VAPO OY JA PELSON VANKILA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015

2 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 Päivämäärä Tekijä Tarkastaja Hyväksyjä Tero Marttila, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Noora Huotari, VAPO Kannen kuva: Raja-aavan pintavalutuskentän pvk1 mittapato Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A OULU P

3 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 1 3. HYDROLOGISET OLOT 2 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset 4 5. VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset 7 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 9 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaatu ja kuormitus Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet Liite 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2015 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot Liite 4. Iso Nuoluajärven vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta

4 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalue) alueelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 2015 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy 2014) mukaisesti. Vuonna 2015 päästötarkkailua toteutettiin tuotantokauden aikaisen tarkkailun mukaisesti Tuulisuolla (pvk1) sekä jälkihoitovaiheessa olevalla Raja-aavalla (pvk1). Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi, Tuulijärvellä (Tuu), Kantokanavalla (Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla. Näytteenotosta ja analyyseistä vastasi Ramboll Finland Oy. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailusta vastasi vuonna 2015 Ahma Ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2016), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat, teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2011) mukaisesti ja tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2, joen kokonaispituus on 78,7 km ja järvisyys 0,5 %. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki, joka on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja laskee Liminganlahteen, joka Natura-alueena (FI , SCI ja SPA) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oiva-tietokanta 2015). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Biologisista tekijöistä piilevät ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläinseuranta hyvää tilaa. Erittäin korkeat ravinnepitoisuudet laskevat ekologisen tilan luokan välttäväksi. Temmesjoen pohjapadon ja 8-tien sillan havaintopaikoilta vuosina mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus noin 95 µg/l ilmentää huonoa tilaa ja kokonaistyppipitoisuus 1150 µg/l tyydyttävää tilaa. Vuosittaisten ph-minimien keskiarvo 5,95 ilmentää erinomaista tilaa. Korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta painottaen Temmesjoen tila-arvioksi tuli välttävä. Kemialliselta tilaltaan joki on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila siltä osin saavutettu (Oivatietokanta 2015). Temmesjoen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista sekä metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä. Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Päällyslevät ilmentävät hyvää tilaa, pohjaeläimet erinomaista ja sähkökoekalastukset tyydyttävää tilaa. Biologisten laatutekijöiden ELS-arvojen keskiarvo ilmentää hyvää tilaa mutta huono fysikaalis-kemiallinen luokka laskee ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila saavutettu (Oiva-tietokanta 2015). Korkea kokonaisfosforipitoisuus ja alhaiset ph-minimit asettavat Tyrnävänjoen huonoon fysikaalis-kemialliseen luokkaan. Havaintopaikan Tyrnävänjoki 4-tien silta vuoden vedenlaatutietojen perusteella kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 101 µg/l ilmentää huonoa tilaa, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1347 µg/l tyydyttävää tilaa ja ph-minimiarvojen keskiarvo 4,8 ilmentää huonoa tilaa (Oiva-tietokanta 2015). Tyrnäväjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa.

5 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 2-1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus fosforikuormituksesta on 71 % ja typpikuormituksesta 51 %. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on 1-2 % luokkaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Kuva 2-1. Pintavesien fosfori- ja typpikuorituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ) Hyvä ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). 3. HYDROLOGISET OLOT Vuoden 2015 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 4,8 ºC, mikä oli 2,2 ºC vertailukauden keskiarvoa (2,6 ºC) enemmän. Erityisesti alkuvuosi, aikavälillä tammi-maaliskuu, olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Kuukausittaisia lämpötilakeskiarvoja vertaillessa ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat vertailujakson keskiarvoa viileämpiä (Kuva 3-1). Vuoden 2015 sadesumma oli 709 mm, mikä oli 168 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) suurempi. Tavanomaista sateisempaa oli erityisesti tammi-, maalis-, touko-, kesä- ja syyskuussa. Kuva 3-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 2015 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos ilmastokatsauslehdet 2015)

6 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Temmesjoessa ja Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä, joten Temmesjoen suualueen (F=1181 km 2 ) ja Tyrnäväjoen yläosan (F= 109 km 2 ) virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 2015 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien keskiarvona (Taulukko 3-1, Kuva 3-2). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Malli laskee virtaaman jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Taulukko 3-1. Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (lähtöaineisto: SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Tyrnävänjoki yläosa Temmesjoki suualue F = 1181 km 2 F = 109 km (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ vuosi 18,9 9,6 1,9 1,3 MQ kesä-syys 14,5 6,2 1,5 0,80 MNQ kesä-syys 3,5 1,5 0,30 0,20 MHQ kesä-syys 36,1 20 3,6 3,1 Kuva 3-2. Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 2015 sekä vuorokauden keskimääräinen virtaama jaksolla SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Vuonna 2015 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 18,9 m 3 /s eli noin kaksinkertainen vuosien keskimääräiseen virtaamaan nähden. Sateisesta vuodesta johtuen Temmesjoen virtaamat olivat lähes koko vuoden tavanomaista suuremmat. Kevättulvat huhti-toukokuussa olivat tavanomaista suuremmat. Kesä-heinäkuun vaihteessa, elokuussa sekä syys-lokakuun vaihteessa esiintyi korkeita virtaamapiikkejä. Vesistömallin arvojen perusteella Tyrnävänjoen yläosalla vuoden 2015 keskivirtaama 1,9 m 3 /s oli suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo 1,3 m 3 /s. Myös Tyrnävänjoessa esiintyi kevättulvan lisäksi tavanomaista suurempia virtaamia kesä elokuun aikana (Kuva 3-2).

