OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

Transkriptio

1 OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212

2 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA PÄÄSTÖTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU Vesistöalueen kuvaus Vesistötarkkailun tulokset YHTEENVETO VIITTEET... 1 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Pintavalutuskentän päästötarkkailun tulokset sekä tehon tarkkailu Kemikalointiaseman päästötarkkailun tulokset sekä tehon tarkkailu Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Mari Kangasluoma, DI, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A 959 Oulu puh etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun ( ) pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. Vasikkasuon turvetuotantoalueella on voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 6/99/1 ( ), jonka Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellä /6/3 (1.1.2). Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Vasikkasuolle Lupahakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jakosuon turvetuotantoalueelle on annettu Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 61/99/1 ( ) ja Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätös /59/3 (1.1.2). Jakosuon hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valitusoikeutta korkeimmalta hallintooikeudelta Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vapo Oy:n valituslupahakemuksen antamallaan päätöksellä nro 191. Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Jakosuolle Lupahakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jakosuon pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu kesinä 211 ja 212, kuten lupahakemuksen täydennyksessä ( ) on esitetty. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 212 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,3 C, mikä oli,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (Kuva 1). Marras-joulukuu 211 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, ja joulukuussa keskilämpötila oli lähes 7 C keskiarvoa korkeampi. Helmikuu ja kesäkuu 212 olivat hieman tavanomaista viileämpiä, mutta muuten tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat olivat hyvin lähellä vertailujakson keskiarvoja. C Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 654 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten yli 35 prosenttia tavanomaista suurempi (Kuva 2). Erityisen sateisia kuukausia olivat joulukuu 211, heinäkuu 212 ja lokakuu 212, jolloin sademäärät olivat 2,4 2,7-kertaisia tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Kuivin kuukausi oli maaliskuu, jolloin sademäärä oli vain 65 % vertailujakson kuukausikeskiarvoon verrattuna.

4 2 mm Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). 3 PÄÄSTÖTARKKAILU Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala vuonna 212 oli 429 ha, josta 397 ha oli tuotannossa ja 32 ha poistunut tuotannosta. Jakosuolla 12 ha alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 131 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 128 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus ja 37 ha:n alueella laskeutusallas. Kesällä 212 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa pintavalutuskentällä sekä kemikalointiasemalla. Kemikaalipumppaus aloitettiin ja lopetettiin Näytteet otettiin pintavalutuskentän alapuolelta kahden viikon välein, ja pintavalutuskentän yläpuolelta kerran kuussa. Kemikalointiaseman (kem1) alaja yläpuoliselta pisteeltä näytteet otettiin kuukauden välein. Vasikkasuolla ei ollut päästötarkkailua vuonna 212. Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2 ja 3. Tarkkailusoiden vuotuiset päästöt vesistöön on laskettu ympärivuotisten päästötarkkailun perusteella Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213), missä vuosipäästöjen laskentaperusteet on tarkemmin esitetty. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Jakosuon kesän valumat. Jakosuon pintavalutuskentällä mitattiin virtaamaa, jonka perusteella on laskettu kem1 ja pvk valumat. Myös kemikalointiasemalla oli virtaamamittaus, mutta mittauksessa oli ongelmia kesän aikana. Pintavalutuskentän kesän keskivaluma (12,1 l/s km 2 ) oli pienempi kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Taulukko 1 Jakosuon keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä 212. (Kem1 valumat on arvioitu pintavalutuskentän perusteella.) Suo Jakso Mittapadon Mq Nq Hq valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, kem1, ,8,8 94 Jakosuo, pvk, ,1 1,9 215 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun 2,2 2, 226 tuotantovaiheen suot 212 (n=6) Jakosuo, kem1, ,1, 37,3 Jakosuo, kem1, ,, 76,7 Jakosuo, kem1, 29 9,,7 41,

