Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Transkriptio

1 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

2 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kesäajan tarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ KALATALOUSTARKKAILU Aineisto ja menetelmät Kalastus Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot v. 21 Liite 2 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 3 Päästötarkkailun tulokset v. 21 Liite 4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt Kalajoen vesistöalueella v. 21 Liite 5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset v. 21 Liite 6 Vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 7 Vesistötarkkailutulokset v. 21 Liite 8 Veden laadun kehitys Liite 9 Kuonanjärven kalastustiedustelun tulostus Liite 1 Kalastustiedustelukaavake Pöyry Finland Oy Vesi ja ympäristö Pipsa Maikkula, ins (AMK) Mari Kangasluoma, DI, FM Maarit Eskola, MMM Eero Taskila, FM

3 Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com 16WWE321

4 1 16WWE321 1 JOHDANTO Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan vuodesta 21 alkaen kaikkien turvetuotantoalueiden osalta samassa tarkkailuraportissa. Tässä raportissa on esitetty vuoden 21 tarkkailutulokset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään hyväksynyt Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n Hankilannevan, Nurmesnevan ja Jouttenisennevan turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailuohjelmat. Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueiden rajalle sijoittuvan Vittouvennevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailuohjelmasta on sovittu erikseen ympäristökeskuksen kanssa. Osmalamminnevan, Päällysnevan, Rautamullansuon ja Tuppuranevan osalta on voimassa Pöyry Environment Oy:n laatima ja alueellisten ympäristökeskuksien hyväksymä Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueille tullaan laatimaan uusi tarkkailuohjelma vuosille , johon alueella tehtävät tarkkailut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Näitä tarkkailukohteita Kalajoen vesistöalueella ovat yksi tuotantovaiheessa (Hankilanneva) ja yksi kuntoonpanovaiheessa (Vasamanneva) oleva ympärivuotinen tarkkailukohde. Näiden soiden tarkkailuaineisto on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 211). Tässä raportissa on ko. soilta esitetty vain kesäaikaiset tulokset. Kalajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Nab Labs Oy. Jouttenisennevan ympäristölupapäätöksen (PSY nro 52/6/2) mukaan kalastoa ja kalastusta Väliojalla, Kuonanjoella ja Kuonanjärvellä on selvitettävä kaksi kertaa lupakauden aikana. Kalastustiedustelu vuodelta 21 tehtiin Vapo Oy:n v. 25 laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja kaksi Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuota) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille (PSV-Maa ja Vesi Oy 25), jonka mukaan niiden päästö- ja vesistötarkkailua on tehty. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 13 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, joka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoen vesistössä on toteutettu lukuisia vesistöjärjestelyjä, joista huomattavimmat ovat olleet Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan kymmenen säännösteltyä järveä tai tekojärveä. Tekojärvet ovat lisänneet vesistöalueen järvipinta-alan lähes kaksinkertaiseksi luonnontilaiseen verrattuna. Kalajoen vesistöön kohdistuu pistekuormituksen lisäksi huomattavasti hajakuormitusta. Alueen yksittäisistä kuormituslähteistä maatalous on suurin kuormittaja.

5 2 16WWE321 3 HYDROLOGISET OLOT Vuonna 21 Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan havaintoasemalla vuoden keskilämpötila oli 1,3 ºC. Tammi-helmikuu samoin kuin joulukuu olivat alueella yleisesti kylmä. Heinäkuu oli puolestaan lämmin. Vuoden sadesumma oli Ylivieskassa 544 mm. Runsaimmin satoi elo-syyskuussa. Tammikuu ja joulukuu olivat puolestaan niukkasateisia (kuva 1). Lämpötila C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukausittainen keskilämpötila ja sademäärä Ylivieskassa vuonna 21 (Lähde: Ilmatieteen laitos). Vuonna 21 Kalajoen virtaamat olivat lähellä keskimääräistä. Kevään tulvahuiput ajoittuivat hieman keskimääräistä aikaisemmaksi huhtikuun alkupuolelle (kuva 2). Syyskuussa virtaamat kasvoivat voimakkaasti ja syyskuun lopun virtaamahuippu oli Kalajoessa lyhytaikaisesti kevättulvan tasoa. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m 3 /s) vuonna 21 ja vertailujaksolla olivat seuraavat: Niskakoski (F = 3 65 km 2 ) v.21 v MQ (vuosi) 32,1 29,7 MQ (kesä-syys) 27,4 21, NQ (kesä-syys) 6,1 12,1 HQ (kesä-syys) ,

6 3 16WWE321 Kuonanjärvi m3/s 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Niskakoski 25 m3/s Padinki m3/s Kuva 2 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa vuonna 21 ja vertailujaksolla v keskimäärin.

7 4 16WWE321 Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Vuonna 21 järven vedenkorkeus vaihteli noin tasolla +134,5 +135,8 m (N 43 ) (kuva 3). W N43 +cm 136,5 Kuonanjärvi säännöstelyrajat 136, 135,5 135, 134,5 134, 133, Kuva 3 Kuonanjärven vedenkorkeus (m, N43) vuonna 21 ja jaksolla keskimäärin sekä nykyiset säännöstelyrajat. 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 21 turvetuotantopinta-alaa kaikkiaan noin 1 87 ha, mistä Vapo Oy:n hallussa oli 1325 ha (71 %). Kokonaispinta-alasta oli 13 ha tuotantokunnossa, 128 ha kuntoonpanossa ja 441 ha poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Koivukoski Oy:n sekä Maatalousyhtymä Valtosen turvetuotantoalueita. Pinta-alatiedot kaikista Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueista ovat tämän raportin liitteenä 1. Vuonna 21 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueista kesäaikaisessa päästötarkkailussa olivat Jouttenisenneva, Nurmesneva, Vittouvenneva, Rautamullansuo ja Tuppuraneva. Osmalamminneva sekä Päällysneva olivat ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n Hankilanneva sijaitsee puoliksi Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla ja Kalajoen puoli kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiseen päästötarkkailuun. Lisäksi kuntoonpanovaiheessa oleva Vasamanneva oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa liittyen Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailuun. Hankilannevan ja Vasamannevan ympärivuotiset tulokset on esitetty tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan vuosipäästötarkkailuraportissa, mutta myös tässä raportissa on esitetty lyhyesti niiden kesäaikaiset tulokset. Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet v. 21 on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti liitteenä 2 olevalla kartalla.

8 5 16WWE321 Taulukko 1 Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v. 21. Suo Purku- vesien- valmistele- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut jälki- pinta-ala tarkvesistö käsittely maton panossa nossa kunnossa tuot. käyttö yht. * kailtu ha ha ha ha ha Hankilanneva (osa) PVK K Nurmesneva (osa) PVK K Vittouvenneva (osa) lask.allas K Koivulanneva lask.allas E Jouttenisenneva PVK K lask.allas E PVK/sarkaojat E Jouttenisenneva yhteensä K/E Vasamanneva PVK K Rautamullansuo PVK K Tuppuraneva PVK K Osmalamminneva PVK K Päällysneva PVK K Lonkerinneva PVK 94 Yhteensä *ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa Päästötarkkailupisteiden koordinaatit olivat seuraavat: Jouttenisenneva pvk Nurmesneva pvk Vittouvenneva la3 (Kalajoki) Osmalamminneva pvk (ymp.vuot) Päällysneva pvk (ymp.vuot) Rautamullansuo pvk Tuppuraneva pvk Kesäajan tarkkailu Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Jouttenisennevalla, Nurmesnevalla, Osmalamminnevalla ja Päällysnevalla. Vittouvennevalla, Rautamullansuolla ja Tuppuranevalla virtaamia ei v. 21 mitattu. Kesäajan virtaama- ja valumatiedot on esitetty taulukossa 2. Kaikkien soiden kesän keskimääräinen valuma oli hieman suurempi kuin vertailuna esitetty Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoilla keskimäärin mitattu valuma. Suurin kesäaikainen valuma (24 l/s km 2 ) mitattiin Päällysnevalla ja pienin Jouttenisennevalla (4,5 l/s km 2 ), josta kesällä runsaan kuukauden ajan ei lähtenyt lainkaan vettä alapuoliseen vesistöön. Jouttenisennevalta, Nurmesnevalta, Osmmalamminnevalta ja Päällysnevalta vesinäytteitä otettiin kesäaikana (touko-syyskuu) kahden viikon välein tarkkailussa olleilta mittapadoilta (taulukko 3). Jouttenisennevalla ei viidellä havaintokerralla ollut mittapadolla lainkaan virtaamaa, minkä vuoksi havaintoja on vain 5 kerralta. Ominaishuuhtoumat laskettiin veden laadun ja mitatun virtaaman perusteella. Rautamullansuolla, Tuppuranevalla ja Vittouvennevalla kesänaikaisia havaintokertoja oli kolme: heinä-, elo- ja syyskuussa. Rautamullansuolla, Tuppuranevalla ja Vittouvennevalla ominaishuuhtoumat laskettiin mitatun veden laadun ja Kalajoen tarkkailusoilla mitatun kesäajan keskivaluman perusteella. Taustahuuhtouma laskettiin seuraavilla taustapitoisuuksilla: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailuopas 26 Lasketuista bruttoominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty Kalajoen tarkkailusoiden kesäaikaiset vedenlaatutiedot sekä lasketut ominaispäästöt. Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 3.