7 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2015 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 463 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 151 ha ja tuotannosta poistunutta 312,3 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan. Jälkikäytössä olevasta alasta 589,2 ha oli metsätalouskäytössä 353,1 ha, maatalouskäytössä 103,7 ha, kosteikkona 50,3 ha ja muussa käytössä 82 ha. Alueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 4-1. Liminganlahden turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2015 (pvk = pintavalutuskenttä, la= laskeutusallas, hai=haihdustus-/imeytysallas). Tuotantoalue Vesiensuojelu rakenne (ensisijainen) lupa nro pvm Vesistö alue Tuotannossa (ha) Tuotannosta poistunut (ha) Kuormittava Jälkikäytössä yhteensä (ha) (ha) Lupa-ala (ha) Jouttenoinen pvk PSY 59/07/ ,8 76,5 121,2 120,3 Pelsonrimpi hai/la PSAVI 39/2015/ ,4 185,4 14,7 0 Pelsonrimpi pvk/la PSY 124/08/ ,8 1,7 50, ,8 Pelsonsuo la PSAVI 40/2015/ ,5 0 Pelsonsuo pvk/la PSY 125/08/ ,6 0,2 12,8 94,2 42 Raja-aava pvk/la PSY 126/08/ ,8 83,3 Raja-aava la PSY 126/08/ ,4 83,3 Tuulisuo pvk PSY 126/08/ ,8 12,5 57,2 125,6 125,9 Tuulisuo pvk PSAVI 63/2015/ ,9 Yhteensä , ,2 636,5 Liminganlahden turvetuotantoalueiden tarkkailua toteutettiin tuotannosta poistuneella jälkihoitovaiheessa olevalla Raja-aavalla sekä tuotannossa olevalla Tuulisuolla toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle saakka tarkkailuohjelman mukaisesti. Myös jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä molemmilla tarkkailukohteilla. Taulukko 4-2. Liminganlahden vuoden 2015 päästötarkkailupisteiden koordinaatit. Suo Tarkkailupisteen sijainti Tunnus Tyyppi Koordinaatit (YKJ) Raja-aava pvk1, mittapato pvk1 Jälkihoito Tuulisuo pvk1, mittapato pvk1 päästö Tarkkailun tulokset Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Kesä 2015 oli runsassateinen ja vesiä virtasi tarkkailusoilta lähes koko tarkkailukauden ajan. Tuulisuolla mittapadon alapuoliset ojastot padottivat vettä lähes koko tarkkailukauden ajan (Kuva 4-1) eikä virtaamamittauksista saatuja tuloksia voitu pitää luotettavina. Vastaavasti Raja-aavalla (Kuva 4-2) mittapadon alapuolella on runsaasti pudotuskorkeutta eikä padotustilanteita päässyt syntymään koko tarkkailun aikana. Tuulisuon virtaamat laskettiin Raja-aavalta mitattujen valuma-arvojen perusteella pinta-alaan suhteutettuna. Tarkkailusoista Tuulisuo on tuotannossa ja Raja-aava jälkihoitovaiheessa. Tuotantoalueiden hydrologia on kohteittain aina toisistaan poikkeava, mutta ko. alueiden etäisyydet toisistaan ovat lyhyet jolloin esim. sadannan osalta olosuhteet ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Tarkkailussa käytetyt virtaamamittauslaitteet olivat EHPtekniikan jatkuvatoimisia etäluettavia virtaamamittareita. Raja-aavalta tarkkailukaudella mitatut valumat vaihtelivat välillä 0,02 46 l/s km 2, keskiarvon ollessa 16,5 l/s km 2. Pintavalutuskentän valuma-alue oli 99,1 ha ja sen kautta lähtevä vesimäärä vaihteli 0,02 46 l/s ollen keskimäärin 16,4 l/s. Raja-aavan valuma-arvojen perusteella laskettuna Tuulisuon pintavalutuskentän mittapadolta (valuma-alue 195,8 ha) lähtevä vesimäärä vaihteli välillä 0,04 90 l/s, ollen keskimäärin 32,4 l/s.

