IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

Transkriptio

1 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY

2

3 i Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Jyrki Salo, FM biologi Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU KUNTOONPANOSOIDEN KÄYTTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS VALUMA VEDEN LAATU OMINAISPÄÄSTÖT VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU PÄÄSTÖT VESISTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILTUJEN VESISTÖJEN KUVAUS VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU Siuruanjoki Iijoki TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ VEDENLAADUN JA TARKKAILUTULOSTEN VERTAILU Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista VIITTEET... 33

4 ii Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 214 Liite 4. Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 214 Liite 5. Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueilla v. 214 Liite 6. Mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi p pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

5 1 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 YHTEENVETO Kesällä 214 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 11 turvetuotantoalueella. Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli kolme tuotantovaiheen ja yksi kuntoonpanovaiheen suo. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 214 Iijoen pääuoman vesistöalueella ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Iijoen-Siuruanjoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen keskivaluma oli kesällä 214 hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin. Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja raudan osalta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois- Pohjanmaan tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu. Muilta osin veden laatu oli lähes samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Kuntoonpanotarkkailukohteen veden laatu oli parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskimääräinen veden laatu. Iijoen-Siuruanjoen turvesoiden ominaispäästöt olivat kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin päästöt olivat pienempiä. Tuotantokauden aikaiset päästöt vesistöön olivat pääasiassa suurempia kuin edellisvuonna. Vuosipäästöt olivat kuitenkin pienemmät kuin edellisvuonna. Vuonna 214 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 349 t/a COD Mn,,8 t/a fosforia, 22 t/a typpeä ja 121 t/a kiintoainetta. Siuruanjoen alueella bruttopäästöt olivat noin 394 t/a COD Mn, 1, t/a fosforia, 23 t/a typpeä ja 14 t/a kiintoainetta. Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Vuonna 214 Siuruanjoen vesi oli lievästi hapanta ja humuksista. Typpipitoisuudet ilmensivät lievästi rehevää ja fosforipitoisuudet rehevää vedenlaatua. Iijoen pääuoman vesi oli selvästi karumpaa ja myös väriarvot olivat Siuruanjoen vastaavia pienempiä. Turvetuotantoalueilta tulevien veden laatu suhteessa purkuvesistöjen vesien laatuihin vaihteli kohdekohtaisesti ja vähäiset näytemäärät vaikeuttivat osaltaan vertailua. Kuormituksen vaikutukset Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaatuun olivat kuitenkin yleisesti vähäisiä. Vuositasolla turvetuotannon aiheuttaman pitoisuuslisäyksen osuus Siuruanjoen suulta mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli noin 2, 2,5 prosenttia, Iijoen Pahkakoskella vastaava osuus oli,5,7 prosenttia ja Iijoen Raasakassa noin,8 1,1 prosenttia. Erot edeltäviin vuosiin nähden olivat pieniä ja johtuivat pääosin vuosien välisistä valuma- ja virtaamaeroista.

6 2 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Nikula ym. 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/41/7./212). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna (Dnro 13/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva- Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 214 tarkkailuohjelmasta poiketen. Ylimääräistä tarkkailua suoritettiin Iso-Pihlajasuolla, Kapulasuolla, Koutuansuolla, Kääpäsuolla, Epäilyksensuolla, Kuikkasuolla, Kynkäänsuolla sekä Viitasuolla. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin ( ). Kesällä 214 Iijoen- Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 1 turvetuotantoalueella. Iijoen-Siuruanjoen turvetuotantoalueista Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli kolme tuotantovaiheen ja yksi kuntoonpanovaiheen suo. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215) ja ne on kesän osalta huomioitu myös tässä raportissa. Muiden vuodenaikojen päästötarkkailutulokset on esitetty raportin liitteessä 2. Raportissa on esitetty myös Vapo Oy:n Viitasuon, Epäilyksensuon, Kuikkasuon ja Kuikkasalmensuon jälkihoitovaiheen tarkkailun tulokset. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 214 Iijoen pääuoman vesistöalueella ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pinta-alasta oli tuotannossa. 83 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Kesäaikana tehostettu vesienkäsittely (pintavalutus, kosteikko, rh-kenttä) oli käytössä 71 %:lla Iijoen pääuoman ja 94 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta (liite 8). Vesistötarkkailua oli vuonna 214 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. 2. TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n ja Turvetuote Peat Bog Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa 2-1. Mukana ovat myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

7 3 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Taulukko 2-1. Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 214. Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan alan sekä tuotannosta poistuneen alan. Pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa tai valmistelematonta alaa. (LAP) = sijaitsee Lapin ELY-keskuksen alueella. Tuotantoalue Tuottaja Vesistö- Pinta-ala Tuotantoalue Tuottaja Vesistö- Pinta-ala alue ha alue ha Iijoen pääuoma Siuruanjoki Haukkasuo Vapo Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasalmensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kortesuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Viitasuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Iso Rytisuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Luisansuon Turveruukki Oy Ronisuo Turveruukki Oy Matkasuo Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Mäntyharjun- Riepul.suo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Ruonasuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Puutiosuo Kuiva-Turve Oy Syrjäsuo Turveruukki Oy Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Kotisuo Turvetuote Peat-Bog Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Hulikkasuo Rasepi Oy Kapustasuo Rasepi Oy