9 6 16WWE321 Taulukko 2 Virtaamat ja valumat Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoila kesällä 21. Vertailuna Pohjois- Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan valumat. Suo Mittapadon valuma-alue kok.ala tuot.ala MQ Mq Nq Hq Nqjakso (vrk) Hqjakso (vrk) ha ha l/s l/s km2 l/s km2 l/s km2 l/s km2 l/s km2 Tuotantovaihe Pintavalutuskenttä Jouttenisenneva ,5, 31, Hankilanneva ,7 2,4 119, Nurmesneva ,4,37 3 2, Osmalamminneva ,5 2, , Päällysneva ,3 127, Rautamullansuo ei virt.mittausta Tuppuraneva ei virt.mittausta Laskeutusallas Vittouvenneva ei virt.mittausta Keskiarvot Kaikki suot , 74 1,8 44 PPO, kaikki tarkkailusuot kesä 21 9,7 1, 88 Kuntoonpanovaihe Vasamanneva 57, ,6, 71, Taulukko 3 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 21 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu kesäajan keskimääräinen veden laatu. Suo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantovaihe Jouttenisenneva (1 pvk 5 6, < ,9 Hankilanneva (1 pvk 9 7, < ,5 Nurmesneva (1 pvk 1 6, < ,8 Osmalamminneva pvk 1 6, ,1 Pääällysneva pvk 1 4, , Rautamulansuo pvk 3 7, ,1 Tuppuraneva pvk 3 6, ,1 Vittouvenneva la 3 6, Keskiarvot Kaikki suot 7 6, ,8 PPO, kaikki tarkkailusuot , , Kuntoonpanovaihe Vasamanneva pvk 7 5, ,1 1) Epäorgaaniset ravinteet määritetty 2-3 kertaa Turvesoiden veden ph oli melko alhainen (keskimäärin 6,3) ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita (taulukko 3). Veden laatu Kalajoen tarkkailusoilla keskimäärin oli pääosin hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla. Suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin Nurmesnevalla ja Vittouvennevalla. Suuri osa (keskimäärin 4 %) fosforista oli epäorgaanista.

10 7 16WWE321 Typpeä ja kiintoainetta oli eniten Vittouvennevalta lähtevässä vedessä, missä myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea. Rautaa puolestaan oli runsaasti Hankilannevalta lähtevässä vedessä. Kuntoonpanovaiheessa olevan Vasamannevan veden ph oli alhainen (keskimäärin 5,4) ja ainepitoisuudet olivat tuotantosoilla mitattua korkeammat. Päällysnevalla happea kuluttavan aineen (COD Mn ) ja typen ominaispäästöt olivat suuremmat kuin muilla tarkkailukohteilla (taulukko 4) johtuen sekä muita tuotantoalueita suuremmasta valumasta että COD Mn :n osalta myös korkeasta pitoisuudesta. Muiden kuormitteiden osalta Vittouvennevan ominaispäästöt olivat muita tarkkailukohteita suuremmat johtuen korkeammista pitoisuuksista. Keskimäärin Kalajoen tuotantovaiheen tarkkailukohteilla happea kuluttavan aineksen ominaispäästö oli suurempaa ja ammoniumtypen pienempää kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin, mutta muutoin ominaispäästöt olivat lähellä keskimääräistä tasoa. Kuntoonpanovaiheessa olevan Vasamannevan kesäaikaiset ominaispäästöt olivat fosforia lukuun ottamatta suuremmat kuin Kalajoen alueen tuotantosoilla. Taulukko 4 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 21. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Tuotantovaihe NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jouttenisenneva pvk 153,8,8 3,,1,1 9, 5,9,1 1,, Hankilanneva pvk 254,37,13 8,,2, ,12 1,7 42, Nurmesneva pvk 22,55,32 6,3,2, ,44 3,8 28,4 Osmalamminneva pvk 61,87,16 13,9,4 37 6,66 8,5 38,3 Pääällysneva pvk 172,98,24 3,5 3, ,56 2,1 6,6 1) Rautamullansuo pvk 25,16 14,7 22, 9,6 1,4 1) Tuppuraneva pvk 44,31 14,7 42,1 9,6 21,6 1) Vittouvenneva la 519 1,3,35 19,1,8 4, ,82 14, 15 Keskiarvot Kaikki suot 514,54,22 13,8,3 1, ,34 8,5 36 PPO, kaikki tarkkailusuot ,5,3 12,3 3, Kuntoonpanovaihe Vasamanneva pvk 81, , 11,29 21,3 76 1) Kesän kuormitus laskettu Kalajoen tarkkailusoiden kesän keskivalumalla (11,9 l/s km 2 ) Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 21 on esitetty taulukossa 5. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 425 kg/d COD Mn,,5 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 67 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat noin,3 kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä sekä 46 kg/d kiintoainetta.

11 8 16WWE321 Taulukko 5 Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä(touko-syyskuu)21. Suo Purku- kunt. tuotan- tuot. poist. pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö pan. nossa kunn. tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hankilanneva (osa) K 41,6 1,31 11,,19,28 6,8 Nurmesneva (osa) K 7,175 2,3 12,4,142 1,21 9,1 Vittouvenneva (osa) K 7,13,39 4,3,9,27 3,9 Koivulanneva E 2,37 1,7 12,1,24,75 1,8 Jouttenisenneva K/E 35,32 1,1 6,8,13,54 5,2 Jouttenisenneva E 9,5,17,3,,6, Vasamanneva K 44,29 1,49 5,4,16 1,15 4,1 Rautamullansuo K/E 39,25 2,13 3,6,1 1,4,7 Tuppuraneva K 32,24 1,15 3,3,8,75 1,7 Osmalamminneva K 59,84 1,35 5,8,64,83 3,7 Päällysneva K 7,4 1,25 2,,23,83,3 Tuotantosuot yhteensä ,49 11,7 61,3 6,8 42 Kuntoonpanosuot yhteensä ,33 1,7 6,1,17 1,3 4,6 Vesistöalue yhteensä ,53 13,4 67,32 8, Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy:n Osmalamminnevalla ja Päällysnevalla toteutettiin v. 21 ympärivuotista tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Mittapadon Näytteenotto Virtaamamittaus valuma-alue ajanjakso näytteitä ajanjakso (ha) (kpl) Osmalamminneva pvk Päällysneva pvk Osmalamminnevalla jouduttiin virtaamamittarin rikkoontumisen vuoksi käyttämään välisenä aikana Peuralinnannevan (Kyyjärvi) virtaamadataa. Rikkoontunut mittari korvattiin uudella Päällysnevalla mittapato padotti välisenä aikana, ja tälle ajalle virtaama arvioitiin hydrologisen vesistömallin avulla. Osmalamminnevan ja Päällysnevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulukoissa 6 8. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjanmaan alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatu- ja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 211). Osmalamminnevan talviajan valuma on lähellä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla mitattua keskimääräistä valumaa. Kesän ja syksyn valumat ovat etenkin Päällysnevalla keskimääräistä suuremmat.

12 9 16WWE321 Taulukko 6 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoila eri vuodenaikoina 21. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq Huom Osmalamminneva Päällysneva d l/s km2 l/s km2 l/s km2 talvi ,9,1 94 virtaamamittarin rikkoontumisen takia kevät , välisenä aikana kesä ,5 64 käytetty Peuralinnannevan virtaamadataa syksy ,6 59 kesä ,3 127 padotusta Virtaama arvioitu mallilla syksy ,58 15 PPO, ympärivuotiset tarkkailusuot 21 talvi 6,2,4 94 kevät 49,7 16,1 116 kesä 9,6 1,3 72 syksy 16,4 4,2 73 Osmalamminnevalta lähtevässä vedessä humusaineita (COD Mn ) ja fosforia oli enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilta lähtevässä vedessä keskimäärin (taulukko 7). Muutoin vesi oli laadultaan parempaa. Päällysnevalta ei talven havaintokerroilla (2 kpl) lähtenyt lainkaan vettä, joten näytteitä ei otettu. Päällysnevalta lähtevän veden ph oli alhainen (keskiarvo 4,1 4,5) ja vedessä oli runsaasti humusta. Syksyllä veden typpipitoisuus oli koholla. Kiintoainetta Päällysnevalta lähtevässä vedessä oli vähän. Taulukko 7 Veden laatu Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 21. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu. Suo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Osmalamminneva Talvi pvk 7 5, ,4 Kevät pvk 3 5, ,8 Kesä pvk 1 6, ,1 Syksy pvk 3 5, ,1 Pääällysneva Talvi pvk 2 ei virtaamaa, ei näytettä Kevät pvk 3 4, , ,9 Kesä pvk 1 4, , Syksy pvk 3 4, , ,8 PPO, ympärivuotiset tarkkailusuot 21 Talvi 6, ,8 Kevät 6, ,5 Kesä 6, ,4 Syksy 6, ,2 Osmanlamminnevan ja Päällysnevan ominaispäästöt olivat humusaineiden osalta keskimääräistä suuremmat samoin kuin jossain määrin myös fosforin ominaispäästöt (taulukko 8). Kiintoainetta etenkin Päällysnevalta lähti keskimääräistä vähemmän.

13 1 16WWE321 Taulukko 8 Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt v. 21. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt. Bruttopäästöt Nettopäästöt Osmalamminneva Pääällysneva Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintoaine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Talvi pvk 33,4,2 6,5,7 9,2 22,3 3,5 1 Kevät pvk ,3,5 41 7, , Kesä pvk 61,9,2 14,4 37 6,7 8,5 38 Syksy pvk ,1, , Talvi pvk 1) Kevät pvk ,1,3 45 4, ,3 23 Kesä pvk 172 1,,2 31 3, , ) Syksy pvk 111,, PPO, ympärivuotiset tarkkailusuot 21 Talvi 133,5 8,3 28,4 5,6 18 Kevät 699 1, , Kesä 23,3 8,6 53,1 4,4 37 Syksy 366, , ) Kuormitus laskettu PPO:n ympärivuotisten tarkkailusoiden valumalla Kalajoen vesistöalueella on Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden lisäksi noin 35 ha turvetuotantopinta-alaa Turveruukki Oy:n, Turvejetti Ky:n, Reisjärven kunnan ja T.J.Koivukosken turvetuotantoalueilla. Koko vesistöalueen turvesoiden vuotuiset päästöt Kalajokeen olivat vuonna 21 noin kg/a happea kuluttavaa ainesta, 355 kg/a fosforia, 9 1 kg/a typpeä sekä 42 7 kg/a kiintoainetta (liite 4, Pöyry Finland Oy 211). Vapo Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli n. 7 % ja vuosipäästöistä (brutto) COD Mn :n osalta n. 8 % ja ravinteiden ja kiintoaineen osalta n. 7 %. 4.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vapo Oy:n Kalajoen alueen soilla vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Osmalamminnevalla, Päällysnevalla, Rautamullansuolla ja Tuppuranevalla. Tarkkailun tulokset vuodenajoittain on esitetty taulukossa 9 ja tarkemmin liitteessä 5. Osmalamminnevan pintavalutuskenttä pidätti kokonaistypestä kevätaikaa lukuun ottamatta 2 25 %. Keväällä typen poistuma oli melko vähäistä. Ammoniumtypen hapettuminen oli etenkin kesällä tehokasta. Fosforista kenttä pidätti kesäaikaa lukuun ottamatta 3 5 %. Kesäaikana fosforipitoisuus oli suurempi kentän ala- kuin yläpuolella. Kiintoaineen poistuma oli 6 75 % ja rautaa poistui vedestä kevättä lukuun ottamatta %. Osmalamminnevan pintavalutuskentän kyky poistaa vedestä humusta oli huono kuten pintavalutuskentillä yleensäkin. Päällysnevan kenttä pidätti typpeä noin 2 6 %. Ammoniumtyppi hapettui kentällä tehokkaasti etenkin kesällä. Fosforia kentällä poistui lähinnä vain syksyllä. Fosforinpoiston kesäaikainen huono teho johtuu kentän alapuolella yhdellä havaintokerralla mitatusta korkeasta fosforipitoisuudesta (14 µg/l, liite 5). Rautaa vedestä pidättyi kentälle 45 7 % ja kiintoainetta %. Myöskään Päällysnevan kenttä ei poistanut vedestä humusta, vaan COD Mn -arvot olivat kentän alapuolella yleensä suuremmat kuin yläpuolella. Rautamullansuon ja Tuppuranevan pintavalutuskentillä vedestä poistui kesän kolmen havaintokerran perusteella typpeä noin 4 5 %, fosforia 36 4 % ja kiintoainetta noin 1 %.

