Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Transkriptio

1 Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke Valtakunnallinen hanke, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - Päärahoittajina YM, MMM ja TEM - Paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen Liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy

3 Automaattiset, jatkuvatoimiset asemat Kuusi kohdetta, kahdeksan asemaa (asennettu marraskuussa 2011) Toimivat ympärivuotisesti (aurinkopaneelit) Mitattavia muuttujia virtaama, sameus ( kiintoaine), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja liukoinen orgaaninen hiili (DOC) Mittaustieto välittyy min va lein Internetin datapalveluun Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa myös huollosta ja mittaustiedon laadusta Vesinäytteitä kertaa vuodessa asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan (kiintoaine 0,45 µm ja GF/C, hehkutushäviö, sameus, ph, väri, sähkönjohtavuus, rauta, COD Mn, DOC, kok. N, NH 4 -N, NO 2 +NO 3 -N, kok. P, PO 4 -P) > Veden laadun seuranta

4 Seurantakohteita Seurantakohde Valumaalue ha Turvemaan osuus % Esitettyjen tulosten seurantajakso Vesinäytemäärä Jatkuvatoimisten mittausten lkm Selitysaste * R 2 Luonnontilainen valuma-alue Turvetuotanto, ojittamaton pintavalutuskenttä Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä / / /0.78 Metsätalous, vanha ojitus Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko /0.66 * Vesinäytteistä laboratoriossa määritetty sameus vs. jatkuvatoimisesti mitattu sameus/ jatkuvatoimisesti mitattu sameus vs. vesinäytteistä laboratoriossa määritetty kiintoaine

5 Virtaama ja sameus alustavia tuloksia Luonnontilainen valuma-alue

6 Turvetuotantoalue, ojittamattomalta pintavalutuskentältä lähtevä vesi

7 Turvetuotantoalue, kasvillisuuskentältä lähtevä vesi

8 Kunnostusojitus, kosteikolta lähtevä vesi

9 Sameus- ja kiintoainemittausten vaihteluväli ja keskiarvo Vesinäytteet Jatkuvatoiminen seuranta sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n Luonnontilainen valuma-alue < Turvetuotanto, pintavalutuskenttä < Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä < Metsätalous, vanha ojitus < Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko <

10 DOC- ja ravinnemittausten vaihteluväli ja keskiarvo Vesinäytteet DOC (mg/l) kok. N (µg/l) kok. P (µg/l) n Luonnontilainen valuma-alue Turvetuotanto, pintavalutuskenttä Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä Metsätalous, vanha ojitus Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko

11 Vesinäytteiden ja jatkuvatoimisesti mitatun virtaaman perusteella lasketut kuormitukset * * * *. *Talvella putki jäässä, kesällä ohijuoksutuksia, ** Ennen lanteen seuranta , *** Jälkeen lanteen seuranta

12 Päätelmiä seurannasta Jatkuvatoiminen seuranta ei poista vesinäytteenoton tarvetta. Mittalaitteiden kalibrointi on haastavaa ja vaatii paljon vesinäytteitä erilaisista olosuhteista ja riittävän pitkältä ajanjaksolta. Myös mittalaitteiden huolto ja puhdistaminen on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi. Sameusmittauksien käyttökelpoisuus kiintoainepitoisuuden ennustajana vaikuttaa hyvältä savimailla, mutta on epävarmaa humusvesissä. Jatkuvatoimisella seurannalla saadaan selville hetkelliset pitoisuuden muutokset ja voidaan arvioida, kuinka vesinäytteenotto on onnistuttu ajoittamaan erilaisiin kuormitustilanteisiin. Kahteen mittaustapaan perustuvia tuloksia voidaan vertailla keskenään.

13 Pintavalutus näyttää kasvillisuuskenttiä tehokkaammalta vesiensuojelutoimenpiteeltä kiintoaineen ja ravinteiden pidätyksen osalta. DOC:n osalta tilanne vaikuttaa päinvastaiselta. Ongelmana on pintavalutuskentän seurantaaineisto: talvisin vesi ei ole kulkenut pintavalutuskentän kautta ja kesäisin virtaamahuippujen aikoihin on ollut ohijuoksutuksia. Kunnostusojituksen seuranta-aineistoa on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä johtopäätelmien tekemiseen. Jatkossa vesinäytteenottoa pyritään kohdentamaan pitoisuushuippuihin entistä paremmin sekä lisäämään näytemääriä. Jotta tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä, tarvitaan pidempien aikasarjojen ohella useampia seurantakohteita.

14 Kiitos!