koutuansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

152 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy kesä Kok. P 67 µgp/l syksy 3 3, 2, 2, 4 3 Koutuansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , 2 1 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koutuansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

153 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KUIKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kuikkasuo Vesistöalue Iijoki la2 ap mp2: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Lastulampi - Lastuoja - Pikkumartimo - Martimonjoki - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 79 ha ANALYYSITULOKSET LA2 AP MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- SO4 ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m,11 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , , Mp , , ,6 Mp ,7 6, ,93 Mp , ,62 1,44, 27 Mp ,78 9, ,82 Mp , , ,96 2,9, Mp ,1 6, , , ,4,29 Mp2.8.1, ,83 1,1,4 177 Mp , ,81,21,8,23 11 Mp , , , ,3,27 Mp , , , ,8,34 Mp , ,46 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät , , Kevät bruttopäästö ,68 Keskihajonta,32 4,9 4,2 141,7 nettopäästö 39 24,19 Keskiarvo kesä, Kesä bruttopäästö ,93 1,6,22 17 Keskihajonta,7 12 9, ,4 4, nettopäästö ,39 Keskiarvo syksy, ,4 Syksy bruttopäästö ,1 Keskihajonta,8, nettopäästö 89 47,2 Vuosikeskiarvo, , Kesäkeskiarvo q 37 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :1 Omalvalvontanäyte, kovat sateet : , :3 17 Padotusta :2 6,9 7, :1 Omalvalvontanäyte, kovat sateet :11, 6, : ,2 Virtaamamittaus aloitettu : 3,, :27 3, 11, :29 19,4 2, : 16 17,4 Virtaamamittaus lopetettu :11 4,8 7,1 Otettu lisäksi omavalvontanäyte rankkasateen takia. Kuikkasuo_la2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

154 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine Kok. N kesä 14 syksy kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l kesä 2,6 Kok. P 4, syksy 3 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Kuikkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kuikkasuo_la2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

155 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KUIKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kuikkasuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1: Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-alempi Kallio-oja-Kissapuro-Ylempi Kallio-oja Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 9,4 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,39 3, , ,2,33 Pvk ,12, , ,,47 Pvk , ,6, ,8,26 Pvk ,8 7, ,7 6, ,9,24 Pvk , ,6 12, ,4 1,29 VALUMATIEDOT SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE Keskiarvo kesä 6,76 8, , Kesä bruttopäästö ,,31 Keskihajonta,27 4,4 2, nettopäästö 43 1,4,19 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö ,4 1,29 Keskihajonta nettopäästö 18 3, 1,8 Vuosikeskiarvo 6,76 8, , Kesäkeskiarvo q 7,2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : : :2 9, :32 11, :32 12, Kuikkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

156 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 8 2 Kok. N µgn/l kesä kesä, kesä Kok. P µgp/l 6,, 4, 3, Kuikkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk , 1,, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuikkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

157 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KUPSUSSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kupsussuo Vesistöalue Iijoki pvk1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 172,7 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,67 6, , ,77 Pvk ,4 6,9 1, 6,7 93 9,7 2,7 1, ,11 Pvk ,63 4, , ,3 6, ,9 Pvk , , ,7, ,12 Pvk , 9, , ,6 3, ,2,13 Pvk ,49 4, , , 6, ,,8 Pvk ,3 1, , ,9 Pvk1..1 6,78 2, ,8 13 1, ,3 1,42,1 71 Pvk ,89 2, , ,71 Pvk ,77 2, , ,84 Pvk ,97 1, , ,37 Pvk , 3, , 17 2, ,38,13,43, 21 Pvk ,8 2,, ,7,26 Pvk ,9 2, ,8,22 Pvk ,69 6, , ,2 2,38,2,2,1 29 Pvk ,7 6, ,2, ,,18 Pvk ,4 2, ,4 Pvk ,61 3, , ,2,,37,1 2 Pvk ,2 4, , ,37 Pvk ,61 3, ,29 Pvk ,7, ,2 Pvk ,71 4, ,86 Pvk ,32 6, ,2 Keskiarvo talvi 6,4 6,9 7, ,7 2,1 Talvi bruttopäästö ,1 Keskihajonta 1,27 7, ,9 nettopäästö 33 8,, Keskiarvo kevät 6,74 1, , Kevät bruttopäästö ,6 1,,9,9 12 Keskihajonta,26,4 3, ,2 nettopäästö 31 38,1 Keskiarvo kesä 6,72 3, ,3 312 Kesä bruttopäästö ,36,,32,3 11 Keskihajonta,2 1,6 6, ,7 218 nettopäästö 29 6,7,9 Keskiarvo syksy 6,84, Syksy bruttopäästö ,72 Keskihajonta,33 1,2, 74 6, nettopäästö ,21 Vuosikeskiarvo 6,7 6,9 4, , 2, ,6 Kesäkeskiarvo q 13 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamadatan epävarmuuden vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : Satanut edellisen yön ja koko päivän : ,9 Uusi skaalaus : Tulva. Skaalaus ok :1 43 Omavalvontanäyte (rankkasade) : 1 9,3 Skaalaus ok :4 2,8 12,1 Uusi skaalaus : 12 1,2 Uusi skaalaus : 16 1,9 Uusi skaalaus : ,6 Vedenkorkeus katsottu mitta-asteikosta : :3 1 1,4 Skaalaus ok :2 2 21,4 Uuden anturin asennus : 41 36,7 Uusi skaalaus : - 16,4 Vedenkorkeutta ei mitattu, rikkivety 32 ppm, vaikka tuuletus päällä ,2 Skaalaus ok. Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä : 3 4,3 Uusi skaalaus :42-2,6 Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä : Skaalaus ok : ,8 Skaalaus ok : 26 2 Skaalaus ok : 2 23,7 Uusi skaalaus :4 2 27, Uusi skaalaus :3-21,4 Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä. Kupsussuo pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

158 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine Kok. N µgn/l talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3, talvi 1128 kevät 884 kesä 14 syksy µgp/l talvi 38 Kok. P kesä syksy 3 3, 2, 2, 2 1 Kupsussuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v q, vrk kiintoaine () kevät 31 1, 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kupsussuo pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

159 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KYNKÄÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kynkäänsuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk2: Kunta Yli-Ii/Kuivaniemi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja-syrjäoja-iso Savioja-Vitmaoja-Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 114,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1, 3,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,62 1, 8,1 29 9,2 1, ,36 Pvk ,48 2, ,, 13 2, ,8,14,36,6 3,9 Pvk ,3, ,3 Pvk , 2, ,23 Pvk ,6 2, ,2, 1 2, ,1,11,21,4 2,4 Pvk ,9 2, ,6 2,9 1,6,4 Pvk ,87 2, ,, ,,7 Pvk ,9 2, ,4, 18 2, ,6 7, ,9,,3,12,1 3,4 Pvk ,78 2, , ,6,8 Pvk ,96 2, , ,2,13 Pvk ,73 3, ,62 Keskiarvo kesä 6,69 1, ,9, 13 2,1 28 Kesä bruttopäästö ,9,4,4,18,2 1,3 Keskihajonta,2,6 4,9 11 2,, 3,8,1 23 nettopäästö 9, Keskiarvo syksy 6,8 2, Syksy bruttopäästö ,96 Keskihajonta,16, nettopäästö 6 6,8,2 Vuosikeskiarvo 6,72 1,9 18 6,9, 14 2,1 28 1, Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli Kynkäänsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

160 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :3 Virtaamamittarin asennus : 13,2 1,3 Uusi skaalaus : Uusi skaalaus :22 8,9 1,8 Uusi skaalaus :2 3 34,3 Skaalaus ok kiintoaineen virheellinen kirjaus korjattu :1 33 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa :43 1, 17, Uusi skaalaus : Skaalaus ok : 8, 12,7 Uusi skaalaus : 17 1,6 Uusi skaalaus : 29, 32, Virtaamamittauksen lopetus :3 9,8 7,3 Uusi skaalaus 4 Kiintoaine Kok. N kesä, kesä 14 syksy syksy 3,1 6 4 kesä Kok. P 1,62 1,2 1, syksy 3,8 2 1 Kynkäänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () ,6,4,2 1 l/s km 2 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistoj pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kynkäänsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

161 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KYNKÄÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kynkäänsuo Vesistöalue Siuruanjoki rhk1: Kunta Yli-Ii/Kuivaniemi Kuivatusvesien laskureitt laskuoja - Polvioja - Viitaoja - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Ruokohelpikenttä Mittapadon valuma-alue 77,4 ha ANALYYSITULOKSET RHK1 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Rhk1yp 9.6.1,8 2, , Rhk1yp ,42 8, ,9, Rhk1yp ,8 9, Keskiarvo kesä 6,36 6, Keskiarvo kesä Keskihajonta,48 4, ANALYYSITULOKSET RHK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk ,7 2, , Rhk ,23 2, ,1, 28 6, ,33,27 1,,37 6 Rhk ,3 6, ,8 Rhk ,41 8, , Rhk ,46, ,, ,37,23 2,2,8 81 Rhk ,41 8, ,7 Rhk , ,7 Rhk ,46 4, ,4, ,3 28,1 4, ,9,2,2,2,4 7,1 Rhk ,36 2, , ,4,3 Rhk , 2, ,3 Rhk ,43 2, ,8 Keskiarvo kesä 6,42, ,8, , Kesä bruttopäästö ,11,8 1,1,19 23 Keskihajonta,11 3,4 7,3 69 1, 7,7,1 44 nettopäästö 13 11,1 Keskiarvo syksy 6,49 2, Syksy bruttopäästö ,81 Keskihajonta,8,6 9, nettopäästö ,64 Vuosikeskiarvo 6,43, ,8, , Kesäkeskiarvo q 34 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :4 3, Virtaamamittarin asennus :3 13,3 14,9 Uusi skaalaus :33 27 Uusi skaalaus :42 8,8,6 Uusi skaalaus : , Skaalaus ok :2 11, 2,8 Uusi skaalaus :4 32 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa :27 1, 14,9 Uusi skaalaus : ,1 Skaalaus ok :4 33, 3,3 Virtaamamittauksen lopetus :2 2 2, Skaalaus ok : 8,2 11,4 Uusi skaalaus Kynkäänsuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

162 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 6 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy kesä Kok. P 69,8 3, 2, syksy 3 2, 2 1 Kynkäänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kynkäänsuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

163 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KÄRPPÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kärppäsuo Vesistöalue Iijoki pvk yp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Puro-oja - Iijoki pvk1 ap mp1: Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 2 ha ANALYYSITULOKSET PVK YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp ,79 6, Pvk yp , 9, Pvk yp , Keskiarvo kesä 6,92 8, Keskiarvo kesä Keskihajonta,12 1,6 1, ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 2..1,67 2, , ,46 Mp , 1, , ,41,8,27, 11 Mp ,9 4, ,48 Mp ,6 3, ,6 Mp ,21 4, , 31 2, ,21,7,41,4 21 Mp ,24 6, , ,8,3 Mp ,28 2, ,1 7,4 87 4,,11 Mp ,42 7, , , ,7 3,9,2,2,4 11 Mp ,42 4, ,3 8,8 66 3,2,11 Mp ,1 2, ,3,7 74 4,,11 Mp ,81 4, ,6,98 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella ,3, tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät,67 2, , Kevät bruttopäästö ,46 Keskihajonta nettopäästö 13 23,21 Keskiarvo kesä 6,22 4, ,7 173 Kesä bruttopäästö ,32,14,29,2 7,1 Keskihajonta,16 1,8 2, ,8 768 nettopäästö 2 6,8,13 Keskiarvo syksy,98 3, Syksy bruttopäästö ,69 Keskihajonta,24 1, nettopäästö 36 6,7,48 Vuosikeskiarvo 6,12 3, , , Kesäkeskiarvo q 9 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm : 16 Pumppu käynnistetty :29 8, 7, : ,2 Virtaamamittaus aloitettu :17 4, 3, : 6 Omavalvontanäyte, kova sade :48 11, 1, : 19 14, :2 18, 17, : 8 7,4 Virtaamamittaus lopetettu : 7, :7 1, 8,7 Kärppäsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

164 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P Kärppäsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kärppäsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

165 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KÄÄPÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kääpäsuo Vesistöalue Siuruanjoki kost ap: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti la 3-6 ap: Vesienkäsittelyrakenne kosteikko kesä/la talvi Kääpäoja - Haaralampi - Haaraoja - Mertajärvi - Mertajoki - Siuruanjokkost yp (pumppuallas): Mittapadon valuma-alue 17 ha ANALYYSITULOKSET LA 3-6 AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 La 3-6 ap ,17 8, , ,46 47 La 3-6 ap 19..1, ,8 11, ,72 8,91 3,24,38 12 La 3-6 ap ,4 2, , , ,9 1,23,27,4 14 La 3-6 ap ,64 9, ,43 6,29 2, La 3-6 ap , , ,73 La 3-6 ap , ,93 1,9 2,42 1, La 3-6 ap , , , ,7,1 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6, , ,4 Kevät bruttopäästö ,7 1 3,99,62 13 Keskihajonta,2 2, 4, , 2 3,1 nettopäästö ,71 Keskiarvo kesä 6, , Kesä bruttopäästö ,7 1,7 2, 1, 11 Keskihajonta,3 7,9 6, ,8 nettopäästö ,13 Keskiarvo kesä Syksy bruttopäästö ,23 Keskihajonta nettopäästö ,68 Vuosikeskiarvo 6, ,2 Kesäkeskiarvo q 2 Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

166 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET KOST YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutusnäyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Kost yp , ,1, , Kost yp , Kost yp ,13 7, Kost yp , Kost yp , Kost yp , , Kost yp , Keskiarvo kevät 7, ,1, , Keskiarvo kevät Keskihajonta Keskiarvo kesä 6, Keskiarvo kesä Keskihajonta, , ,4 Keskiarvo syksy 6, , Keskiarvo syksy Keskihajonta,47 2, Vuosikeskiarvo 6, ) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Mittapatolukema mitattu La 3-6. Kosteikon alapuolisen mittapadon lukemaa ei mitattu tarkkailukaudella ollenkaan. Kost ap -näyte otettiin erehdyksessä kasvillisuuskentälle menevästä ojasta Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta kuvaava poistuma on laskettu kosteikolle/kasvillisuuskentälle menevästä ja laskeutusaltailta 3-6 vesistöön lähtevästä vedestä. pvm klo mitattu w Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : la 3-6 padottaa. Tulva la 3-6 ei virtausta, ei näytettä : Omavalvontanäyte, tulva :13 la 3-6 ei virtausta, ei näytettä Kasvillisuusallas ei toiminnassa : :3 Omavalvontanäyte, kosteikon toiminnan seuranta :1 28 Padottaa, yp ja ap pinnat tasalla. Virtaus juuri havaittavissa :3 la 3-6 padottaa La 3-6 ap padottaa, ei virtausta, ei näytettä :2 8 la 3-6 padottaa. Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen takia La 3-6 ap padottaa, ei virtausta, ei näytettä :17 Omavalvontanäyte, kova sade. Padottaa, pintojen ero cm :3 47 la 3-6 padottaa Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

167 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine, la Kok. N, la kesä kesä 9, µgn/l Kok. P, la 3-6 8, 7, 4 3 Kääpäsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , kesä 86, 4, 3, 2, 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen kasvillisuuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

168 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LAMPISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lampisuo Vesistöalue Iijoki pvk3 ap mp2: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kärppäoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,8 2, , ,24 Mp ,23 7, ,7 8, ,18,2 1,78,98 67 Mp ,2 7, ,48 Mp ,34 2, ,3 Mp ,21, ,3 1 92, ,23,11 2,33 1,43 74 Mp , ,6 Mp ,33 9, ,83 Mp ,39 9, , ,34,6 1,49,93 Mp , , Mp ,41 6, ,6 Mp ,97 3, ,74 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,8 2, , Kevät bruttopäästö ,24 Keskihajonta nettopäästö ,31 Keskiarvo kesä 6,29 7, , Kesä bruttopäästö ,2, 1,78,46 26 Keskihajonta,9 3,1 6, , nettopäästö ,4 Keskiarvo syksy 6,19 4, Syksy bruttopäästö ,1 Keskihajonta,31 2, 4, nettopäästö ,43 Vuosikeskiarvo 6,2 6, , , Kesäkeskiarvo q 18 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm : Virtaamasäätöpato 1:n purkuputken jälkeen, omavalvontanäyte, tulva :24 16, 13, :4 7, 6, :2 1 12,3 Virtaamamittaus aloitettu :19 21, 19, :3 7 Omavalvontanäyte, kova sade :2 33, 32, : Virtaamamittaus lopetettu :1 1 1,3 Virtaamatiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue :33 9 7, :3 1, 13,8 Lampisuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

169 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine Kok. N kesä 14 syksy kesä,1 syksy 3, µgn/l Kok. P Lampisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () kesä syksy µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Lampisuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

170 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LATVASUON (YLI-II) TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Latvasuo Yli-Ii Vesistöalue Iijoki la1 ja 2 ap mp1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti Latvaoja - Pirttioja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET LA1 JA LA2 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , ,7 Mp , , ,46 Mp , ,7,68,72,38 7 Mp , , ,78 Mp ,49 2, ,68 Mp , ,1 1,94 1,11, Mp , ,81 Mp , ,43 Mp , 4, ,4,12,3,32 28 Mp , ,16 Mp ,11 8 7, ,6 Mp , ,2 Mp , ,72 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 17, , Kevät bruttopäästö ,41 Keskihajonta 2,1 1,16 7,8 4, nettopäästö 39 24,79 Keskiarvo kesä 17 6, , Kesä bruttopäästö ,67,37,78,19 31 Keskihajonta 1,4,26,8 2, ,1 19 nettopäästö 167,16 Keskiarvo syksy 21, Syksy bruttopäästö ,8 Keskihajonta 3, 1, , nettopäästö 39 22,3 Vuosikeskiarvo 18 6, Kesäkeskiarvo q 16 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :2 Omavalvontanäyte, tulva :1 2 Padotusta :4 14, : ,6 Virtaamamittaus aloitettu :4 12,, :4 3 33, :18 12, 8, :3 Omavalvontanäyte, kova sade Omavalvontanäyte, rankkasade : , :3 24, 3,3 Padottaa. Mp-lukema epävarma tieto :2 9,1 7,4 Virtaamamittaus lopetettu : ,4 Latvasuo Yli-Ii_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

171 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l 1 Kok. P 27 2, 2 Latvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 7 1, kesä syksy 3 1,, , µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Latvasuo Yli-Ii_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