14 11 16WWE321 Taulukko 9 Veden laatu Osmalamminnevan, Päällysnevan, Rautamullansuon ja Tuppuranevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 21. ph Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Rauta Kiintoaine µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l OSMALAMMINNEVA TALVI (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,1 12 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 3,2 Erotus, ,4 9, Teho % KEVÄT (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, ,9 3,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , 1,3 Erotus -, ,1 1,9 Teho % KESÄ (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,5 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 7, Erotus, ,8 14 Teho % SYKSY (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,6 7 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 1,8 Erotus, ,8 5,5 Teho % PÄÄLLYSNEVA KEVÄT (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, ,77 1,7 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,42,75 Erotus, ,4 1, Teho % KESÄ (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,6 16 Pintavalutuskentän alapuoli 4, , 2,3 Erotus 1, ,6 13,9 Teho % SYKSY (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,8 3 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,3,9 Erotus, ,6 2,6 Teho % RAUTAMULLANSUO KESÄ (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 7, Erotus, Teho % TUPPURANEVA KESÄ (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus, Teho %

15 12 16WWE321 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Taulukkoon 1 on koottu vesistötarkkailun havaintopaikat v. 21 tuotantoalueittain. Tuotantoalueista Jouttenisenneva, Vittouvenneva, Nurmesneva ja Hankilanneva kuuluvat Vapo Oy:n Pohjois-Suomen alueeseen ja niiden tarkkailutulokset on aiemmin raportoitu Vapo Oy:n Kalajoen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportissa. Osmalamminneva, Päällysneva, Rautamullansuo ja Tuppuraneva kuuluvat Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueeseen ja niiden tarkkailutulokset on aiemmin raportoitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen turvetuotannon Pohjois-Pohjanmaan alueen vesistötarkkailuraportissa. Näytteenotto-ohjelmat poikkeavat näillä alueilla jonkin verran toisistaan, minkä vuoksi Pohjois-Suomen ja Länsi-Suomen alueen tarkkailutulokset on tässä raportissa esitetty omina kokonaisuuksinaan. Tarkkailuohjelman uusimisen myötä tarkkailua tullaan jatkossa yhtenäistämään. Jouttenisenneva sijaitsee osin Kuonanjärven valuma-alueella ja osin Kuonanjoen täyttökanavan alueella. Jouttenisennevan vedet laskevat osin (59 ha) Mustapuron kautta Kuonanjärveen ja osin (219 ha) Väliojan kautta Kuonanjokeen. Vittouvennevan Kalajoen puoleinen osa sijaitsee Kuonanjärven valuma-alueella. Vittouvennevan Kalajoen puoleiset vedet johdetaan Vittouvenojaa pitkin Kuonanjärveen. Nurmesnevan Kalajoen puoleinen osa sijaitsee Kuusaanjärven alueella. Kalajoen puoleiselta osalta valumavedet johdetaan Nevaojan kautta Kuusaanjärveen ja edelleen Settijokea pitkin Kalajokeen. Myös Hankilannevan Kalajoen puoleinen osa sijaitsee Kuusaanjärven alueella. Hankilannevan vedet ohjataan Kalajoen puoleiselta alueelta Tikkapuroa pitkin Kuusaanjärven kautta. Em. soiden vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa 1 ja kartalla liitteessä 6.1. Näiltä havaintopaikoilta otettiin vesinäytteitä vuonna 21 neljä kertaa; huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Näytteet otettiin samassa yhteydessä kuin turvesoiden päästötarkkailunäytteet. Osmalamminneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen yläosan valuma-alueella. Osmalamminnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ympäri vuoden toimivan pintavalutuksen kautta laskuojaan ja siitä läheiseen Vääräjokeen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Vääräjoessa kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella. Päällysneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen Syväjoen valuma-alueella. Päällysnevan alue on sarkaojitettu jo vuonna 1981, mutta se ei ole ollut turvetuotannossa. Vuosi 21 oli Päällysnevan ensimmäinen tuotantovuosi. Päällysnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ympärivuoden toimivan pintavalutuksen kautta laskuojaan ja siitä reitille; Joutsenoja-Pahaoja- Syväoja-Vääräjoki. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Päällysnevan alapuolisessa ojassa, Pahaojassa ja Syväojassa. Syväojasta käytetään myös nimeä Syväjoki. Rautamullansuo sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen yläosan valuma-alueella. Rautamullansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Pirttipuroon ja edelleen Sievin Pirttijärveen (myös nimellä Pirttivesi), jossa on vedenlaadun havaintopaikka. Pirttijärvi on hyvin matala (maks. syv 2,1 m) pieni, 29,3 ha:n metsäjärvi, joka kuuluu Vääräjoen latvavesiin, josta vedet laskevat edelleen Kalajokeen. Tuppuraneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen Petäjäojan valuma-alueella. Tuppuranevan tuotantoalueen kuivatusvedet vedet johdetaan ympärivuoden toimivan pintavalutuksen kautta laskuojaan ja siitä Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Petäistöön ja Vääräjokeen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Lähteenojassa Tuppuranevan ylä- ja alapuolella, Petäistössä ja Tuppuralammessa. Tuppuralampi sijaitsee tuotantoalueen vieressä.

16 13 16WWE321 Em. soiden vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa 1 ja kartalla liitteessä 6.2. Em. tuotantoalueiden tarkkailussa joki/ojahavaintopaikoilta näytteet otettiin touko-, elo- ja lokakuussa. Järvihavaintopaikoilta näytteet otettiin helmikuussa ja elokuussa. Taulukko 1 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 21. Havaintopaikka Koodi Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Mustapuro Mu Jouttenisenneva Välioja Väl Jouttenisenneva Vittouvenoja (Vittoudenneva piste 5) Vi Vittouvenneva Kuonanjärvi KuJ Nevaoja (Kuusaanjärvi P2) Ne Nurmesneva Tikkapuro (Tikkapuro Kärsämäentie) Ti Hankilanneva Vittouvenneva, Jouttenisenneva Vääräjoki, Koppelonkoski yp Osmalamminneva Vääräjoki, Toivolankoski ap Osmalamminneva Päällysnevan alap. oja Päällysneva Pahaoja Päällysneva Syväoja Päällysneva Pirttijärvi Rautamullansuo Lähteenoja yp Tuppuraneva Lähteenoja ap Tuppuraneva Petäjistö Tuppuraneva Tuppuralampi Tuppuraneva 5.2 Tarkkailun tulokset Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun tulokset v. 21 on esitetty havaintokerroittain liitteessä 7. Jouttenisennevan alapuolella Kuonanjärven pohjoisosaan laskevassa Mustapurossa (Mu) vesi oli kesällä erittäin tummaa ja rautapitoista (taulukko 11). Rautaa vedessä oli kesällä 4 62 µg/l. Vedessä oli hyvin paljon fosforia ( µg/l) sekä typpeä (88 16 µg/l). Ravinne- ja rautapitoisuudet olivat korkeimmat ja vesi oli selvästi tumminta heinäkuun havaintokerralla (liite 7.1). Kokonaisfosforista oli kesällä suuri osa, n. 6 7 % epäorgaanisessa fosfaattimuodossa. Myös epäorgaanista typpeä oli selvästi enemmän kuin muilla vesistötarkkailupisteillä. Kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhti-, heinä- ja elokuussa; lisäksi sähkönjohtavuusarvot olivat hieman koholla kesäaikana. Veden happitilanne oli enimmäkseen tyydyttävä, mutta elokuussa välttävä. Mustapurossa veden ph vaihteli melko paljon ollen alimmillaan huhtikuussa 5,6 ja korkeimmillaan syyskuussa 7,4. Heinä-elokuussa veden a-klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasolla, syyskuussa alhaisempi.