8 4 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 214 ( ) Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,5 C, joka oli 1,9 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marras-joulukuu 213 oli tavanomaista lämpimämpi ja myös helmi-maaliskuussa 214 oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpää. Tammikuu sekä huhti-toukokuu 214 olivat pitkän jakson keskiarvon tuntumassa. Heinä-, elo- ja syyskuu olivat vertailujakson keskiarvoja hieman lämpimämpiä. Tarkkailukauden 214 kokonaissademäärä oli 593 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Pudasjärvellä on 592 mm eli tarkkailukausi oli pitkän jakson tuntumassa. Marraskuussa 213 sademäärä oli pitkän jakson keskiarvon tuntumassa. Joulukuussa 213 satoi selvästi tavanomaista enemmän kun taas tammikuussa selvästi tavanomaista vähemmän. Maaliskuussa sekä toukoheinäkuussa sademäärät olivat pitkän jakson keskiarvoa pienempiä. Elokuussa satoi 5 % tavanomaista enemmän. Syyskuussa sademäärä oli pitkän jakson keskiarvoa pienempi, mutta lokakuussa keskiarvon tuntumassa. Tuotantokaudella (touko-syyskuu 214) sademäärä oli 275 mm eli noin 37 mm vähemmän kuin touko-syyskuussa keskimäärin. (Kuva 3-1.) Lämpötila ( C) Pudasjärvi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3-1. Sadanta (mm) 12 Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Pudasjärvellä (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuonna 214 Iijoen ja Siuruanjoen valumat olivat vuositasolla lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesällä valumat olivat kuitenkin tavanomaista pienempiä. Lauha marras- ja joulukuu 213 kohotti jokien virtaamia marrasjoulukuussa. Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli vähäistä. Kevättulvahuippu Leuvankoskella ajoittui huhtikuun loppupuolelle. Iijoen Haapakoskella ja Leuvankoskella tulvahuippu oli toukokuun alkupuolella. Tulvahuipun aikaan valumat olivat kuitenkin keskimääräistä selvästi pienempiä. (Taulukko 3-1 ja kuva 3-2). Taulukko 3-1. Iijoen ja Siuruanjoen keskivalumat ja valumien vaihtelu vuonna 214 sekä vertailujaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ) l/s km 2 l/s km 2 Mq Mq V-IX Nq Hq Mq Mq V-IX Nq Hq Iijoki, Kurenalus , ,2 77 Iijoki, Haapakoski , ,2 99 Siuruanjoki, Leuvankoski 15 9,3 1, , Pudasjärvi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

9 5 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Virtaama (m³/ s) Iijoki, Kurenalus Iijoki, Haapakoski 7 Siuruanjoki, Leuvankoski Kurenalus Kuva 3-2. Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 214 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Vuonna 214 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueista kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olivat Iso-Kinttaissuo ja Viidansuon lisäalue. Kuntoonpanotyöt aloitettiin Iso-Kinttaissuolla kaudella 214. Pumppaamoa tehtiin marras-joulukuussa ja se otettiin käyttöön Tammi-huhtikuun aikana kaivettiin reuna- ja kokoojaojia ja eristysojia perattiin huhtikuussa. Touko-kesäkuussa puhdistettiin sarkaojia. (Nikula 215.) 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli seitsemän tuotantosuota kesäaikaisessa päästötarkkailussa ( ). Lisäksi kahdella kohteella (Lampisuo pvk3 ja Kääpäsuo la) toteutettiin suppeaa tarkkailua. Tuotantovaiheen soista Kynkäänsuon la3-4/pvk1, Olki-Peurasuon pvk1 ja Puutiosuon pvk2-3 sekä kuntoonpanovaiheessa ollut Iso-Kinttaissuo (pvk) kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Epäilyksensuolla, Kuikkasuolla ja Viitasuolla toteutettiin jälkihoitovaiheen tarkkailua. Viidansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna ja sen tulokset on käsitelty kappaleessa 5. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 214 tarkkailuohjelmasta poiketen. Ylimääräistä tarkkailua suoritettiin Iso-Pihlajasuolla, Kapulasuolla, Koutuansuolla, Kääpäsuolla, Epäilyksensuolla, Kuikkasuolla, Kynkäänsuolla sekä Viitasuolla. Iso-Pihlajasuo ja Kapulasuo siirtyvät vuonna 215 jälkihoitovaiheen tarkkailuun, mistä syystä tehostettua päästötarkkailua toteutettiin kyseisillä tuotantoalueilla v Haukkasuolla toteutettiin vuonna 214 tehostettua päästötarkkailua suppean tarkkailun sijaan vesienkäsittelyssä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kääpäsuolla, Kynkäänsuolla ja Koutuansuolla toteutettiin vuonna 214 ylimääräistä tarkkailua. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 4-1 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä 1 olevista kartoista. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2.