8 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 4-1. Tuulisuon pvk1 mittapato (vasen) ja (oikea). Kuva 4-2. Raja-aavan pvk1 mittapato (vasen) ja (oikea). Vedenlaatunäytteet saatiin otettua molemmilta kohteilta jokaisella näytekierroksella (Liite 2). Pintavalutuskentiltä lähtevien vesien ph-arvot vaihtelivat välillä 5,7 6,2. Orgaanista humusainesta kuvaava COD Mn -pitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l, ollen Tuulisuolla keskimäärin 44 mg/l ja Raja-aavalla 38 mg/l. Ravinteista kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä µg/l (ka. 52 µg/l) ja Raja-aavalla välillä µg/l (ka. 90 µg/l). Kokonaistypen osalta pitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä µg/l (ka µg/l) ja Raja-aavalla välillä µg/l (ka. 938 µg/l). Vedestä mitatut kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä 2,4 53 mg/l (ka. 18 mg/l) ja Raja-aavalla välillä <2 17 mg/l (ka. 7,7 mg/l). Tuulisuon purkuvesissä oli myös runsaasti rautaa µg/l. (Liite 2). Tarkkailujakson ominaiskuormitusluvut laskettiin virtaamapainotteisesti vedenlaatu- ja virtaamamittaustulosten perusteella (liite 2). Nettokuormituslaskennassa taustahuuhtouman vedenlaatuarvoina käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Oheisessa taulukossa (Taulukko 4-3) on esitetty Raja-aavan ja Tuulisuon keskimääräiset virtaamat ja vedenlaatutulokset sekä lasketut ominaiskuormitukset. Vertailuna on esitetty vuoden 2012 tarkkailun tulokset. Vuonna 2015 soiden valumat olivat noin puolet vuoden 2012 valumista, joka osaltaan selittää myös alhaisempia ominaisuuskuormitusarvoja.

9 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 4-3. Raja-aavan ja Tuulisuon tarkkailun 2015 keskimääräiset valuma-, pitoisuus- ja ominaiskuormitusarvot. Vertailuna vuoden 2012 tarkkailun tulokset. Tarkkailusuo Mq ph CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine brutto netto brutto netto brutto netto l/s km 2 mg/l g/ha d µg/l g/ha d g/ha d µg/l g/ha d g/ha d mg/l g/ha d g/ha d Raja-aava, pvk1 (vuosi 2015) 16,5 6, ,6 1, ,6 7, Raja-aava, pvk1 (vuosi 2012) 35 6, ,2 1, Tuulisuo, pvk1 (vuosi 2015) 16,5 5, ,87 0, Tuulisuo, pvk1 (vuosi 2012) 37 5, ,8 2, Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (Taulukko 4-4) on saatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2016). Laskenta on tehty pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2015 tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella (Taulukko 4-5). Tulosten perusteella vuoden 2015 kuormitukset olivat happea kuluttavan orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaistypen osalta vertailujakson toiseksi korkeimmat. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta päästöt olivat vertailujakson keskitasoa. Taulukko 4-4. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantoalueittain vuonna Vertailuna vuosipäästöt v (Lähde: Pöyry Finland Oy 2016) Taulukko 4-5. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapsissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta (Lähde: Pöyry Finland Oy 2016)

10 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kesäaikaiset päästöt (Taulukko 4-6) on laskettu Raja-aavan ja Tuulisuon pintavalutuskenttien kautta meneviä päästöjä lukuun ottamatta taulukossa (Taulukko 4-5) esitettyjen muiden Pohjois- Pohjanmaan alueella vuonna 2015 tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella. Taulukossa (Taulukko 4-6) on esitetty vertailuna vuosien 2008 ja 2012 kesäaikaiset päästöt, jolloin Liminganlahden alueen turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kesän 2015 lasketut päästöt olivat lähes samaa tasoa kuin vuonna 2008, mutta pienemmät kuin vuonna Taulukko 4-6. Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä Vertailuna kesäaikaiset päästöt vuosilta 2012 ja 2008, jolloin turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa tarkkailussa. Suo Purkuvesistö Kuormittava-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus yhteensä COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen ,2 72 0,10 2,3 12 0,05 1,1 9,5 Pelsonrimpi , ,19 4,5 23 0,09 2,2 18 Pelsonsuo ,8 7,6 0,01 0,2 1,3 0,01 0,1 1,0 Raja-aava ,0 21 0,06 0,5 4,8 0,05 0,3 4,3 Tuulisuo ,2 40 0,05 1,1 17 0,03 0,7 16 Vesistöalue yhteensä ,40 8,7 58 0,23 4,4 49 Kesä ,0 21, ,8 15,1 191 Kesä , ,2 5, VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2015 vesistötarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi Tuulijärvellä (Tuu), Kantokanavalla (Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa toteutetulla vesinäytteenotolla. Toukokuun alussa otettua näytettä lukuun ottamatta heinä-, elo- ja syyskuun vesistönäytteenotto tehtiin samana päivänä kuin päästötarkkailunäytteenotto Tuulisuon ja Raja-aavan tarkkailukohteilla. 5.2 Tarkkailun tulokset Tarkkailupisteistä Hertta-tietokannasta sekä vuonna 2015 otetuista näytteistä peräisin olevat vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 4 sekä osittain taulukossa (Taulukko 5-1). Tyrnävänjoessa (Tyr 47, Tyr 21) vesi oli pääosin lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,7 ja runsashumuksista COD Mn -arvojen vaihdellessa välillä mg/l. Humusvesille tyypillisesti vedessä on runsaasti rautaa ja väriarvot olivat korkeat. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 6,7 28 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot kuvaavat alhaista johtokykyä. Sähkönjohtokyky ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää joiden määrää lisää mm. jätevedet ja peltolannoitus. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisimmillaan toukokuussa µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä µg/l, kuvaten rehevää vesistöä. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisemmat kevättulvien aikaan toukokuussa µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä µg/l, kuvaten myös rehevää vesistöä. Veden ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeammat joen yläosalla Ylipään tarkkailupisteessä. Veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia tarkkailupisteiden välillä sekä verrattuna aiempiin vedenlaatutuloksiin. Pitkäjärven (Pit 1) vesi on lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,7, runsashumuksista (COD Mn mg/l) ja rautapitoista ( µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 5,0 15 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot 3,7 5,3 ms/m olivat sisävesille tyypillisen alhaiset. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä µg/l kuvaten rehevää tai erittäin rehevää vesistöä. Vastaavasti planktonlevien runsautta kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet 6,1 7,0 µg/l ovat tyypilliset lievästi