5 3 Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty Jakosuon kesän keskimääräinen valumavesien laatu. Jakosuon kem1 valumaveden laatu oli pääasiassa huonompi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Vain kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat kemikalointiaseman jälkeen pienempiä kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Veden ph oli Jakosuolla kemikalointiaseman jälkeen selvästi korkeampi kuin aiempina vuosina, ja myös korkeampi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (4 kpl) keskimääräisiin vedenlaatuihin nähden Jakosuon (kem1) veden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen osalta parempi. Vesi ei myöskään ollut yhtä hapanta kuin kemikalointiasemilla keskimäärin. Verrattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia edellisvuoteen huomataan, että veden laatu huononi kaikilta muilta osin, mutta ph nousi edellisvuodesta. Jakosuon pvk valumaveden laatu oli fosforia lukuun ottamatta parempi tai samalla tasolla kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Fosforia on alueella luontaisesti paljon, ja myös pintavalutuskentän yläpuolella fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa muun muassa erilaisista näytemääristä johtuen. Taulukko 2 Jakosuon valumavesien keskimääräinen laatu kesällä 212. Tarkkailu n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1, , Jakosuo, pvk, , , ,2 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot , PPO:n ja Kainuun kaikki kem-suot , PPO:n ja Kainuun kaikk pvk-suot , ,8 Jakosuo, kem1, , ,7 Jakosuo, pvk, , ,7 Jakosuo, kem ,7 4, ,2 Jakosuo, kem1 29 5,8 6, ,3 Jakosuon kemikalointiasema toimi kesällä 212 kohtalaisesti (liite 3.2). Kemiallisen hapenkulutuksen poistoteho oli 12 %, fosforin 52 %, typen 16 % ja kiintoaineen 1 %. Kemiallinen käsittely laski myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laskee yleensä veden ph:ta, mutta sitä ei ollut selvästi nähtävillä kesällä 212. Pintavalutuskentän teho ei ole yhtä hyvä kuin kemikaloinnin teho. Pintavalutuskenttä poistaa jonkin verran typpeä ja kiintoainetta (liite 2.2). Jakosuon ominaispäästöt tuotantokaudella 212 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soihin nähden Jakosuon kem1 ja pvk päästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen, typen, raudan ja kiintoaineen suhteen pienemmät ja fosforipäästöt olivat samalla tasolla. Edellisvuosiin verrattuna pintavalutuskentän päästöt pysyivät jokseenkin samalla tasolla, kiintoaine- ja rautakuormitus kuitenkin kasvoivat. Kemikalointiaseman päästöt olivat selvästi suuremmat vuonna 212 kuin aiempina vuosina.

6 Taulukko 3 Jakosuon ominaispäästöt kesällä Taulukko 4 Bruttopäästöt Jakosuon vuosipäästöjen laskennassa kesän osalta käytettiin sen omia ominaispäästöjä. Muiden vuodenaikojen osalta Jakosuon päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4). Vasikkasuolla ei ollut kesällä 212 tarkkailua, joten sen päästöt laskettiin kokonaisuudessaan taulukon 4 pohjalta. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jakosuo, kem1 *, ,9,4 17, 3, , Jakosuo, pvk, ,3,8 18, 1, , PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen 594 1,,4 24 1, 9, , suot (n=52) Jakosuo, kem1, ,4, 1,8 3, ,2 6,8 8, Jakosuo, pvk *, ,5 1,2 12 1,3 3, ,3 7,3 27 Jakosuo, kem ,18,9 16 1, , Jakosuo, kem ,8,2 9,1,25 3,2 6,1 22, 4,6 3,9 * virtaama arvioitu Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,1 31,1 5,6 19 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 74 kg/a COD Mn, 177 kg/a fosforia, 4 3 kg/a typpeä ja 17 8 kg/a kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 127 kg/a fosforia, 2 9 kg/a typpeä ja 12 7 kg/a kiintoainetta. Kemiallisen hapen kulutuksen bruttopäästöt ja kokonaistypen brutto- sekä nettopäästöt olivat suurempia kuin vuosina Kokonaisfosforin ja kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt asettuivat edellisten vuosien vaihteluväliin: ne olivat korkeampia kuin kahtena edellisvuotena, mutta samalla tasolla kuin vuonna 29.