10 6 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Koutuansuolla, Kääpäsuolla ja Kapulasuolla ei voinut mitata virtaamia, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta suppean tarkkailun kohteita, joilla näytteet otettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut tai virtaamamittaus oli epäluotettava, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Ympäristöministeriö 213). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastaavana konsulttina vuonna 214 toimi Ahma ympäristö Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Taulukko 4-1. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet tarkkailukaudella 214 ( ). la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, rh=ruokohelpikenttä, kost.=kosteikko, kk=kasvillisuuskenttä. Turvetuotantoalue IIJOKI Poikkeustilanteen näytteitä (ylivaluma) vuonna 214 otettiin Kärppäsuolta, Kääpäsuolta, Lampisuolta, Pikku- Saarisuolta, Iso-Pihlajasuolta ja Kupsussuolta. Ylivaluman aikaisten näytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2. Tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Vesienkäsittelyrakenne Tuottaja Vesistöalue Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Kärppäsuo pvk1 Turveruukki Oy x kesäajan päästötarkkailu Lampisuo pvk3 Turveruukki Oy suppea tarkkailu Haukkasuo pvk2 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Iso-Pihlajasuo pvk1 Vapo Oy kesäajan päästötarkkailu Iso-Pukasuo pvk1 Vapo Oy virtaamamittaus Kapulasuo vs1 ja la3 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Koutuansuo pvk1 Vapo Oy kesäajan päästötarkkailu Kupsussuo pvk1 Vapo Oy kesäajan päästötarkkailu Olki-Peurasuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy vuosikuormitustarkkailu SIURUANJOKI Tuotantosuot Puutiosuo (osa) (Pöyry) pvk2-3 Kuiva-Turve x vuosikuormitustarkkailu Kääpäsuo la ja la/kost. Turveruukki Oy suppea tarkkailu Pikku-Saarisuo pvk1 Turveruukki Oy / suppea tarkkailu Kynkäänsuo (Pöyry) pvk1/la 3-4 Vapo Oy vuosikuormitustarkkailu Kynkäänsuo rh1 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Kuntoonpanosuot Iso-Kinttaissuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x kuntoonpanovaiheen tarkkailu Viidansuo Turveruukki Oy kuntoonpanovaiheen tarkkailu Jälkihoito Kalliosuot:Epäilyksensuo kost. Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Kalliosuot: Kuikkasuo pvk1 Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo rh1 Vapo Oy x jälkihoitovaiheen tarkkailu

11 7 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Valuma Koutuansuolle, Kääpäsuolle ja Kapulasuolle ei asennettu virtaamamittareita vuonna 214, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut. Lampisuolla alkukesän virtaamamittausdata oli epäluotettavaa ja valumana käytettiin Kärppäsuon valumaa jaksolla Kynkäänsuolla (pvk1) kesän valumana käytettiin Kynkäänsuon (pvk2) sekä vesistömallin valumia. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän 214 keskivaluma oli 11 l/s km 2, mikä oli hieman suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin (taulukko 4-2). Kesän suurin keskivaluma (17 l/s km 2 ) mitattiin Iso-Pihlajasuon ja Olki-Peurasuon pintavalutuskentillä ja pienin ( l/s km 2 ) Olki-Peurasuon, Iso-Pihlajasuon ja Kynkäänsuon pintavalutuskentillä. Taulukko 4-2. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 214. Suo Vesistöalue Mq Nq Hq Huom. Pintavalutuskentälliset suot l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 Haukkasuo, pvk2 Iijoki 9,4,1 52 virtaama arvioitu vesistömallista Iso-Pihlajasuo, pvk1 Iijoki 7,,3 73 virtaama arvioitu vesistömallista Iso-Pukasuo, pvk1 Iijoki 16,2 63 Koutuansuo, pvk1* Iijoki 12,3 13 virtaama arvioitu vesistömallista Kupsussuo, pvk1 Iijoki 15 4, 57 Kärppäsuo, pvk1 Iijoki 6,2 1, 16 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry)* Iijoki 4,4 3 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa/ves.mallia Lampisuo, pvk3* Iijoki 5,2 1, käytetty Kärppäsuon valumaa Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) Iijoki Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) Siuruanjoki 11 1,9 37 Pikku-Saarisuo, pvk1 Siuruanjoki 8,6,1 54 Kasvillisuuskentälliset suot Kynkäänsuo, rhk1 Siuruanjoki 8,1 1,4 28 Kääpäsuo, la 3-6* Siuruanjoki 2,1,3 5 koko jaksolla käytetty Kärppäsuon valumaa Laskeutusaltaalliset suot Kapulasuo, la3* Iijoki 6,3,9 2 virtaama arvioitu vesistömallista keskiarvot kaikki suot (n=1) 11,9 67 pintavalutuskentälliset suot (n=6) 12,8 83 kasvillisuuskentälliset suot (n=1) 8,1 1,4 28 Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen tarkkailusuot 213 (n=7) Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=35) Kuntoonpanovaiheen suot 12 1, 196 8, Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) Siuruanjoki 1 1, ja virtaamat arvioitu vesistömallista Jälkihoitovaiheen suot Viitasuo, rhk1 Siuruanjoki,1, 7 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 213 (n=1) 2,6 1,1 8,5 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=3) 8,7 1,4 62 * Ei mukana keskiarvossa