11 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA rehevälle vesistölle. Vuonna 2015 mitatut pitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa tai alhaisemmat verrattuna aiempiin pitkän ajanjakson keskiarvoihin nähden (Taulukko 5-1). Tuulisuon välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Tuulijärven (Tuu) vesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,3 5,7, runsashumuksista (COD Mn mg/l) ja rautapitoista µg/l. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 6,0 9,3 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot 1,8 2,2 ms/m olivat alhaiset. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä µg/l kuvaten pääosin rehevää vesistöä. Vastaavasti planktonlevien runsautta kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet 6,1 10 µg/l ovat tyypilliset lievästi rehevälle tai rehevälle vesistölle. Aiempaan tarkkailuun nähden veden laadussa ei ollut havaittavissa selkeitä muutoksia. Kantokanavan (Pit 1) vesi on lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,5, runsashumuksista (COD Mn mg/l) ja rautapitoista ( µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 8,0 20 mg/l ja sähkönjohtavuuden arvot välillä 3,9 6,7 ms/m. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä µg/l kuvaten erittäin rehevää vesistöä. Kantokanavan vedenlaatu oli vuonna 2015 aiemman tarkkailun mukainen eikä selviä muutoksia ollut havaittavissa (Taulukko 5-1). Taulukko 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1), Tuulijärven (Tuu) ja Kantokanavan (Kan5) vedenlaatutulokset vuonna Vertailuna näytepisteistä aiemmin otettujen näytteiden vedenlaadun minimi-, maksimi- ja keskiarvot. Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameus Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l typpenä, µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) ,8 7,7 6, , , ,5 7 6, ,7 43 8, ,1 5,5 6, , ,2 9,6 6, ,1 39 6, ka 12,9 7,5 6, , Aiemmat tulokset vuosilta (n=70) min 0,1 30 4,4 2,4 5, , ,5 7,7 1, ,0 7,0 maks 20, ,3 7, ka ,2 13,6 6, , Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) ,9 10,5 6, , , ,3 9,4 6, , ,5 8,4 6, , , ,4 10,7 6, , ,7 120 ka , , ,9 110 Aiemmat tulokset vuosilta (n=34) min ,3 4,4 5, , ,6 11 1, ,0 21 maks ,4 7, ka ,8 4,4 6, ,1 22 7, Pitkäjärvi (Pit1) ,8 6, , ,9 7 7,0 6, , ,3 5, ,4 8,6 6,1 6, ,9 42 7, ka 13 7,2 6, , Aiemmat tulokset vuosilta (n=39) min 0, , maks ka , Tuulijärvi (Tuu) ,3 8,5 5, ,8 32 9,3 28 2,9 680 <4,0 <4, ,5 6,6 6,1 5, , ,1 <4, ,8 6 5, , ,9 <4, ,3 8,3 10 5, ,2 47 8, ,5 ka 14 7,4 8,1 5, ,1 44 7, ,0 3,4 Aiemmat tulokset vuosilta (n=41) min 0,1 0,0 0,0 6,0 5,1 39,0 2, ,6 11,7 2,7 17 2, ,0 1,5 maks , ka ,7 15 5, , , ,7 Kantokanava 5 (Kan5) ,6 8,1 6, , ,9 6,8 6, , ,3 4,7 6, , ,2 7,3 6, , ka 12 6,7 6, , Aiemmat tulokset vuosilta (n=8) min 3,1 31 3,1 5, ,5 28 4, maks ,8 6, , ka ,1 6, ,

12 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1), Tuulijärven (Tuu) ja Kantokanavan (Kan5) COD Mn-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vuosina Veden laadun tarkkailun lisäksi Vapo Oy on tarkkaillut Jouttenoisen ympäristöluvan (nro 59/07/2) lupamääräyksen mukaisesti Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Tarkkailutuloksiin perustuvan selvityksen mukaan (liite 4) pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Pelson turvetuotantoalueiden (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) kuivatusvedet purkautuvat purku-uomiensa kautta Tyrnävänjokeen ja edelleen Temmesjoen kautta Liminganlahteen. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttavat osaltaan alapuolisen purkuvesistön (Kantokanava, Pitkäjärvi ja Tyrnävänjoki) ravinnepitoisuuksiin (ks. kappale 7.2). Taulukossa (Taulukko 6-1) on esitetty päästötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden (Rajaaava, Tuulisuo) ja alapuolisten vesistötarkkailupisteiden heinä-syyskuussa samanaikaisten näytteenottokertojen keskimääräiset vedenlaadut. Toukokuussa päästötarkkailunäytteet otettiin viikko vesistötarkkailunäytteiden jälkeen, joten näitä tuloksia ei ole käytetty keskiarvojen laskennassa vaan vedenlaatutulokset on esitetty erillisessä taulukossa (Taulukko 6-2).