17 14 16WWE321 Väliojassa (Väl) vesi oli jokseenkin yhtä tummaa kuin Mustapurossa, mutta ravinne- ja rautapitoisuudet olivat alhaisempia. Kuitenkin vesi oli edelleen hyvin ravinteikasta ja tummaa. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) Väliojassa oli kesällä enemmän kuin muilla pisteillä (taulukko 11). Epäorgaaninen typpi oli kesällä kulunut lähes loppuun. Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli kesällä noin 45 %. Veden ph oli kevättulvan aikana alhainen (5,3) ja kesällä lievästi hapan. Happitilanne oli enimmäkseen tyydyttävä. Heinäkuussa a-klorofyllipitoisuus oli alhainen, mutta elo-syyskuussa kohonnut rehevien vesien tasolle (12 18 µg/l). Taulukko 11 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Pohjois-Suomen alueen vesistötarkkailupisteillä vuonna 21. Happi ph S-joht. Väriluku COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Kiintoaine Rauta, Fe Klorofylli-A mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Huhtikuu Mu 9,8 71 5,6 3, Väl 9,9 78 5,3 2, Vi 9,7 69 5,7 2, KuJ 9,6 67 5,8 2, Ne 11,4 79 5,4 3, ,2 1 Ti 9,8 69 6,2 3, Heinä-syyskuu Mu 7,3 7 7,1 7, , ,6 Väl 7,4 71 6,4 3, , Vi 7,5 75 6,5 3, ,3 25 2,4 KuJ 7,8 81 6,6 2, , Ne 8,1 86 7,1 4, ,5 25 8,3 Ti 8,4 83 7,5 11, , ,1 Vittouvenojan alaosalla (Vi) vesi oli hieman hyvälaatuisempaa kuin Mustapurossa tai Väliojassa, mutta edelleen hyvin humuspitoista, ravinteikasta ja melko tummaa. Kesän fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 33 6 µg/l ja typpipitoisuudet µg/l, korkeimmat pitoisuudet todettiin elokuussa. Syyskuun havaintokerralla vesi oli kaikkien parametrien suhteen hyvälaatuisinta. Muiden vesistöpisteiden tavoin Vittouvenojassa oli fosfaattifosforia runsaasti suhteessa epäorgaaniseen nitraatti- tai ammoniumtyppeen. Kesän a-klorofyllipitoisuudet olivat melko alhaisia, karujen vesien tasoisia. Veden kiintoainepitoisuus oli kohonnut huhtikuussa (43 mg/l). Määritetyn kiintoaineen hehkutushäviön (liite 7.1) perusteella valtaosa kiintoaineesta oli tulvan mukanaan tuomaa epäorgaanista maa-ainesta. Kuonanjärven keskiosassa (KuJ) veden humuspitoisuudet, väriarvot ja sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisempia kuin ojapisteillä. Järven pintaveden happitilanne oli huhtikuussa välttävää tasoa ja parani kesällä tyydyttävälle hyvälle tasolle. Veden ph oli lievästi hapan. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin järveen laskevassa Vittouvenojassa, mutta fosfaattia oli vähemmän. Kokonaistyppipitoisuus oli elokuussa koholla (14 µg/l). Järven heinä-syyskuun a- klorofyllipitoisuudet (1 17 µg/l) olivat tyydyttävällä tasolla ja kuvastivat järven rehevyyttä. Kuusaanjärveen laskevassa Nevaojassa (Ne) veden happitilanne oli koko ajan hyvällä tasolla. Kevättulvan alhaista ph:ta lukuun ottamatta veden ph oli neutraalin tuntumassa ja sähkönjohtavuusarvot sekä kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli kuitenkin alueen vesistöille tyypillisesti tummaa ja rautapitoista. Typpeä Nevaojassa oli kesäaikana keskimäärin hieman vähemmän kuin muilla pisteillä, mutta huhtikuun havaintokerralla runsaasti (18 µg/l). Nevaojan fosforipitoisuudet olivat muiden pisteiden tasolla. Heinä-elokuussa a-klorofyllipitoisuustaso oli reheville vesille tyypillinen ja syyskuussa hieman alhaisempi. Tikkapurossa (Ti) vesi oli tummaa ja hyvin rautapitoista, ja sähkönjohtavuusarvot olivat koholla. Kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin samaa tasoa kuin muilla vesistöpisteillä, mutta nitraatti-nitriitti- sekä ammoniumtyppeä oli vedessä runsaasti huhti- ja elokuussa. Veden happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään. Tikkapuron veden ph oli kesällä selvästi muita vesistöpisteitä korkeampi, 7, 7,7. Kiintoainepitoisuus oli elokuussa koholla (21 mg/l); kiintoaineen heh-

18 15 16WWE321 kutushäviömäärityksen (liite 7.1) perusteella hieman yli puolet kiintoaineesta oli tuolloin orgaanista alkuperää ja loppuosa epäorgaanista maa-ainesta. Liitteessä 8 on havainnollistettu veden laadun kehitystä Kalajoen vesistöalueen yläosalla 2- luvulla perustuen edellä esitetyiltä havaintopaikoilta sekä Kalajoesta Pidisjärven alapuolelta (Kalajoki 19) saatavissa olevaan aineistoon (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pitoisuuksissa on ollut melko suurta vaihtelua havaintokerroittain ja vuosien välillä. Vuonna 21 turvetuotantoalueiden alapuolisten vesien ladussa vaihtelu oli jonkin verran voimakkaampaa kuin edellisenä vesistötarkkailuvuotena 27. Myös Kalajoessa vedenlaatuvaihtelu on havaintokerroittain ollut melko voimakasta, mutta pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia 2-luvuilla (liite 8). Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen tuotantoalueiden vedenlaatutulokset on esitetty tiivistetysti soittain taulukoissa ja havaintokerroittain vuodelta 21 liitteessä 7.2. Taulukosta 12 käy ilmi veden laatu Vääräjoessa Osmalamminnevan ylä- ja alapuolella v. 21 sekä vertailuna v. 29 keskimäärin. Vääräjoen vesi on ruskeaa, hapanta ja ravinteikasta sekä varsin humuspitoista (taulukko 12). Osmalanmminnevan kohdalla Vääräjoessa voidaan havaita lähinnä lievää humus- ja typpipitoisuuden kasvua. Taulukko 12 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Osmalamminnevan vesistötarkkailupisteillä vuonna 21 sekä vertailu aiempiin vedenlaatutuloksiin. ph Kiintoa. Väri Sameus Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vääräjoki, Koppelonkoski yp ,1 3,6 2 2,8 3, ,8 1,3 12 4,4 3, < ,9 1,3 2 2,3 3, keskiarvo 21 6,3 2, ,2 3, keskiarvo 29 6,2 3, ,8 3, Vääräjoki, Toivolankoski, ap , 3,4 2 2,2 3, , 1,7 14 3,3 3, ,7,4 23 2,4 3, keskiarvo 21 6,2 1,8 19 2,6 3, keskiarvo 29 6,1 2, ,8 3, Päällysnevan alue on sarkaojitettu jo vuonna 1981, mutta se ei ole ollut turvetuotannossa. Vuonna 29 Päällysneva oli kuntoonpanossa ja v. 21 tuotannossa. Veden laatua Päällysnevan havaintopaikoilla on tarkkailtu jo ennakkoon vuosina Taulukossa 13 on esitetty veden laatua Päällysnevan havaintopaikoilla v. 21 sekä vertailuna vuosina 29 sekä ennakkotarkkailutulosten perusteella v keskimäärin. Päällysnevalta lähtevän ojan vesi on hyvin tummanruskeaa, erittäin hapanta (ph 4,1 4,9) ja ravinteikasta sekä varsin rauta- ja humuspitoista (taulukko 13). Ennakkonäytteisiin ja edellisvuoteen verrattuna vesi oli happamampaa ja sisälsi enemmän kiintoainetta ja fosforia. Korkea fosforipitoisuus johtuu elokuussa mitatusta erittäin korkeasta arvosta (14 µg/l). Tuolloin vedessä oli runsaasti myös humusta (COD Mn : 11 mg/l). Ojan vesi oli myös jonkin verran aiempaa sameampaa. Typen pitoisuus oli edellisvuotta alhaisempi ja lähes ennakkonäytteiden tasoa. Virtaamaltaan pienessä ojassa vedenlaatu voi vaihdella voimakkaasti mm. valumatilanteen mukaan. Ennakkotarkkailutulosten perusteella Pahaojan vedet ovat pääpiirteittäin samanlaisia kuin Päällysnevan purkuojan, mutta Pahaojassa on hieman vähemmän humusaineita ja typpeä, mutta toi-

19 16 16WWE321 saalta fosforia on enemmän (taulukko 13). Vuonna 21 Pahaojassa oli ennakkotilannetta enemmän kiintoainetta, fosforia ja rautaa. Syväojan vesi on hieman parempaa kuin Pahaojan, sillä typpiyhdisteitä on selvästi vähemmän kuten myös humusaineita. Päällysnevan kuivatusvesien vaikutukset Syväojaan olivat v. 21 hyvin vähäiset, sillä pääosin veden laatu oli parempaa tai samaa tasoa kuin ennakkotarkkailussa v Taulukko 13 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Päällysnevan vesistötarkkailupisteillä vuonna 21 sekä vertailu aiempiin vedenlaatutuloksiin. ph Kiintoa. Väri Sameus Sähkönj. Kok.N NH4-NNO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Päällysnevan ap oja keskiarvo 21 4,4 4,5 45 3,2 4, < keskiarvo 29 5,5 1, ,1 3, < (n=7) keskiarvo 5,1 2, 396 2,3 3, minimi 4,4 <1 275,9 3, maksimi 5,6 6, 5 4,3 5, Pahaoja keskiarvo 21 5,4 13, ,3 3, keskiarvo 29 5,8 1, ,2 3, (n=7) keskiarvo 5,9 5, ,2 4, minimi 5,5 1,1 2 2, 3, maksimi 6,3 9,9 4 8,3 6, Syväoja keskiarvo 21 6,1 5,5 21 6,4 3, keskiarvo 29 6,4 4, ,4 3, (n=7) keskiarvo 6,1 9, ,5 3, min 5,4 3,3 2 3,6 2, maksimi 6,6 24, 4 26, 4, Rautamullansuon turvetuotantoalueen alapuolinen Pirttijärvi on luokiteltavissa keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella lievästi reheväksi ja keskimääräisten kokonaistypen pitoisuuksien perusteella reheväksi. Vesi on ruskeaa ja melko hapanta, mikä johtuu korkeista rauta- ja humuspitoisuuksista (taulukko 14). Vuonna 21 Pirttijärven veden laatu oli pääosin keskimääräistä tasoa. Happitilanne oli välttävää tasoa sekä kesällä että talvella. Elokuun havaintokerralla mitattu a-klorofyllipitoisuus oli aiempaa alhaisempi ja kuvasti lievää rehevyyttä. Taulukko 14 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Rautamullansuon vesistötarkkailupisteellä vuonna 21 sekä vertailu aiempiin vedenlaatutuloksiin. Happi ph Kiintoa. Väri Sameus Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta a-klorof. COD Mn kyll% mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pirttijärvi ,3 3,3 23 1,9 4, ,5 2,5 2 3,4 4, < ,7 43 keskiarvo ,4 2, ,7 4, < , keskiarvo n = ,6 3, ,1 7, < ,4 33 minimi 19 5,1 1, 14 1,3 2,3 7 <5 <5 14 <2 76 1, 22 maksimi 97 7,4 8,5 28 6,1 62, ,4 46 Vuosien Pirttijärven kokonaistypen ja humusaineiden pitoisuudet ovat lievässä kasvusuuntauksessa, mutta fosforin osalta ei muutoksia ole tapahtunut (kuva 4).