12 8 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Veden laatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kesällä 214 kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja raudan osalta hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen soilla keskimäärin. Muilta osin veden laatu oli lähes samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. (Taulukko 5.) Edellisvuoteen verrattuna veden laatu oli Iijoen-Siuruanjoen alueella kesällä 214 pääosin hieman parempi. Ainoastaan nitraatti-nitriittitypen osalta veden laatu oli edellisvuotta heikompaa kesällä 214. Kuntoonpanovaiheessa olleen Iso-Kinttaissuon veden ph oli Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoa alhaisempi, mutta muilta osin Iso-Kinttaissuon veden laatu oli keskimääräistä parempi. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on pienempi kuin muilla vedenlaatumuuttujilla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin kolme kertaa kesässä. Alhaisin ph:n keskiarvo mitattiin Koutuansuolla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat korkeimmat kasvillisuuskentällisillä kohteilla. COD Mn -arvo oli korkein Kynkäänsuon ruokohelpikentällä. Fosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua eri soiden välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmat suppeassa tarkkailussa olleessa Lampisuolta lähtevässä vedessä. Myös Kynkäänsuon pintavalutuskentältä lähteneen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeita. On kuitenkin huomioitava, että suppean tarkkailun kohteilla näytemäärä on muita kohteita pienempi. Fosforipitoisuus oli alhaisin Pikku-Saarisuolla. Myös typpipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Alhaisin typpipitoisuuden keskiarvo mitattiin suppeassa tarkkailussa olleen Pikku-Saarisuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja korkein pitoisuus niin ikään suppeassa tarkkailussa olleen Lampisuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä. Epäorgaanisen typen osuudet olivat korkeimmat Kupsussuolla. Viitasuon, Kuikkasuon ja Kuikkasalmensuon sekä Epäilyksensuon näytteistä ei määritetty epäorgaanisten ravinteiden määrää, koska kyse oli jälkihoitovaiheen tarkkailusta. Rautapitoisuus oli korkein Kääpäsuon kasvillisuuskentältä lähteneessä vedessä ja alhaisin Pikku-Saarisuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin varsin alhaisia lukuun ottamatta Kääpäsuon kasvillisuuskentältä lähtenyttä vettä, jossa pitoisuudet olivat selvästi muita kohteita korkeampia.

13 Taulukko 4-3. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden veden laatu kesällä 214. n ph COD Mn kok.p PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kiintoaine Huom. Pintavalutuskentälliset suot mgo 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Haukkasuo, pvk2 8 6, ,9 Iso-Pihlajasuo, pvk1 8 6, Koutuansuo, pvk1 7 4, ,8 Kupsussuo, pvk1 1 6, ,8 Kärppäsuo, pvk1 12 5, , Lampisuo, pvk3 6 6, ,6 suppea tarkkailu Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) 9 6, , ,9 Pikku-Saarisuo, pvk1 6 6, ,1 suppea tarkkailu Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) 9 7, ,3 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry) 8 6, , ,5 kasvillisuuskentälliset suot Kääpäsuo (kasvillisuuskenttä) 5 7, suppea tarkkailu Kynkäänsuo (ruokohelpikenttä), rhk1 1 6, Laskeutusaltaalliset suot Kapulasuo, la3 8 6, keskiarvot kaikki suot (n=13) 6, ,6 pintavalutuskentälliset suot (n=1) 6, ,5 kasvillisuuskentälliset suot (n=2) 6, laskeutusaltaalliset suot (n=1) 6, Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 213 (n=15) 6, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=87) 6, ,8 Kuntoonpanovaiheen suot Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) 9 4, ,5 Jälkihoitovaiheen suot Viitasuo (ruokohelpikenttä), rhk1 3 6, jälkitarkkailu Kalliosuot: Kuikkasuo ja Kuikkasalmensuo, pvk1 4 6, ,7 jälkitarkkailu Kalliosuot: Epäilyksensuo, kosteikko, ylisyöksykynnys 5 5, jälkitarkkailu Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 213 (n=1) 5 5, ,7 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=4) 9 4, ,7 * Ei mukana keskiarvossa 9 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta

14 1 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt olivat kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin päästöt olivat pienempiä. Edellisvuoteen verrattuna ominaispäästöt laskivat kaikkien parametrien osalta. Laskeutusaltaallisia soita ei ole mukana keskiarvoissa, koska Kapulasuolla virtaamat arvioitiin koko jaksolta. (Taulukko 4-4.) Kokonaisuutena tarkasteltuna ominaispäästöt olivat suon omilla vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla lasketuista kohteista suurimmat Kynkäänsuon ja Iso-Pihlajasuon pintavalutuskentillä ja pienimmät Pikku-Saarisuon pintavalutuskentällä. Kynkäänsuon ja Iso-Pihlajasuon päästöt selittyvät vedenlaadulla (ks. Taulukko 4-3). Pikku- Saarisuon alhaiset päästöt selittyvät vedenlaadulla ja alhaisella valumalla. Tarkasteltaessa tulee huomioida, että usealla kohteella päästöjen laskennassa on käytetty arvioitua virtaama. Lisäksi joillakin kohteilla näytemäärä oli pieni suppeasta tarkkailusta tai jälkihoitovaiheen tarkkailusta johtuen. Kuntoonpanovaiheessa olleen Iso-Kinttaissuon kemiallisen hapenkulutuksen ja raudan ominaispäästöt olivat kesällä 214 suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanosoilla keskimäärin. Muilta osin Iso- Kinttaissuon ominaispäästöt olivat pienempiä tai samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoilla keskimäärin vuonna 214.

15 Taulukko 4-4. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä 214. Brutto Netto COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kok.p Kok. N Kiintoaine Huom. Pintavalutuskentälliset suot Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Haukkasuo, pvk2 Iijoki 336,17,1 8,1,14,4 5,4 56 4,6 7,6 Iso-Pihlajasuo, pvk1 Iijoki 216,31,2 6,8,1,8 6,1 95,15 2,8 87 Koutuansuo, pvk1* Iijoki 61,16,6 3,4,4,2 4,7 24,1 17 Kupsussuo, pvk1 Iijoki 383,32,8 15,18 2, ,5 8,7 77 Kärppäsuo, pvk1 Iijoki 197,19,2 6,3,26,3 2,1 27,9 3,8 21 Lampisuo, pvk3* Iijoki 16,76,48 4,7,47, ,67 2,5 37 suppea tarkkailu Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) Iijoki 441,4,1 12,1 1,1 86 5,1 6,3 39 Pikku-Saarisuo, pvk1 Siuruanjoki 31,5,1 1,8,7,3 1,5 12 5, suppea tarkkailu Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) Siuruanjoki 18,3,5 5,7,1,1 7,9 2,1,9 11 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry)* Siuruanjoki 18,5,2 3,5, ,4 1,6 23 Kasvillisuuskentälliset suot Kynkäänsuo (ruokohelpikenttä), rhk1 Siuruanjoki 32,34,6 5,3,2,5 3,5 82,21 1,9 75 Kääpäsuo (kasvillisuuskenttä), la3-6* Siuruanjoki 27,15,9 1,9,13, ,11 1, 32 suppea tarkkailu Laskeutusaltaalliset suot Kapulasuo, la3* Iijoki 71,1,2 3,1,2, , Keskiarvot (Brutto) Kaikki suot (n=8) brutto 261,29,5 7,7,11, ,9 3,6 4 Pintavalutuskentälliset suot (n=7) brutto 255,29,4 8,,12, ,7 3,9 35 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) brutto 32,34,6 5,3,2,5 3,5 82,21 1,9 75 Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 213 (n=6) 395,42,13 13,15 2, ,23 7,7 47 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=74) 267,4,2 1,5 1, ,3 5,6 47 Kuntoonpanovaiheen suot Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) 469,2 1, , 5,4 2,6 Jälkihoitovaiheen suot Viitasuo (ruokohelpikenttä), rhk1 Siuruanjoki 4,6,1,2 7,9,98,1 7,8 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 213 (n=1) 14,1 3,9,9 17,1 2,8 15 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=3) 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 * Ei mukana keskiarvossa mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta 11

16 12 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana kuudella tuotantovaiheen kohteella ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Viitasuolla ja osalla Kynkäänsuota oli käytössä ruokohelpikenttä, Kapulasuolla laskeutusaltaat. Muilla kohteilla oli käytössä pintavalutuskenttä. Kohteiden reduktiot on esitetty taulukossa 4-5 ja vedenlaatutulokset kokonaisuudessaan liitteessä 2. Haukkasuon pintavalutuskentän 2 tehoa tarkkailtiin kesäkuussa kahdesti ja kerran kuussa heinä-elokuun aikana. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin fosfaattifosforia. Myös kokonaisfosforia, ammoniumtyppeä, nitraatti-nitriittityppeä ja rautaa pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. COD Mn :n ja kokonaistypen osalta reduktiot olivat melko alhaista tasoa (14 %). Kapulasuon laskeutusaltaan tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet laskeutusaltaan ylä- ja alapuolelta heinä- ja elokuussa. Kesäkuussa kummallakaan pisteellä ei ollut virtaamaa. Laskeutusallas vähensi vedestä jonkin verran kokonaisravinteita ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Ammoniumtypen, nitraatti-nitriittitypen sekä raudan ja kiintoaineen osalta pitoisuudet olivat korkeampia laskeutusaltaan alapuolella. Fosfaattifosforin pitoisuuksissa ylä- ja alapuolisen pisteen välillä ei ollut juuri eroa. Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1 tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä viisi kertaa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Ruokohelpikenttä toimi hyvin ja poisti eniten fosfaattifosforia, ammoniumtyppeä ja nitraatti-nitriittityppeä. Myös raudan ja kokonaisfosforin osalta ruokohelpikentän toiminta oli melko tehokasta. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja kiintoainetta huuhtoutui kentältä runsaasti ja kokonaistyppeä hieman. Kärppäsuon pintavalutuskentän 1 tehoa tarkkailtiin kesäkuussa kahdesti ja kerran kuussa heinä-elokuun aikana. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin epäorgaanista typpeä ja rautaa. Fosforiyhdisteitä, kokonaistyppeä ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle hieman. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) huuhtoutui kentältä. Puutiosuon pintavalutuskentän 2-3 tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet yhteensä neljä kertaa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia. Myös kokonaisravinteita, nitraatti-nitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) huuhtoutui kentältä. Viitasuon ruokohelpikentältä 1 näytteitä otettiin kerran toukokuussa sekä elo- ja syyskuussa. Kesä- ja heinäkuussa alapuolisella pisteellä ei ollut virtaamaa. Veden laatu parani toukokuussa kiintoaineen osalta ruokohelpikentän alapuolella, mutta muiden muuttujien osalta veden laatu heikkeni. Elo- ja syyskuussa veden laatu heikkeni ruokohelpikentän alapuolella kaikkien muuttujien osalta. (Taulukko 4-5 kuva 4-1.) Taulukkoon 4-6 on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Kentän alapuolen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin yläpuolen. Tämä selittyy kentän alapuolen selvästi pienemmällä valumalla