13 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 6-1. Raja-aavan ja Tuulisuon kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden veden laatu heinä-syyskuun samanaikaisilla näytteenottokerroilla keskimäärin vuonna Havaintopiste/suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Raja-aava, pvk1 5, Tuulijärvi (Tuu) 5, ,8 8, ,2 Tuulisuo, pvk1 6, , Kantokanava (Kan5) 6, Pitkäjärvi (Pit1) 6, Tyrnävänjoki (Tyr21) 6, Tyrnävänjoki (Tyr47) 6, Taulukko 6-2. Raja-aavan ja Tuulisuon kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden veden laatu toukokuussa vuonna Havaintopiste/suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Raja-aava, pvk1 * 6, < 2 Tuulijärvi (Tuu)** 5, ,9 680 <4,0 <4, ,3 Tuulisuo, pvk1* 5, Kantokanava (Kan5)** 6, ,0 Pitkäjärvi (Pit1)** 6, ,0 Tyrnävänjoki (Tyr21)** 6, ,0 Tyrnävänjoki (Tyr47)** 6, , * Päästötarkkailunäytteet otettu ** Vesistötarkkailunäytteet otettu Raja-aavan kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulijärveen ja siitä edelleen Tuulikanavan, Kantokanavan, Kantojärven, Pitkäjärven ja Tyrnävänjoen kautta Perämereen. Heinä-syyskuussa Raja-aavan valumavesien ph-arvo oli korkeampi kuin ensimmäisenä purkuvesistönä olevassa Tuulijärvessä mutta vastaavasti alhaisempi kuin Kantokanavassa, Pitkäjärvessä ja Tyrnävänjoessa (Taulukko 6-1). COD Mn -pitoisuus sekä kiintoainepitoisuus olivat keskimäärin samaa tasoa kuin purkuvesistössä. Ravinteista kokonaisfosforipitoisuus oli purkuvesistöjä korkeampi lukuun ottamatta Kantokanavaa. Kokonaistypen pitoisuus oli Tuulijärvestä mitattua pitoisuutta korkeampi, mutta alhaisempi kuin Kantokanavassa, Pitkäjärvessä ja Tyrnävänjoessa. Toukokuussa Raja-aavalta otetun vesinäytteen pitoisuudet olivat pienemmät kuin vastaanottavassa purkuvesistössä (Taulukko 6-2). Tuulisuon kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulikanavaan ja edelleen Kantojärven, Pitkäjärven, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen kautta Perämereen. Tuulisuon ravinnepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin vastaanottavassa vesistössä (Taulukko 6-1). Kuivatusvesien rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin purkuvesistössä. Veden humuspitoisuus oli samaa tasoa kuin purkuvesistössä mutta ph-arvojen perusteella hieman happamampaa. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli purkuvesistöjä korkeampi. Toukokuussa Tuulisuon otetun vesinäytteen ph-arvo oli hieman alhaisempi kuin purkuvesistössä. Tuulisuon päästönäytteen humus-, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin alapuolisessa vesistössä. Myös Tuulisuon purkuveden kokonaistyppipitoisuus oli alhaisempi kuin Kantokanavassa ja Pitkäjärvessä, mutta hieman korkeampi kuin Tyrnävänjoessa (Taulukko 6-2). Turvetuotannon kesäaikaisesta kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti Tyrnäväjoen yläosalle ja Temmesjoen suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesuon laskennallinen kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.

14 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 6-3. Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 1,5 0,35 1,6 2,4 49 Kesän keskiarvo (netto) 1,5 0,31-1,4 25 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 14,5 0,05 0,2 0,3 7 Kesän keskiarvo (netto) 14,5 0,04-0,2 3 Pelson turvetuotantoalueet (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) muodostavat noin 5 % Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta. Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) heinä syyskuussa 2015 mitatuista pitoisuuksista (Taulukko 6-1) turvesoiden laskennalliset bruttolisäykset (Taulukko 6-3) ovat kiintoaineelle 3,2 %, happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ) 3,5 %, kokonaisfosforille 2,7 % ja kokonaistypelle 3,7 %. Nettolisäykset ovat kiintoaineelle 2,8 %, kokonaisfosforille 1,6 % ja kokonaistypelle 1,9 %. Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella havaittavissa ja huonontavat omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueesta johtuen vesistö olisi myös ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää. 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon viemäröinnin piirissä on noin 120 asukasta, 51 taloutta ja yksi koulu. Puhdistamon vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 2015 käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Ahma Ympäristö Oy ja raportointi on tehty erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 2016). Vuonna 2015 puhdistamolta johdettiin vesiä yhteensä m 3 (keskimäärin 52 m 3 /d). Vesistöön johdettu kuormitus oli 0,2 kg/d BOD 7, 0,05 kg/d fosforia, 1,0 kg/d typpeä, 1,0 kg/d kiintoainetta ja 3,4 kg/d COD Cr. Vesistöön johdetun veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 19,1 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 1,0 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 18,7 mg/l (Ahma Ympäristö Oy 2016). 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jätevedenpuhdistamolta lähtevissä vesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin alapuolisessa vesistössä. Taulukko 7-1. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja Tyrnävänjoen keskimääräinen laatu vuonna Havaintopiste/suo Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine µg/l µg/l µg/l mg/l Vankilan jvp Kantokanava (Kan5) Pitkäjärvi (Pit1) Tyrnävänjoki (Tyr21) Tyrnävänjoki (Tyr47)