7 Taulukko 5 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella vuonna 212 ( ). 5 Suo Pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vasikkasuo VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2 23) mukaan Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen vedenlaatu on välttävä. Nykyisin käytössä olevan ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä. Paskajoelle ja Kaihuanjärvelle ei ole tehty ekologista luokitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 9 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin turvetuotantoalueilta; maatalouden kuormituksella sekä fosforin osalta myös haja-asutuksella ja metsätaloudella on turvetuotantoa suurempi osuus (Kuva 3). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29).

8 4.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 212 vesistötarkkailu toteutettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit (YK) Paskajoki, Pa Kaihuanjärvi, Ka Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 212 tarkkailutulokset liitteessä 4 sekä yhteenveto vuosien tuloksista liitteessä 5. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta ovat liitteessä 6 (4 havaintokertaa). Keväällä Paskajoen happitilanne oli tyydyttävä hapen kylläisyysprosentin ollessa 67 %. Kaihuanjärvessä happitilanne oli huono (kyll.% 46). Molemmilla tarkkailupisteillä vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuuden arvot olivat melko matalia. Vesi oli molemmilla havaintopaikoilla hyvin tummaa. Paskajoen ja Kaihuanjärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet matalammalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla. Typpipitoisuudet olivat vuonna 212 samalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla (liitteet 5.1 ja 5.2). Heinä- ja syyskuussa Paskajoen ja Kaihuanjärven happitilanne oli hyvä ja veden ph oli neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuus oli Kaihuanjärvessa luonnonvesille tavanomaista tasoa. Paskajoessa sähkönjohtavuus oli hieman kohonnut. Vesi oli molemmilla pisteillä hyvin tummaa ja rauta- sekä fosforipitoista (Fe µg/l, Kok.P 11 2 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vesistössä rehevällä tasolla. Kiintoainepitoisuudet olivat melko matalia. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä-syyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin pieni kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja syyskuussa pieni fosforipitoisuus. Kyseiset pitoisuudet olivat selvästi Paskajokea ja Kaihuanjärveä pienemmät (Kuva 4). Pintavalutuskentältä mitattiin samaan aikaan vesistöä suuremmat kemiallisen hapenkulutuksen arvot ja fosforipitoisuudet. Typen osalta Jakosuon pitoisuudet olivat suurempia kuin vesistöpisteillä. Heinäkuussa kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä mitattiin poikkeuksellisen korkea kiintoainepitoisuus, muutoin kiintoainepitoisuudet olivat matalia kaikilla pisteillä (Kuva 4). Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa välttävä (> 8 kpl/1 ml), ja Kaihuanjärvessä erinomainen ( kpl/1 ml) (liite 4). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli heinä- ja syyskuun näytteenottokerroilla rehevällä tasolla Olhavanjoen alaosalla (rautatiesilta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liite 6) happitilanne oli parempi kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosalla huomattavasti pienempiä, ja myös väriluku pieneni jonkin verran. Kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD Mn ), kokonaistyppipitoisuuksissa, kiintoainepitoisuudessa ja rautapitoisuuksissa ei ilmennyt suuria eroja. 6