20 17 16WWE321 Kokonaistyppi Humusainepitoisuus (CODMn) ' ' µg/l Kokonaisfosfori ' µg/l mg/l Kuva 4. Pirttijärven pintaveden ravinnepitoisuudet ja COD Mn -arvot

21 18 16WWE321 Tuppuraneva alapuolisen Lähteenojan havaintopaikoilta ei ole aiempia tarkkailutuloksia. Petäistön ja Tuppuralammen veden laatua on tarkkailtu myös vuosina 25 ja 29. Veden laadun tarkkailutulokset v. 21 sekä vertailu aiempiin tarkkailutuloksiin on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Tuppuranevan vesistötarkkailupisteillä vuonna 21 sekä vertailu aiempiin vedenlaatutuloksiin. Happi ph Kiintoa. Väri Sameus Sähkönj. Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rautaa-klorof COD Mn kyll% mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lähteenoja yp, Sievi keskiarvo 21 6,6 6, ,3 6, Lähteenoja ap, Sievi keskiarvo 21 6,8 4,1 24 9,7 6, Petäistö 1 m keskiarvo ,8 5,3 19 6,6 5, < ,3 1,7 36 7, 5, , 8, , 4, , 5 Tuppuralampi,5-1, m keskiarvo ,2 1,6 4 1, 1, < , ,9 <1 9,3 1, ,3 2,8 11 2,4 1,1 78 <5 <5 23 < ,7 17 Lähteenojan vesi on lievästi hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet kuvastavat rehevyyttä (taulukko 15). Tuppuranevan kuivatusvesien vaikutusta ei juurikaan ollut todettavissa Lähteenojassa, vaan vesi oli hyvin samankaltaista sekä Tuppuranevan ylä- että alapuolella. Petäistö-järvi on luonteeltaan rehevä ja runsashumuksinen. Humus ja runsas rauta värjäävät veden ruskeaksi. Petäistön talviaikainen veden laatu (liite 7.2) oli samaa tasoa kuin v. 29 ja kesäaikana vesi oli monelta osin laadultaan jonkin verran parempaa kuin kesällä 25. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuus olivat kuitenkin aiempaa korkeammat. Tuppuralampeen ei mene kuivatusvesiä ja se veden laatu on kohtalaisen hyvää. Vesi on väriltään vaalean ruskeaa ja rautaa on vähän kuten myös humusaineita suoperäiseksi lammeksi (taulukko 15). Vuonna 21 vesi oli ladultaan aiempien tarkkailuvuosien tasoa. Vuonna 29Tuppuranevan havaintopaikkojen vedenlaadut olivat parempia kuin vuonna 25, sillä typpiyhdisteitä ja humusaineita oli selvästi aiempaa vähemmän. 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa 16 on vertailtu alueen päästötarkkailusoilta lähteneen veden laatua heinä-, elo- ja syyskuussa 21 sekä Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteiden keskimääräistä veden laatua samoilla näytteenottokerroilla. Jouttenisennevalta saatiin vesistökierrosten yhteydessä lähtevän veden näyte vain elokuussa, sillä heinä- ja syyskuussa mittapadolta ei ollut virtausta vesistöön. Elokuussa Jouttenisennevan valumavedessä oli enemmän humusta kuin Mustapuron tai Väliojan vedessä, mutta selvästi vähemmän fosforia (taulukko 16). Myös typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat turvesuon vedessä pienemmät kuin Mustapurossa havaittu pitoisuustaso. Väliojassa typpi- ja rautapitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin Jouttenisennevalta lähteneessä vedessä. Veden ph oli turvesuon vedessä alhaisempi kuin Mustapurossa, mutta korkeampi kuin Väliojassa. Tulosten perusteella etenkin Mustapuron veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti ojaan tuleva muu huuhtouma. Väliojan typpi- ja rautapitoisuuksiin Jouttenisennevan valumavesillä saattaa tulosten nojalla olla enemmän vaikutusta. On kuitenkin huomattava, että Väliojan vesistötarkkailupaikka

22 19 16WWE321 sijaitsee jo melko kaukana Jouttenisennevasta ja ojalle kohdistuu myös runsaasti metsätalouden kuormitusta, joka nostaa ravinne- ja rautapitoisuuksia ojassa. Vittouvennevalta Vittouvenojaan johdetussa vedessä oli kesällä 21 selvästi enemmän humusta, fosforia ja typpeä kuin Vittouvenojan vedessä (taulukko 16). Myös rauta- ja kiintoainepitoisuus oli turvesuon vedessä keskimäärin hieman korkeampi. Tulosten perusteella Vittouvennevan vedet kohottavat omalta osaltaan Vittouvenojassa humus- ja ravinnepitoisuuksia. Kuitenkin Vittouvennevalta tulevista päästöistä suuri osa todennäköisesti pidättyy vesistötarkkailupaikan yläpuoliselle reitille, sillä oja kulkee rehevän Vittouvenjärven kautta. Vittouvennevan veden ph oli samaa tasoa tai lievästi korkeampi kuin Vittouvenojassa. Kuonanjärvessä Jouttenisennevan ja Vittouvennevan turvetuotantoalueiden valumavesien vaikutuksia on vaikea havaita. Mustapuron ja Vittouvenojan kautta tulevalla ravinnekuormalla on oma ylläpitävä vaikutuksensa Kuonanjärven pitoisuustasoihin ja rehevyyteen, mutta järven veden laatuun vaikuttaa valuma-alueen muu kuormitus enemmän kuin yksittäinen turvetuotantoalue. Taulukko 16 Veden laatu Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä sekä turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vastaavana ajankohtana vuonna 21. Ajankohta ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Rauta Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jouttenisenneva pvk2 elokuu 6, < 5 < ,6 Mustapuro elokuu 6, Välioja elokuu 6, , ,6 Vittouvenneva la3 heinä-syys 6, ,7 < ,4 Vittouvenoja heinä-syys 6, < ,3 Kuonanjärvi heinä-syys 6, < ,7 Nurmesneva pvk1 heinä-syys 6, < ,4 Nevaoja heinä-syys 7, < ,5 Hankilanneva pvk2-3 huhtikuu 6, heinä-syys 7, < ,2 Tikkapuro huhtikuu 6, , heinä-syys 7, ,4 Nurmesnevan pintavalutuskentältä lähtenyt vesi oli kesällä kaikkien mitattujen pitoisuuksien suhteen huonolaatuisempaa kuin alapuolisen Nevaojan vesi. Humusta, fosforia ja typpeä oli turvesuon vedessä noin kaksinkertainen pitoisuus verrattuna vesistöpisteellä havaittuun tasoon (taulukko 16). Tulosten perusteella Nurmesnevan päästöillä on todennäköisesti ollut vaikutusta Nevaojan pitoisuuksiin. Hankilannevan ja Tikkapuron vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista niin huhtikuussa kuin kesälläkin. Suurin vedenlaatuero oli havaittavissa kesän rautapitoisuudessa, joka Hankilannevalla oli elokuun näytekerralla selvästi koholla (16 µg/l) vesistöön verrattuna. Tikkapuron vesistötarkkailupiste sijaitsee melko lähellä Hankilannevan pintavalutuskentän purkukohtaa eikä ojan alaosalle tule merkittäviä muita kuormituslähteitä, joten todennäköisesti Hankilannevan vesillä on Tikkapuron tarkkailupaikalla oleellinen vaikutusosuus; suolta lähtevä vesi on kuitenkin rautapitoisuutta lukuun ottamatta yleisesti melko hyvälaatuista verrattuna turvesoiden keskimääräiseen pitoisuustasoon, joten merkittäviä kuormitusvaikutuksia ei alapuolisessa vesistössä ollut havaittavissa.