15 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden keskimääräisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä puhdistamon kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 7-2. Arvio Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo 1,5 0,01 0,4 8 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo 14,5 0,001 0,04 0,8 Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) havaituista pitoisuuksista puhdistamon laskennallinen pitoisuuslisäys kiintoaineelle on noin 0,09 %, fosforille noin 0,4 % ja typelle noin 0,6 %. Vaikutukset Temmesjoen suulla ovat arvion perusteella pienet. Puhdistamolta vesistöön johdettavien vesien vähäisestä määrästä johtuen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa ovat varsin pieniä. Puhdistamo sijaitsee myös etäällä Tyrnävänjoesta ja Temmesjoesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä puhdistamon jätevesien pitoisuuslisäykset tarkastelupisteillä ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. Puhdistamon jätevesien vaikutukset ovat kuitenkin suuremmat heti puhdistamon alapuolisissa purku-uomissa kuten Kantokanavassa, jossa vesimäärät ovat pienemmät kuin Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa, eikä sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja ole ehtinyt tapahtua kuin alemmissa purku-uomissa. 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vuonna 2015 Liminganlahden turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin Raja-aavalla sekä Tuulisuolla. Vaikutustarkkailua toteutettiin purkuvesistössä Tuulijärvellä, Kantokanavalla, Pitkäjärvessä sekä Tyrnävänjoessa. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vankila oli mukana Liminganlahden tarkkailussa vesistötarkkailun osalta. Liminganlahden turvetuotannon päästöt laskettiin vuonna 2015 pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueen muiden turvetuotantoalueiden tarkkailusta saadun aineiston perusteella. Myös kuormitusvaikutusten arvio purkuvesistön laatuun perustui samoihin lähtötietoihin. Teoreettisten laskenta-arvioiden perusteella Pelson turvetuotantoalueiden kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisät ovat havaittavissa ja lisäävät osaltaan kuormitusta alapuolisessa purkuvesistössä vielä Tyrnävänjoessa. Vastaavasti koko valuma-alueen turvetuotannon pitoisuusvaikutukset ovat arvion perusteella jo varsin pienet Temmesjoen suulla. Pelson keskusvankilan jätevesien kuormituksen pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat arvion perusteella turvetuotannon vaikutuksia pienemmät jäteveden vähäisestä määrästä johtuen. Liminganlahden alueen kuormittajien päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään jatkettavaksi voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti.

16 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA LÄHTEET Ahma Ympäristö Oy Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2015; Käyttö- ja päästötarkkailu Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus lehdet. Lapin Vesitutkimus Oy Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Oiva-tietokanta Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Osa 2: Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Ramboll Finland Oy Vapo Oy ja Pelson vankila. Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille JAKELU Vapo Oy Pelson vankila Senaatti kiinteistöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset Oulun seudun ympäristötoimi (Liminka, Muhos) Vaalan ympäristönsuojeluviranomainen

17 LIITE 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

18

19 LIITE 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

20 Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2015 Tulokset toimitetaan: Suo: Tuulisuo (pvk1) Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: , Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 195,8 ha Vesistöalue Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , , pvk , , , , pvk , < , , ,85 0, ,04 0, pvk , , , pvk , , ,1 0, ,44 1, pvk , , , pvk , < , ,43 0,09 7,4 0,01 0, pvk , , , pvk , , , , pvk , , , KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , ,87 0, ,17 0, keskihajonta 0, Nettokuormitus g/ha d 0, Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari asennettu EHP:n toimesta Alapuoliset ojat padottivat vettä lähes koko tarkkailukauden ajan eikä virtaamamittauksella saatu luotettavia tuloksia. Tuulisuon virtaamat laskettu viereiseltä Raja-aavalta mitattujen valumien avulla. Sivu 1 (2) Tuulisuo_pvk1_2015_muutos.xls; tulostus /8:31

21 Tuulisuo (pvk1) l/s km 2 45,0 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l 60 Kiintoaine g/ha/d , ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5, ,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 µg/l 120 Kokonaisfosfori g/ha/d 3 µg/l 2000 Kokonaistyppi g/ha/d ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 Sivu 2 (2) Tuulisuo_pvk1_2015_muutos.xls; tulostus /8:31