9 7 mg/l COD Mn mg/l Kiintoaine , 3, 25, 25 2, , 1, 5, , µg/l Kok.P µg/l Kok.N Jakosuo, kem1 Paskajoki Jakosuo, pvk Kaihuanjärvi Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä Jakosuon kemikalointiasema 1:ltä ja pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu vastaavaan aikaan v Päästötarkkailunäytteitä ei otettu vielä huhtikuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (Kuva 5). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Paskajoen veden väriarvo on laskenut hieman avovesikaudella 199-luvun puolesta välistä viime vuosiin, mutta kevättalven väriarvot ovat hieman kasvaneet (Kuva 5). Kaihuanjärven veden väriarvot laskivat avovesikaudella vuosina 26 21, mutta samaan aikaan kevättalven väriarvot kasvoivat. Vuonna 211 kesän väriarvot kääntyivät jälleen nousuun. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 5). Kesän COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina sekä 24 ja Kaihuanjärvessä myös 28. Myös kesän kiintoainepitoisuuksissa vaihtelu on ollut suurta Kaihuanjärvessä, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Paskajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin Kaihuanjärven. Kevättalven kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin pieniä lukuunottamatta Kaihuanjärven vuosien 23 ja 24 korkeita pitoisuuksia. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet koholla erityisesti Paskajoessa, missä vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Kaihuanjärvessä pitoisuusvaihtelu on ol-

10 8 lut vähäisempää. Paskajoen avovesikauden aikaisissa väriarvoissa sekä kokonaisfosforija typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus. Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia (Kuva 5). kyll. % 12 Happi mg/l Pt 5 Väri / / mg/l 5 COD Mn mg/l 3 Kiintoaine / / µg/l /88 Kok.P µg/l /88 Kok.N Paskajoki Talvi Paskajoki Kesä Kaihuanjärvi Talvi Kaihuanjärvi Kesä Kuva 5 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu vuosina talvella (n=1) ja avovesikaudella (n=2 5) Olhavanjoen vesistötarkkailun analyysivalikoimaan kuuluu epäorgaanisista ravinteista ainoastaan ammoniumtyppi. Ammoniumtyppeä on ollut vedessä talvella runsaasti. Kesällä ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä, usein alle kymmenesosan talven pitoisuudesta. Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enimmäkseen välillä 1 3 µg/l, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 6).

11 4 µg/l a-klorofylli Kaihuanjärvi Kesä Kuva 6 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan kemiallisen käsittelyn vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. 5 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla osalla alueesta on käytössä pintavalutuskenttä ja osalla alueesta laskutusallas. Vuonna 212 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 429 ha, josta 397 ha oli tuotannossa. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 212 Jakosuolla. Jakosuon kemikalointiasemalla (kem1) valumavesi oli pääasiassa hieman huonompilaatuisempaa kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (4 kpl) keskimääräiseen vedenlaatuun nähden Jakosuon (kem1) veden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen osalta parempi. Jakosuon pintavalutuskentällä (pvk) valumaveden laatu oli fosforia lukuun ottamatta parempi tai samalla tasolla kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Jakosuon kemikalointiasemalla 1 kemiallisen vesienkäsittelyn teho oli kohtalainen. Kemiallisen hapenkulutuksen poistoteho oli 12 %, fosforin 52 %, typen 16 % ja kiintoaineen 1 %. Kemiallinen käsittely laski myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 74 kg/a COD Mn, 177 kg/a fosforia, 4 3 kg/a typpeä ja 17 8 kg/a kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 127 kg/a fosforia, 2 9 kg/a typpeä ja 12 7 kg/a kiintoainetta. Kemiallisen hapen kulutuksen bruttopäästöt ja kokonaistypen brutto- sekä nettopäästöt olivat suurempia kuin vuosina Kokonaisfosforin ja kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt asettuivat edellisten vuosien vaihteluväliin.

12 6 VIITTEET 1 Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on hyvin tummaa ja rautapitoista. Fosforia vesissä on runsaasti. Vuosien väliset fosforin pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria ja fosforitasoa voi nostaa alueen maaperässä esiintyvät rautamineraalit. Paskajoen avovesikauden aikaisissa kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus, mutta Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia Jakosuolla vuonna 23 käyttöönotettu kemiallinen kuivatusvesien käsittely on vähentänyt vesistöön kohdistuvaa avovesikauden fosforikuormitusta. Typen osalta Jakosuon pitoisuus oli suurempi kuin vesistöpisteillä. Ilmatieteen laitos. Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (29). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Pöyry Environment Oy (28). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina Pöyry Finland Oy (213). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Oulu. Vapo Oy (1993). Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma.