172 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LAVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lavasuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Iijoki la1 ja 2 yp jakokaivo: Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 76 ha ANALYYSITULOKSET LA 1 ja 2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine SO4 Sähkön- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) joht. hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2),11 4%(1,-2, ms/m 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 4%(>2, ms/m) 1%(>2) Määritysraja 1),2 1 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % la 1 ja 2 yp ,97 9, la 1 ja 2 yp ,9 3, la 1 ja 2 yp ,88, Keskiarvo kesä 6,93 6, , Keskiarvo Keskihajonta ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine SO4 Sähkön- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) joht. hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2),11 4%(1,-2, ms/m 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 4%(>2, ms/m) 1%(>2) Määritysraja 1),2 1 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,27 2, , ,4 Mp ,48 2, , ,8,29 Mp ,9 2, ,3 Mp , , ,49,19 1,6,4 88 Mp , ,34 Mp ,62 4, ,1,82 Mp ,47 8, ,47,7,8,43 61 Mp ,37 8, ,,37 Mp ,29 7, ,2,47 Mp ,38 2,,71 3, ,94 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,27 2, , Kevät bruttopäästö ,4 Keskihajonta nettopäästö 13 6, Keskiarvo kesä 6,48 7, , Kesä bruttopäästö ,1,12,83,14 23 Keskihajonta,1 6,3 2, nettopäästö 114 3,7 Keskiarvo syksy,34 4, Syksy bruttopäästö ,9 Keskihajonta 1,3 3, ,2 nettopäästö Vuosikeskiarvo 6,2 6,9,7 3, , Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm : 19 Mittapato padottaa :1 16, 17,1 Skaalaus ok : :43 11, 11,3 Skaalaus ok : 2 2,1 Skaalaus ok. Virtaamamittaus aloitettu :2 11,1 11,7 Skaalaus ok : , Skaalaus ok :28 24, 62,7 MP-lukema epävarma tieto :3 9,3 1,3 Skaalaus ok. Virtaamamittaus lopetettu :1 11, 1,4 Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen takia. Lavasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

173 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine 3 3 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P 4,94 2, 1,6 1,2 4 3 Lavasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy 3, ,4, 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Lavasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

174 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy LEHDONSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lehdonsuo Vesistöalue Iijoki pvk1yp: Kunta Kuusamo Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Irnijärvi - Iijoki pvk1: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 121,4 ha ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l % % % % % % % % Pvk1yp ,44 9, 4, , 321 2, Pvk1yp 2..1,48 4, , 2 1, Pvk1yp , , Pvk1yp ,9 3, , Pvk1yp ,7 4, , Pvk1yp ,7 2, , Pvk1yp ,79 1, , Keskiarvo talvi 6,44 9, 4, , 321 2,4 Keskiarvo talvi Keskiarvo kevät,48 4, , 2 1, Keskiarvo kevät Keskiarvo kesä 6,63 9, , Keskiarvo kesä Keskiarvo syksy 6,77 1, ,6 176 Keskiarvo syksy Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/4

175 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk , 4, , , 3, 13 36,1,4 Pvk ,9 3, 4, ,8 2, 33 1, ,9 9, ,6 3,4 2,19,,2 2,6 Pvk ,27 8, 6, , , ,2,74,9 9,8 Pvk ,7, , ,2 Pvk1 2..1,99 2, , 3 1, ,6,21 3,2 Pvk ,4 2, ,76 Pvk ,9 4, , ,74 19,61,8 13 Pvk ,6 2, ,22 Pvk ,92 3, , ,88 3,67,6, 36 Pvk ,9 4, ,23 Pvk ,93 2, , ,28,23 86 Pvk ,92 2, , ,32 Pvk ,8 2, , ,61 2,92,26,3 12 Pvk ,83 2, , ,1 Pvk ,8 1, , ,42,26 79 Pvk ,92 1, ,36 Pvk ,67 1, , ,62,7 27 Keskiarvo talvi 6,7 3,7 8, ,4 2, 33 1, Talvi bruttopäästö , 3,3 2,1,,2 2, Keskihajonta,3,9, ,7, nettopäästö 1 4,7 Keskiarvo kevät 6,11, , ,4 Kevät bruttopäästö ,29,1 4,3 Keskihajonta,14 3, 4, ,,1 137, nettopäästö Keskiarvo kesä 6,8 3, ,4 937 Kesä bruttopäästö ,94 4,77,2, 2 Keskihajonta,24 1,1 2, ,,4 494 nettopäästö 6 28 Keskiarvo syksy 6,82 1, , 687 Syksy bruttopäästö ,86,8 26 Keskihajonta,9,4 8, ,7, 68 nettopäästö Vuosikeskiarvo 6,68 3, , ,2 Kesäkeskiarvo q 3 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/4

176 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Tulvasta ja jatkuvasta padotuksesta johtuen valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm Virtaamamittarin asennus : 17 Anturin vaihto :2 Mittakaivossa padotusta. Vedenkorkeutta ei voitu mitata, kaivo täynnä vettä : 16, 17,1 Skaalaus ok wh noin 8cm. Tulva :3 21, 23,2 Skaalaus ok Mittakaivossa padotusta. Vedenkorkeutta ei voitu mitata, kaivo täynnä vettä. Pvk:n penger vuotaa :41 12,2 11,8 Skaalaus ok. n. 2 m mittakaivolta länteen :3 16, 19,9 Uusi skaalaus : ,9 Tulva. Uusi skaalaus :8 12, 16,7 Uusi skaalaus :1 4 41,4 Padotusta. Uusi skaalaus , 24,2 Skaalaus ok : ,8 Tulva. Uusi skaalaus :2 27, 23,4 Uusi skaalaus : 26 27, Uusi skaalaus :24 21, 21,4 Skaalaus ok. Lehdonsuon turvetuotantoalue on levossa (ei tuotantoa) v. 21 Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 3/4

177 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE talvi 3,7 kevät 4,7 Kiintoaine kesä,1 syksy 3, talvi 1128 kevät 884 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy µgp/l talvi 38 kevät 31 kesä Kok. P syksy l/s km Lehdonsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistoje pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Kuusamon kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 4/4

178 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy LEVÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Leväsuo Vesistöalue Iijoki pvk2: Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-panumaoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 112,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,29, , ,83 Pvk , , , ,16,37,82,28 2 Pvk , ,93 Pvk ,4, ,92 Pvk , 7, , ,71 4, Pvk ,66 12, ,8 1,46 1,7 1,24 6 Pvk ,67 4, ,67 3,94 1,97 1,2 77 Pvk ,3, ,2 Pvk ,26 4, ,7 Keskiarvo kesä 6,47 8, ,3 Kesä bruttopäästö ,28 3,22 2,6 1,61 9 Keskihajonta,16 6,3 4, ,7 nettopäästö ,12 Keskiarvo syksy 6,4, Syksy bruttopäästö ,11 Keskihajonta,19,6 2, nettopäästö ,1 Vuosikeskiarvo 6,4 8, ,3 Kesäkeskiarvo q 29 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittariongelmien vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 48 Virtaamamittarin asennus Ei virtausta, ei näytettä :3 23 Tulva laskenut :12 21,2 2,6 Skaalaus ok Virtaamamittarin vaihto : 1,9 14,6 Uusi skaalaus : ,9 Uusi skaalaus : ,4 Uusi skaalaus :3 Rankkasadenäyte Ei virtausta, ei näytettä : ,1 Skaalaus ok :4 27,4 27,2 Skaalaus ok : Skaalaus ok. Leväsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

179 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy Kok. P µgp/l Leväsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kesä syksy l/s km Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Leväsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

180 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LUISANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Luisansuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Hirvenkivenoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 77 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,31, ,28 Mp , 6,3 2, , ,91 Mp 1.6.1,1 6,61, ,2,69 Mp ,4 6,49 4, ,2 Mp 1.7.1,8 6,42 6, ,8, 2,73 2,26 81 Mp ,7 6,33 8, ,9 1,73 Mp ,3 6,8, ,6 1,11 Mp , 6, ,,71 2,14 1,37 48 Mp ,4 6, ,4 1,17 Mp 9.9.1,7 6,6, , Mp ,1 6, ,3 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 4, 6,33 3, , Kevät bruttopäästö ,84 Keskihajonta,3 2,, 64, nettopäästö 67 7, 1,82 Keskiarvo kesä,7 6, 8, Kesä bruttopäästö ,33,2 1,84,84 21 Keskihajonta 1,,1,3 2, nettopäästö 12 4,2 1,48 Keskiarvo syksy,4 6,4 7, Syksy bruttopäästö ,7 Keskihajonta,4,3 3,1 8, nettopäästö ,19 Vuosikeskiarvo, 6,44 7, , Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 24 Omavalvontanäyte, tulva : : 2, 23 Mittapatolukema korjattu : :42 1, 7, : ,3 Virtaamamittauksen aloitus :4 14, 11, :1 13 1, :44 27, 22, : 9, 7,6 Virtaamamittauksen lopetus : Luisansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

181 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy 1428 µgn/l Kok. P 6,, 4, 4 Luisansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , kesä syksy 3 2, 1, 2 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Luisansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

182 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy MATKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Matkasuo Pudasjärvi Vesistöalue Siuruanjoki pvk1 ap mp1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Korpijoki - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 87 ha ANALYYSITULOKSET PVK 1 AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , 2, ,7 Mp ,3 2, , ,4 Mp ,7 7, ,3 16 1,21,37 24 Mp ,71 9, , ,9,19 Mp ,78 2, ,2, 37 7, ,2 1 17,,4,3,2,4 9,9 Mp , , ,3,8 Mp ,9 4, , , ,3,4,2,17, 1,2 Mp , , , ,1,11,1,21,9 24 Mp ,7, ,1 9 2,,13 Mp ,81 7, , ,,32 Mp ,6 4, ,9,79 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , ,, tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,18 2, , Kevät bruttopäästö 619 2,78 Keskihajonta,2,,7 14, nettopäästö 2 7,8,28 Keskiarvo kesä 6,66 8, Kesä bruttopäästö ,6 2,9,36,9 1, Keskihajonta,18,2 6, nettopäästö 4 9,7,23 Keskiarvo syksy 6,71, Syksy bruttopäästö ,3,43 Keskihajonta,1 2,1 3, 8 68 nettopäästö 21 2,3,31 Vuosikeskiarvo 6,8 6, , Kesäkeskiarvo q 7 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :9 14 Omalvalvontanäyte, tulva :4 7, 6, : :11 9, 3, : :26 1,3 9, :2 12 1,6 Virtaamamittauksen aloitus 1.6. Virtaamamittauksen lopetus :1 7, :12 3 2,3 Skaalaus ok :12 8 6, :8 4, 3,4 Matkasuo Pudasjärvi/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

183 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine Kok. N µgn/l syksy kevät 884 kesä kevät 4,7 kesä,1 syksy 3, µgp/l Kok. P 16 1, 1 Matkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kevät 31 kesä syksy 3,8,6,4,2 7 2 kiintoaine () 1 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Matkasuo Pudasjärvi/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

184 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy MURTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT Suo/havaintopiste Murtosuo Vesistöalue Iijoki Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Vesienkäsittelyrakenne laskeutusaltaat, pintavalutuskenttä LA1 AP Mp1 72 ha LA1 AP Mp1: LA3 AP Mp3 6 ha LA3 AP Mp3: PVK1 AP Mp 31 ha PVK1 AP Mp: ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , Mp , , ,3,8,8 2,82,83 184,7 Mp , ,2 Mp , ,69 Mp , ,3 9,7 28 9, ,3,1,1,42,14 4 Mp ,92 8,4 7, ,3,23 Mp , ,6,64 Mp ,91 8, ,1,8,,6,17 1 Mp ,93 6,8 7, ,1,31 Mp , ,72 Mp , , ,69 Mp ,61 2, ,2 Mp , ,3 Mp ,1 6,, ,38 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä 6, Kesä bruttopäästö ,94 3,4,89,6 14 Keskihajonta,1,9 3, ,6 1,9 342 nettopäästö 346 2,44 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö ,7 Keskihajonta,41 86, nettopäästö ,2 Vuosikeskiarvo 6, Kesäkeskiarvo q 19 Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/

185 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET LA3 AP MP3 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,39 7, , Mp , ,3 3,,7 21 Mp , 9, ,21 Mp ,1 8, ,6 2,7 1,29,32 12 Mp ,1 7, ,73 Mp , ,3,23 Mp , , 1, 1,8, Mp , ,9,71 Mp ,64 8, ,8,8 Mp ,2 9, ,34 Mp ,3 7, ,9 Mp ,16 7, ,44 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,39 7, ,6 Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö , Keskiarvo kesä 6, Kesä bruttopäästö ,8 2, 1,,2 79 Keskihajonta,27 3,7 3, ,8 4,9 1 nettopäästö 34 18,9 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö ,9 Keskihajonta, , nettopäästö 282 Vuosikeskiarvo 6, Kesäkeskiarvo q 21 Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/

186 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,49 2, , , Mp ,81 1, , , ,19 3,31 1,21,2 62 Mp ,78 3, ,93 Mp ,82 1,6 2 3, , ,14,4,43,7 46 Mp ,92 4, ,,29 Mp ,89 2, ,8 Mp , 3, , 27 4, ,23,1,6,9 46 Mp ,71 4, ,2,8 Mp ,7 7, ,1,6 Mp ,61 4, ,4,4 Mp , ,4 Mp ,3 1, ,78 Mp ,1 1, ,9,2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,49 2, , Kevät bruttopäästö , Keskihajonta nettopäästö 3 81 Keskiarvo kesä 6,8 2, , , Kesä bruttopäästö ,8,,2, 23 Keskihajonta,11 1,1 2, 723 4,1 2 4,1,9 617 nettopäästö 37 1, Keskiarvo syksy 6,62 6, Syksy bruttopäästö ,38 Keskihajonta,34 6,1 1, nettopäästö 1 3, Vuosikeskiarvo 6,73 4, , , , Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/

187 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Virtaamamittaus pisteellä LA1 AP Mp1. Mitattu mp-lukema virtaamamittauskohteelta. Ajalla virtaamadata haettu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Kaivinkone töissä mittapadon mp1 ylävirran puolella 2 m. Vesi sameaa. Mp3 padottaa : 11, 11,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. Mp3 ei virtausta, ei näytettä Otettu myös omavalvontanäyte tulvan takia :8 3, 34,9 Rankkasade, vesi silminnähden sakeaa Mp1 ja Mp : 17 Mp vesi kiertää patorakenteen osittain. Mp3 padottaa : 13, Omavalvontanäyte Mp1 ja Mp3, kaivutyö. Mp3 padottaa :1 Rankkasadenäyte otettu pisteeltä Allas 2 Mp. Virtaamamittari asennettu La1 ap Mp : Rankkasadenäyte pisteeltä Mp : ,2 Skaalaus ok :2 2, 22,9 Mp vesi kiertää patorakenteen :3 Omavalvontanäyte pisteeltä Mp1, kova sade :3 13,9 1,1 Mp vesi kiertää patorakenteen : , : 14, 1, Mp vesi kiertää patorakenteen :2 12 1,9 Mp vesi kiertää patorakenteen. Virtaamamittaus lopetettu :23 17,6 16,7 Mp vesi kiertää patorakenteen :23 17,6 16,7 Mp vesi kiertää patorakenteen :9 14, 1,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 4/

188 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine Mp , Kok. N Mp syksy kesä kesä,1 syksy 3,1 2 2 µgn/l , 33 kesä Kok. P Mp , 4,72 syksy 3 3, 2, 2, 1, Murtosuo LA1 Mp1 valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , 1 1, 2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma /

189 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy PALOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21- puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Palosuo Vesistöalue Iijoki pvk1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitt laskuoja-metsäoja-koutuanjärvi-pohjois-koutuanjoki-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 13,7 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1, 3,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,1 4, , ,9 Pvk ,8 1, , ,4 Pvk ,82 1, ,, 17 3, ,9,6,1,34,7 4,3 Pvk ,8 2, ,39 Pvk ,99 2, ,6,27 Pvk ,69 2, , 23 6, ,28,14,6,18 14 Pvk ,6 4, ,8 7, ,4,29 Pvk , ,99 Pvk ,49 7, ,4, , ,13,9 1,98 1,4 167 Pvk ,49 2, ,2,4 Pvk ,46 2,4 12 4,, , ,,6,6,34,22 1 Pvk ,27 1, , ,67 Pvk , 2, ,3,38 Keskiarvo kevät 6, 2, , Kevät bruttopäästö ,76, 2, nettopäästö 14 Keskiarvo kesä 6,66 4,2 18 6,8, Kesä bruttopäästö ,3,7,,72,2 28 Keskihajonta,2 3,4 4, ,, nettopäästö 3,8,38 Keskiarvo syksy 6,37 1, ,, Syksy bruttopäästö ,,1,1,47,6 2, Keskihajonta,13 1,, nettopäästö 1 Vuosikeskiarvo 6,9 3, ,4, , Kesäkeskiarvo q 2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa pvm FM Kemisti, Tarja Olli Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

190 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Pumppaus pvk:lle aloitettu 8.. Valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :4, Pvk:lle ei pumppausta. Näyte laskeutusaltaasta lähtevästä ojasta. Virtaamamittarin asennus :32 26,4 26,9 Skaalaus ok : Näyte otettu epähuomiossa väärästä pisteestä. Pumppaus aloitettu :19 13, 12,6 Skaalaus ok : , Skaalaus ok :32 16, 1,8 Skaalaus ok : ,7 Skaalaus ok :48 12, 12, Skaalaus ok :4 23 Rankkasadenäyte :1 1,9 12,9 Virtaamamittauksen lopetus : 17 17,2 Skaalaus ok :1 6, 11,2 Virtaamamittarin asennus uuteen talvikaivoon. Uusi skaalaus : 1 1,7 Skaalaus ok tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue :31 14, 13,9 Skaalaus ok. Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

191 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy ,9 Kok. P µgp/l 2, 2 Palosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. q, vrk , 1 kiintoaine () kesä syksy 3 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

192 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy PELTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Peltosuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk3: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitt laskuoja-alempi Kallio-oja-Kissapuro-Ylempi Kallio-oja Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 63, ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,31 2, , ,,28 Pvk ,67 1, , , ,,3,28,14,3,7 Pvk ,9, , 8, ,2,22 Pvk ,72 2, ,9, , ,8,,4,2,1 13 Pvk ,93 6, ,1 Pvk ,9 6, ,69 Pvk ,91 4, , , ,36,6,46,24 82 Pvk ,73 6, , ,1,8 Pvk ,69 4, , ,6 Pvk ,3 2, ,62 Keskiarvo kesä 6,77 4, , Kesä bruttopäästö ,1,7,,4,6 1 Keskihajonta,21 2, 6, nettopäästö 37 4,1,2 Keskiarvo syksy 6,61 3, Syksy bruttopäästö ,7 Keskihajonta,11,8 7, nettopäästö ,86 Vuosikeskiarvo 6,73 4, , Kesäkeskiarvo q 12 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: C = varmistettu tieto = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittarin asennusongelmien vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :3-3, Patolevy korkealla, vesi kiertää padon. Näyte padon edustalta. Virtaamamittaria ei voitu asentaa :3 12,8 13, Skaalaus ok :29,6 Virtaamamittarin asennus :37 9, 9,4 Skaalaus ok :47 17 Virtaamamittari ei lähetä dataa :37 13, 12,3 Uusi skaalaus Vahvistetun antennin asentaminen virtaamamittariin. Anturi epäkunnossa :19 11, 11, Skaalaus ok :3 18 Uuden anturin asennus :1 2,9 22 Virtaamamittauksen lopettaminen :1 13,8 Peltosuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

193 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine 193 syksy 3, kesä 14 Kok. N syksy kesä Kok. P 4,62 1,6 1,2 2 1 Peltosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk syksy 3,8,4 l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistoj pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK)Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Peltosuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