22 Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2015 Tulokset toimitetaan: Suo: Raja-aava (pvk1) Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Jälkihoito Koodinaatit: , Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 99,1 ha Vesistöalue Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintoa Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < ,0 6, , ,9 87 0,08 2,0 3,3 2 pvk , , ,5 20, , , , pvk , ,0 18, , , , pvk , ,5 7, , , , pvk , , ,2 22, , , , KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , , keskihajonta 0,1 8, ,3 Nettokuormitus g/ha d 1,26 7,6 120 Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari asennettu EHP:n toimesta Sivu 1 (2) Raja-aava_pvk1_2015.xls; tulostus /8:09

23 Raja-aava (pvk1) l/s km 2 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l Kiintoaine g/ha/d 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 µg/l 160 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,0 µg/l 1600 Kokonaistyppi g/ha/d 20, ,5 2,0 1, ,0 16,0 14,0 12,0 10, ,0 0,5 0, ,0 6,0 4,0 2,0 0,0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 Sivu 2 (2) Raja-aava_pvk1_2015.xls; tulostus /8:09

24 LIITE 3. Purkuvesistön vedenlaatutietoja 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

25 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) ,4 68 7,8 6, , ,2 22, ,7 81 7,4 6, ,4 31, ,1 38 5,6 6, ,3 17, , ,2 89 8,4 6, ,2 3, , ,8 84 8,3 7, , ,1 30 4,4 6, ,9 18, , ,7 80 7,8 7, ,5 25 4, , ,4 6, ,4 9,6 6, ,2 9,5 6, ,9 31, ,5 75 7,6 23, ,8 29, ,1 58 8,4 6, ,8 17,8 6, , ,9 88 8,7 6, ,4 22,9 6, , ,7 70 7,6 6, ,2 8, ,2 58 8,4 6, ,9 22,9 4, , , , , ,9 21 9, , ,3 81 7, ,2 30,9 8, , ,2 6, ,4 16,8 8, ,2 83 7,1 7, , ,1 26,4 5, ,9 7, ,2 24,8 5, ,2 47 6,8 6, ,2 18, ,2 84 8,4 6, ,3 28,6 7, ,5 84 7,7 6, ,8 24,5 2, ,1 62 9,1 6, ,2 26, ,4 81 7,9 6, ,5 23, ,8 83 8,1 6, ,3 22, ,4 82 8,8 6, ,3 24 6, ,4 46 6, ,6 24,6 7, ,7 77 6,9 6, ,6 31 4, ,2 85 8,5 6, ,8 25,8 8, ,5 6, ,4 35,1 12, , ,9 6, ,2 25,7 7, ,3 8,4 6, ,8 25,5 6, , , ,6 8, ,3 82 8,2 8 6, ,1 29,3 10, ,1 2,4 7, ,8 15, ,1 53 7,7 6, , ,8 7, ,2 85 7,9 6,7 6, , ,4 24, ,5 6, , ,6 22, , ,4 6, ,9 10, ,3 84 8,4 4,8 6, ,5 26,4 6, ,4 85 9,1 5,3 7, ,8 22,6 6, , ,2 22, ,6 6, ,2 31, , ,4 23, , ,2 44, ,7 7, ,7 39, ,2 6, ,3 45, , ,8 41, , ,8 10,8 33, ,9 76 7,5 10 6, , ,3 74 7,1 12 6, , , ,8 65 7,7 5, ,9 29 1, ,3 62 6,6 6, ,3 36 7, ,8 78 8,3 6, , ,4 73 8,0 6, ,5 40 9, ,7 72 9,3 5, , ,1 72 6,8 6, , ,1 56 5,5 6, , ,9 71 7,5 6, , ,5 10,8 6, ,3 23 4, ,6 8,2 6, , ,9 9,1 6, , ,1 11,3 6, , ,1 < ,8 7,7 6, , , ,5 7 6, ,7 43 8, ,1 5,5 6, , ,2 9,6 6, ,1 39 6, min 0,1 30 4,4 2,4 5, , ,5 7,7 1, <4 maks 20, , ka 11,2 73 8,2 14 6, ,