13

14 Puh PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16WWE1778 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: 12,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 ap , , , ,4 2 pvk1 ap , , , , ,6 26,6 9, pvk1 ap , < , ,6 491, ,4 149,35,23 4,2,1, pvk1 ap , ,5 11,2 549,1 98 1,3 293,88 8, pvk1 ap , < , ,4 34, , ,5 1,9 8,9,2 2, pvk1 ap , , ,5 1,3 437, ,4 48 2,8 2, 63 7 pvk1 ap , < , ,8 61, ,7 27 1,44 1,15 7,5,1 2, pvk1 ap , , , , , 5,8 4 9 pvk1 ap , , , ,9 118,63 4, 18 1 pvk1 ap , , , , KESÄ keskiarvo 6, < ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3,81 17,5,2 1, keskihajonta,2 5, ##### 14,1 167,3 2,7 Nettokuormitus g/ha d 1,1 12,3 6 Lisätiedot: Virtaamamittari asennettu Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus /9:56

15 Jakosuo pvk g/ha/d mg/l Kokonaistyppi Kuormitus Pitoisuus, 1, 2, 3, 4, 5, 6, g/ha/d mg/l Kokonaisfosfori Kuormitus Pitoisuus , 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus pitoisuus l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus /9:56

16 Puh PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: 16WWE1778 Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 pvk1 yp , , pvk1 yp 3 pvk1 yp , pvk1 yp 5 pvk1 yp , pvk1 yp 7 pvk1 yp , pvk1 yp 9 pvk1 yp , pvk1 yp 11 pvk1 yp 12 pvk1 yp 13 pvk1 yp 14 pvk1 yp 15 pvk1 yp Kesän ka Koko vuoden ka 6, Kesän ka , Koko vuoden ka 1 pvk1 ap , ,6 2 pvk1 ap 3 pvk1 ap , < ,6 4 pvk1 ap 5 pvk1 ap , < ,4 6 pvk1 ap 7 pvk1 ap , < ,4 8 pvk1 ap 9 pvk1 ap , ,3 1 pvk1 ap 11 pvk1 ap 12 pvk1 ap 13 pvk1 ap 14 pvk1 ap 15 pvk1 ap Kesän ka 6, < ,3 Koko vuoden ka 6, < ,3 Lisätiedot: Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus /1:

17 Jakosuo Reduktio % 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 3 Reduktio % 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus /1:

18 Puh PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 135, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 mp , , ,3 2 kem1 mp ,5 7, , 388 3,3 22,2,1 4,6,1 3,2 12, kem1 mp , < ,5 819,1 46 3,9 48,5,3 5,1, 2,6 4, kem1 mp , < ,5 254, ,6 64,9,7 6,4, 3,8 48, kem1 mp ,6 5, , , ,5 11,1 3, kem1 mp , , , , ,2 97, KESÄ keskiarvo 6,7 17, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 116 9,9 257,89,39 17,3 3,2 35,3 122 keskihajonta,2 11, ,9 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Kemikalointia ei ole vielä aloitettu Ei virtaamaa tai virtaamamittauksessa häiriö. Virtaamamittaus saatu toimimaan V-pato laskettu -> anturi ilmassa Kemikalointi päällä V-pato alhaalla ja vuotaa reilusti alareunasta, anturi ilmassa Kemikalointialtaan imuruoppaus tehtiin Mittapato on korjattu Koska virtaamamittaus saatiin toimimaan vasta elokuun lopussa, Anturi ilmassa virtaamana on käytetty pintavalutuskentän virtaamadataa Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus /14:45

19 Jakosuo kem1 l/s km 2 1 Valuma keskiarvo näyte mg/l 35, Kiintoaine g/ha/d , 25, 2, 15, , 5, 2, kuormitus pitoisuus µg/l g/ha/d Kokonaisfosfori 5, 4, 3, 2, 1,, µg/l Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus pitoisuus kuormitus pitoisuus Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus /14:45