23 2 16WWE321 Osmalamminnevan, Päällysnevan, Rautamullansuon ja Tuppuranevan kuormituksen vaikutusta alapuolisessa vesistössä arvioitiin laskennallisesti vuosikuormituksen (netto) ja alapuolisen vesistön virtaaman perusteella laimenemissuhteella. Valumana käytettiin Kalajoen Niskakosken v. 21 keskivirtaaman perusteella laskettua vuosivalumaa 1,49 l/s km 2. Teoreettisten laskelmien perusteella Osmalamminnevan kuormitus nosti Vääräjoen yläosan valuma-alueen alarajalla (F=137,7 km 2 ) kokonaisfosforipitoisuutta noin,4 µg/l, typpipitoisuutta 7 µg/l ja kiintoainepitoisuutta,2 mg/l. Kyseistä pitoisuuslisäystä voidaan pitää vähäisenä. Päällysnevan Pahaojan suulla (F=4,5 km 2 ) aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys oli noin 3 µg/l, typpipitoisuuden lisäys noin14 µg/l ja kiintoainelisäys,3 mg/l. Pahaojassa v. 21 mitatuista keskimääräisistä ainepitoisuuksista (kok.p: 62 µg/l, kok.n: 122 µg/l ja kiintoaine: 14 mg/l) aiheutunut lisäys oli fosforilla 5 % ja typellä 11 %. Kiintoainelisäys oli vähäinen. Rautamullansuon kuormitus nosti laskennallisesti Pirttijärven (F=16 km 2 ) fosforipitoisuutta alle 1 µg/l, typpipitoisuutta 76 µg/l ja kiintoainepitoisuutta,2 mg/l. Pirttijärven nykyisistä ainepitoisuuksista (kok.p:19 µg/l, kok.n: 11 µg/l ja kiintoaine: 2,9 mg/l) laskennalliset pitoisuuslisäykset muodostivat noin 4 8 %. Tuppuranevan kuormitus nosti laskennallisesti Petäistön (F=33 km 2 )fosforipitoisuutta,3 µg/l, typpipitoisuutta n. 2 µg/l ja kiintoainepitoisuutta,7 mg/l. Vuonna 21 mitatusta pitoisuudesta (kok.p: 4 µg/l, kok.n: 14 µg/l, kiintoaine: 5,3 mg/l) kuormitus oli noin 1 2 %. 7 KALATALOUSTARKKAILU 7.1 Aineisto ja menetelmät Kuonanjärven kalastustiedustelu vuodelta 21 tehtiin tammi-helmikuussa 211 kolmikierroksisena postitiedusteluna Kuonanjärven kalastushoitoyhtymän lupamyyntitietojen pohjalta. Lupia myytiin v. 21 yhteensä 31 talouteen. Puuttuvien osoitetietojen vuoksi tiedustelun otanta oli 21 taloutta. Kahden uusinnan jälkeen vastaus saatiin 18 talouden osalta (86 %). Tiedustelu toteutettiin Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Välijoen alueella. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelun perustulostus on esitetty liitteessä 9 ja tiedustelukaavake liitteessä Kalastus Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella Kalastushoitoyhtymän luvan lunastaneista kaikki 31 taloutta kalastivat Kuonanjärvellä tai Kuonanjoella v. 21. Kuonanjärvellä kalasti 26 ja Kuonanjoella 9 taloutta. Väliojalla ei kalastettu ollenkaan. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,6 henkilöä taloutta kohden. Siten kalastukseen osallistui jossakin muodossa yhteensä noin 5 henkilöä. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta (taulukko 17). Suosituimpia kalastusmuotoja olivat katiskapyynti ja vetouistelu, joita harjoitti noin 7 % kalastajista (liite 9). Katiskoja oli käytössä reilu 7 kpl ja vetouisteluveneitä reilu 2 kpl. Verkkokalastusta harjoitti vajaa viidennes kalastajista (liite 9), ja verkkoja oli käytössä vain 14 kpl. Näiden lisäksi oli käytössä 2 rantarysää, madekoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus keskittyi touko-syyskuulle. Talvikalastus rajoittui vähäiseen koukkupyyntiin ja pilkintään. Verkoilla kalastettiin vain kesällä. Kalastuspäiviä oli keskimäärin 26 kalastajaa kohden. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 17 päivää ja katiskoilla vajaa puolitoista kuukautta. Vetouistelua harjoitettiin 8-11 kertaa ja heittovapakalastusta 3 kertaa kesän aikana.

24 21 16WWE321 Taulukko 17 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 21. Verkot Katiskat Rysät Heitto- Vetouistelu Mato- Pilkki- Koukut #35-1 mm vavat Soutuveneet Vavat Moottoriveneet Vavat onget onget Kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella oli 3,6 t, josta haukea oli puolet ja ahventa, lahnaa sekä särkeä % kutakin (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta sekä satunnaisesti kirjolohta ja harjusta. Talouskohtainen kokonaissaalis oli varsin suuri eli keskimäärin 117 kg. Kalastus Kuonanjoella oli pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta ja kokonaissaalis siellä oli noin 44 kg. Talouskohtainen saalis oli Kuonanjoella keskimäärin 49 kg. Kuonanjärven kokonaissaalis oli 3,2 t, josta haukea oli yli puolet. Talouskohtainen saalis oli Kuonanjärvellä varsin korkea eli keskimäärin 122 kg. Useat kalastajat kommentoivat toukokuun lopulla 21 tapahtuneista kalakuolemista Kuonanjärvellä. Osa kalastajista lopetti kalastuksen kokonaan heti kalakuolemien alkaessa, joten kalastus jäi osalla tavallista vähäisemmäksi. Elintarviketurvallisuusviraston tutkimustodistuksen (DN:o /91) mukaan kuolleessa lahnassa havaitut voimakkaat kiduskuoliomuutokset voivat viitata veden laadusta johtuvaan sairauden syyhyn. Näytteessä oli myös erittäin runsaasti Gyrodactylus-suvun loisia, mikä on mahdollisesti myös vaikuttanut kalan terveyteen. Kuonanjärven kalastushoitoyhtymän mukaan Kuonanjärveen on istutettu vuosittain kesänvanhaa planktonsiikaa noin 5 kpl. Kesänvanhaa kuhaa on istutettu v. 28 ja 21 noin 5 kpl vuodessa. Pyyntikokoista kirjolohta on istutettu viimeksi v. 28 vajaa 2 kg. Saalistietojen perusteella istutusten tuloksellisuus on ollut heikko. Yksi henkilö ravusti Kuonanjoella 1 merralla saaden saaliiksi 43 rapua. Ravustajan mukaan rapu katoaa joesta noin,5 km matkan vuodessa tässä tapauksessa ylävirrasta alavirtaan päin. Kuonanjoelta on raportoitu raputuhosta v. 29 (Kainuun ELY-keskus, suull. tied.). Toinen kalastaja oli saanut Kuonanjoesta katiskasta 3 rapua kesän aikana. Taulukko 18 Kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 21. Kuonanjärvi Kuonanjoki Yhteensä kg % kg % kg % Harjus ,1 5,1 Kirjolohi - - 4,9 4,1 Hauki , , ,6 Ahven , , ,3 Made 87 2,7 13 2,9 1 2,8 Lahna ,6 29 6, ,1 Särki 324 1, , ,9 Yhteensä 318 1, 442 1, , kg/talous Kalastus Kuonanjärvellä oli v. 21 hyvin samankaltaista kuin v. 27 (Pöyry Environment Oy 28a). V. 27 Kuonanjärvellä kalasti 41 taloutta. Kokonaissaalis oli 4,4 t, josta haukea oli myös silloin puolet. Ahventa oli kokonaissaalista neljännes sekä lahnaa ja särkeä %. Talouskohtainen kokonaissaalis oli myös v. 27 hyvä eli 17 kg. Kalastusta eniten haittaavina te-

25 22 16WWE321 kijöinä pidettiin v. 27 Kuonanjärvellä pyydysten likaantumista, vesikasvien runsautta ja turvetuotannon kuormitusta. Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin v. 21 kalastajien mielipidettä kalastusta haittaavista tekijöistä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin Kuonanjärvellä pyydysten likaantumista, särkikalojen runsautta, turvetuotannon kuormitusta ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi 4-6 % kalastajista (taulukko 19). Neljännes-kolmannes kalastajista kommentoi lisäksi veden heikkoa laatua, kalojen makuvirheitä, vesikasvien runsautta ja kalakuolemia. Kuonanjoella kalastusta haittaavia tekijöitä kommentoi vain 4 kalastajaa, joiden mukaan kalastusta eniten haittasivat Kuonanjoella veden heikko laatu, pyydysten likaantuminen ja turvetuotannon kuormitus. Yhden kalastajan mukaan Kuonanjärvestä ei voi kalastaa verkoilla talvella. Järvi on niin matala, että verkot jäätyvät kiinni jäähän. Kalastajan mukaan järvi on liettynyt ja siihen tulee soilta turvepölyä. Taulukko 19 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 21. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Kuonanjärvi Kuonanjoki n= 15 n=4 Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen 6 75 Särkikalojen runsaus 47 5 Vesistön säännöstely 4 5 Metsäojituksen kuormitus 13 5 Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus Vesistön liettyminen 4 5 Vesikasvien runsaus 33 - Kalojen sairaus/kuolleet kalat 27 - Pohjakannot/risut/puut 2-8 YHTEENVETO Vapo Oy:llä oli vuonna 21 Kalajoen vesistöalueella tuotantokuntoista pinta-alaa yhteensä 84 ha, kuntoonpanoalaa 65 ha, tuotannosta poistunutta alaa 421 ha ja jälkikäytössä olevaa alaa 238 ha. Vapo Oy:n hallussa oli 71 % Kalajoen vesistöalueen koko turvetuotantoalasta. Vuonna 21 Kalajoen vesistöalueella päästötarkkailua toteutettiin yhteensä yhdeksällä Vapo Oy:n turvetuotantoalueella, joista kaksi kuului Pohjois-Pohjanmaan alueen turvesoiden päästötarkkailun piiriin ja niiden tulokset raportoitiin Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailuraportissa. Muiden Vapo Oy:n Kalajoen alueen tarkkailusoiden päästötarkkailutulokset raportoitiin tässä raportissa samoin kuin kaikki vaikutustarkkailutulokset. Seitsemästä päästötarkkailukohteesta kahdella toteutettiin ympärivuotista ja viidellä kesänaikaista tarkkailua. Näistä kohteista neljällä mitattiin virtaamia ja neljällä tarkkailtiin vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Kalajoen alueen turvetuotantoalueista kahdeksalla toteutettiin v. 21 vaikutustarkkailua. Turvetuotantoalueilta kesäaikana lähteneen veden ph oli melko alhainen ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita. Veden laatu Kalajoen tarkkailusoilla keskimäärin oli pääosin hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla. Happea kuluttavan aineksen ominaispäästö oli Kalajoen alueen tarkkailusoilla kesäaikana keskimäärin suurempaa ja ammoniumtypen pienempää kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin, mutta muutoin ominaispäästöt olivat lähellä keskimääräistä tasoa.

26 23 16WWE321 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat kesällä 21 yhteensä noin 425 kg/d COD Mn,,5 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 67 kg/d kiintoainetta. Kaikkien Kalajoen vesistöalueen turvesoiden vuotuiset päästöt Kalajokeen olivat vuonna 21 noin kg/a happea kuluttavaa ainesta, 355 kg/a fosforia, 9 1 kg/a typpeä sekä 42 7 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen vuosipäästöistä (brutto) oli COD Mn :n osalta n. 8 % ja ravinteiden ja kiintoaineen osalta n. 7 %. Vaikutustarkkailun piiriin kuluneista turvetuotantoalueista Jouttenisennevan ja Vittouvennevan valumavedet laskevat Kuonanjärveen ja Kuonanjokeen, Hankilannevan ja Nurmesnevan valumavedet kulkeutuvat Kuusaanjärven ja Settijoen kautta Kalajokeen. Tarkkailusoista Osmalamminneva ja Rautamullansuo sijaitsevat Vääräjoen yläosan alueella, Päällysneva Vääräjoen Syväjoen valuma-alueella ja Tuppuraneva Vääräjoen Petäjäojan valuma-alueella. Pääsääntöisesti Kalajoen vesistötarkkailupaikoilla vesi oli humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Vesien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä, mutta Pirttijärvessä ja huhtikuussa Kuonanjärvessä välttävä. A-klorofyllipitoisuuksien perusteella turvetuotantoalueiden alapuoliset vesistöt olivat lievästi reheviä/reheviä. Tarkkailutulosten sekä kuormituksen ja vesistön virtaaman pohjalta laskettujen pitoisuuslisäysten perusteella turvetuotannon päästöt ovat voineet turvesoiden lähialueilla lasku-uomissa vaikuttaa omalta osaltaan alapuolisen veden tummuuteen ja rehevyyteen. Yksilöityjä vaikutuksia on kuitenkin vaikea havaita, sillä myös hajakuormitus sekä maatalouden ja metsätalouden päästöt vaikuttavat samansuuntaisesti vesistössä. Suuremmissa purku-uomissa turvetuotannon kuormituksen vaikutukset jäivät tehokkaasta laimenemisesta johtuen vähäisiksi. Koko Kalajoen vesistöalueen pinta-alasta turvetuotantoalueiden osuus on vain,4 %, joten koko vesistöalueella muodostuvasta kuormituksesta turvetuotannon osuus on vähäinen. Kalastustiedustelun mukaan Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella kalasti v. 21 noin 3 taloutta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja vapavälineillä. Kalastus keskittyi touko-syyskuulle. Kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella oli 3,6 t, josta haukea oli puolet ja ahventa, lahnaa sekä särkeä % kutakin. Näiden lisäksi saatiin vähän madetta sekä satunnaisesti kirjolohta ja harjusta. Talouskohtainen kokonaissaalis oli varsin suuri eli keskimäärin 117 kg. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin Kuonanjärvellä pyydysten likaantumista, särkikalojen runsautta, turvetuotannon kuormitusta ja vesistön säännöstelyä VIITTEET PSV-Maa ja Vesi Oy 25. Kalajoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Oulu. Pöyry Environment Oy 28a. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 27. Pöyry Environment Oy 28b: Turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella Pöyry Finland Oy 211. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 21. Oulu.

27 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v.21 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Sarakkeessa "tarkkailtu" K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla S = suppea tai jälkihoito vaiheen tarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Hankilanneva (osa) PVK jt K 1 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Nurmesneva (osa) PVK jt K 2 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) laskeutusallas jt/yt K 3 Vapo Oy Koivulanneva laskeutusallas jt E 4 Vapo Oy Jouttenisenneva PVK jt K laskeutusallas jt E PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt E 6 ha muu menetelmä Jouttenisenneva yhteensä K/E 5 Vapo Oy Vasamanneva PVK K 8 Vapo Oy Rautamullansuo PVK K 9 Vapon Länsi-Suomen tarkkailuohjelmassa Vapo Oy Tuppuraneva PVK K 1 Vapo Oy Osmalamminneva PVK K 11 Vapo Oy Päällysneva PVK K 12 Vapo Oy Lonkerinneva PVK 94 E 13 Turvejetti Ky Akanrahka laskeutusallas + virtaamans jt/kt E Jälkikäyttö: peltona PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt/kt E yhteensä E 7 Turveruukki Oy Löytynneva laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt 142 5, E 6 Reisjärven kunta Isoneva laskeutusallas + virtaamans. pt E Koivukoski Oy Niittylammenneva laskeutusallas E Maatalousyhtymä Valtonen Tuppuraneva E Kanteleen Voima Oy Lamminneva PVK 144 E 15 Konepalvelu Honkala Oy Multakaarronneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 42 E 16 Maaselän turvetuotano Isoneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K erillinen tarkkailu Maaselän turvetuotano Onkilamminneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K 14 erillinen tarkkailu Kokkola Power Oy Puronneva PVK K erillinen tarkkailu Vesistöalue yhteensä Liite 2.1

28 Liite 2

29 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Jouttenisenneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pintavalutuskenttä 2 Kunta: Haapajärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16WWE321/MhPe Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 15 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 14, pvk , , , 14, , pvk , < , , 19, ,4 243,1,1 4,8,2,1 7, 7, 4 pvk ,,,,,,, 5 pvk ,,,,,,, 6 pvk ,,,,,,, 7 pvk , < 5 < , , 6,1 158,6 1,7 48 4,5 25,19,1 4,3,1,1 12, pvk ,,,,,,, 9 pvk ,2 6,1,1,1,2 1 pvk , , ,5 2,5 28,,3 7,2,1 2,3,,1, KESÄ keskiarvo 6, , ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 47 4,5 153,8,1 3,,1,1 9, 5,9 keskihajonta,2 7, , 1,5 Nettokuormitus g/ha d,1 1,, Lisätiedot: Telog asennettu , id Ei virtaamaa, ei näytettä. Jakson kuormitus laskettu 2.9. näytteen vedenlaadulla Ei virtaamaa, ei näytettä Nollavirtaamajakso Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Liite 3.1 Sivu 1 (2) Jouttenisenneva.xls; tulostus /17:46

30 Jouttenisenneva l/s km 2 35, 3, 25, 2, Valuma keskiarvo min max näyte mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 Kiintoaine g/ha/d , 1, 5,, , 1,5 1,,5, kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä µg/l 6 Kokonaisfosfori g/ha/d,4 µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d 16, 5 4,35,3, , 12, 1, 3,2 8 8, Liite kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä 29 Sivu 2 (2) Jouttenisenneva.xls; tulostus /17:46,15,1,5, kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä 29 6, 4, 2,,

31 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Nurmesneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pintavalutuskenttä 1 Kunta: Pyhäjärvi/Kärsämäki Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE321/MhPe Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 355 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 22, ,1 2 pvk , , , 18, , ,8 9, pvk , < , , 22, ,5 28,4,2 6,9,2, pvk , , 13, , ,1 124,5 4, pvk , < , , 13, , ,8 139,5,3 4,5,1, pvk , , , 11, 491 1, ,1 63,3 2, pvk , < , , 24, , ,7,8 25,4, pvk , ,5 2, , ,5 139,6 4, pvk , , ,5 13, , ,2 261,8 8, 26 1 pvk , , , 24, ,3 131,3 4, KESÄ keskiarvo 6, , ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,4 22,5,3 6,3,2, keskihajonta, , ,6 Nettokuormitus g/ha d,4 3,8 28 Lisätiedot: Telog asennettu , id 2422 Liite 3.2 Sivu 1 (2) Nurmesneva pvk1.xls; tulostus /17:47

32 Nurmesneva l/s km 2 35, 3, 25, 2, 15, 1, Valuma keskiarvo näyte mg/l 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, Kiintoaine g/ha/d ,, ,, kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä 29 2 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 2, µg/l 18 Kokonaistyppi g/ha/d 3, kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä 29 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kuormitus pitoisuus PVK-suot, pitoisuus kesä 29 25, 2, 15, 1, 5,, Liite 3.2 Sivu 2 (2) Nurmesneva pvk1.xls; tulostus /17:47

33 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Vittouvenneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: laskeutusallas 3 Kunta: Pyhäjärvi / Haapajärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16WWE321/MhPe Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , la , la , ,7 4 la , la , < la , la , < la , la , la , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 11, ,,4 19,1 4, keskihajonta,3 8, ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ei virtaamamittausta. Kesän kuormitus laskettu Kalajoen tarkkailusoiden kesän keskivalumalla. Liite 3.3 Sivu 1 (2) Vittouvenneva la3.xls; tulostus /17:49

34 Vittouvenneva mg/l 3, Kiintoaine g/ha/d 1 25, 1 2, 1 15, 1 1, 5,, kuormitus pitoisuus LA-suot, pitoisuus kesä 29 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d 1,2 2 1, 3 1, kuormitus pitoisuus LA-suot, pitoisuus kesä 29,8,6,4,2, kuormitus pitoisuus LA-suot, pitoisuus kesä 29,8,6,4,2, Liite 3.3 Sivu 2 (2) Vittouvenneva la3.xls; tulostus /17:49

35 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Osmalamminneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Toholampi Koordinaatit: Vesistöalue: Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Länsi-Suomi Mittapadon valuma-alue: 15 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,7,2 1, pvk , , ,4,2 6,7,2 15 7,7 3 pvk , , 17 5, ,6,7 22, pvk , , ,,2 15, pvk , , ,8 21,4,1 4,5,3 3, pvk , , ,6 93,2,1 2,9,9 8,7 8 7 pvk , , ,8 72,2,1 3,1 1,3 3,6 1 8 pvk , , , ,9,4 59 9, pvk , , ,7, pvk , , ,9,2 12 1, pvk , , ,8,2 13 3, pvk , , ,9 431,6,1 9,2, pvk , ,7 45 6, ,1,3 13, pvk , , ,,2 13, pvk , ,3 3,8,2 8, pvk , ,5,3 17, pvk , , 42 6, , 396,6,1 9,, pvk , , , ,5,2 34, pvk , , , ,5,1 14 1, pvk , , , ,4, 8,4, pvk , , , ,4, pvk , , ,1,3 29 7, pvk , , ,9, TALVI keskiarvo 5, ,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 626 6,9 33,4,2 6,5,7 9,2 22 keskihajonta, ,5 Nettokuormitus g/ha d,3 3,5 1 KEVÄT keskiarvo 5, ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3,5 41 7, keskihajonta,3 2,6 17,1 7, ,7 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,9,2 14, keskihajonta, , ,4 Nettokuormitus g/ha d,7 8,5 38 SYKSY keskiarvo 5, ,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,1, keskihajonta,5 11 3,5 8, ,2 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Virtaamamittarin rikkoontumisen takia välisenä aikana käytetty Peuralinnannevan (Kyyjärvi) virtaamadataa Liite 3.4 Sivu 1 (2) Osmalamminneva.xls; tulostus /18:42