194 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy PIKKU-SAARISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pikku-Saarisuo Vesistöalue Siuruanjoki / Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti pvk ap: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Vitmaoja - Siuruanjoki / laskuoja - Hepo-oja - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 16 ha ANALYYSITULOKSET PVK AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Pvk ap ,74 2, 3, , 2..1 Pumppaus pvk:lle aloitettu 21.. Näyte ei edusta turvetuotantoalueen vesiä, eikä täten sisälly laskentaan. Pvk ap 1.6.1,4 1, 8,2 26 8, ,8,9 Pvk ap ,97 1, ,3,31 Pvk ap , , , ,4,26 Pvk ap , 2, , ,2,4 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella ,8 7 2,8, tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,74 2, 3, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,93 7, , Kesä bruttopäästö ,9,22 Keskihajonta, nettopäästö 22 Keskiarvo syksy 6, 2, 6,1 24 4,4 Syksy bruttopäästö ,3,2 Keskihajonta nettopäästö, Vuosikeskiarvo 6,12, , Kesäkeskiarvo q 12 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 6, :2 2 23,3 Virtaamamittaus aloitettu Pumppaus pvk:lle aloitettu : , :34 9, 7, :1 18, 16,8 Virtaamamittaus lopetettu Pikku-Saarisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

195 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine 7 2 Kok. N kesä 14 syksy kesä,1 syksy 3,1 2 1 µgn/l 1 Kok. P 1, 1 Pikku-Saarisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v ,8 7 q, vrk 1 6,6 4 kesä syksy 3,4 1 2,2 2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Pikku-Saarisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

196 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy POHJOISEN LATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pohjoinen Latvasuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1: Kunta Ii Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-sulaoja-vitmaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 12,1 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,8 2, , ,23 Pvk ,11 4,4 2, , 16 2,4 3, ,38,6 1,1,17 38 Pvk ,91 4, ,2 Pvk ,1 3, ,9 3,42 2,17 1, Pvk ,96 9, ,37 Pvk ,6, ,7 Pvk ,24, ,44 1,1 1,,61 97 Pvk , ,91 Pvk ,97 8, ,8 Pvk ,9 6, ,3 Keskiarvo kesä 6,6 4,4, , 21 1, Kesä bruttopäästö ,3,71 1,2,26 41 Keskihajonta 1,4 2, , nettopäästö 163 2,3,66 Keskiarvo syksy 6,94 7, Syksy bruttopäästö ,89 Keskihajonta, 1,7 4,2 34 4,9 nettopäästö ,34 Vuosikeskiarvo 6,71 4,4, , 21 1, Kesäkeskiarvo q 48 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittariongelmien vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :22 64 Virtaamamittarin asennus :17 21, 21,3 Skaalaus ok : Virtaamamittarin SIM-kortti vaihdettu. Uusi skaalaus :7 2, 2,3 Skaalaus ok :2 2 4,8 Uusi skaalaus :8 18, 22,1 Epävarma mittaus :1 2 2,2 Skaalaus ok :4 21, 21, Skaalaus ok : ,3 Skaalaus ok :3 31, 31,2 Skaalaus ok : ,9 Skaalaus ok. Pohjoinen Latvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

197 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N 12 syksy kesä Kok. P 6,3 syksy 3 6, 4, Pohjoisen Latvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 47 l/s km ,, l/s km Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen peru pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjoinen Latvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

198 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy POLVISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Polvisuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1: Kunta Ii Kuivatusvesien laskureittiiso-savioja-vitmaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 141,1 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,33 2, , ,93 Pvk ,84 2, , ,94 6,97,8,13 39 Pvk ,6 3, ,2 Pvk ,88 3, ,84 Pvk , 3, , , ,44,77 1,11,18 66 Pvk , ,7 Pvk ,6 8, ,1 Pvk ,21 7, , 37 9, , ,19,6,47,12 84 Pvk ,1, ,29 Pvk ,9 3, , ,23 Pvk ,9 2, ,9 Keskiarvo kesä,9, , , Kesä bruttopäästö ,79 1,11 1,22,6 27 Keskihajonta,2 2, , nettopäästö ,1 Keskiarvo syksy 6,2 2, Syksy bruttopäästö ,2 Keskihajonta,1, nettopäästö 36 32,64 Vuosikeskiarvo,96 4, , , Kesäkeskiarvo q 41 ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen KiintoaineCOD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp ,4, , 44 6, Pvk1yp ,9, , Pvk1yp , , Keskiarvo kesä 6,48 8, Keskiarvo kesä Keskihajonta = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 13 Virtaamamittarin asennus :24 18,2 17,8 Skaalaus ok : Uusi skaalaus :44 13,8 14,6 Skaalaus ok : ,9 Uusi skaalaus : 1, 16,1 Skaalaus ok :2 3 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa :43 14, 14,8 Skaalaus ok : ,7 Skaalaus ok :3 24, 2,3 Virtaamamittauksen lopetus : ,7 Skaalaus ok : ,1 Uusi skaalaus Polvisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

199 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine Kok. N µgn/l kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy kesä Kok. P µgp/l, 4, 3, Polvisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy 3 2, 1, l/s km , Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Polvisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

200 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy PUKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pukasuo Vesistöalue Siuruanjoki kosteikon purkuputki: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Saarioja - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Kosteikko Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kost ,7, , 2..1 Ei pumppausta kosteikolle Näyte ei edusta turvetuotantoalueen vesiä, eikä täten sisälly laskentaan. Kost 9.6.1,92 4, , ,1 6,21,87,12 37 Kost ,7 2, ,38 Kost 7.7.1,13 2, , 23 2, ,1,13,9, 27 Kost , , ,4,13 Kost.8.1,1 2, ,1 21 2, ,17,8,23,2 1 Kost , , 4,7 14 1, , ,6,12,3,3,3 9 Kost , , , ,4,78 Kost 1.9.1, , , ,1,6 Kost 1.1.1,73 3, ,28 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,7, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä, , 123 4,3 Kesä bruttopäästö ,31 1,23,,4 14 Keskihajonta,3 12, , ,7 nettopäästö 76 1,21 Keskiarvo syksy, , Syksy bruttopäästö ,94 Keskihajonta,37 11, nettopäästö 93 2,,39 Vuosikeskiarvo, , 123 2,9 Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Kohteella ei virtaamamittausta, joten ajalle käytetty päästölaskennassa Latvasuo Yli-Iin valumatietoja. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm : Ei pumppausta. Tulvii myös saroille. Häiriötilanteesta johtuen ei pumppausta kosteikolle Pukasuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

201 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l Kok. P 3, 2, 2, 2 2 Pukasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () , kesä syksy 3 1,, 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perus JAKELU: pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Pukasuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

202 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RIEPULEHDON-MÄNTYHARJUNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Riepulehdon-Mäntyharjunsuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp2: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 42 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , , ,93 Mp , 2, , , ,8,94,47,18 33 Mp ,63 2, ,69 Mp ,7 2, ,1,46 Mp ,86 4, ,9,47 Mp ,84 6, , ,,11,73,27 99 Mp ,73 9, ,24 Mp ,71 6, ,9,29 Mp ,64 2, ,9,38 Mp ,33 2, ,1 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6, , Kevät bruttopäästö ,93 Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä 6,72 4, Kesä bruttopäästö ,8,13,2,6 17 Keskihajonta,11 2,7 2, ,1 392 nettopäästö 42 1,,16 Keskiarvo syksy 6,49 2, Syksy bruttopäästö 46 17,33 Keskihajonta,22, 9,2 34 3, nettopäästö 26 4,9 Vuosikeskiarvo 6,63 6, , Kesäkeskiarvo q 19 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Ei tuotannossa vuonna 21. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm : : 1 8, : :1 2 Omavalvontanäyte, kova sade : ,6 Virtaamamittaus aloitettu :8 7 6,1 Viikon 27 kierros jäänyt epähuomiossa ottamatta :28 1 8, :3 1 7, : , : ,7 Virtaamamittaus lopetettu Riepulehdon-Mäntyharjunsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

203 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine 6 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l 1 9 Kok. P 1 1 Riepulehdon-Mäntyharjunsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kesä kiintoaine () syksy µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Riepulehdon-Mäntyharjunsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

204 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RONISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ronisuo Vesistöalue Siuruanjoki la ap settipato MP 2: Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue 1 ha pvk ap Mp 1: Vesienkäsittelyrakenne pvk kesä, la talvi ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp , Pvk yp , , Pvk yp ,22 4, Pvk yp , Keskiarvo kesä 6, Keskiarvo kesä Keskihajonta Keskiarvo syksy 6,21 8, Keskiarvo syksy Keskihajonta Vuosikeskiarvo 6, , Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/4

205 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp , , ,24 1,7,4 43 Mp , , ,8,3 Mp , , , ,8 1,64,66,11,8 6,1 Mp ,44, , ,4 Mp ,33 9, , , , 1,7,9,16,14 16 Mp ,16 7, , , ,7,1 Mp , , , ,6 1,8,9,1,1 12 Mp ,13 8, , , ,6, Mp ,9 4, , 183 1, ,1, Mp ,16 2, , ,9 Mp2..1,91 2, , , ,26 2,7, Mp ,96 4, , ,78 Mp , , ,6 Mp ,91 4, ,67 Mp ,39 4, ,22 Mp , 7, ,87 2,37 1,49,7 1 Mp ,66 7, ,7 Mp , ,27 Mp ,6 7, ,4 1,8,93,73,38 7 Mp , , ,3,7 Mp , , ,9,62 Mp , , , ,6 3,1,1,7,41 4 Mp ,9, ,1,1 62 2,1,8 Mp ,9 2, , ,37 4,14,38,17 2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella ,8 6,8 12 6,8 2,93 1,3,12, 7, tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo talvi 6, ,4 Talvi bruttopäästö ,4 2,63,,24,1 1 Keskihajonta, 1 8, ,1 nettopäästö 6 4,6,17 Keskiarvo kevät 6, , , Kevät bruttopäästö ,2 2,11 2,32,26 Keskihajonta, , 78 13, 78 3,3 nettopäästö 72 43,69 Keskiarvo kesä 6,48 7, Kesä bruttopäästö ,48,4 1,3,1 22 Keskihajonta,27 3, 8, ,9 24 4,2 834 nettopäästö 1 14,62 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö , 3,47 1,16,44,16 17,4 Keskihajonta, nettopäästö 6 8,2,3 Vuosikeskiarvo 6, ,7 Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/4

206 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT VALUMATIEDOT SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, alue , 2.., 8.6. näytteet otettu virheellisesti talvipisteeltä Mp2, vaikka pumppaus pvk:lle oli jo käynnissä. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :1 1 Mittapato ei v-pato vaan settipato. Satanut vettä koko yön :2 1 12, :3 21, Settipato poistettu. Kunnostustöitä: kaivinkone perkasi sarkaojia : ,1 Skaalaus ok :4 28 Tulva.8.1 9:2 17, 12, :3 avopato, ei v-patoa tai settipatoa :8 18, 11, : avopato :8 8, 4, :4 ei pumppausta pvk:lle, näyte talvipisteeltä mp :18, -,6 Anturilukema korjattu :4 Näyte talvipisteeltä mp :4 4, -,6 Anturilukema korjattu : Avopato, estelaudat poistettu. Tulva jatkuu. Pumppaus pvk:lle aloitettu :2 3, -,9 Mittapatolukema lisätty : Tehty erehdyksessä laajan sijasta suppea analyysivalikko : 3, 23, :2 Pumppaus pvk:lle lopetettu :2 2 17,3 Virtaamamittaus aloitettu Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/4

207 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine talvi1128 µgn/l kevät 884 Kok. N kesä 14 syksy talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 6 syksy 3,1 2 2 Kok. P µgp/l, 4, 2 1 Ronisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v q, vrk kiintoaine () , 1 talvi 38 kevät 31 kesä syksy 3 2, 1, 1 3 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 4/4

208 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RUONASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ruonasuo Vesistöalue Iijoki pvk1 ap mp1: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Ruonaoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä/laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 77 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 4..1,49 4, , Mp1 2..1,46 2, , , ,4 2,7, Mp ,99 4, ,6 Mp ,99 4, ,4 2,91,7,21 46 Mp ,76 2, , Mp ,62, ##### ##### 1,7,6 126 Mp ,7 2, , Mp ,2 2, ,3, Mp ,84 2, 93 38, ,72,1 1,,4 72 Mp , 1, ,2,3 Mp ,76 4, , ,9,3,6,4,13 19 Mp ,3 4, ,6 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät,48 3, , , Kevät bruttopäästö ,9 2,66,3 12 Keskihajonta,2 1, nettopäästö 9 29,9 Keskiarvo kesä,82 3, Kesä bruttopäästö ,69 1,6,18 1 Keskihajonta,18 1,1 4, , 4,2 43 nettopäästö 83,94 Keskiarvo syksy,3 4, , Syksy bruttopäästö ,7,1 2,43,3 4,1 Keskihajonta,33, ,7 nettopäästö ,26 Vuosikeskiarvo,71 3, , Kesäkeskiarvo q 36 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :3 Omavalvontanäyte, tulva. Pumppukatko tulvan takia 27.. asti :12 12, 7, :1 Mp1: koko patorakenne veden alla. Mp: v-patolevy nostettu ylös :12 1, 9, :1 Omavalvontanäyte, tulva. Pumppuhäiriö :42 26,,7 Mittapatolukemassa merkkausepävarmuus :4 31 Pvk 2 ap: ei virtaamaa, ei näytettä. Virtaamamittauksen lopetus :3 3 2 Otettu myös omavalvontanäyte mp1 ja mp2 kovan sateen vuoksi. Virtaamamittauksen aloitus :1 1 9, :1 11, 6, :4 1, 8, :1 19, 14,9 Ruonasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

209 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 6 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P, 4, 4, 3, 3, 2 1 Ruonasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy 3 2, 2, , 1, 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ruonasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

210 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RUONASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ruonasuo Vesistöalue Iijoki pvk2 ap mp: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä/laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 3 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 2..1,43 2, ,82 Mp ,12 4, ,79 Mp 2.7.1,7 2, ,2 Mp ,28, ,9 Mp ,16 2, ,2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät,43 2, Kevät bruttopäästö ,82 Keskihajonta nettopäästö ,11 Keskiarvo kesä 6,3 4, Kesä bruttopäästö ,9 Keskihajonta,3 1,9 3,6 18 2, nettopäästö ,1 Keskiarvo syksy 6,16 2, Syksy bruttopäästö ,1 Keskihajonta nettopäästö 72 2 Vuosikeskiarvo,94 3, Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 Mp: v-patolevy nostettu ylös Ei virtausta, ei näytettä. Pumppu käynnistetty Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen vuoksi. Virtaamamittauksen aloitus Virtaamamittauksen lopetus Pumppaus loppunut Päästöt laskettu PVK1:n valumatiedoilla. PVK2:lla ei omaa virtaamamittaria. Ruonasuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

211 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 42 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P, 4, 4, 3, 3, 2 1 Ruonasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy 3 2, 2, 1, 1, 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ruonasuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

212 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy SAARISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Saarisuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk: Kunta Ii Purkuvesistö laskuoja-koppelo-oja-viitaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 216,2 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,6 2, , ,2 9, ,8,4 Pvk ,9 1, , ,8 1,2,97, 22 Pvk ,7, ,4 Pvk ,99 3, , ,76 Pvk ,11 2, 22 6, , ,8,18,88,3 17 Pvk ,13 3, ,2, ,3,28 Pvk ,11 2, , ,6,43 Pvk ,9 4, , ,1,8,4,6,1 29 Pvk ,7 4, ,3 8, ,8, Pvk ,2 2, , ,9 1,11 Pvk ,79 2, ,79 Keskiarvo kesä 7,4 2, , , Kesä bruttopäästö ,2,4,23,64,24 1 Keskihajonta,13 1,3 3,4 77 3, nettopäästö 17 2,,39 Keskiarvo syksy 7, 2, Syksy bruttopäästö ,4 Keskihajonta,29,4 2,1 3 1 nettopäästö 44, 1,92 Vuosikeskiarvo 7,3 2, , , Kesäkeskiarvo q 14 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :2 23 Virtaamamittarin asennus :24 14,9 14,9 Skaalaus ok : 41 39,3 Skaalaus ok :2 18, 17,7 Skaalaus ok : Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa :8 19, 16, : , Skaalaus ok :21 23,3 24,7 Virtaamamittauksen lopetus : Skaalaus ok : ,7 Uusi skaalaus :46 16,8 16,7 Skaalaus ok. Saarisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

213 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy kesä Kok. P µgp/l 3,79 1, 1,2,9 2 1 Saarisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk syksy 3,6 l/s km ,3, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Saarisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

214 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy SIVAKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Sivakkasuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-vengasoja-mertajoki-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 129,8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,46 3, , ,9 6, ,1,2 Pvk ,68 2,4 17 7,2, , 9, ,7,4,4,42,2 4 Pvk , 3, ,7,2 Pvk ,49 9, Omavalvonta- /rankkasadenäyte otettu samana päivänä kuin päästötarkkailunäyte. Ei sisällytetä päästölaskentaan. Pvk ,89 1, ,, ,8,8,64,34 23 Pvk ,63 3, , ,7 Pvk ,77 2, ,,77 Pvk ,63 4, ,1,13,38 1,1,69 47 Pvk ,74 3, , ,3,18 Pvk ,74 2, ,7,74 Pvk ,16 4, ,2 Keskiarvo kesä 6,6 3, , , Kesä bruttopäästö ,,3,6,72,1 11 Keskihajonta,14 2,2 2,2 3 3, nettopäästö 26 1,4,46 Keskiarvo syksy 6,4 3, Syksy bruttopäästö ,89 Keskihajonta,41 1,7 4, ,4 nettopäästö 44 7,2,6 Vuosikeskiarvo 6,61 3, , , Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamamittarin yhteys- ja anturiongelmien vuoksi valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : 13 Virtaamamittarin asennus :29 16, - Mittarin ja anturin vaihto : : 12,4 - Mittarin ja anturin vaihto : ,3 Uusi skaalaus :2 13,2 13,2 Skaalaus ok : 24 2 Skaalaus ok :3 17, 16,7 Skaalaus ok :3 26 Rankkasadenäyte :16 28, 31,9 Uusi skaalaus : , Virtaamamittauksen lopetus :28 16 Virtaamamittari ei lähetä dataa. Sivakkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

215 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy kesä Kok. P µgp/l 2, 1,6 1,2 2 1 Sivakkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v.21 q, vrk kiintoaine () syksy 3,8,4 l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen p pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivakkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

216 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy SYRJÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Syrjäsuo Vesistöalue Iijoki Syrjäsuo yp: Kunta Pudasjärvi Syrjäsuo ap: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä - kesä, laskeutusallas - talvi ANALYYSITULOKSET SYRJÄSUO YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Syrjä yp ,3 4, Syrjä yp ,29 7, Syrjä yp ,6 7, ,7 24 Syrjä yp ,64 8, Syrjä yp ,16 7, Syrjä yp , Syrjä yp ,2 6, Syrjä yp ,12 7, Syrjä yp ,7 2, Keskiarvo kesä 6,3 7, Kesä bruttopäästö Keskihajonta,3 2,7 6,8 1 8,7 1,6,3 176 nettopäästö Keskiarvo syksy,94, Syksy bruttopäästö Keskihajonta,26 3, ,7 nettopäästö ANALYYSITULOKSET SYRJÄSUO AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Syrjä ap 18..1,91 4, , Syrjä ap ,29 3, Syrjä ap ,3, Syrjä ap , Syrjä ap , Syrjä ap ,7 6, Syrjä ap , 7, Syrjä ap , Syrjä ap ,2 7, Syrjä ap , Syrjä ap , Keskiarvo kesä 6,46 9, , Kesä bruttopäästö Keskihajonta,3 7,9 7, ,2 23, 3, nettopäästö Keskiarvo syksy, Syksy bruttopäästö Keskihajonta,28 2,8, ,2 nettopäästö 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli Syrjäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