17 13 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 (kuva 4-1). Kentän alapuolella ei ollut valumaa kesä- ja heinäkuun näytteenottokierroksilla. Myös edellisvuosina tilanne on ollut samantyyppinen, kesällä 213 yläpuolen valuma oli 15 l/s km 2 ja alapuolen 1,4 l/s km 2 (Vaaramaa-Hiltunen ym. 214), kesällä 212 yläpuolen valuma oli 16 l/s km 2 ja alapuolen 1,5 l/s km 2 (Taskila 213). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä. Ruokohelpikasvusto näyttää käyttävän hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää tehokkaasti veden haihduntaa. Taulukko 4-5. Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos tarkkailuilla vesienkäsittelyrakenteilla ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 214. n ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Haukkasuo (pvk2) pvk yläpuoli 4 6, ,2 pvk alapuoli 4 6, , ,1 Teho % Kapulasuo (la3) la yläpuoli 2 6, , la alapuoli 2 6, , ,5 12, Teho % Kynkäänsuo (rhk1) rhk yläpuoli 5 6, ,6 rhk alapuoli 5 6, Teho % Kärppäsuo (pvk1) pvk yläpuoli 4 6, ,5 pvk alapuoli 4 6, ,8 Teho % Puutiosuo (pvk2-3) (Pöyry) pvk yläpuoli 4 6, ,7 pvk alapuoli 4 7, , ,4 Teho % Viitasuo (rhk) rhk yläpuoli 3 3,7 6, ,7 rhk alapuoli 3 6, Teho %

18 14 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Taulukko 4-6. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 214. COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Mq g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rh1 yp 11 42,13 3,42 47 Viitasuo, rh1 ap,1 4,6,1,15 7,9 reduktio % reduktio v reduktio v rhk1 yp rhk1 ap 3 l/s km Kuva 4-1. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat Kuntoonpanovaiheessa olleen Iso-Kinttaissuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesällä ottamalla näytteet touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Pintavalutuskenttä toimi hyvin ja reduktiot olivat korkeimmat ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta. Myös raudan ja kokonaisfosforin osalta reduktiot olivat lähes 9 %. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui vesistöön. Veden ph aleni kentällä huomattavasti. (Taulukko 4-7.) Iso-Kinttaissuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 4 μg/l ja kokonaistyppi 1 μg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Iso-Kinttaissuolta otettiin touko-lokakuussa näytteet kahden viikon välein, joten tuloksia painotettiin näiltä osin jakamalla kyseiset kalenterikuukaudet kahteen osaan. Näin laskettuna Iso-Kinttaissuon pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 81 %, kokonaisfosfori 74 % ja kokonaistyppi 67 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 2,9 mg/l, kokonaisfosforin 37 μg/l ja kokonaistypen 1 71 μg/l. Lupamääräys siis täyttyi kaikkien parametrien kohdalla. (Nikula 215.)