26 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) ,2 91 8,7 7, , , ,4 6, , ,1 6, , , ,6 7, , ,7 93 8,3 6, , , , ,1 6, ,2 15, , ,8 6, ,4 10, ,1 37 5,3 6, , ,4 16, , ,6 5, , ,9 21, , ,6 5, , ,6 18, , ,8 6, , ,8 18, , , ,4 13, ,2 94 9,4 7, , ,1 21,8 5, ,8 7, , ,6 18,2 2, , ,3 6, ,6 11,7 6, ,1 95 9, ,6 25,3 5, ,5 95 8,7 7, , ,4 18,8 1, , ,5 7, ,7 19,4 2, , , ,8 19, ,1 86 8, ,2 19, ,8 4,4 7, , , , ,7 6, , ,4 19, ,3 91 8,4 6, ,9 26,8 4, ,8 96 9,7 6, ,1 23,9 2, , ,3 6, , ,4 20, ,3 94 8,7 7, , ,1 21, ,6 94 8,6 6, , ,4 18,7 4, , ,7 17, , ,7 31,7 19, , ,9 42,8 24, , ,3 5, , ,1 81 7,6 6, , , , , ,5 80 8,5 6, , ,9 10,5 6, , , ,3 9,4 6, , ,5 8,4 6, , , ,4 10,7 6, , ,7 120 min ,3 4,4 5, , ,6 11 1, maks 20, ,4 7, ka 9,8 86 9,8 4,4 6, ,5 23 8, Pitkäjärvi (Pit1) , , ,3 6, ,95 25,0 94, ,1 3,7 3,7 6, ,8 16,3 12,0 161, , ,4 88 8,6 6, , ,8 27, , , , ,9 28, ,2 15 2,2 5, ,4 46, , , ,1 7, ,5 29, , ,1 84 7, ,6 25 5, ,7 2 0,3 6, ,5 27, , ,9 73 7,1 6, ,1 27,4 8, , ,2 86 7,8 6, , ,8 21, ,2 12 1,7 5, , , ,5 67 5,9 6, ,8 7, , ,1 98 9,4 6, ,7 29, , , , ,1 15 6, , ,8 24,8 6, ,5 89 8,2 15,4 6, , ,7 4, , ,2 21,3 17, , , ,3 36, ,5 6, , ,3 21, ,4 74 8, , , ,3 55 5,8 6, ,1 34 4, ,9 58 5,9 6, ,4 46 7, ,2 77 8,5 6, ,6 45 5, Tulvan vuoksi ei näytettä ,5 57 5,3 8,5 6, , , ,4 49 4,8 11,4 5, , ,8 67 7,1 9,4 6, , ,8 6, , , , , ,3 5, ,4 8,6 6,1 6, ,9 42 7, min 0,1 2,0 0,3 2,0 5, , , maks , ka ,5 21 6, ,

27 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tuulijärvi (Tuu) ,3 69 8,4 5, , , ,4 6, , ,4 10, , , ,7 4, ,6 49 7,1 5, , ,5 2, ,2 85 9,8 10 6, , ,6 4, , , , , ,9 13, ,2 65 5,7 40,3 6, ,1 17, ,5 41,2 6, ,1 45, ,5 4,9 0,7 5, , ,6 7,32 37, ,4 6, , , , ,9 12, , , , , , , , , ,8 5, , ,8 5, , ,6 13, , , ,4 75, ,4 83 8,1 6, , ,8 25,3 4, , ,3 85 8,7 7, , ,4 29,3 5, , , , ,8 82, , , , ,8 82, , ,7 83 7,9 5, , , , , ,2 66 6,1 6, , ,7 29, ,2 18 2,6 5, , ,4 31, , ,3 75 6,4 6, , ,2 32, , ,6 79 7,7 6, , , ,2 81 9,8 5, , , , ,4 5, ,8 31 5, , ,1 64 6,6 5, , ,2 80 8,8 5, , ,6 63 8,3 5, , ,6 69 6,5 7,8 5, , , , , ,7 5, , , ,3 9 5, , , ,3 8,5 5, ,8 32 9,3 28 2,9 680 <4,0 <4, ,5 6,6 6,1 5, , ,1 <4, ,8 6 5, , ,9 <4, ,3 8,3 10 5, ,2 47 8, ,5 min 0,1 0,0 0,0 6,0 5,1 39 2, ,6 11,7 2,7 17 2, ,0 1,5 maks , ka ,9 14 5, , , ,9 Kantokanava 5 (Kan5) ,2 52 5,7 5, ,5 29 5, ,1 40 4,3 6, ,5 32 7, ,3 55 6,2 6, , , ,1 62 8,3 5, , ,8 90 8,8 6, , ,9 31 3,1 5, , ,1 57 6,2 6, , ,6 8,1 6, , ,9 6,8 6, , ,3 4,7 6, , ,2 7,3 6, , min 3,1 31 3,1 5, ,5 28 4, maks ,8 6, , ka ,3 6, ,

28 LIITE 4. ISO NUOLUANJÄRVEN VEDENKORKEU- DEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

29 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Veteraanikatu 1, PL Oulu ISO NUOLUANJÄRVEN VEDENKORKEUDEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA Jouttenoisella on voimassa oleva ympäristölupa nro 59/07/2, joka on myönnetty Ympäristöluvassa Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta on määrätty havainnoitavan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Voimassa olevan ympäristöluvan nro 59/07/2 liitteessä 2 oleva Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailumääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta havainnoidaan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Havaitut vedenkorkeudet ja selvitys niiden verrannollisuudesta aikaisemmin havaittuihin vedenkorkeuksiin on kerran vuodessa ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ison Nuoluanjärven pinnankorkeuden tarkkailutulokset vuosilta on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Ison Nuoluanjärven vedenkorkeus on vaihdellut välillä 47,05 47,71 m mpy (N60+ korkeusjärjestelmä). Alimmillaan pinnankorkeus on ollut vuonna 2006 (47,05 m mpy), joka oli sääolosuhteiltaan hyvin vähäsateinen. Mittaustulosten perusteella pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. Oulussa Noora Huotari Ympäristöasiantuntija

30 2 Taulukko 1. Iso Nuoluanjärven pinnankorkeuden vaihtelu (m mpy) vuosina Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N60+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. Pvm Tulos m mpy (N60+) Pvm Tulos m mpy (N60+) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,46

31 Kuva 1. Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden vaihtelu m mpy (N60+) vuosina Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N60+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. 3