217 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Tarkkailupisteet Syrjäojassa pintavalutuskentän purkupisteen ylä- ja alapuolella. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset cm cm Piste Syrjä yp otettu epähuomiossa väärästä paikasta, laskeutusaltaan yläpäästä (ph,83, kiintoaine 12, COD Mn 42, Kok.N 2, kok. P 61 ) :3 Omavalvontanäyte, tulva :1 Omavalvontanäyte, kova sade. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Syrjäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

218 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy SÄÄSKISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Sääskisuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1 ap mp1: Kunta Ranua Kuivatusvesien laskureitti allas 1 ja 2 ap (Mp3) PVK1yp: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Iso-oja/Suonperänoja - Luiminkajoki - Siuruanjoki pvk2 ap (mp2): Mittapadon valuma-alue Pvk1 12 ha allas 4 ja ap (Mp) PVK2yp: Pvk2 124 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,3 2, , ,2 Mp ,73 3, , ,1 1,6,,2 2 Mp ,4 8, ,,,4, Mp ,9 4, , ,3, 1,9,8 72 Mp ,79, ,9 Mp , , Mp ,96 6, ,3, 1, Mp ,9 4, , Mp ,82, , Mp ,84 3, ,8 Mp ,66 2, ,2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,3 2, , Kevät bruttopäästö ,3,16 Keskihajonta nettopäästö 1 Keskiarvo kesä 6,68 6, Kesä bruttopäästö ,16,28 1,23,37 34 Keskihajonta,8 2,3 4, 163, nettopäästö 88 Keskiarvo syksy 6,44 3, Syksy bruttopäästö ,62 Keskihajonta,3 1, nettopäästö 99 Vuosikeskiarvo 6,8, , Kesäkeskiarvo q 22 ANALYYSITULOKSET ALLAS 1 JA 2 AP MP3 VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK1 Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Mp ,74 8, Mp ,92 7, Mp , Keskiarvo kesä 6,77 9, Keskiarvo Keskihajonta,14 3, Lupamääräysten raja-arvo % Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

219 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK2 AP MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,48 6, , ,3,43 72 Mp , ,36,61 1,82,8 11 Mp ,3 3, ,26 1,81 2,23 1,9 64 Mp ,48 4, ,63 Mp ,22 3, ,2 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella ,27 Valuma Pvk1:n virtaamadatasta tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kesä 6,68 6, Kesä bruttopäästö ,78 1,4 2, 1,4 1 Keskihajonta,3 4, nettopäästö 133 Keskiarvo syksy 6,3 4, Syksy bruttopäästö ,43 Keskihajonta,18,9 7, ,9 nettopäästö 84 Vuosikeskiarvo 6,, Kesäkeskiarvo q 21 ANALYYSITULOKSET ALLAS 4 JA AP MP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK2 Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Mp ,79 7, Mp , Mp ,4 4, Keskiarvo kesä 6,72 9, Keskiarvo Keskihajonta,36, Lupamääräysten raja-arvo % 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamamittaus pvk 1 mp1:llä. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :2 31 Mittapadolla padotusta : 17,8 16, : :4 16, 1, : : 19, 18,4 Padottaa, pintojen ero 4 cm :1 2 17,3 Padotusta. Virtaamamittaus aloitettu :2 24, 2, :1 16 1,7 Padotusta : 23,7 23, :4 28,4 28,1 Padotusta Virtaamamittaus lopetettu Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

220 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine mp1 3 4 Kok. N mp kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l Kok. P mp1, 4, 4, 2 Sääskisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus mp1 () v. 21 q, vrk kesä 3, 3, syksy 3 2, 2, , 2 1 1,,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Ranuan kunta/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lap pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

221 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy TAKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Takasuo Vesistöalue Iijoki la1 ap mp1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kongasjärvi - Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Kongasoja - Tuulijärvi - Iijoki Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 4..1,61 2, , 874 1, Mp ,86 7, , Mp ,2 7, Mp , Mp , Mp , Mp ,6 2, 21 36,8 Mp ,7 2, 21 34,3, 8,6 2, 12 Mp ,98 6, Keskiarvo kevät,74 4, , 874 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta,18 3, , nettopäästö Keskiarvo kesä, Kesä bruttopäästö Keskihajonta, ,6 43 7,1 7 22,7 119 nettopäästö Keskiarvo syksy,13 3, ,3, 14 2, 12 Syksy bruttopäästö Keskihajonta,74 2, nettopäästö Vuosikeskiarvo, , 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Näytteenottopaikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Tien alittavaan rumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat, eli kuormituslaskentaa ei tässä tapauksessa tehdä. pvm Huomautukset pvm Huomautukset 4..1 Koko patorakenne veden alla. Näyte altaasta Ei virtausta, ei näytettä Omavalvontanäyte, kovat sateet Näyte tien alittavasta rummusta Padottaa Näyte tien alittavasta rummusta Ei virtausta, ei näytettä, Näyte tien alittavasta rummusta..8.1 Ei virtausta, ei näytettä. Takasuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

222 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 4 Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy kesä Kok. P syksy kesä 34 mgo 2 /l COD Mn syksy 26 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Takasuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

223 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy TEERILAMMENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Teerilammensuo Vesistöalue Siuruanjoki Pvk1 yp: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Sumuoja - Korpijoki - Siuruanjoki Pvk1: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 182, ha ANALYYSITULOKSET PVK1 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 4..1,97 1, , Pvk1yp ,79 2, , Pvk1yp , , Pvk1yp 8.6.1,99 4, , Pvk1yp , , Pvk1yp.8.1 6, Pvk1yp , , Pvk1yp , Keskiarvo kevät 6,46 4, ,2 Keskiarvo kevät Keskiarvo kesä 6, ,6 Keskiarvo kesä Keskiarvo syksy 6, Keskiarvo syksy Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

224 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,96 2, 3 4, 6,7 1 2, , ,23,31,68, Pvk ,1 2, ,3, 16 2, 13 1, ,94,7 1,81,23 13 Pvk1 4..1,7 2, ,2, 18 2, 11 1, ,2,42 1,,17 91 Pvk ,71 2, , ,92 Pvk ,78 2, ,4, 13 2, 911 1, ,17,19,49,8 3 Pvk1 2..1,87 2, , ,3 Pvk ,1 3, ,,9 13 3, ,21,1,33,8 34 Pvk ,1 4, ,49 Pvk ,9 2, ,38 Pvk ,19 2, , 18 2, ,39,1,3,4 37 Pvk ,9 8, ,,23 Pvk ,17 6, , 21, ,3,1,6,24,6 32 Pvk ,2 6, , ,6,29 Pvk ,8 4, , 21 4, , ,8,23,3,13,3 18 Pvk ,99 6, ,6,17 Pvk ,68 4, , , 1,4,1 168 Pvk ,64 2, , ,23 Keskiarvo kevät 6,1 2, ,,4 1 2, , Kevät bruttopäästö ,3,26 1,2,1 64 Keskihajonta kevät,4,21, 97 1,7,9 2,, nettopäästö 79 Keskiarvo kesä 6,9 4, ,2 21 3,6 219 Kesä bruttopäästö ,14,,29,3 18 Keskihajonta kesä,1 2,1 8, , 4,7 1,3 697 nettopäästö 3,6 Keskiarvo syksy,77 4, , 229 Syksy bruttopäästö ,88,3,4 4 Keskihajonta syksy,19 2, , nettopäästö Vuosikeskiarvo 6,1 3, , , Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :4 26 Virtaamamittari asennettu. Padotusta :4 22 2,4 Uusi skaalaus : 42 42,4 Padotusta. Skaalaus ok :22 21, 22,3 Skaalaus ok : ,3 Padotusta. Skaalaus ok :4 16, 17,1 Skaalaus ok : , Padotusta. Skaalaus ok : ,7 Skaalaus ok : 31 26,4 Uusi skaalaus :46 1, 16, Skaalaus ok : ,4 Skaalaus ok :2 17, 18, Skaalaus ok : 36 36,7 Skaalaus ok :2 17, 17,6 Skaalaus ok : 3 Ylivalumanäyte :8 28, 31, Uusi skaalaus :3 1, 16,8 Uusi skaalaus. Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

225 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kevät 4,7 Kiintoaine kesä,1 syksy 3, kevät 884 Kok. N kesä 14 12,9 syksy µgn/l kevät 31 Kok. P kesä syksy 3 3, 2, 2, 1, 1, Teerilammensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () ,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

226 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy VAARAOJANLATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Vaaraojanlatvasuo Vesistöalue Siuruanjoki pvk1: Kunta Oulu Purkuvesistö laskuoja-vaaraoja-hirvasoja-siuruanjoki pvk1 yp: Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 121,6 ha ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK1 Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 9.6.1, Pvk1yp , Pvk1yp , Pvk1yp , Keskiarvo kesä 6, Keskiarvo Keskihajonta,33 2,7, ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk ,22 4, , ,87 Pvk ,32 2, , ,18 4,4 2,47 1,78 6 Pvk ,2 4, ,93 Pvk ,36 6, ,49 Pvk , , ,6,18 4,9 3, Pvk , ,38 Pvk ,26 7, , , ,17,8 3,31 3,1 119 Pvk ,86, , ,7 1,11 Pvk ,1 1, , ,2,7 Pvk ,73 3, ,3 Pvk ,76 1, ,3 6,8 8, ,9,26 Keskiarvo kesä 6,21 7, , 217 1, Kesä bruttopäästö ,27,61 3,62 1,16 7 Keskihajonta,1,1 4, nettopäästö 183 6,8 3,12 Keskiarvo syksy,94 2, Syksy bruttopäästö ,9 Keskihajonta,3 1,6 4,2 16,7 nettopäästö 73 3,7 1,29 Vuosikeskiarvo 6,12 6, , 217 1, Kesäkeskiarvo q 29 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Valumatiedot ajalle SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm :2,4 Virtaamamittarin asennus Poikkeuksellisesti näytteet otettu yp ja ap sekä lisäanalyyseinä tehty sulfaatti, Red/Ox ja happi : RedOx- ja happitulokset erillisellä tulosteella. Liite :3 33 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa :43 14,3 Ap-näyte alapuolisesta rummusta :3 14,6 1,3 Skaalaus ok :4 24,7 2,8 Virtaamamittaus lopetettu :1 2 22,1 Kaivossa korkea rikkivetypitoisuus, mikä vaikeutti näytteenottoa. Vedenkorkeuden mitta epätark :3 9, Viikon 3 kierros jäi tekemättä kaivossa olevan korkean rikkivetykaasupitoisuuden vuoksi :46 16,2 19,9 Uusi skaalaus :1-12,7 Ap näyte otettu rummun päästä, kaivossa korkea rikkivetykaasupitoisuus : 18, 16,3 Uusi skaalaus. Rikkivetykaasupitoisuus kaivossa tuuletuksen jälkeen 13 ppm. Vaaraojanlatvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

227 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine syksy 3, kesä 14 Kok. N µgn/l syksy µgp/l Kok. P , 7, 2 1 Vaaraojanlatvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () kesä syksy 3, 2, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vaaraojanlatvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

228 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy VIIDANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TUOTANTOVAIHEEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Viidansuo Vesistöalue Siuruanjoki Haaranoja (Haa): Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Pvk 1 ap Mp6: Vesienkäsittelyrakenne pvk 1 kesä/pvk 2 talvi Hopiaoja - Haaralampi - Haaraoja - Mertajärvi - Mertajoki - Siuruanjoki Pvk yp: Mittapadon valuma-alue 187 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 %, % 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp , Pvk yp , , Pvk yp ,6 8, , Pvk yp , Pvk yp , ,8 77 1, Pvk yp , Keskiarvo kesä 6, ,9 Keskiarvo kesä Keskihajonta,26 8,3 6, ,2 Keskiarvo syksy 6, Keskiarvo syksy Keskihajonta Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

229 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET HAA/MP6 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 %, % 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Haa ,3 4, , Haa ,43 3, 3,3 2 31, , 12 1, Haa ,27 8,6 6, , Haa ,21 8,6 3, , Haa ,31 4, , Haa ,12 6, , Haa ,41 2, , 17 1, Mp ,39 1, , 61 1, , ,9,2 128 Mp ,26 2, 17 8, , , ,93 1 2,9,24 73 Mp ,28 2, ,6 1, , Mp , , ,8 1,67,1,13 34 Mp , 2, , ,41 Mp ,7 2, , , ,6 1,4 11,3,,1,1,, Mp , , ,7 34,2,1 1,2,1 Mp ,2 7, ,1 17 2, ,2 1,3,2,1,,,,,4 Mp , ,7 7,4 2,3,1 Mp ,44 4,4 22 1,, 1 2, , ,9,3,3,8,1 9,2 Mp ,62 2, ,7,1 Mp ,44 2, ,32 Mp ,48 2, , ,26 3,6,38,13 3 Mp ,89 2, ,8,17 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo talvi 6,1 6,2 4, ,4 Talvi bruttopäästö Keskihajonta,34 2,8 1,9 3, ,9 nettopäästö Keskiarvo kevät 6,31 1, ,3 62 1, Kevät bruttopäästö ,94 7,32 1,89,21 3 Keskihajonta,7,2 3, ,1,7,3 6,4 nettopäästö 89 Keskiarvo kesä 6, , , Kesä bruttopäästö ,8,18,14,12,1 4,8 Keskihajonta,9 9, ,7 668 nettopäästö 27,3 Keskiarvo syksy 6,61 2, ,3 117 Syksy bruttopäästö ,3,83,3,3 6,9 Keskihajonta,2,2 7,6 18 1,6 nettopäästö 24 2, Vuosikeskiarvo 6,37 6,2, ,3 Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm :4 3 Pumppaus käynnissä :7, 3, : : 4, 3, :3 6, :1 3, 4, :27 6, :48 28, 2, : 12 9,9 Virtaamamittauksen aloitus :2 36, 36, :4 7, 4, :1 27,8 27, : 2, 1,7 Skaalaus ok :28 27, 24,8 Virtaamamittauksen ja pumppauksen lopetus Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

230 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 4 2 Kok. N talvi1128 kevät 884 kesä 14 syksy talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 2 µgn/l 8 Kok. P 4 2 Viidansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v kesä 3 2 q, vrk kiintoaine () talvi 38 kevät 31 syksy µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

231 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy VIITASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh , fax JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Viitasuo Vesistöalue Siuruanjoki rhk1yp: Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja-pahaoja-viitaoja-siuruanjoki rhk1: Vesienkäsittelyrakenne Ruokohelpikenttä Mittapadon valuma-alue rhk1 yp: 9,9 ha rhk1: 1,7 ha ANALYYSITULOKSET RHK1YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk1yp ,69 8, 6, , ,67 Rhk1yp , ,43 Rhk1yp , , , ,32 Rhk1yp , , ,6 Rhk1yp , ,7 7, ,3,61 Keskiarvo kesä, , Kesä bruttopäästö ,2 Keskihajonta 1,, 8, nettopäästö 296,9,87 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö 87 81,3,61 Keskihajonta nettopäästö 81 2,2,49 Vuosikeskiarvo, , Kesäkeskiarvo q 22 Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

232 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET RHK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk ,43, , , Rhk , , ,24 Rhk , , ,1 7, ,81 Rhk , ,8 1, ,2,28 Rhk ,29 7, ,,4 2,3,9,3,4 Keskiarvo kesä 6, , Kesä bruttopäästö ,13 Keskihajonta, nettopäästö 282 7,6 2,98 Keskiarvo syksy 6,29 7, Syksy bruttopäästö 2,3,9,3,4 Keskihajonta nettopäästö 2,,1,3 Vuosikeskiarvo 6, , Kesäkeskiarvo q 8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT RHK1 YP RHK1 pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi cm cm cm cm : 2 Virtaamamittarin asennus :1 38 Virtaamamittarin asennus :39 19 Anturi asennettu uuteen syvyyteen :,6 4,8 Anturi asennettu uuteen syvyyteen : 21 2,1 Skaalaus ok :4 Padotusta. Skaalaus ok :31 11,6 11, Skaalaus ok :4 1 2,3 Uusi skaalaus :36 7,8 7, Skaalaus ok :4,2 4,9 Uusi skaalaus :1 11, 1,2 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopettaminen : 1, -1, Uusi skaalaus. Virtaamamittauksen lopettaminen 3.9. Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

233 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE kesä,1 Kiintoaine, rhk syksy 3, kesä 14 Kok. N, rhk1 syksy Kok. P, rhk Viitasuo rhk1 yp Viitasuo rhk1 Viitasuon valuma (l/s km 2 ) kesä syksy 3 l/s km 2 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

234 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ÄLLINSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ällinsuo Vesistöalue Iijoki la1 ap mp1: Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue 27 ha Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Puhdistusvaatimukset Kiintoaineen pitoisuusraja 1 sulan maan aikana ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,31, , Mp ,74 6, , ,1 1,34 2,4,64 81 Mp , ,4,41 Mp ,1 6, ,1, 31 7, ,1,4,3,17,4 6,1 Mp ,92 3, ,8,8 Mp ,9 3, ,3,12 Mp ,14 4, ,8, ,2,4,3,14,6 4,6 Mp ,7 9, ,,21 Mp ,71 9, ,,6 Mp ,6 3, ,3 Mp ,31 4, ,8,1 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella ,9, tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 6,31, , Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö ,4 Keskiarvo kesä 6,92 7, , Kesä bruttopäästö ,1,23,49,12 1 Keskihajonta,17,6 2,3 6,6 9,2 2,9 1,6 27 nettopäästö 14 3,1,17 Keskiarvo syksy 6,84 6, Syksy bruttopäästö 49 13,8,28 Keskihajonta,32 3,2 1, ,9 nettopäästö 41 1,6,11 Vuosikeskiarvo 6,84 6, , , Kesäkeskiarvo q 7 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm FM Kemisti, Tarja Ollin puolesta Tarja Mettänen LISÄTIEDOT valumatiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Ajalle käytetty Murtosuon valumatietoja, koska Ällinsuon virtaamamittarin data ei padotuksesta johtuen ollut luotettavaa. Näytteenottopisteenä toimiva laskeutusallas 1 sijaitsee pintavalutuskentän alapuolella. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : Näyte otettu laskuojasta altaiden alapuolelta. Pumppaus kentälle aloitettu tällä päivämäärällä :2 4, 4, Padottaa : 3 Padottaa Ei virtausta, ei näytettä :1 34, :8 34, 36,8 Padottaa :2 27 3,3 Padottaa :2 Omavalvontanäyte, rankkasade Padottaa. Ei virtaamamittaria :2 Tulva, padottaa, ei virtausta, ei näytettä ,2 3,9 Padottaa. Virtaamamittari asennettu altaalle : 27,8 29, Padottaa :1 2, 19,7 Skaalaus ok. Padottaa. Ällinsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

235 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine Kok. N kesä,1 syksy 3, kesä 14 syksy µgn/l kesä Kok. P, 4, 3, 4 3 Ällinsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () syksy 3 2, , 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ällinsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

236 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ÄMMÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh , fax OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ämmänsuo Vesistöalue Siuruanjoki la1 ap mp1: Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Jänisoja - Siuruanjoki pumppuallas 2: Vesienkäsittelyrakenne kasvillisuuskenttä kesä/la talvi Mittapadon valuma-alue 79 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp ,1 4, , ,,39 Mp ,42 8, ,14 4,84 1,73 1, 61 Mp ,67 6, ,36 Mp , ,2,66 3,37 1, Mp ,82 9, ,6,63 Mp ,9 8, ,43 Mp , , ,3,64,,92,62 7 Mp , 9, ,3,83 Mp , ,7,96 Mp ,12 6, ,3 Jakson ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue Keskiarvo kevät 7,1 4, , Kevät bruttopäästö ,,39 Keskihajonta nettopäästö 2 2,7,2 Keskiarvo kesä 6,68 8, Kesä bruttopäästö ,73 1,1 1,61, 48 Keskihajonta,17 1,3 3,1 148, nettopäästö 1 7, 1,18 Keskiarvo syksy 6, Syksy bruttopäästö ,12 Keskihajonta,21 8, nettopäästö ,29 Vuosikeskiarvo 6,63 8, , Kesäkeskiarvo q 26 ANALYYSITULOKSET PUMPPUALLAS 2 VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pumppuallas ,41 8, Pumppuallas ,82 9, ,7, 38, Pumppuallas , Keskiarvo 6,24 1, Keskiarvo Keskihajonta,37 3, pvm FM Kemisti, Tarja Olli Ämmänsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

237 l/s km IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Kohteella ei virtaamamittausta, joten ajalle käytetty päästölaskennassa Latvasuo Yli-Iin valumatietoja. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm : :4 1, : : 17, : :39 23, : : : : Kiintoaine 7 2 Kok. N kesä 14 syksy 1428 syksy kesä,1 syksy 3,1 syksy 3,1 2 1 kesä 14 µgn/l Kok. P 8, 7, 6, 2 2 Ämmänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () kesä syksy 3 syksy 3, 4, 3, 2, 1, 1 1 syksy , µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perust JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ämmänsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

238 VESISTÖTUTKIMUS Liite 3. Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ahvensuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 977 Ahvenojan suu Ao Ahvensuon ap Ahvensuon laskuoja Ahl Ahvensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Ao,2,34 1, <1, 4, ,3 223,,2, 3, Ahl2,1 4,8 2, < <1, 2, ,2,1,2 3, Ao,2,87 1,8 86 8, ,2 7 7, 31 8,9 263,4 >,4 1, Ahl2,2,12 2,4 61 6, ,2 71 <, ,4 >,4 13, Ahl2,1,2 2,4 66 6,9 7, <, >,2 13, Ao,1, 2, 78 7, >,2 14,8 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Juha Salonen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

239 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Ii- ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Haukkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9821 Iijoki Pahkakoski I Haukkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l I46 1,, 2, , <1,, ,2 12 1,, I46,3 6,48 2,6 86 8,3 7, , >1,2,7 16, I46,6 6,7 2, 89 8, ,8 37 <, 24,7 112,6 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

240 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt, Turveruukki Oy, Heini-Honkisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 822 Näätäoja Nä Heini-Honkisuon ap Honkioja Ho Honkioja Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Nä1,3,48 1, <1, 2, ,7 916,6,6 2, Ho1,2,8 1, <1, 2, <2, 391,, 1, Nä1,3 6,7 4, 76 8,1 8, , ,6,6 12, Ho1,3 6,43 3,4 73 7, 9, , 1 9,7 19 <2, 134,8,6 14, Nä1,2 6,79 4,2 71 7, ,,4 11, Ho1,2 6, 4,3 62 6, , 64 9,9 29, 3,3,2 13,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

241 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pudasjärven Turvetyö Oy Ranuantie PUDASJÄRVI Iijoen ja Siuruanjoen yt; Pudasjärven Turvetyö, Iso-Ahmasuo, vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9629 Pääoja Po Iso-Ahmasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Po,3,4 1, , <1, 2, ,4 833,6,3,6 1, Po,3,98 2,2 78 8,3 <, ,6,6 12, Po,2 6,18 2,7 71 7, ,4 14, 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

242 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Iso-Jännesuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 976 Ahvenoja Ao Iso-Jännesuon ap. 977 Ahvenojan suu Ao Ahvensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Ao3,2,76 1,4 72 8,2 7, <1, 6, , 237,8,2,8 9, Ao,2,34 1, <1, 4, ,3 223, 3, Ao,2,87 1,8 86 8, ,2 7 7, 31 8,9 263,4 >,4 1, Ao3,2 6,83 4,7 82 8, , ,,3 14, Ao,1, 2, 78 7, >,2 14, Ao3,1,99 1,8 2, ,8 8 <, 38 6, 274,2 16,6 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Jyrki Salo R : Näytteenottajana Jyrki Salo. R : Näytteenottajana Juha Salonen R : Näytteenottajana Juha Salonen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

243 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Iso-Pukasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 949 Mertajoki yläosa Me Iso-Pukasuon yp. 9 Mertajoki keskiosa Me Iso-Pukasuon yp. 91 Mertajoki Riihelänsilta Me Iso-Pukasuon ap. Analyysit ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me1 1, 6,9 1, , <1, <2, , 1 1, 1, 1, Me24,1,41 1, <1, 2, <2, 17,1,6,7 1, Me24,3,9 2,7 66 6, <, , 73 7,6 3 8, 38,7,7 1, Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, , 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1, Me1,4,71 1,9 64 6,6 <, , 9 <, 33 7,4 27 1,2,7 14, Me11 1,,1 1, , <1, 1, ,1 973,7, Me24,2 6,42 4,4 62 6, ,4,4 13, Me11,3,77 2, 64 6, ,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14, Me1,3,77 2,1 63 6,3 8, 3 3 4,8 64 <, ,8,7 1, Me24,2 6,3 4,1 4, ,4 13, Me11,1 6,1 2,7 8, <, ,4 16, Me1,1 6, 2,6 6 6, ,3 14,8,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

244 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Iso-Rytisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 974 Halaojan suu Hal Iso-Rytisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Hal,6,87 2,2 72 9,4 4, <1, 3, ,4 19 1,2,6,8 3, Hal,1 6,38 2,4 83 8,4 <, ,4 9 7,4 36 9,4 2, 1, Hal,3 6,62 3,2 78 8, , 62 7, ,3 14,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

245 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Isosuo Kollaja, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9738 Kumpuojan suu Iso ap Isosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Iso ap,6,9 1, , ,6 4, ,2 1 >1,2,6,8 3, Iso ap,4 6,39 2,1 7 7, , 6 <, 39 8, ,,8 16, Iso ap 6, 2, 68 6, ,6 66, ,3, 18,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

246 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kaartosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 969 Mertajoki keskiosa Me Kaartosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, , 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1, Me11 1,,1 1, , <1, 1, ,1 973,7, Me11,3,8 2, 64 6, ,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14, Me11,1 6,6 2,7 8, <, ,4 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

247 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kalliosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit YKJ Vesistöalue Selite 93 Ylempi Kallio-oja, suu Ka Kalliosoiden ap. 94 Kissapuro, suu Kis Kalliosoiden ap. 9 Alempi Kallio-oja, suu Ku Kalliosoiden ap. 96 Siuruanjoki Ala-Siurua S Kalliosoiden ap. Analyysit ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Ka1,8,9 2, <1, 2, <1,6,8,9 3, Kis1,3,94 2, <1, 3, ,6,3,6 3, Ku,6,82 2, ,4 9, ,2,6,9 2, Ka1,2 6,78 4, 79 8, ,, 12, Kis1,1 6,38 3, 7 7, ,, 13, Ku,1 6,91 4,8 82 8, ,2,2 12, S44,1 6,3 2,3 82 8,1 7, , 61 8, ,4,4 1, Ka1,3 7,2 8, 82 9, , ,4 1, Kis1,2 6,6 4,9 7 8, ,3 11, Ku,2 7,2 6, 72 8, , ,3 1, S44,3 6, 2,9 82 8, , , 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottaja Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

248 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kapeimmansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9691 Mertajoki keskiosa Me Kapeimmansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, , 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1, Me11 1,,1 1, , <1, 1, ,1 973,7, Me11,3,8 2, 64 6, ,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14, Me11,1 6,6 2,7 8, <, ,4 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

249 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Koivu-Loukassuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9734 Iijoki Kipinä I Koivu-Luokassuon yp. 973 Iijoki Haapakoski I Koivu-Loukassuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l I7,3 6,24 2,3 23 3,2, <1, 3, ,1 88,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , ,2 1, I7,3 6,7 2,3 82 8, ,3 42 <, 26,4 13 >1,2,8 1, I8,3 6, 2,6 82 8,2 7, , 64, , I7 1, 6,86 2,6 8 8, , , , 17, I8 1, 6,81 2, 8 7, , , ,3 17,1 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottaja Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

250 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kortesuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit YKJ Vesistöalue Selite 9614 Syväoja Juustolan yp. Sy Kortesuon ap. 961 Syväoja Kortesuon yp. Sy Kortesuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Sy4,3,46 1,8 72 9, 8, ,8 19,7,3,7 6, Sy,1,13 1,8 7,2 4, <1, <2, <, 24 3, 141,4,1,4 4,2 1, Sy4,1 6,17 3,9 2, ,, 13, Sy,1,4 2,7 27 3, 9, , 69 <, ,3,3 1, Sy4,1 6,6,3 48, , ,3 14, Sy,1 6,2 3,7 21 2, , ,2 11,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Olavi Pusa. R : Ilman lämpötila: 16 C Tuuli m/s Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

251 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Koutuansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 1394 Koutuansuo yp Kouyp Koutuansuo ap Kouap Koutuanjoki Kou Koutuansuon alap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Alkaliniteetti *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Virtaama Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 321:1979 / ± 4% SFS-EN 27888:1994 / <2: ± 14% >2: ± 4% SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% 11732:2 / <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% 134-1:29 / ± 11% SFS 336:1981 / ± 12% 7887:212 / <3: ± 3% >3: ± 13% sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / <2: ± 26% >2: ± 13% Sisäinen menetelmä, titraus ph 4, ja 4,2 / ± 9% 119-1:1998 / ± 18% 1339:1997 / <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% :2 / <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% :2 / <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% :2 / OUL <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,,,2 1, mg O2/l mg Pt/l Kou1,2 4,92 2,1 71 9, 4,1 2 2 <1, 1,6 41 <, 18 4,6 1 1,2,2 1,2 3, Kou1,,48 2,4 68 6,9 7, <, ,, 14, Kouyp,74 2,1 66 6,4 33 1, ,8,4 79 <, ,8,4 16, Kouap,64 2,4 6,9 7, 2, ,, 71 <, ,,4 16, Kou1,2 6,8 3, 76 7, , , 14, Kouyp,2 6,34 2,7 66 6,7 26, ,, ,4 14, Kouap,1 6,14 3, 66 6,7 18 1, ,4,13 73 <, ,4,4 1,2,1 1,,,1 mmol/l, 3, 2, 2, m m m C m/s Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

252 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kuikkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9732 Pikku-Martimojoki Las Kuikkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Las,3,6, 81 9, <1, 4, <2, 12 1,1,3,9 8, Las,2, 7,8 88 7, ,9 328,9,9 21, Las,1 6,72 7,4 96 8, ,4 36 7,3 93,9,1,3 21,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Olavi Pusa. R : Ilman lämpötila: 16 C Tuuli m/s Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

253 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kupsussuon vesistötarkkailu 214 alk. Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 82 Kupsussuon laskuoja Kup Kupsussuon alapuolella 826 Siuruanjoki Pitkäperä SiuP Kupsussuon alapuolella Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste Happi, liuennut Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Kup1,1 6,28 3, , 9, ,4 3, SiuP,3, 1, ,4 6, ,6 1, Kup1,2 4,11 8,4 86 8, , ,4 >,4 14, SiuP 1, 6,7 2,3 1 9, ,4 43 8,8 28, , 17, Kup1,1 7, , , ,3,3 12, SiuP,3 6,7 3,2 92 8, ,2,3 18,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

254 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kynkäänsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9499 Vitmaoja alaosa Vit Kynkäänsuon alap. 9 Kynkäänoja alaosa Ky Kynkäänsuon alap. 91 Viitaoja 3 Vii Kynkäänsuon alap. 92 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Kynkäänsuon yläp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste Happi, liuennut Sähkönjohtavuus Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Vit,1,73 1, , <1, 2, ,7 142,1,4, Ky,3,97 2, <1, 6, ,3 1, 1, Vii3,3,92 2, <1,, ,3 1, 1, Vii,3 6,13 2, <1, 7, ,3,8, Vit,3 6,48 3, 77 8, 8, , ,7 11, Ky,1 6,9,6 84 8, , ,4,4 13, Vii3,3 6,66 4,6 77 8, ,2 1, 12, Vii,1 6,82,7 7 8, ,4,4 13, Vit,2 7,,3 8 8, , ,2,4 13, Ky,2 7, , , ,2,4 1, Vii3,1 7,19 9,4 72 8, , ,1,4 8, Vii,1 7,26 9,4 82 9, , ,1,3 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Ilman lämpötila: 14 C Tuuli 1 m/s, Suunta R : Näytteenottajana Olavi Pusa. R : Näytteenottajana Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

255 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt, Turveruukki Oy, Kärppäsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 949 Puro-oja Pu Kärppäsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Pu,1,64 2, , ,4,1,4, Pu,1 6,8 4, 83 8, ,2,2 1, Pu,2 6,99,2 78 8, ,2,3 14,4 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

256 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kääpäsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9696 Mertajoki yläosa Me Kääpäsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me24,1,41 1, <1, 2, <2, 17,6, Me24,2,67 2, 67 7,1 <, , 4 <, 3 9,2 33,4,4 12, Me24,2 6,34 4,1 4, ,4,4 13,3 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Merja Vierelä. R : Ilman lämpötila 11 C Tuuli 1 m/s, Suunta 4 Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

257 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Lampisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9729 Iijoki Kipinä I Lampisuon yp. 973 Iijoki Haapakoski I Lampisuon ap Mertajoki Me Lampisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me19,2,2 1, , <1, <2, , 11,2 4,6 1, Me19,4,88 2,2 6 6, , , ,1,8 1, I7,3 6,24 2,3 8 11, <1, 3, ,1 88,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , ,2 1, I7, 6,79 2,2 86 8, ,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17, I8 1, 6,71 2,2 89 8, <2, 3 <, 2 3, ,4 16, I7 1, 6,86 2,6 8 8, , , , 17, I8 1, 6,81 2, 8 7, , , ,3 17, Me19,3,99 3, 8, , ,6,4 16,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näkösyvyys: Tulva niin voimakas, ettei ollut mahd. päästä riittävän lähelle mittaa. MV Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

258 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Latvasuo Yli-Ii, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9728 Pirttiojan suu P Latvasuon I ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l P1,2,77 3, <1, <2, ,7 19,,2, 3, 1, P1,1 6, ,1 9, , 14, P1,3 6,9 6,9 62 6, ,2,3 14,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

259 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Lavasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9726 Iijoki Kipinä I Lavasuon yp Iijoki Haapakoski I Lavasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l I7,3 6,24 2,3 8 11, <1, 3, ,1 88,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , ,2 1,1 1, I7, 6,79 2,2 86 8, ,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17, I8 1, 6,71 2,2 89 8, <2, 3 <, 2 3, ,4 16, I7, 6,78 2,4 82 8, , ,8 971,,6 16, I8 1, 6,81 2, 8 7, , , , 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

260 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Lehdonsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9623 Vuonnanoja Vuo Lehdonsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Vuo,1,27 1,2 61 8, <1, 2, , 448,3,1,3 1, Vuo, 7,16,3 8 8, , ,9 172, 16, Vuo, 6, , ,2 6 <, 3 6, 18,9 19,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

261 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Leväsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 962 Panumaoja 1 Pa Leväsuon ap Panumaoja Panumaj. läh. Pa Leväsuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Pa1,8,9 1, 71 9, <1, 6, ,7 22 1,8,8,9 4, Pa13,, 1,4 7 8, <1,, ,8 2 1,, 1,, Pa1,4 6, 1,8 81 7,9 6, , 46 6,8 224,8,8 16, Pa13,3,94 1,7 86 8,3 7, , 6 <, 44 4,9 21,6,6 17, Pa1,1 6,1 2,1 77 7, ,8 3 6, ,4 1, Pa13,1 6,22 1,9 8 8, , <, 41 6,6 222,4 16,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

262 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Luisansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 972 Hirvikivenojan suu Hir Luisansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Hir,2,7 1, , <1, 2, ,4,2,4 2, Hir,2,8 2,4 8 8, ,4 >,4 14, Hir,1,73 2, 68 7, ,1,3 14,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

263 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Matkasuo Pudasjärvi, vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9697 Korpijoki alaosa Kj Matkasuon ap Siuruanjoki Saarikoski S Korpijoen yp Siuruanjoki Ala-Siurua S Korpijoen ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Kj,2,39 1, , <1, 2,4 39 6,6 22,8 122,2 1,, S4 1,,93 1, <1, 4, ,, S44,3 6,23 1, <1, 3, ,2, Kj 6,1 2,9 8 8, ,6 63 <, ,4 1, Kj,4 6, 2,2 83 8, 6, , <, ,4,7 14, S44,1 6,3 2,3 82 8,2 7, , 61 8, ,4,1,4 1, S4,2 6,62 2,7 83 8, , ,4 1, S44,3 6,48 2,9 82 8, , , 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottaja: Merja Vierelä R : Näytteenottaja: Merja Vierelä R : Näytteenottaja: Merja Vierelä Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

264 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Murtosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9716 Kivarinjoki Ki Murtosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Ki16 1,,16 1, <1, 4, , 1,, Ki16,4 6,4 3,3 73 7, ,9,4, 14, Ki16,3 6,29 2,8 7 7, , >1,2,7 13,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

265 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Olki-Peurasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9676 Koutuanoja Kout Olki-Peurasuon ap Ylä-Koutuanjärvi Ykj Olki-Peurasuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Kout11,2,48 1,9 71 8, <1, 4, ,,2, 6, Ykj,3,8 1,6 82 9,4, <1, 7,3 3, ,8,3,8 9, Kout11,3,99 2,7 61 6, ,6,6 12, Ykj,3 6,2 2, 9 8,6 8, <, ,7,7 17, Kout11,1 6,41 3, 62 6, , ,3 1, Ykj,1 6,32 2,7 88 8, <, ,3 2,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottaja Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

266 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yt; Vapo Oy, Palosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9822 Koutuanjärvi Kouj Palosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Kouj,2,77 1,7 76 9,2 8, <1, 2,4 41 8,8 27 6,2 133,2 6, Kouj,2 6, 2,1 76 7, ,6 73 <, , 1, 16, Kouj,3 6,2 2,6 64 6, , 9 <, , 1,6 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

267 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Pikku-Saarisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 97 Hepo-oja He Hepo-ojan ap. 971 Hepo-oja He Hepo-ojan yp. 972 Vitmaoja alaosa Vit Vitmaojan ap. 973 Vitmaoja yläosa Vit Vitmaojan yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l He3,3,6 1, <1, 2, <2, 11 1,1,3,9 3, He7,3,19 1, , <1, 2, 37 <, 1 <2, 91 1,,3,8 3, Vit,3,26 1, 8 11, ,, , 19,3,8 2, Vit1,3,8 1, , <1, <, 17 2,2 949,3,8 2, He3,4 6,38 4,3 76 7, ,1,4,6 1, He7,3,88 2,7 6,6 8, <, 24 6,2 12,,3, 1, Vit,3 6,84 4,8 7 7, ,4,3,4 14, Vit1,3 6,19 3,9 6 6, <, ,1,3,6 1,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

268 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt;vapo Oy/Kuiva-Turve, Pohjoinen Latvasuo, vesistötarkkai Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 96 Sula-oja Su Pohjoisen Latvasuon ap. 961 Vitmaoja yläosa Vit Pohjoisen Latvasuon yp. 962 Vitmaoja alaosa Vit alap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Su,,17 1, <1, 2, <2, 842 1,1, 1,1, Vit1,3,8 1, , <1, <, 16 2,2 949,3,8 2, Vit,3,26 1, , ,, , 19,3,8 2, Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6, , ,9,3,6 12, Vit,2 6,8 4,4 8 8, ,,2, 12, Su,2 7,24 7, 81 9, , ,2,4 9, Vit1,3 6,1 4,2 63 6, <, ,3, 12, Vit,3 7,,3 8 8, , ,2,4 13,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

269 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Polvisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 963 Vitmaoja yläosa Vit Polvisuon yp Vitmaoja alaosa Vit Polvisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Vit1,3,8 1, , <1, <, 1 2,2 949,3,8 2, Vit,3,26 1, 81 11, ,, , 19,3,8 2, Vit1, 6,7 2, 66 6,7 7, <, ,2,7 14, Vit,3 6,48 3, 77 8, 8, , ,7,7 11, Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6, , ,9,3,6 12, Vit,2 6,8 4,4 8 8, ,,2, 12, Vit1,3 6,19 3,9 6 6, <, ,3,6 1, Vit,3 6,84 4,8 7 7, ,3,4 14,4 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Merja Vierelä. R : Ilman lämpötila: 14 C Tuuli 1 m/s, Suunta Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

270 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt;vapo Oy/Kuiva-Turve, Puutiosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9678 Vitmaoja yläosa Vit Puutiosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Vit1,3,1 7 8,4 3, <1, <2, 37 <, 1 2,3 123,1,3,1 7,9 1, Vit1, 6,7 2, 61 6,7 7, <, ,2,7 11, Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6,8 7, , ,9,3,6 12, Vit1,3 6,42 3,7 66 6, , ,8, 1, Vit1,3 6,19 3,9 6 6, <, ,3,6 1,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

271 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo vesistötark Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9723 Iijoki Kipinä I Riepulehdon-Mäntyharjunsuon yp Iijoki Haapakoski I Riepulehdon-Mäntyharjunsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l I7,3 6,24 2,3 8 11, <1, 3, ,1 88,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , ,2 1,1 1, I7, 6,79 2,2 86 8, ,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17, I8 1, 6,71 2,2 89 8, <2, 3 <, 2 3, ,4 16, I7, 6,78 2,4 82 8, , ,8 971,,6 16, I8 1, 6,81 2, 8 7, , , , 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

272 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ruonasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9718 Ruonaoja R Ruonasuon ap Iijoki Kipinä I Ruonasuon yp. 972 Iijoki Haapakoski I Ruonasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l R1,2,31 1,6 68 8, <1, 4, ,7 286,6,2,6 4, I7,3 6,24 2,3 8 11, <1, 3, ,1 88,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , ,2 1,1 1, R1,3,66 2,1 9,8, , ,6, 1, I7, 6,79 2,2 86 8, ,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17, I8 1, 6,71 2,2 89 8, <2, 3 <, 2 3, ,4 16, R1,2,3 2,4 42 4, , 8 <, ,2,4 14, I7, 6,78 2,4 83 8, , , , 1,3 17, I8 1, 6,81 2, 8 7, , , , 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

273 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Saarisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9638 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Vii,3 6,13 2, <1, 7, ,8, Vii,1 6,82,7 7 8, ,4,4 13, Vii,1 7,26 9,4 86 9, , ,6,3 12,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottajana Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

274 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Sivakkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 964 Mertajoki yläosa Me Sivakkasuon yp Mertajoki keskiosa Me Sivakkasuon ap Mertajoki Riihelänsilta Me Sivakkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Me24,3,9 2,7 66 6, <, , 73 7,6 3 8, 38,7,7 1, Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, , 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1, Me1,4,71 1,9 64 6,6 <, , 9 <, 33 7,4 27 1,2,7 14, Me24,3,41 1, <1, 2, <2, 17, Me11 1,,1 1, , <1, 1, ,1 973,7, Me1 1, 6,9 1, , <1, <2, , 1 1, 1, Me24,2 6,42 4,4 62 6, ,4,4 13, Me11,3,77 2, 64 6, ,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14, Me1,3,77 2,1 63 6,3 8, 3 3 4,8 64 <, ,8,7 1, Me24,2 6,34 4,1 4, ,4 13, Me11,1 6,6 2,7 62 6, <, ,4 16, Me1,1 6,3 2,6 6 6, ,3 14,8 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

275 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Sääskisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 976 Luiminkajoki Lu Sääskisuon yp. 977 Luiminkajoki Lu Sääskisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Lu1,1,6 1, , <1, 2, ,3,1,3 1, Lu,2,71 1, , <1, 4, ,6,2,6, Lu1,3 6,1 1,9 8 8, ,4 46 <, ,6,6 16, Lu,4 6,26 1,9 86 8,6 8, ,2 46 7, ,8,8 1,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

276 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Takasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9717 Kongasjärvi Kon Takasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Kon,1,3, 1,7 66 8,2, <1, 2, 48 <, 31 2,2 712,3,1,3 6, Kon,2 6,4 2,2 88 8,3 <, , 61 <, 3 7,3 1 1,,2 1, 18, Kon,1 6,4 2, 88 8, , 64 <, ,4 19,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

277 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Teerilammensuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 962 Korpijoki alaosa Kj Teerilammensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199 kumottu / kumottu / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l, 1, mg O2/l mg Pt/l Kj,3 6,63 3, 93 8,2 <, <, ,1,3,3 21, Kj,3 6,1 2,9 8 8, ,6 63 <, ,2,4 1,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

278 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Tuomisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 978 Siuruanjoki TU Tuomisuon yp. 979 Siuruanjoki TU Tuomisuon ap. 971 Siuruanjoki TU Tuomisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l TU3,1,43 1, , <1, 2, ,4,1,4, TU4,1, 2, 8, <1, 4, ,6 623,3,1,3, TU,1,22 1, , ,6 6, ,4,1,4, TU3, 6,22 2,1 8 7,7 7, <, ,,7 17, TU4,3,86 2, 4,9 6, , 74 <, ,6,6 16, TU,3 6,16 2,2 74 7,3 <, ,6 4 <, ,, 16, TU3,1 6,38 2,7 78 7, , ,3 1, TU4,1 6,44 2,7 72 7, , ,3 1, TU,1 6,39 2,7 67 6, ,3 1,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

279 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Vaaraojanlatvasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9648 Hirvasojan alaosa Hir Vaaraojanlatvasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Hir1,,31 1, <1, <2, ,1,,8 1,6 1, Hir1,1 6,36 3, 7 7, ,3,3 13, Hir1,1 6,92 4,4 71 7, , ,4,1,3 1,7,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

280 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Viidansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9711 Mertajoki keskiosa Me Viidansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199 kumottu / kumottu / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l, 1, mg O2/l mg Pt/l Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, , 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1, Me11,3,8 2, 64 6, ,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14, Me11,2 6,1 2,6 62 6, ,4 74 8, ,3, 14, Me11,1 6,6 2,7 8, <, ,4 16,2,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

281 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailu Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vuosittainen vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 7787 Iijoki Kipinä I Iijoki Haapakoski I Iijoki Pahkakoski I Siuruanjoki Yli-Ii S Siuruanjoki Tannila s S Siuruanjoki Saarikoski S Siuruanjoki 3 Suuaho S Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / SFS 772:1993 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l I7,3 6,24 2,3 8 11, <1, 3, ,1 88,3,6 1, I8 1, 6,24 2, , <1, 3, , , 1,2 1, I46 1,, 2, , <1,, ,2 12 1, 1,, S,3, 1, <1, 4, ,3,7 1, S23 1,,78 1, , <1, 3, ,, S4 1,,93 1, <1, 8, ,, S9,3,9 1, , <1,, ,3,6,2 1, S9,3 6,33 2,1 88 8,7 6, ,2 3 9, ,6,6 16, S 1, 6,36 2,2 9 8,9 8, <1, 9, ,, 1, I7, 6,89 6,6 89 8,8 7, ,4 8,1 32 <, 26 4, 96 >1, 1, I8, 6,86 2, 89 8, ,8 8,9 38 <, 3 4,4 19 >1, 16, I46, 6,8 2,6 87 8, ,2 9,6 43 <, 26 4,2 11 >1, 16, I7 1, 6,89 2,6 8 8, , 6, , , 17, I8 1, 6,81 2, 8 7, ,8 6, , ,3 17, I46, 6,7 2, 76 7, ,4 6, ,3 12 1,2, 16, S,3 6,72 3, 82 8,1 9, , ,,3 1, S23 1, 6,6 2,9 8 8, , , 1, 16, S4,3 6,44 2,7 8 7, ,6,6 1, S9,1 6,4 2,6 78 7, ,,3 16,9, 1, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

282 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ällinsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9714 Kivarinjoki Ki Ällinsuon yp. 971 Kivarinjoki Ki Ällinsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l Ki16 1,,16 1, <1, 4, , 1,, Ki1,2,1 1, <1, 3, ,8 878,,2, 1, Ki16,3 6,29 2,8 7 7, , >1,2,7 13, Ki1,4 6,9 2, 76 7, , ,1,7 16, Ki16,4 6,47 3,3 73 7, ,9, 14, Ki1,3 6,44 3, 74 7, , ,8, 16, 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

283 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ämmänsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9712 Siuruanjoki S Ämmänsuon ap Siuruanjoki Saarikoski S Ämmänsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / :2 / :2 / :2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l S61,1,94 1, <1, 8, ,1,6, S4 1,,93 1, <1, 4, ,, S61,4 6, 2,4 88 8, , >1,2,7 16, S4,4 6, 2,4 8 8, , ,9,7 1, S61,3 6,9 2,7 87 8, ,4 16, S4,2 6,62 2,7 83 8, , ,4 1,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

284 Iijoen Raasakan voimalaitoksen vedenlaadun tarkkailutulokset v. 21 ja Kipinän tarkkailutulokset Tulokset ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu Liite 4. havaintopaikka ottopvm ottosyv. m lämpötila ºC happi happi % ph sähkönjohtavuus ms/m Iijoki Raasakan voimal ,1 11,1 76,1 6,7 3,8 1, Iijoki Raasakan voimal ,2 7,9 84 6,8 2,6 3, Iijoki Raasakan voimal ,8 84 6,8 2,7 2, Iijoki Kipinä , 93 6,9 2, 3, Iijoki Kipinä , 9,1 93 7,1 3, 2, Iijoki Kipinä ,7 9,6 87 6,1 1,8, Iijoki Kipinä ,2 9, 9 6,7 3,2 7, kiinto - aine väri mgpt/l kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Fe

285 Liite.1 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Kortesuo PVK E jt 4 3,4 3, K Vapo Oy Joutsensuo PVK E jt 3 1, J Vapo Oy Haukkasuo PVK E jt 86 8, K Ympärivuotinen tarkkailu PVK kesä, la talvi E 18 2, E Haukkasuo yhteensä Vapo Oy Lehdonsuo PVK E K Muutettu ymp.vuotiseksi Vapo Oy Palosuo PVK kesä, la talvi E jt 6 9, K Vapo Oy Iso-Pihlajasuo PVK E jt 1,2 1 1,2 J Viim. tuot.v. 214, luovutettu MH:lle Vapo Oy Olki-Peurasuo PVK E 91 2,8 94 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo laskeutusallas jt J Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Koppelosaarensuo laskeutusallas jt 44 J laskeutusallas jt 7 E Koppelosaarensuo yhteensä 11 Viim. tuot.v. 214, luovutettu maanom. Vapo Oy Kupsussuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Leväsuo laskeutusallas jt 4 E PVK E jt 38, K PVK E jt 28 E Leväsuo yhteensä 38, Vapo Oy Koutuansuo PVK kesä, la talvi E jt K Turveruukki Oy Kärppäsuo PVK kesä, la+virt.säätö talvi K pt 43,6 43 K Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK E jt/pt K pvk1, pvk2, pvk3 Turveruukki Oy Murtosuo laskeutusallas+ virtaamans. jt ,3 94 K PVK+virtaamans. E jt 22 4,6 27 K Murtosuo yhteensä ,3 121 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo laskeutusallas+ virtaamans. jt 24 4,8,2 29 E PVK E jt 18 7,3 1,7 2 K Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä ,9 4 Turveruukki Oy Ällinsuo PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt ,2 173 K Turveruukki Oy Isosuo Kollaja PVK kesä, kasvillisuuskenttä talvi E jt 38 6,6 38 K Turveruukki Oy Ahvensuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 21 8,1, 29 E Lohkot PVK kesä, la talvi+virt. E jt 2 4,3, 29 K Lohkot -7, virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä , 8 Turveruukki Oy Latvasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt , 7 K Lohkot PVK E jt 2 6,4 1, 27 E Lohkot 6-9 Latvasuo yhteensä , 97 Turveruukki Oy Luisansuo PVK E jt 4 11,3 K Turveruukki Oy Lavasuo PVK E jt 6 6,3, 62 K Turveruukki Oy Kuikkasuo laskeutusallas jt ,3 43 K Ei vielä ympäristölupaa, hakemus vireillä Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii PVK kesä, la talvi E jt/pt 77 2,9 2, 8 K Turveruukki Oy Iso-Rytisuo PVK E jt 77,4,8 82 K Turveruukki Oy Takasuo 61.1 laskeutusallas+ virtaamans. jt ,4 14 K Näytteenotto ei onnistunut Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

286 Liite.2 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo PVK+virtaamans. E pt K Turveruukki Oy Ruonasuo PVK kesä, la talvi E jt/pt 19,,6 11 K Turveruukki Oy Iso Jännesuo PVK E jt ves. Tarkkailu la:n alapuolelta ennen pvk:ta Turveruukki Oy Syrjäsuo PVK kesä, la talvi E 37,3 38 ves. Vesistötarkkailu Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo laskeutusallas jt E PVK E jt 9, 4 49 E Iso-Ahmasuo yhteensä Rasepi Oy Hulikkasuo laskeutusallas jt E Rasepi Oy Kapustasuo laskeutusallas jt E Vesistöalue yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

287 Liite.3 Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo PVK kesä, la talvi K 171 2, K Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo PVK kesä, la talvi E jt 12 1, K Vapo Oy Viitasuo laskeutusallas jt 73 E kosteikko / la täyt. jt 129 J Viitasuo yhteensä 22 Vapo Oy Kynkäänsuo PVK kesä, la talvi K jt 86 2, E PVK 97 1, K Ympärivuotinen tarkkailu laskeutusallas jt 46 E kasv.kenttä kesä, la talvi täyt. jt 33, K PVK kesä, la talvi E jt 73 2, K Kynkäänsuo yhteensä 288, Tuhkalannoitus 3 ha vuonna 214 Vapo Oy Teerilammensuo PVK E jt 19 2, 19 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sivakkasuo PVK kesä, la talvi E jt 4,4 14 8, E PVK kesä, la talvi K jt 6, K Sivakkasuo yhteensä 4, Vapo Oy Iso Pukasuo PVK E PVK kesä, la talvi E 47 1,6 49 Iso Pukasuo yhteensä 61 1,6 63 ves. Vesistötarkkailu Vapo Oy Polvisuo PVK kesä, la talvi E jt 122 3,4 7, 1,8 133 K Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo PVK kesä, la talvi E jt K Tuhkalannoitus 214 auma-alue 6,3 ha Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo J Viim. tuot.v. 211 Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo PVK kesä, la talvi - 37 K Viim. tuot.v. 21 Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo PVK E jt 8,6 79 8,6 J Viim. tuot.v. 213 Vapo Oy Kalliosuot yhteensä 1 8, Vapo Oy Iso-Kinttaissuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK kesä, la talvi E jt 2,2, 7 E Pvk4 Turveruukki Oy Kapeimmansuo PVK E jt 23,3,2 23 K Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo PVK kesä, la talvi E jt ,1 171 ves. Vesistötarkkailu Turveruukki Oy Kääpäsuo kosteikko kesä, la+ vs talvi jt K Turveruukki Oy Pukasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 11 3,9 1,9 1 E Lohko kosteikko kesä, la+vs talvi jt K Lohkot 2-7 Pukasuo yhteensä Turveruukki Oy Viidansuo PVK E jt K Lohkot 9-11, ympärivuotinen tarkkailu PVK kesä, la talvi E jt K Lohkot 1-8 ja 12 Viidansuo yhteensä yhteensä Kesällä kaikki pvk1, talvella osa la ja osa pvk 2 Turveruukki Oy Ämmänsuo kosteikko kesä, la+vs talvi jt 33 7, K Turveruukki Oy Kaartosuo PVK E jt 32,7 1,1 33 K Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi PVK E jt K Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) PVK E jt/pt 1 2,3 3 K Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) PVK K/E jt ,6 18 ves. Vesistötarkkailu Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) PVK E jt/pt/kt 32 6,9 327 K Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

288 Liite.4 Siuruanjoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK kesä, la talvi K/E jt J laskeutusallas+ virtaamans. jt 37 4,8 37 E Pikku-Saarisuo yhteensä Koko suo jälkihoitovaiheessa Turveruukki Oy Ronisuo PVK kesä, la talvi E K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK E jt/yt 8 3,,6 83 K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Kontiomaansuo PVK E 3 3 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo PVK K jt 98 6, E Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo laskeutusallas jt 18 7, 2 E Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo PVK kesä, la talvi K jt 31 2, 33 E Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo PVK E 1 1 E PVK kesä, la talvi E E Leuvanojanlatvasuo yhteensä 7 7 Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

289 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Liite 6. Taulukko päivitetty Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph 4. ja 4.2 Ammoniumtyppi SFS-332:1976 Rovaniemi Kyllä Ammoniumtyppi Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Rovaniemi Kyllä mmol/l,1 >,1 9 3, > 33 7, > 12 BOD 7, BOD 7ATU SFS-EN :1998 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 3, > 3, 29 Chla, klorofylli SFS-772:1993 Rovaniemi Kyllä 1, > 1, 18 COD Mn SFS-336:1981 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 1, > 1, 12 CODcr ISO 17:22 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 4 > 4 21 Fluoridi 13 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 17 Fosfaattifosfori, P-PO4 Fosfaattifosfori, P-PO4 Happi Kiintoaine 11732:2, CFA SFS-32:1986 kumottu standardi) :2, CFA SFS-34:199 (kumottu SFS-EN 872:2 2, > 26 2, > 3 1 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 14 < 2 26 > 2 13 Kloridi, Cl,1-,8 13 Rovaniemi Kyllä,1 134:27 >,8 9 Kokonaisfosfori, P SFS-326:1986 (kumottu Rovaniemi Kyllä 2, 2, standardi) > ,-2 3 Kokonaisfosfori, P :2, Rovaniemi Kyllä 3, 2-2 CFA > 1 Kokonaiskovuus SFS-33:1987 Rovaniemi Kyllä mmol/l, >, 13 Kokonaistyppi, N 119-1:1998 Rovaniemi Kyllä > 18 > Nitraattityppi, N-NO3 Rovaniemi Kyllä 1 134:27 > 8 12,-2 2 Nitraattityppi, N-NO :1997, Rovaniemi Kyllä, 2-1 CFA > 12 Nitriittityppi, N-NO2 >,-3 2 Rovaniemi Kyllä, 134:27 > 3 1 2,-, 3 Nitriittityppi, N-NO :1997, Rovaniemi Kyllä 2,,-1 1 CFA > 1 8 Kyllä Kyllä Rovaniemi Kyllä Rovaniemi Rovaniemi Kyllä Rovaniemi 3,, 2, 2, Riippuu suodatetusta näytemäärästä Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

290 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Nitraatti - nitriittitypen summa Nitraatti - nitriittitypen summa ph SFS-321:1979, muunneltu automaattinen menetelmä Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % > 12 1, > 12 Rovaniemi Kyllä ph SFS-321:1974 Rovaniemi Kyllä Rauta, Fe SFS-328:1976 Rovaniemi Kyllä > 6 11 Sameus 727:2 Rovaniemi Kyllä FTU,1 >,1 13 Sulfaatti, SO4 134:27 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 11 Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuus SFS-EN 1,-2, :1994, Rovaniemi Kyllä ms/m 1, muunneltu > 2, 4 automaattinen SFS-EN 1,-2, 19 Rovaniemi Kyllä ms/m 1, 27888:1994 > 2, Urea Koroleffmenetelmä Rovaniemi Kyllä,1,1 1 Väri 134: :1997, CFA 7887:199 Rovaniemi Kyllä 2 Rovaniemi Kyllä Rovaniemi Kyllä mgpt/l, -3 3 > 3 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

291 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ILMAJOKI Taulukko päivitetty Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4. ja Ilmajoki Kyllä mmol/l,1 >,1 1 Alumiini 4.2 Sisäinen menetelmä, perustuu Ilmajoki Kyllä > 22 Ammoniumtyppi kumottuun standardiin SFS SFS-332:1976 Sisäinen Ilmajoki Kyllä,, 17 Ammoniumtyppi menetelmä, perustuu standardiin SFS- Ilmajoki Kyllä, >, 19 BOD 7, BOD 7ATU EN ISO 11732:2 SFS-EN :1998 Ilmajoki Kyllä mgo2/l 3, > 3, 3 Chla, klorofylli SFS-772:1993 Ilmajoki Ei 1, > 1, 18 COD Mn SFS-336:1981 Ilmajoki Kyllä mgo2/l, >, 2 CODcr ISO 17:22 Ilmajoki Kyllä mgo2/l 2 > 2 2 Fluoridi 134:27 Ilmajoki Kyllä,1 >,1 17 Fosfaattifosfori, P-PO4 Happi Sisäinen menetelmä, perustuu Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun standardiin SFS- 34:199 Ilmajoki Kyllä 3, > 3, 16 Ilmajoki Kyllä,2 >,2 1 Kiintoaine (jätevesi) SFS-EN 872:2 Ilmajoki Kyllä 2, > 2, 23 Kiintoaine (vesistövesi) Kloridi, Cl SFS-EN 872:2 Ilmajoki Kyllä 2, > 2, 3 134:27 Ilmajoki Kyllä, >, 16 Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrine n titraus Ilmajoki Kyllä, >, 1 Kokonaisfosfori, P Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun standardiin SFS- 326:1986 Ilmajoki Kyllä, >, 19 Kokonaiskovuus SFS-33:1987 Ilmajoki Kyllä mmol/l, >, 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

292 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ILMAJOKI Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Kokonaistyppi, N Sisäinen menetelmä perustuu SFS- EN ISO 119-1:1998 Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Ilmajoki Kyllä > 21 Mangaani, Mn SFS 333:1976 Ilmajoki Kyllä 2 > 2 11 Natrium, Na SFS 317:1982 Ilmajoki Kyllä,1 >,1 1 Nitraattityppi, N-NO :1997 Ilmajoki Kyllä, >, 2 Nitriittityppi, N-NO2 SFS 329:1976 Ilmajoki Kyllä 1 > 1 11 Nitraatti - nitriittitypen summa :1997 Ilmajoki Kyllä, >, 2 ph SFS-321:1974 Ilmajoki Kyllä - -,2 ph yks. Rauta, Fe SFS-328:1976 Ilmajoki Kyllä 1 > 1 2 Sameus < 2 3 Ilmajoki Kyllä FTU, 727:2 > 2 2 Sulfaatti, SO4 134:27 Ilmajoki Kyllä, >, 1 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 Ilmajoki Kyllä ms/m 1, > 1, 3 Väri 7887:199 Ilmajoki Kyllä mgpt/l > yks. Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

293 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Vesinäytteet / Alkuaineanalyysit Taulukko päivitetty Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa ICP-OES mittauksen määritysrajat ovat 2, kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 2, kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat 1 kertaa (ns. puhtailla vesillä ) korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. U = Laajennettu kokonaismittausepävarmuus. ICP-MS Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Beryllium, Be Boori, B Alumiini, Al Vanadiini, V Kromi, Cr Mangaani, Mn Rauta, Fe Koboltti, Co Nikkeli, Ni Kupari, Cu SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä Kyllä. Kyllä Kyllä. Kyllä.2 Kyllä Kyllä.1 Kyllä Kyllä Kyllä <, 2 >, 1 < 2 > 12 < 2 > 1 <, 2,- 1 > 1 <, 3,-2 2 >2 1 < > 1 < >2 1 <,2 2,2-1 1 >1 1 <, 2,-2 1 >2 1 <, 3,- 1 > 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

294 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Sinkki, Zn Arseeni, As Seleeni, Se Strontium, Sr Molybdeeni, Mo Kadmium, Cd Tina, Sn Antimoni, Sb Barium, Ba Elohopea, Hg Tallium, Tl Lyijy, Pb Menetelmä ja laitetekniikka SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS SFS EN ISO ICP-MS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä. Kyllä. Kyllä Kyllä SFS EN ISO Uraani, U Oulu Kyllä.1 ICP-MS.1.1 Kyllä. Kyllä.2 Kyllä. Kyllä. Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä.1 Kyllä. Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% < >2 1 <,2 2,2-1 1 >1 1 <, 3 >, 12 <1 3 >1 1 <,2 3,2-1 1 >1 1 <,2 3,2-2 1 >2 1 <, 3 >, 1 <, 2 >, 1 < 2 > 1 <, 2 >, 1 <,1 3,1-, 1 >, 1 <, 2 >, 1 <,1 3,1-1 1 >1 1 Hg Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysra ja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Elohopea, Hg Elohopea, Hg SFS-EN CVAAS SFS-EN Märkäpoltto + CVAAS Oulu Oulu Ei Ei.2. <1 14 >1 1 <2, 17 >2, 14 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

295 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit ICP-OES Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Hopea, Ag Alumiini, Al Arseeni, As Boori, B Barium, Ba Beryllium, Be Kalsium, Ca Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Rauta, Fe Kalium, K Magnesium, Mg 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Ei.1 Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä.2 Kyllä. Ei. Kyllä. Kyllä.2 Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä. Kyllä.1 Kyllä. Kyllä.2 <,3 2,3 -,1 1 >,1 1 <,1 2, >1 1 <, 2,-,2 1 >,2 12 <, 2,-,2 1 >,2 12 <,2 2,2-,2 17 >,2 12 <,1 22,1-,1 13 >,1 9, > 1 <,1 24,1-,1 1 >,1 11 <,2 2,2-,1 1 >,1 1 <, 23,-,2 1 >,2 1 <,2 22,2-,1 13 >,1 9 <,1 2, >2 1 <2, 2 2,-1 1 >1 1 <, 2,-2 1 >2 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

296 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Mangaani, Mn 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2,-,2 13 >,2 8 Molybdeeni, Mo 1188:29 ICP-OES Oulu Ei. <,2 2,2-,1 16 >,1 1 Natrium, Na 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.2 < 2 > 12 Nikkeli, Ni 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <,2 2,2-,2 1 >,2 1 Fosfori, P 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2 >, 1 Fosfori, P (6B) 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2 >, 1 Lyijy, Pb 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,1 2,1-, 1 >, 1 Rikki, S 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.2 < >1 1 Antimoni, Sb 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <, 2,-,2 1 >,2 12 Seleeni, Se 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,1 2,1-, 1 >, 12 Pii, Si 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <1, 17 >1, 12 Tina, Sn 1188:29 ICP-OES Oulu Ei.1 <,1 2 >,1 13 Strontium, Sr 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,2 2,2-, 1 >, 12 Titaani, Ti 1188:29 ICP-OES Oulu Ei.1 <,1 3 >,1 1 Vanadiini, V 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <,2 2,2-,1 1 >,1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

297 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Sinkki, Zn Litium, Li 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Ei.1 <,1 22,1-1 1 >1 11 <,1 2 >,1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

298 A h m a y m p ä r i s t ö O y Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Maa, sedimentti, liete yms. kiinteät ympäristönäytteet Akkreditoinnit: Maa-, sedimentti-, liete- ja kompostinäytteet: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn; Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, V, Zn Tuhka ja kalkkikivi: As, Cd, Cr, Cu, Fe, Ni, Pb ja Zn Taulukko päivitetty Määritys Alumiini, Al Arseeni, As Boori, B Barium, Ba Beryllium, Be Menetelmä ja laitetekniikka EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Akkr. Toimipiste Määritysraja mg/kg Kyllä 1 Kyllä 3 Ei 4 Ei 1 Ei 1 Pitoisuusalue mg/kg Mittausepävarmuus U ±% > > > > > 13 Kalsium, Ca Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Rauta, Fe Kalium, K Magnesium, Mg EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Ei Kyllä.3 Kyllä 1 Kyllä 2 Kyllä 2 Kyllä 3 Ei 2 Ei >2 14, > > > > > > >1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

299 Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit A h m a y m p ä r i s t ö O y Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Akkr. Toimipiste Määritysraja mg/kg Pitoisuusalue mg/kg Mittausepävarmuus U ±% Mangaani, Mn EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Kyllä 2 2 >2 1 Molybdeeni, Mo Natrium, Na Nikkeli, Ni Fosfori, P Lyijy, Pb Rikki, S Antimoni, Sb Seleeni, Se Tina, Sn Titaani, Ti Vanadiini, V Sinkki, Zn Elohopea, Hg EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO 16772:24 CVAAS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä 1 Ei Kyllä 1 Ei 2 Kyllä Ei 3 Kyllä 3 Kyllä 3 Kyllä 3 Ei Kyllä 2 Kyllä 3 Kyllä > > > > > > > > > > > >1 1 <,1 22, >1 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

300 Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit A h m a y m p ä r i s t ö O y Tuhka, kalkkikivi ja maanäytteet Pääkomponenttianalyysi Akkreditoinnit: Tuhka ja kalkkikivi: koko menetelmä Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Akkr. Toimipiste Määritysraja % -ka Mittausalue % -ka Pitoisuusalue % -ka Alumiini, Al Kalsium, Ca ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Kyllä.,1-2, -, , Rauta, Fe Kalium, K ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Kyllä.1,1-2,1-1, ,1-,,-1 Magnesium, Mg Natrium, Na Fosfori, P Pii, Si Titaani, Ti ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä.2,2-2 Kyllä.1,1- Kyllä Kyllä.1.1,1-1,1-4 Kyllä.1,1-, ,1-,,-,1-,1, , ,1-,2, Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

301 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Taulukko päivitetty Maanäytteet / Viljavuustutkimus OUL_MO_1 OUL_MO_2 OUL_MO_3 OUL_MO_4 OUL_MO_ OUL_MO_6 OUL_MO_7 OUL_MO_8 OUL_MO_9 Maanäytteiden esikäsittely viljavuustutkimusta varten Maanäytteiden uutto HAAc ja HAAc/EDTA -liuoksilla Maan happamuuden ja johtoluvun määritys. Maa-vesiuutteen valmistus sekä ph:n ja johtoluvun määritykset maa-vesisuspensiosta ph/ji-analysaattorilla HAAc/EDTA uutteiden analysointi. Cu, Mn ja Zn määritykset liekkiatomiabsorptiospektrometrilla HAAc uutteiden analysointi. Fosforin määritys spektrofotometrisesti FIA -tekniikalla. HAAc uutteiden analysointi. Ca, K, Mg, Na ja S määritykset ICP -emissiospektrometrilla. Boorin määritys maanäytteistä. Kuumavesiuutto ja määritys ICP -emissiospektrometrilla Ravinnereservien määritys maanäytteistä Liukoisen ja vaihtuvan typen määritys maanäytteistä. KCl uutto ja määritys FIA -tekniikalla Määritys Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Mittausalue Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% ph Oulu Kyllä 2-8 ph yks. 3-8,1 ph yks. Jl Oulu Kyllä.2,2-2 1*mS/cm, Kalsium, Ca Oulu Kyllä >1 13 Kalium, K Magnesium, Mg Oulu Oulu Kyllä Kyllä >1 > ,-3 22 Fosfori, P Oulu Kyllä 1. 1, > Kupari, Cu Oulu Kyllä >1 14 Mn -luku Oulu Kyllä Sinkki, Zn Oulu Kyllä >1 1,1-,4 3 Boori, B Oulu Kyllä.1,1-4, > Rikki, S Oulu Kyllä >1 14 Natrium, Na NH4-N Oulu Oulu Kyllä Ei , , >3 > 17 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

302 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Toimipiste Akkr. Yksikkö NO3-N Oulu Ei 1. 1,-4 Liuk.N Oulu Ei rrk Oulu Ei -4 rrp Oulu Ei rrca Oulu Ei -4 rrmg Oulu Ei -2 Määritysraja Mittausalue Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% 1,- 2 > > > > > > 18 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 () Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 () Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()

303 Liite 7. IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1776

304 i IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU Sami Hamari, biologi (FM) Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TUTKIMUSALUEET JA VEDEN LAATU NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Tyyppikohtaiset taksonit (TT) Tyyppiominaisten EPT -heimojen lukumäärä (EPTh) Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU VUODEN 21 TULOKSET VERTAILU AIEMPIIN TULOKSIIN JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. ASPT-indeksin mukaiset pistearvot eri pohjaeläinheimoille ja eräille pohjaeläinluokille ja alaluokille. Liite 2. Näytteenottoalueet, habitaattitiedot ja havaitut pohjaeläintaksonit. Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos maastotietokanta 3/216 Kannen kuva : Simo Paksuniemi

305 1 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailuun kuuluu käyttö-, päästö-, vesistö- ja biologinen tarkkailu. Lisäksi kuntoonpanovaiheen suot kuuluvat suokohtaisesti pääasiassa ympäristölupamääräysten mukaisina vesistötarkkailun piiriin. Biologinen tarkkailu käsittää pohjaeläin- ja kalataloustarkkailun (Nikula ym. 212). Pohjaeläintutkimuksia tehdään mm. veden laadun arvioimiseksi ja sen tuloksilla voidaan täydentää vedenlaatututkimuksen tuloksia. Pohjaeläimet muodostavat myös virtavesien ja järvien ekosysteemeissä tärkeän osan, jolla on merkitystä mm. kalojen ravintona ja osana vesien ravintoverkkoja. Nykyään pohjaeläimistön tilan selvityksiä käytetään osana pintavesien ekologista luokittelua (Vuori ym. 29). Iijoen-Siuruanjoen turvetuotantoalueiden toiminnan vaikutuksia on tarkkailtu aiemmin pohjaeläintarkkailulla vuosina 27 (Salo & Paksuniemi 28) ja 211 (Majuri 212). Tarkkailu on pysynyt jokseenkin samansisältöisenä, mutta nykyisessä tarkkailussa ei ole mukana enää kahta Siuruanjoen näytepaikkaa (ks. Nikula ym. 212 ja Majuri 212). Lisäksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaiset näytteenotot poikkeavat näytemäärien ja näytteenottoajan suhteen aiemmista näytteenotoista.

306 2 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusalueet ja veden laatu Pohjaeläinten tarkkailualueet sijoittuvat Iijoen valuma-alueelle (pinta-ala = km 2 ja järvisyys,7 %) (Kuva 3-1). Aiemman tarkkailuohjelman mukaisista näytealueista ylin ja alin Siuruanjoen näytepaikoista ei kuulu enää tarkkailuun. Nykyiset Merta- ja Luiminkajoen näytealueet edustavat keskisuuria turvemaiden jokia (Kt) ja Siuruanjoen näytepaikat suuria turvemaiden jokia (St). Taulukko 2-1. Pohjaeläinten näytteenottoalueiden perustiedot. Nro Kunta Kohde Pintavesityyppi Pvm. Koordinaatit (ETRS-TM3FIN) 7 Ranua Luiminkajoki, Seipikoski Kt Ranua Luiminkajoki, Heinikoski Kt Pudasjärvi Mertajoki, Suukoski Kt Pudasjärvi Siuruanjoki, Saarikoski St Ii Siuruanjoki, Hirvaskoski St

307 3 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 Kuva 2-1. Pohjaeläinten näytteenottoalueet Iijoen valuma-alueella. Näytteenottoalueiden uomat on aikanaan perattu, mutta jokikohteita on ilmeisesti kunnostettu ainoastaan pienimuotoisesti. Tähän viittaavat pohjien suhteellisen paljaat pohjat ja sammalpeitteen yleinen vähäisyys, rantojen perkuukivikot ja uomien reunoilta puuttuvat tulvimisvyöhykkeet (Majuri 212). Luiminka-, Merta-, ja Siuruanjokea kuormittavat keskeisesti maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä erityisesti luonnonhuuhtouma. Muuta kuormitusta syntyy Siuruanjoella mm. haja- ja loma-asutuksesta. Luiminkajoen veden laatuun vaikuttaa olennaisesti joen yläjuoksulla sijaitsevan Luiminkajärven rehevyys ja järven sisäisen kuormituksen tila (Pehkonen ym. 29). Iijoen pääuoma on jaettu ekologisen tilan tarkastelussa kahteen osaan. Tarkkailtavat pohjaeläinten näytteenottoalueet sijoittuvat joen keski- ja yläosaan, joka on luokiteltu biologisten ja fysikaaliskemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi. Vesistössä on kuitenkin patoja, jolloin vesistön ekologista tilaa ei voida luokitella erinomaiseksi. Tämän vuoksi alueen ekologinen tila onkin hyvä.

308 4 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 Siuruanjoen pääuoman vesi oli vuonna 21 tummaa ja humuksista. Humukseen sitoutuneen raudan pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeita ( , ka ) samoin kiintoainepitoisuudet (3,6-11,, ka. 7, ). Sähkönjohtavuudet ovat sisävesille tyypillisesti alhaisia (1,7-3, ka. 2,3 ms/m). Kokonaisfostorin osalta veden laatu ilmentää keskimäärin lievästi rehevää ja kokonaistypen osalta rehevää tasoa (Vaaramaa-Hiltunen ym. 21). Mertajoen veden laatu poikkesi Siuruanjoesta kokonaisravinteiden osalta, missä kok. typpi ilmentää rehevää ja kok. fosfori lievästi rehevää veden laatua. Lisäksi Mertajoen veden happipitoisuus laski keväästä alkaen jopa välttävälle tasolle (kylläisyysaste < 7 %) ja joessa tavattiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia (elokuun mittausten ka 12, ). Luiminkajoen veden laatu oli Mertajokea huomattavasti parempi; kiintoainepitoisuudet olivat kahdella näytteenottopisteellä keskimäärin 4,, kokonaistyppi (ka. 42 ) ilmensi lievästi rehevää ja kokonaisfosfori (ka. 39 ) rehevää veden laatua. Rautapitoisuudet olivat koko vesistön matalimmalla tasolla (ka. 173 ) (Pusa ym. 216). Pohjaeläinten näytteenotto ajoittui kolmeen eri ajankohtaan 9.9, 28.9 ja Tarkkailuajankohtaa edeltävä kesä oli yleisesti ottaen keskimääräistä sateisempi, poikkeuksena elokuu, jolloin Pohjois-Pohjanmaalla jokien vedenpinnat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Erityisesti syyskuun jälkimmäisen puoliskon runsaat sateet nostivat tarkkailualueen vedenpinnat lähes tulvakorkeuteen ja korkea vedenpinnan taso hankaloitti syyskuun lopun näytteenottoa. Korkeiden vedenpintojen vuoksi viimeinen näytteenotto tehtiin vasta lokakuun lopulla, jolloin vesien pinnat olivat laskeneet (ks. Ympäristöhallinto 21). 2.2 Näytteenottomenetelmät Pohjaeläinnäytteenottoa on aiemmin suoritettu Iijoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun puitteissa vuosina 27 (Salo & Paksuniemi 27) ja 211 (Majuri 212). Vuosien välistä vertailua on syytä tehdä tietyin varauksin, koska näytteenottomenetelmä on muuttunut tänä aikana mm. näytemäärän ja näytteenottoajan osalta. Pohjaeläinnäytteenotto tehtiin Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten ja RKTL:n yhteistyössä laatimalla menetelmällä, jolla pyritään vastaamaan vesipuitedirektiivin vaatimuksiin (Meissner ym. 21). Menetelmässä valitaan ennalta vertailupaikkojen sijainti siten, ettei koskijakson yläpuolisella alueella olisi merkittäviä haja- tai pistekuormittajia tai aluetta ei olisi käsitelty esim. voimatalouden padotuksin tai koskikunnostuksin alle vuotta näytteenottoajankohdasta (ks. Vuori 27). Tässä tapauksessa vertailupistettä vastaa Luiminkajoen ylin koeala (Seipikoski 7), joka ei ole turvetuotannon vaikutusten piirissä. Vertailupaikkaan vaikuttaa kuitenkin läheinen Luiminkajärvi, josta joki saa alkunsa. Luiminkajoen tila on kuitenkin heikentynyt hajakuormituksen seurauksena (Pehkonen ym. 29). Pohjaeläinten näytteenottomenetelmässä kullekin tarkkailtavalle koskialueelle perustetaan 3 näytepaikkaa, jotka edustavat standardin SFS 77 mukaisia eri pohjanlaatutyyppejä ja niiltä otettuja rinnakkaisnäytteitä. Valuma-alueeltaan alle 1 km 2 joilla koskialueelta otetaan kultakin näytepaikalta 2 rinnakkaisnäytettä (6 näytettä/ näytealue) ja valuma-alueeltaan yli 1 km 2 laajuisilla joilla vastaavasti 3 rinnakkaisnäytettä (9 näytettä/ näytealue). Tutkittu valuma-alue kuuluu Siuruanjokea lukuun ottamatta siis edellä mainittuun pienempään valuma-aluekategoriaan. Näytepaikat pyrittiin valitsemaan havaintoalueilta siten, että 1) vuolaan keskivirran ja karkean pohjan 2) keskinopean (hitaahkon) ja pikkukivikon/soraikon sekä 3) rannanläheisen hidasvirtaisen ja hienojakoisemman pohjanlaadun (yleensä merkittävä osa hiekkaa) ympäristömuuttujayhdistelmät tulisivat edustetuiksi. Käytännössä tästä säännöstä jouduttiin poikkeamaan erityisesti Siuruanjoen

309 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 ylimmällä näytteenottoalueella, mutta puuttuva hitaan virtauksen ja hiekan ympäristö korvattiin ohjeistuksen mukaisesti alueella runsaana esiintyvällä isojen kivien ja nopean virtauksen yhdistelmällä siten, että näytemäärä oli vakio (Meissner ym. 21). Varsinainen näytteenotto tapahtui standardia 77 soveltaen, eli haavi painettiin joen pohjaan ja sen edustalla potkittiin pohjaa kohtalaisen voimakkain, pyörittävin liikkein yhteensä 3 s ajan noin metrin matkalla haavista ylävirtaan päin. Haaviin jäänyt aines seulottiin, mm:n seulalla, seulos siirrettiin säilöntäastiaan ja säilöttiin maastossa 7 % etanoliin. Jokaiselta näytepaikalta täytettiin POHJE-tietokannasta tulostettu pohjaeläinlomake, johon merkittiin keskeisinä tietoina mm. pohjan laadun, pohjakasvillisuuden, virrannopeuden ja näytteenottopaikan syvyyden tiedot. Näytteenoton yhteydessä näytepaikkojen sijainti määritettiin GPS laitteella. Näytteenotto poikkesi ohjelmasta siten, että kaikilta näytteenottoalueilta otettiin epähuomiossa 6 rinnakkaisnäytettä, vaikka kaksi näytteenottoaluetta sijoittuu Näytteet otti iktyonomi Simo Paksuniemi työparinaan Anna Raiskio ja ja näytteenottaja Juha Salonen. Pohjaeläintarkkailun tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään POHJE-tietojärjestelmään pian tulosten raportoinnin jälkeen. Laboratoriossa näytteet poimi laborantti Mira Rytkönen hyvässä valaistuksessa valkoiselta alustalta teollisuusluppia apuna käyttäen. Lajit määritettiin jokinäytteiden osalta pääsääntöisesti lajitasolle, Meissnerin ym. (213) vaatimusten mukaisesti. Pohjaeläimet määritti FL Lauri Paasivirta. Määrityksessä käytetty pääasiallinen kirjallisuus on mainittu kirjallisuusluettelossa. 2.3 Näytteiden analysointi Näytteiden analysointi tehtiin laskemalla pohjaeläinaineistosta ekologisen tilan luokittelussa käytettäviä pohjaeläinmittareiden arvoja. Käytetyt pohjaeläinmittarit olivat tyyppiominaiset taksonit (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärä (EPTh) ja suhteellinen mallinkaltaisuus (Percent Model Affinity, PMA) (ks. Aroviita ym. 212). Tämän lisäksi aineistosta laskettiin vielä taustatietona näytepaikkakohtainen pohjaeläinlajimäärä ja ASPT-indeksi (Nikula ym. 212). Ekologisen tilan arvioinnissa käytetään mittarikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Ekologisessa tila-arvioinnissa tai tarkkailussa havaittua (observed=o) pohjaeläinmittarin arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected=e). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E-suhdeluku (ELS) on yksi tai lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2). Kunkin muuttujan tilaluokituksen luokkarajat on asetettu siten, että vertailuarvona on vertailuaineiston vesistötyyppikohtaisten näytepaikkojen keskiarvo. Erinomaisen ja hyvän luokan raja-arvo on kiinnitetty vertailupaikkojen tyyppikohtaisen jakauman alakvartiiliin (2. prosenttipiste). Huonon luokan alaraja on kiinnitetty nollaan. Muut luokkarajat on asetettu tasavälisesti (Aroviita ym. 212). Vertailuaineistot perustuvat pääsääntöisesti pienten (pki) ja isojen (iki) kivien 3 sekunnin rinnakkaisnäytteistä yhdistettyihin 2 minuutin kokoomanäytteisiin. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi ekologisen tilan arviointi tulee perustua vastaavaan näyteponnistukseen (2 min kokoomanäyte kustakin koskesta). Tässä tarkkailussa aineiston vertailukelpoisuus varmistettiin siten, että laskentaan mukaan otettiin 4 ensimmäistä pienten ja isojen kivien pohjilta otettua näytettä.

310 6 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU Tyyppikohtaiset taksonit (TT) Selvitysalueen pohjaeläinlajistoa verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon, jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppilajisto ja tyyppiominainen EPT-heimojen määrä. Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit, jotka esiintyvät vähintään 4 %:ssa tyypin vertailuaineistosta. Tyyppiominaiset taksonit tarkoittavat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Muuttujalla kuvataan taksonomista monimuotoisuutta (Hämäläinen ym. 27) Tyyppiominaisten EPT -heimojen lukumäärä (EPTh) Tyyppiominaisten EPT- heimoilla tarkoitetaan kullekin jokityypille ominaisten päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) heimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Aroviita ym. 212) Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Suhteellinen mallinkaltaisuus kuvaa lajiston koostumusta ja runsaussuhteita. Indeksi vertaa arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. Indeksi huomioi myös lajit, joita vertailuaineistosta ei ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa ympäristön tilanmuutoksen seurauksena PMA=1, a i b i, jossa (Kaava 2-1). Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen mallinkaltaisuus. Suhteellinen mallinkaltaisuus lasketaan kaavalla: PMA = 1, a i b i, jossa (Kaava 2-1) a i =taksonin i suhteellinen osuus vertailuyhteisössä b i =taksonin i osuus arvioitavan kohteen näytteessä (Vuori ym. 29) Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Aineistosta laskettiin näytealuekohtainen ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi eli likaantumisindeksi (BMWP, Biological Monitoring Working Party), joka perustuu kullekin pohjaeläinheimolle ominaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. BMWP-indeksiä voidaan käyttää yhtenä veden laatuluokittelun kriteerinä (Armitage ym. 1983). Pisteytyksessä likaantumisen suhteen herkät heimot saavat korkean pistearvon ja likaantumista hyvin sietävät matalan (liite 1). Kunkin näytepisteen pistearvo määräytyy siinä esiintyvien yksittäisten heimojen pistearvon summana. Indeksi on kvalitatiivinen eikä huomioi yksilömääriä. Kun BMWP-indeksi suhteutetaan sen muodostaneiden heimojen lukumäärään, saadaan keskimääräinen vedenlaatupisteindeksi taksonia kohti (ASPT, average score per taxon). Korkeat ASPT:n arvot ovat tyypillisiä puhtaille latvavesille ja matalat arvot ympäristöille, joissa ei esiinny likaantumisen suhteen herkkiä lajeja. ASPT-indeksin arvon luokittelussa käytetään Ruotsin EPA:n luokitusta (Taulukko 2-2). Lisäksi aineistosta lasketaan taustatietoina pohjaeläinlajien kokonaismäärä ja EPT-ryhmien lajimäärät. Taulukko 2-2. Ruotsin EPA:n ympäristön laatukriteerit pohjaeläinindekseille. Luokka Indeksiarvo ASPT 1 erittäin korkea > 6,9

311 7 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 2 korkea 6,1-6,9 3 melko korkea,3-6,1 4 matala 4,-,3 erittäin matala < 4, Pohjaeläinlajisto jaettiin lisäksi ravinnonkäyttötapansa perusteella toiminnallisiin ryhmiin seuraavasti (Cummins & Klug 1979, Laxin et al ja Nilssonin (1996 ja 1997) mukaan): 1. Pilkkojat. Keräävät ja pilkkovat karkeaa kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko >1 mm). 2. Kerääjät. Syövät hienorakeista kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko <1 mm), jonka pinnalla elää bakteereja. 3. Suodattajat. Pyydystävät esim. pyyntiverkoin virran mukana ajelehtivaa hienojakoista elävää ja kuollutta ainesta. 4. Pedot. Pyydystävät muita pohjaeläimiä joko aktiivisesti tai pyydysten avulla.. Kaapijat. Laiduntavat leviä, erityisesti pohjaleviä erilaisilta kiinteiltä alustoilta. Tämän luokittelun perusteella pyrittiin arvioimaan pohjaeläinyhteisössä näytealueiden välillä mahdollisesti olevia eroja ja havaitsemaan siten mahdollisia kuormituksen aiheuttamia muutoksia. Joen koon ja pohjaeläinten ravinnonkäyttötapojen on oletettu muuttuvan säännönmukaisesti siirryttäessä pienistä latvapuroista suuriin jokiin (ks. Vannote et al. 198). Lajimäärän on usein havaittu olevan suurimmillaan keskikokoisissa joissa (Allan 199). Erot eri ravinnonkäyttöryhmien runsauksissa kertovat vesistön pohjan ja ravintovarojen tilasta sekä niissä tapahtuvista muutoksista. 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1 Vuoden 21 tulokset Pohjaeläinten näytealueet sijoittuvat hyvin etäälle toisistaan ja ne edustavat erilaisia jokityyppejä. Ylimmät näytealueet Luiminkajoella ovat 8-2 m leveitä, keskikokoisia turvemaiden jokityyppiä edustavia virtapaikkoja. Myös Mertajoen näytteenottoalue kuuluu samaan jokityyppiin ja on suhteellisen kapea noin 7 m. Siuruanjoen näytteenottoalueet edustavat suuria turvemaiden jokia ja niiden on leveys 6 m (Saarikoski) ja m (Hirvaskoski). Jokien eri kokoluokista ja suhteellisen pitkistä keskinäisistä etäisyyksistä johtuen ne poikkeavat toisistaan ympäristömuuttujien suhteen. Erityisesti Luiminkajoen näytteenottoalueilla korostui alueiden pohjan karkea rakenne. Alemmilla näytealoilla kasvillisuutta, detritusta, turvetta ja liejua oli selvästi Luiminkajokea yleisemmin. Pohjaeläinten kokonaismäärät olivat korkeimpia vesistön yläosilla, joskin myös Siuruanjoen ylemmällä näytealueella näytemäärät olivat vesistön yläosan luokkaa. Mertajoen suussa ja Siuruanjoen alimmalla näytealueella pohjaeläinten yksilömäärä laski selvästi muihin näytealueisiin verrattuna (Taulukko 3-1). Kun tarkastellaan näytealakohtaisia pohjaeläinten suhteellisia osuuksia, havaitaan, että ryhmäkohtainen koostumus vaihteli alueesta riippuen varsin voimakkaasti. Myös Luiminkajoen varsin lähekkäin sijaitsevat näytealueet poikkesivat pohjaeläinryhmiltään keskenään. EPT-ryhminn (päivänkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset) osuudet muodostivat % osuudet näytealueiden pohjaeläimistössä. Tässä muusta aineistosta poikkesi Siuruanjoen ylin näytealue, jossa kaksisiipisiin kuuluvien mäkäräisten osuus oli poikkeuksellisen suuri, % näytealueen kokonaismäärästä. Näytealueen EPT-ryhmän yksilömäärät eivät kuitenkaan poikenneet muista

312 8 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 näytealoista. Myös EPT-ryhmän sisällä suhteellisten osuuksien vaihtelu oli voimakasta. Päiväkorentojen osalta sekä ylimmän (näytealue 7) että alimman näytealan (3) yksilömäärän suhteellinen runsaus erottui muuten päiväkorentojen varsin pienistä taksonimääristä. Koskikorentojen osalta Siuruanjoen ylin (näytealue 2) koeala poikkesi puolestaan niiden suhteellisen pienen osuuden osalta. Vesiperhosten suhteellinen runsaus oli puolestaan suurin Luiminkajoen alemmalla näytealueella (8) ja matalin Siuruanjoen ylemmällä (2) näytealueella. Muista pohjaeläinryhmistä simpukoiden osuus oli merkittävästi suurempi Luiminkajoen alemmalla näytealueella kuin millään muulla alueella. Kovakuoriaisten osuus oli merkittävästi suurempi pienten jokien näytealueilla, Siuruanjoella niiden osuus oli puolestaan matala. Muita pieniä osuuksia havaittuja pohjaeläinryhmiä olivat värysmadot (Turbellaria), sukkulamadot (Nematoda), juotikkaat (Hirunidae), kotilot (Gastropoda) ja vesipunkit (Hydracarina) (Kuva 3-2). 6,, 4, 3, 2, 1, Kovakuoriaiset Kaksisiipiset Koskikorennot Vesiperhoset Päivänkorennot Vesisiirat Simpukat Harvasukamadot, Näytealue Kuva 3-1. Pohjaeläinten suhteelliset osuudet ryhmittäin Luiminkajoen (7 ja 8), Mertajoen () ja Siuruanjoen (2 ja 3) näytealueilla. Pohjaeläimistön ravinnonkäyttöryhmät olivat keskenään varsin samankaltaisia; kaikilla alueilla vallitsi pinnoilta kaapimalla ravintonsa hankkivat pohjaeläinryhmät. Jokien pohjaeläimistölle tyypillistä vallitsevien pohjaeläinryhmien asteittaista vaihettumista virransuuntaisesti pilkkojista ja kerääjistä suodattajiin, kaapijoihin ja petoihin ei ollut havaittavissa (Vannote ym. 211). Kaapimalla ravintonsa hankkivien pohjaeläinten (mm. kovakuoriaiset) runsaus viittaa pohjan ja sen rakenteiden pinnoilla kasvavien levien runsauteen, mikä puolestaan viittaa veden rehevyyteen. Silti kaapijoiden suhteellinen runsaus on varsin tyypillistä tämän alueen virtavesille (Kuva 3-2).

313 9 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU Pilkkojat Kerääjät Suodattajat Pedot Kaapijat Näytealue Kuva 3-2. Ryhmittäiset yksilömäärät Luiminkajoen (7 ja 8), Mertajoen () ja Siuruanjoen (2 ja 3) näytealueilla. Kokonaisuutena kerätty aineisto on joen koko huomioiden suhteellisen monimuotoinen ja yksilömäärät ovat korkeita, mutta lajistossa ei esiinny uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja (Rassi ym. 21). Aikaisempina tarkkailuvuosina alueilta ei myöskään ole havaittu uhanalaisia lajeja (Majuri 212). Pohjaeläinten määritystä ei voida tehdä aina lajitasolle esim. yksilöiden rikkoontumisen ja tuntomerkkien puuttumisen vuoksi. Lisäksi näytteet edustavat pientä otosta joen pohjaeläimistöstä. Tämän vuoksi myöskään kaikkien uhanalaisten pohjaeläinlajien esiintymistä selvitysalueilla ei voida sulkea pois. Taksonomiseen luokitteluun kuuluvien eri hierarkiatasojen, eli taksonien, kokonaismäärät vaihtelivat varsin vähän eri näytepisteiden kesken. Näytteiden kokonaispistemäärä (BMWP-arvo), pisteytettyjen taksonien lukumäärä ja taksonien kokonaismäärä laski ylimmältä näytteenottoalueelta alaspäin lukuun ottamatta Siuruanjoen ylempää näytealaa. Sen sijaan luokitettujen taksonien lukumäärään suhteutettu BMWP kokonaispistemäärä (ASPT-arvo) saavutti korkeimman arvonsa keskimmäisellä ja alimmalla näytealueella (Taulukko 3-1). Pitkällä jokikokonaisuudella ylemmillä näytepisteillä tavatut korkeammat biologisen likaantumisindeksin arvot ovat todennäköisesti seurausta vesistön yläosien hieman paremmasta veden laadusta ja pohjien kunnosta. Luonnontilaisemmissa joissa muutos on yleensä päinvastainen, koska isommissa joissa on laajempi elinympäristöjen kirjo. Tästä huolimatta myös joen keski- ja alajuoksulta tavattiin heikosti veden likaantumista sietäviä lajeja. Taulukko 3-1. Virtavesien näytealueiden pohjaeläinten BMWP-pistearvot hajonnat ja minimi- ja maksimiarvot, keskimääräiset pistearvot (ASPT) sekä laskennassa mukana olleiden taksonien ja yksilöiden määrä sekä näytealueelta tavattujen taksonien kokonaismäärä. Näytealueen tunnus Kokonaispisteet (BMWP) Keskiarvo (ASPT) 7,74 6,84 7,43 7,11 7,348