36 Osmalamminneva Kokonaistyppi µg/l, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, g/ha/d kuormitus pitoisuus Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 g/ha/d kuormitus pitoisuus Kiintoaine, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, mg/l g/ha/d kuormitus pitoisuus Valuma ( käytetty Peuralinnanevan q dataa) l/s km 2 keskiarvo Vesistömalli näyte Liite 3.4 Sivu 2 (2) Osmalamminneva.xls; tulostus /18:42

37 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Päällysneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Sievi Koordinaatit: Vesistöalue: Syväjoen va Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Länsi-Suomi Mittapadon valuma-alue: 43 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk pvk pvk , , ,8 4 pvk , ,5 5 pvk , , ,4 6 pvk , , , ,7,5 86 7, pvk , , , ,8 73,,,9,,7,6 8 pvk , , , ,9 35,1, 5,1,1 28 5,1 9 pvk , , , ,3,2 43, pvk , , , ,4,1 14,2 7, pvk , , ,9 126,6,2 14,3 9, pvk , , ,,9 27, pvk , , , ,5,1 26 5, pvk , , , ,6,1 27 1, pvk , , , ,6, pvk , , ,8 17 pvk , , ,8 18 pvk , , ,9 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo 4, , ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 49, ,1,3 45 4, keskihajonta, , , Nettokuormitus g/ha d 1,3 23 KESÄ keskiarvo 4, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,,2 31 3, keskihajonta, ,3 Nettokuormitus g/ha d,6 2 7 SYKSY keskiarvo 4, , ,8 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 16,4 111,, keskihajonta,1 4,9 3,6 2, ,1 Nettokuormitus g/ha d 28 Lisätiedot: Ei virtaamaa, ei näytettä Tiedot Nablabsin datapalvelusta Ei virtaamaa, ei näytettä Kevät/Syksy: kuormitus laskettu ympärivuotisten soiden keskivalumalla. Padottaa jaksolla Virtaama arvioitu hydrologisen vesistömallin avulla. Liite 3.5 Sivu 1 (2) Päällysneva.xls; tulostus /18:39

38 Päällysneva Kokonaistyppi µg/l, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, g/ha/d kuormitus pitoisuus Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, g/ha/d kuormitus pitoisuus Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus pitoisuus Valuma, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, 2, l/s km 2 keskiarvo Vesistömalli näyte Liite 3.5 Sivu 2 (2) Päällysneva.xls; tulostus /18:39

39 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Rautamullansuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Reisjärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Syväjoen va Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Länsi-Suomi Mittapadon valuma-alue: 81 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,8 2 pvk , ,3 3 pvk , ,3 4 pvk 5 pvk 6 pvk 7 pvk 8 pvk 9 pvk 1 pvk 11 pvk 12 pvk 13 pvk 14 pvk 15 pvk 16 pvk 17 pvk 18 pvk KESÄ keskiarvo 7, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 11,9 25, keskihajonta,2 3,2 2, , Nettokuormitus g/ha d 9,6 1,4 Lisätiedot: Tiedot Nablabsin datapalvelusta. Kesän kuormitus laskettu Kalajoen tarkkailusoiden kesän keskivalumalla. Liite 3.6 Sivu 1 (2) Rautamullansuo.xls; tulostus /18:1

40 Rautamullansuo Kokonaistyppi µg/l,,2,4,6,8 1, 1,2 g/ha/d kuormitus pitoisuus Kokonaisfosfori µg/l,,2,4,6,8 1, 1,2 g/ha/d kuormitus pitoisuus Kiintoaine,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3, mg/l g/ha/d kuormitus pitoisuus Liite 3.6 Sivu 2 (2) Rautamullansuo.xls; tulostus /18:1

41 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kalajoen turvetuotannon päästötarkkailu 21 Kohde: Tuppuraneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Sievi Koordinaatit: E+6 Vesistöalue: Petäjänoja va Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Länsi-Suomi Mittapadon valuma-alue: 84 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,4 2 pvk , , 3 pvk , ,9 4 pvk 5 pvk 6 pvk 7 pvk 8 pvk 9 pvk 1 pvk 11 pvk 12 pvk 13 pvk 14 pvk 15 pvk 16 pvk 17 pvk 18 pvk KESÄ keskiarvo 6, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 11,9 44, keskihajonta,1 7,5 4,6 36 1,1 Nettokuormitus g/ha d,1 9,6 22 Lisätiedot: Tiedot Nablabsin datapalvelusta. Kesän kuormitus laskettu Kalajoen tarkkailusoiden kesän keskivalumalla. Liite 3.7 Sivu 1 (2) Tuppuraneva.xls; tulostus /18:2

42 Tuppuraneva Kokonaistyppi µg/l,,2,4,6,8 1, 1,2 g/ha/d kuormitus pitoisuus Kokonaisfosfori µg/l,,2,4,6,8 1, 1,2 g/ha/d kuormitus pitoisuus Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, mg/l g/ha/d kuormitus pitoisuus Liite 3.7 Sivu 2 (2) Tuppuraneva.xls; tulostus /18:2

43 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kunt. tuotan- tuot. poist. pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö pan. nossa kunn. tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy K Nurmesneva (osa) Vapo Oy K Vittouvenneva (osa) Vapo Oy K Koivulanneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy K/E Vasamanneva Vapo Oy K Rautamullansuo Vapo Oy K/E Tuppuraneva Vapo Oy K , Osmalamminneva Vapo Oy K Päällysneva Vapo Oy K Akanrahka Turvejetti Ky E Löytynneva Turveruukki Oy E Isoneva Reisjärven kunta E Niittylammenneva T.J.Koivukoski E Tuppuraneva Maat.yht. Valtonen E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Liite 4

44 Liite 5.1 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Osmalamminneva, pintavalutuskenttä ph Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Rauta Kiintoaine pvm. µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l Yläpuoli , ,6 5,7 Yläpuoli , ,4 6 Yläpuoli ,5 29 Yläpuoli Yläpuoli , ,8 12 Yläpuoli , ,5 1 Yläpuoli , ,91 3,2 Yläpuoli , ,6 11 Yläpuoli , ,6 22 Yläpuoli , Yläpuoli , ,4 28 Yläpuoli , Yläpuoli , ,5 11 Yläpuoli , ,6 7,3 Alapuoli , ,7 3,3 Alapuoli , ,8,91 Alapuoli , ,7 5,5 Alapuoli , ,1 3 Alapuoli , ,8 2,7 Alapuoli , ,5 4 Alapuoli , ,3 Alapuoli , ,5 2,8 Alapuoli , ,5 5,9 Alapuoli , ,5 11 Alapuoli , ,6 13 Alapuoli , ,2 6,6 Alapuoli , ,4 Alapuoli , ,8 1,8 TALVI Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,1 12 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 3,2 Erotus, ,4 9, Teho % KEVÄT Pintavalutuskentän yläpuoli 4, ,9 3,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , 1,3 Erotus -, ,1 1,9 Teho % KESÄ Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,5 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 7, Erotus, ,8 14 Teho % SYKSY Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,6 7 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 1,8 Erotus, ,8 5,5 Teho %

45 Liite 5.2 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Päällysneva, pintavalutuskenttä ph Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Rauta Kiintoaine pvm. µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l Yläpuoli , ,77 1,7 Yläpuoli , ,9 2,3 Yläpuoli , ,7 33 Yläpuoli , ,4 24 Yläpuoli , ,7 18 Yläpuoli , , 18 Yläpuoli , , 2,2 Yläpuoli , ,3 2,5 Yläpuoli , ,3 4,3 Alapuoli , ,42,75 Alapuoli , ,1,89 Alapuoli , ,78 5, Alapuoli , ,79 1,7 Alapuoli , ,1 1,7 Alapuoli , ,3 3,5 Alapuoli , ,1 1,1 Alapuoli , ,1,8 Alapuoli , ,4,9 KEVÄT Pintavalutuskentän yläpuoli 4, ,77 1,7 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,42,75 Erotus, ,4 1, Teho % KESÄ Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,6 16 Pintavalutuskentän alapuoli 4, , 2,3 Erotus 1, ,6 13,9 Teho % SYKSY Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,8 3 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,3,9 Erotus, ,6 2,6 Teho %

46 Liite 5.3 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Rautamullansuo, pintavalutuskenttä 2 ph Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine pvm. µg/l µg/l mg/l mg/l Yläpuoli , Yläpuoli , ,7 Yläpuoli , ,5 Alapuoli , ,8 Alapuoli , ,3 Alapuoli* , ,3 * Pieni vuotovirtaus V-levyn reunasta. KESÄ Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 7, ,1 Erotus, , 13,3 Teho % Tuppuraneva, pintavalutuskenttä ph Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine pvm. µg/l µg/l mg/l mg/l Yläpuoli , Yläpuoli , ,7 Yläpuoli , Alapuoli , ,4 Alapuoli , , Alapuoli , ,9 KESÄ Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus, ,3 8,5 Teho %

47 4 Koivulanneva Liite 6.1. Kalajoen turvesoiden vesistötarkkailupisteet 1:21 Kalajoen vesistöalue Hankilanneva Ti Ne 2 Nurmesneva Väl 5 Jouttenisenneva Mu ViO KuJ 3 Vittouvenneva

48 Kalajoen vesistöalue 53. Petäjistö Lähteenoja ap. 1 Tuppuralampi Tuppuraneva Lähteenoja yp. Syväoja Pahaoja Päällysnevan alap. oja 12 Päällysneva Osmalamminneva 11 Vääräjoki, Toivolankoski ap. Vääräjoki, Koppelonkoski yp. Pirttijärvi 9 Rautamullansuo Liite 6.2. Kalajoen turvesoiden vesistötarkkailupisteet 1:21