19 15 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Taulukko 4-7. Iijoen-Siuruanjoen kuntoonpanovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 214 (Pöyry Finland Oy 215). n ph COD Mn Kok. P Kok. N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kinttaissuo (pvk1) pvk yläpuoli 9 6, , pvk alapuoli 9 4, ,5 Teho % Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (kg/d) tuotantokaudella (touko-syyskuu) 214 on esitetty taulukoissa 4-7 ja 4-8. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (Taulukko 4-4) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois- Pohjanmaan alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta) (Nikula 215) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 214 bruttopäästöt olivat 771 kg/d (=kilogrammaa päivässä) happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,23 kg/d fosforia, 48 kg/d typpeä ja 194 kg/d kiintoainetta (Taulukko 4-7). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät,79 kg/d fosforia, 16 kg/d typpeä ja 169 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat lähes kaikilta osin: fosfori- ja typpipäästöt noin 1 % sekä happea kuluttavan aineksen päästöt (COD Mn ) 17 %. Kiintoainepäästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 214 bruttopäästöt olivat 812 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,21 kg/d fosforia, 3 kg/d typpeä ja 149 kg/d kiintoainetta (Taulukko 1). Nettopäästöt olivat,85 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 124 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna: happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) ja kokonaistypen päästöt noin 2 %, fosforipäästöt noin 3 % ja kiintoainepäästöt 43 %.

20 Taulukko 4-7. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 214 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kiintoaine Kok.N kok.p COD Mn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d Haukkasuo Vapo Oy , ,8 2,7,3 53 1,3,7, Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,7 2,1, ,6,3 Joutsensuo Vapo Oy ,9 2,2,5 35 4,9,7,4 Kapulasuo Vapo Oy ,6,3,1 7, 5,,, Koppelosaarensuo Vapo Oy ,5,4,2 6,3 3,2,2,1 Kortesuo Vapo Oy ,6 1,3,3 21 2,9,4,2 Koutuansuo Vapo Oy ,2,7,1 3,1,8,, Kupsussuo Vapo Oy ,5 4,, ,4,1 Lehdonsuo Vapo Oy ,8 2,2,5 34 4,8,6,3 Leväsuo Vapo Oy ,1 2,1,6 33 7,9,8,4 Leväsuo Vapo Oy ,4,5,1 8,3 1,2,2,1 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,7 2,,4 41 3,6,6,1 Palosuo Vapo Oy ,4 1,6,3 25 3,6,5,3 Ahvensuo Turveruukki Oy ,6,3,1 4,7 2,3,2,1 Ahvensuo Turveruukki Oy ,4,5,1 8,2 1,1,2,1 Iso Jännesuo Turveruukki Oy ,7 1,4,3 21 3,,4,2 Isosuo-Kollaja Turveruukki Oy ,9,7,1 11 1,5,2,1 Iso-Ryt isuo Turveruukki Oy , 1,5,3 23 3,3,4,2 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy ,3 1,2,3 19 2,7,4,2 Kuikkasuo Turveruukki Oy ,8,4,2 6,8 3,4,2,1 Kärppäsuo Turveruukki Oy ,1,8,2 12 1,7,2,1 Lampisuo Turveruukki Oy ,1 1,7,9 2 12,3,8 Latvasuo Turveruukki Oy ,3,7,3 11 5,7,4,2 Latvasuo Turveruukki Oy ,3,5,1 7,5 1,1,1,1 Lavasuo Turveruukki Oy ,1 1,2,2 18 2,5,3,2 Luisansuo Turveruukki Oy ,7 1,,2 16 2,2,3,2 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 1,5,3 23 3,2,4,2 Murtosuo Turveruukki Oy ,7 1,4,6 23 8,6,7,3 Riepul.-Mäntyharjunsuo Turveruukki Oy ,9,8,2 12 3,4,3,2 Ruonasuo Turveruukki Oy ,6 2,1,4 32 4,6,6,3 Takasuo Turveruukki Oy ,4, ,8,4 Ällinsuo Turveruukki Oy ,2,7 49 6,9,9,5 Syrjäsuo Turveruukki Oy ,8,7,1 11 1,5,2,1 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö ,1,5 18 9,1,6,3 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö ,5,9,2 14 2,,3,1 Hulikkasuo Rasepi Oy ,8,3,2 5, 2,5,2,1 Kapustasuo Rasepi Oy ,4,9,5 15 7,6,5,3 Tuotantosuot yhteensä , ,79 Kuntoonpanosuot yhteensä 3,2,, 1,3,1,, Vesistöalue yhteensä , , , , , ,98 16 AHMA YMPÄRISTÖ OY

21 Taulukko 4-8. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 214 Siuruanjoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kiintoaine Kok.N kok.p CODMn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d kg/ d Iso-Kinttaissuo Vapo Oy , 3,7, , 1,8,4 Iso Pukasuo Vapo Oy ,2,6,3 18 2,6,4,2 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,5,1, 2,9,4,1, Kynkäänsuo Vapo Oy ,4, ,8,7,1 Kynkäänsuo Vapo Oy ,5,3,2 17 4,1,1,1 Kynkäänsuo Vapo Oy ,1 1,,6 13 2,6,2,5 Polvisuo Vapo Oy ,8 1,3,5 4 5,6,8,4 Saarisuo Vapo Oy ,7,1,1 3,8,5,1, Sivakkasuo Vapo Oy ,3,2,1 7,6 1,1,1,1 Sivakkasuo Vapo Oy ,8,9,4 28 3,9,5,3 Teerilammensuo Vapo Oy ,1 1,5,7 48 6,7,9,5 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,8 1,1,5 34 4,8,7,3 Viitasuo Vapo Oy ,6,3,1 4,7 2,4,2,1 Heini-Honkisuo Turveruukki Oy ,6,5,2 15 2,1,3,2 Kaartosuo Turveruukki Oy ,6,3,1 9,1 1,3,2,1 Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,1,2,1 6,4,9,1,1 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ,3 1,6,7 48 6,8,9,5 Kääpäsuo Turveruukki Oy ,8,3,2 3,8 4,5,1,2 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,6,5,2 15 2,1,3,2 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy ,6,7,3 21 2,9,4,2 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,6,2,1 2,8 1,4,1,1 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,3,5,2 8,3 3,5,2,1 Pukasuo Turveruukki Oy ,2,8,4 19 5,6,5,2 Ronisuo Turveruukki Oy ,,8,3 23 3,2,4,2 Sääskisuo Turveruukki Oy ,, ,8,9 Tuomisuo Turveruukki Oy ,8 1,7,7 51 7,2 1,,5 Viidansuo Turveruukki Oy ,2 1,2,5 41 5,2,7,4 Ämmänsuo Turveruukki Oy ,7,4,2 9,1 2,4,2,1 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,7 1,3,3 15,9,2,1 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy , 1,1,5 35 4,9,7,4 Kotisuo Turvetuote Peat-Bog O ,3,3,1 4,2 2,1,1,1 Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog O ,7,3,1 1 1,4,2,1 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky ,5,7,3 2 2,9,4,2 Tuotantosuot yhteensä , ,81 Kuntoonpanosuot yhteensä 16 8,8 1,6,6 7 7,5 1,,5 Vesistöalue yhteensä , , , , , ,52 17

22 18 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukoissa 4-9 ja 4-1. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Nikula 215). Vuonna 214 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 349 t/a COD Mn,,8 t/a fosforia, 22 t/a typpeä ja 121 t/a kiintoainetta (Taulukko 4-9) ja Siuruanjoen alueella noin 394 t/a COD Mn, 1, t/a fosforia, 23 t/a typpeä ja 14 t/a kiintoainetta (Taulukko 12). Iijoen pääuoman alueen vuosipäästöt (brutto) olivat typpeä lukuun ottamatta pienempiä kuin edellisvuonna. Myös Siuruanjoen alueen vuosipäästöt (brutto) olivat edellisvuotta pienempiä. Taulukko 4-9. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 214 Iijoen vesistöalueella (Nikula 215). Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tarkkailtu Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. CODMn Kok. P Kok. N kiintoaine Kok. P Kok. N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy E , Joutsensuo Vapo Oy E Haukkasuo Vapo Oy , K Lehdonsuo Vapo Oy E Palosuo Vapo Oy E Iso-Pihlajasuo Vapo Oy K Olki-Peurasuo Vapo Oy K Kapulasuo Vapo Oy K Koppelosaarensuo Vapo Oy ,8 2 E , Koppelosaarensuo Vapo Oy , E , Kupsussuo Vapo Oy K , Leväsuo Vapo Oy E Leväsuo Vapo Oy , E , Koutuansuo Vapo Oy K , Kärppäsuo Turveruukki Oy ,6 42 K , Lampisuo (osa) Turveruukki Oy S Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E , Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E , Ahvensuo Turveruukki Oy ,4 28 E , , Ahvensuo Turveruukki Oy ,7 28 E , , Latvasuo Turveruukki Oy E Latvasuo Turveruukki Oy ,2 26 E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , Lavasuo Turveruukki Oy ,3 61 E , Kuikkasuo Turveruukki Oy ,4 41 E , Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 78 E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4 8 E Takasuo Turveruukki Oy E Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy E , Ruonasuo Turveruukki Oy ,5 111 E Iso-Jännesuo Turveruukki Oy E , Syrjäsuo Turveruukki Oy ,3 36 E , Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E , Hulikkasuo Rasepi Oy E , Kapustasuo Rasepi Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä , , Vesistöalue yhteensä

23 19 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214 Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 214 Siuruanjoen vesistöalueella (Nikula 215). Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tarkkailtu Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. CODMn Kok. P Kok. N kiintoaine Kok. P Kok. N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy E Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy , E Viitasuo Vapo Oy K , , Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy , 55 K Kynkäänsuo Vapo Oy E Teerilammensuo Vapo Oy E Sivakkasuo Vapo Oy E , , Sivakkasuo Vapo Oy E Iso-Pukasuo Vapo Oy V Polvisuo Vapo Oy ,8 136 E Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy E , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy J Kalliosuot: KuikkasalmensuoVapo Oy J Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy J Iso-Kinttaissuo Vapo Oy K Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,2 52 E Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,3 22 E , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy E Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E Viidansuo Turveruukki Oy K Ämmänsuo Turveruukki Oy ,9 38 E , Kaartosuo Turveruukki Oy ,7 31 E , , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,3 52 E , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,5 314 E Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,2 17 E , , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy S Ronisuo Turveruukki Oy E Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy , 84 K , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy E Kotisuo Turvetuote Peat-Bog , 25 E , , Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog E , Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.