20 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: kem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: Tarkkailuluokkteho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % kem1 yp , kem1 yp , < kem1 yp , < kem1 yp , kem1 yp , , Keskiarvo 7, kem1 mp ,5 7, kem1 mp , < kem1 mp ,1 16, < kem1 mp ,6 5, ,4 kem1 mp , Keskiarvo 6,8 16, , ,3 Lisätiedot: Kemikalointialtaan imuruoppaus tehtiin Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus /14:45

21 Jakosuo reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 mp Reduktio % kem1 yp kem1 mp reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 mp Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus /14:45

22 Liite 4 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 212 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri kok.n NH4-N kok.p CODMn Fe a-kloro- fek. näkö- kok. syv tila joht. aine fylli kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml m m Kaihuanjärvi,8,9 6,5 46 6,5 7,88 4, ,3 1, Paskajoki,2,3 9,7 67 6,6 8,24 1, ,5, Kaihuanjärvi,6 19,6 6,9 76 7, 5,42 8, ,5, Paskajoki,1 14,4 8,3 81 7,4 12,12 8, > 8,3, Kaihuanjärvi,4 11,5 8,9 82 7,2 6,98 8, ,3 1, Paskajoki,2 9,5 9,4 82 7,4 14,55 2, ,3,3

23 Liite 5.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Talvi 77/ , , ,5 6, , ,3 6, , , 12, , ,8 13, , ,3 14, , ,1 14, , , 3, , , 14, , ,2 5, , ,5 13, , ,9 16, , ,9 11, , ,8 14, , ,1 14, , ,9 1, , ,1 15, , , 15, , ,9 2, , ,6 8, ,4 keskiarvo 73 6, ,6 Paskajoki Kesä ,4 9, , ,5 11, , ,2 8, , ,4 1, , ,1 8, , , 26, , ,8 6, , , 7, , ,2 9, , , 8, , ,2 15, , ,6 7, , ,3 13, , ,8 17, , ,1 9, , ,9 7, , ,2 13, , ,3 13, , , 12, , ,4 13, ,7 > 8 keskiarvo

24 Liite 5.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin Kaihuanjärvi Talvi O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml , , ,6 8, , , 5, , ,7 12, , ,6 1, , ,7 11, , ,7 11, , , 4, , ,6 11, , ,2 5, ,3 1) 23 1,5 6,4 16, ,5 13, ,5 8, ,6 1, , ,5 1, , ,5 7, , ,7 12, , ,6 13, , ,1 3, , ,5 7, ,5 keskiarvo 47 6, ,8 Kaihuanjärvi Kesä , ,5 5, ,2 6, ,1 6, ,3 7, ,2 7, ,1 6, ,5 4, ,3 6, ,5 4, ,2 6, ,3 4, ,5 18, ,6 4, ,9 4, , 13, , 4, , 14, ,2 5, , 7, ,1 9, ,3 5, ,4 8, 237, ,3 3, ,6 5, ,1 8, ,2 6, ,5 9, ,2 6, , ,5 17, , 5, , ,7 9, ,7 4, ,7 9, ,2 6, ,8 6, ,1 6, ,4 6, , 6,5 297, ,2 4, ,1 6, ,4 8,4 keskiarvo 81 7,1 6, , ) Vettä jään alla vain 1 cm

25 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 6 (Ympäristöhallinnon OIVA tietopalvelu, Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri CODMn Rauta Kiintoaine Sameus Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4,2 12,7 87 6,7,67 9, , ,4,6 12,7 89 6,3,37 3, ,4 4, ,4 15,3 9,4 94 7,4,57 8, , ,4 2,5 12,8 94 6,6,218 4, ,8 6, Keskiarvo,4 4,65 11,9 91 6,8,342 6, ,8 9,

26 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 212. Ystävällisin terveisin Hanna Kurtti Jakelu Vapo Oy, Oulu 2 kpl Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Kalliokoski, Eerola) 2 kpl Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö