LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

Transkriptio

1 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU X Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215

2

3 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskentaperiaate KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 LAPISSA VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA TURVERUUKKI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Simojoen vesistöalue Vesistötarkkailun tulokset Simojoen pääuoma Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi KALATALOUSTARKKAILU Copyright Pöyry Finland Oy

4 11.1 Lompolojoen sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Javarusjärven verkkokoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Javarusjärven kalastustiedustelu YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Liite 12 Lapin turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden ja Simojoen vesistöpisteiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Javarusjärven verkkokoekalastusten perustulokset Javarusjärven verkkokoekalastuskohteet Kalastustiedustelukaavake Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Lisäksi on kaksi vielä valmistelematonta kohdetta. Vuoden 215 tarkkailu toteutettiin vuosille tehdyn tarkkailuohjelma (Lapin Vesitutkimus Oy 26) mukaisesti. Lapin ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään Lapin TE-keskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään (dnro 3121/ ) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman (dnro 1139/ ). Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 215 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden päästöt lasketaan tarkkailukohteiden tuloksista saatujen ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 215. Päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella ja lisäksi Ternuvuomalla tehtiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä sekä Luola-aavan purkuvesistössä. Lisäksi tehtiin kalataloudellista tarkkailua, joka käsitti sähkökoekalastuksia Lompolojoella sekä Nordic-verkkokoekalastuksia ja kalastustiedustelun Javarusjärvellä. Muiden turvetuottajien tarkkailut Lapissa toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukauden 215 ( ) keskilämpötila Rovaniemellä oli 2,4 o C, mikä oli 1,5 o C, keskimääräistä ( ) korkeampi (Kuva 2-1). Tarkkailukauden sadesumma (85 mm) oli 3 % tavanomaista suurempi. Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi. Talvikuukausien keskilämpötila oli 3 o C tavanomaista korkeampi ja ero oli suurimmillaan helmija maaliskuussa: 5,8 o C ja 4,4 o C. Talvikuukausien sademäärä oli 29 % keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan joulu-tammikussa (Kuva 2-2). Maaliskuun puolivälissä oli lunta 2 % keskimääräistä enemmän. Kevät (huhti-toukokuu) oli kokonaisuutena hieman keskimääräistä lämpimämpi. Toukokuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kesä (kesä-elokuu) oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, mutta kuitenkin siten että alkukesä oli tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ja vastaavasti elokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Syksy (syys-lokakuu) oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Syyskuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Kuva 2-1 Tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Kuva 2-2 Tarkkailukauden kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat koko tarkkailujakson osalta kuukausikeskiarvoista laskien 24 % suurempia kuin vertailujaksolla (Kuva 2-3). Talvella virtaama oli keskimääräistä pienempi kaikkina kuukausina, mutta huhtikuusta lähtien se oli keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan kevättulvan aikaan ja elolokakuussa. Syyskuun runsaat sateet nostivat virtaaman 7 %:ia tavanomaista suuremmaksi. Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson ( ) keskiarvoa 58 % suurempi. Virtaama oli keskimääräistä suurempi kaikkina kuukausina. Absoluuttisesti suurin ero oli kevättulvan aikaan ja suhteellisesti tammi- ja syyskuussa (Kuva 2-3). Tornionjoen Karungissa mitattu koko tarkkailujakson keskivirtaama oli 19 % vertailujakson ( ) keskiarvoa suurempi. Vain marras- ja heinäkuussa virtaamat olivat tavanomaista pienempiä (Kuva 2-3). Myös Tornionjoella kevättulva oli keskimääräistä voimakkaampi. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Kuva 2-3 Kemijoen, Simojoen ja Tornionjoen virtaamat sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216). 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Ko. valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Tarkkailussa on mukana 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Lisäksi vielä valmistelemattomia kohteita ovat Tainivaaranaapa Simojoella ja Pahajoenjänkä Kemijoella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 215 oli 3 22 ha (Taulukko 3-1), mikä oli 19 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotantopinta-ala pienentyi 24 % edellisvuodesta. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 475 ha ja jälkikäytössä olevaa alaa 1 11 ha. Näiden yhteismäärä kasvoi edellisvuoteen nähden 35 %. Tuotantokuntoinen, muttei tuotannossa oleva pinta-ala oli suurempi kuin edellisvuosina. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt tänä aikana 33 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes seitsenkertaistunut. 4 Taulukko 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pintaalat vuonna 215. Pinta-ala yhteensä -sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki 1, Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki 2,8 143,8 yhteensä Kuva 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden pinta-alan kehitys vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

9 Kuvassa Kuva 3-2 on esitetty tuotannossa olevan pinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien vesistöalueittain. Selvin kehityssuunta on ollut Tornionjoella, jossa pintaala on pienentynyt 73 % ja toisaalta Kaakamojoella jossa ei ole ollut tuotannossa olevaa pinta-alaa vuoden 212 jälkeen. 5 Kuva 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden tuotannossa olevan pinta-alan kehitys vesistöalueittain vuosina Kesällä %:lla kokonaispinta-alasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus, 16 %:lla laskeutusallas ja 5 %:lla kasvillisuuskenttä (Taulukko 3-2 ja Kuva 3-3). Talvella pintavalutus oli käytössä 49 %:lla ja laskeutusallas 51 %:lla alasta. Osalle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Simojoella ympärivuotisen pintavalutuksen osuus oli 64 % kokonaispinta-alasta, Kemijoella 41 % ja Tornionjoella 25 %. Vuodesta 28 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 13 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 25 prosenttiyksikköä (Kuva 3-3). Sitä vastoin laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa kesällä 19 prosenttiyksikköä ja talvella 25 prosenttiyksikköä. Taulukko 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 215. Vesistöalue Pinta- Pinta- Lask. Kasvillisuus- Kasvillisuusvalutus valutus/ allas kenttä/ kenttä/ lask. allas lask.allas ylivuotokenttä ha ha ha ha ha Simojoki Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki,8,,,, yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Kuva 3-3 Lapin turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesä- ja talviaikana vuosina TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät liitteessä 3. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan (voimaantulo ) ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa ja valvova viranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Taulukon Lupa voimassa -sarake viittaa siihen päivämäärään, jolloin tuotantoalueen ympäristöluvassa oli määrätty tehtäväksi lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, ellei toisin mainita. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 7 Vesistöalue Luvan haltija Kunta Lupa Lupa voimassa Tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, , PSY 39/5/1, vireille 21 Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/6/1, , VHO 7/149/1, Saariaapa Vapo Oy Simo PSY 4/7/ , VHO 8/25/3, ; PSAVI 167/214/1, * Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/1, PSAVI 126/215/1, * ** Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSAVI 27/12/ Latva-aapa STJ Oy Simo PSAVI 64/12/1, Lyypäkinaapa STJ Oy Simo PSAVI 63/12/1, Palosuo STJ Oy Simo PSAVI 138/12/1, ** Iso-Tuohiaapa STJ Oy Simo PSAVI 1/213/1, Tainivaaranaapa STJ Oy Simo PSAVI 31/215/1, * Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, ; VHO 1/665/3, Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSAVI 16/216/1, toistaiseksi Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, , VHO 5/1281/3, vireille 214 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, , VHO 7/79/1, Pahajoenjänkä Vapo Oy Salla PSAVI 16/215/1, * toistaiseksi Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSY 16/2/1, vireille 212 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSAVI 144/215/1, toistaiseksi Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, ; VHO , 12/283/1 tuotanto päättynyt 214 Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 tuotanto päättynyt 214 Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, tuotanto päättynyt 214 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio PSAVI 166/214/1, tuotanto päättynyt 214 Martimo Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, tuotanto päättynyt 25 Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 tuotanto päättynyt 213 Teuravuoma Vapo Oy Kolari PSAVI 59/215/1, toistaiseksi Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1, , tuotanto päättynyt 212 Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y tuotanto päättynyt 211 * ei lainvoimainen, VHO:ssa ** määräaikainen lupa 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa käsitelty tarkkailujakso on Tarkkailukaudella 215 suokohtaista päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella (Taulukko 4-2). Näistä puolet oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Jälkihoitovaiheen tarkkailussa oli neljä kohdetta. Ristivuomalla tarkkailtiin seitsemää pintavalutuskenttää. Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkailtiin viidellä kohteella ja ympärivuotisilla tarkkailukohteilla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tarkkailukausi 215 sujui lupapäätösten mukaisesti muutoin, mutta Luola-aavan maaliskuun näytteet jäivät ottamatta konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 4-2 Päästötarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella Tuotantoalue Tarkkailupiste Pvk Vesistö- Tuottaja Mittapadon Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittausojitus alue valuma-alue ajanjakso * ajanjakso ha kpl Ympärivuotinen tarkkailu Keskiaapa pvk2-3 K Kemijoki Vapo Oy / Latva-aapa pvk K Simojoki STJ Latva-aapa pvk yp Simojoki STJ T - Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 352 / Lyypäkinaapa pvk1 E Simojoki STJ Saariaapa pvk1 E Simojoki Vapo Oy Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy T - Teuravuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy / Teuravuoma pvk1yp Tornionjoki Vapo Oy T - Varesaapa pvk2 K Simojoki Vapo Oy / Tuotantokauden aikainen tarkkailu Luola-aapa pvk1 (Luo3) Simojoki Vapo Oy Luola-aapa pvk1yp (jako-oja) Simojoki Vapo Oy T - Ristivuoma pvk1 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk2 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk3 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk4 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk5 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk6 Kemijoki Vapo Oy Ristivuoma pvk7 Kemijoki Vapo Oy Teuravuoma rhk1 Tornionjoki Vapo Oy Teuravuoma rhk1yp Tornionjoki Vapo Oy T - Jälkihoitovaiheen tarkkailu Laukkuvuoma la1 Tornionjoki Vapo Oy Leväjänkkä vs1 Tornionjoki Vapo Oy Suksiaapa la1 Kemijoki Vapo Oy Teikovuoma la2 Tornionjoki Vapo Oy Tulvaselvitysm ittaus Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy V kevät Yht. 239 / 4 * velvoitetarkkailunäytteet / omavalvontanäytteet T = tehon tarkkailupiste V = vain virtaamamittaus: Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuussa kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Ristivuomalla näytteet otettiin kerran kuukaudessa touko-elokuussa ja Luola-aavalla sekä jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilla toukosyyskuussa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä Päästöjen laskentaperiaate Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ns. virtaamapiikkiin, päästöt laskettiin ky- Copyright Pöyry Finland Oy

13 seisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. jaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohteen läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. 9 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Tuotantopäiviä oli 24. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 4.5. ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäheinäkuussa ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 195 mm. Latva-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Pintavalutuskentälle pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin heinä-lokakuussa. Eristysojan penkereitä korjattiin touko-kesäkuussa ja syyskuussa. Laukkuvuomalla ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Tuhkaa levitettiin elokuussa (metsitys). Leväjänkkällä ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Tuhkaa levitettiin elokuussa (metsitys). Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 22. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin ja lopetettiin 6.1. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-heinäkuussa. Sadanta jaksolla oli 12 mm. Luola-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Lyypäkinaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Pintavalutuskentälle pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja syys-marraskuussa. Ristivuomalla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä ja imuvaunulla Tuotantopäiviä oli 28. Pintavalutuskentille 2 ja 3 pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 224 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 41. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-kesäkuussa ja elolokakuussa. Sadanta jaksolla oli 175 mm. Suksiaavalla ei tuotettu enää vuonna 215. Tuhkaa levitettiin syyskuussa. Teikovuomalla ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elokuussa. Tuhkaa levitettiin touko-, kesä- ja elokuussa (metsitys). Teuravuomalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Tuotantopäiviä oli 51. Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin 9.6. ja lopetettiin 5.1. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa ja syys-lokakuussa. Kasvillisuuskentällä tehtiin toimenpiteitä tammimaaliskuussa. Sadanta jaksolla oli 119 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja lokakuussa. 1 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Tarkkailukaudella 215 mitattiin seitsemällä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella virtaamaa jatkuvatoimisella mittalaitteella (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä tuloksista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 18 l/s km 2 vaihdellen välillä 1 23 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Keskivaluma oli sateisesta kesästä johtuen suurempi kuin yhtenäkään tuotantokautena vuosina Tuotantoalueiden väliset valumaerot johtuvat paikallisten sääolojen ohella tuotantoalueiden ominaisuuksien eroista. Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat (Mq) sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat tuotantokausilta Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Pintavalutuskenttä d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa pvk , käytetty vesistömallia Latva-aapa** pvk ,7 32 Luola-aapa pvk1 (Luo3) tarkkailu vesistöpisteestä, ei virtaamamittausta Lyypäkinaapa* pvk , ja käytetty vesistömallia Ristivuoma* pvk1 - pvk ,1 74 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Saariaapa pvk , käytetty Varesaavan virtaamaa Teuravuoma pvk ,7 126 Varesaapa pvk ,5 154 Laskeutusallas Laukkuvuoma*** la ,8,3 14 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Leväjänkkä*** vs ,6 15 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Lumiaapa la ,8 185 Suksiaapa*** la ,2 68 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Teikovuoma*** la ,8 1,2 89 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Kasvillisuuskenttä Teuravuoma* rhk ,1 2,3 13 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Keskiarvot n Kaikki ,5 16 Pvk ,6 15 La ,8 185 Kaikki suot n , ka * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa *** Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat on esitetty taulukossa Taulukko 6-2. Keskiaavalla virtaamamittaus aloitettiin kesällä. Usealla kohteella jouduttiin arvioimaan vaihtelevan pituisten jaksojen virtaamia lähinnä padotuksen vuosi, näin etenkin Lyypäkinaavalla. Koko vuoden keskimääräinen valuma oli 21 l/s km 2, mikä oli suurempi kuin edellisvuosina. Kevään tulvahuippu ajoittui huhtikuun loppuun tai toukokuun alkuun kohteen sijainnista riippuen. Copyright Pöyry Finland Oy

16 Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat tarkkailukaudella Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* pvk ,7 1,4 51 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk ,6 132 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk , käytetty vesistömallia Syksy pvk , käytetty vesistömallia Vuosi* Latva-aapa, pvk Talvi pvk ,4, 31 Kevät pvk , käytetty vesistömallia Kesä pvk ,7 32 Syksy pvk , käytetty vesistömallia Vuosi Lumiaapa, la3 Talvi la ,5 3,2 7 Kevät la Kesä la ,8 185 Syksy la ,2 171 Vuosi Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk ,8,7 27 Kevät* pvk , käytetty vesistömallia Kesä* pvk , ja käytetty vesistömallia Syksy* pvk ,4 93 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* Saariaapa, pvk1 Talvi pvk ,2 2, käytetty Varesaavan virtaamaa Kevät pvk ,7 96 Kesä pvk , käytetty Varesaavan virtaamaa Syksy pvk ,2 52 Vuosi Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk ,8, käytetty vesistömallia Kevät pvk Kesä pvk ,7 126 Syksy pvk ,4 82 Vuosi Varesaapa, pvk2 Talvi pvk ,2,1 89 Kevät pvk Kesä pvk ,5 154 Syksy pvk ,7 122 Vuosi * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa Keskiarvo n Talvi kaikki ,3 1,1 44 Kevät kaikki Kesä kaikki ,5 16 Syksy kaikki ,5 95 Vuosi 21 Vuosi 214 kaikki 5 14 Vuosi 213 kaikki 2 15 Vuosi 212 kaikki 2 19 Copyright Pöyry Finland Oy

17 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 2 tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden näytekohtaiset tulokset. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 4,6 7,4 (Taulukko 6-3). Alimmat pharvot mitattiin Leväjänkkällä, Ristivuoman pvk7:llä ja Laukkuvuomalla. Teuravuoman pvk1:llä, Keskiaavalla, Varesaavalla ja Lumiaavalla mitattiin korkeimmat arvot. COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 19 mg/l vaihdellen välillä 1,7 38 mg/l. Ristivuoman pintavalutuskentiltä 7, 1 ja 4 mitatut arvot olivat poikkeuksellisen pieniä. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 4,5 61 µg/l (ka. 18 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l (ka µg/l). Usealla Ristivuoman pintavalutuskentällä mitattiin pieniä pitoisuuksia kuten myös Lyypäkinaavalla. Suurimmat pitoisuudet olivat Teuravuoman ruokohelpikentällä, kuten myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen kohdalla. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta määritettiin tuotantokauden aikana joko kerran kuussa tai vain kesä-, heinä- ja elokuussa. Keskiaavan keskimääräinen nitriitti-nitraattityppipitoisuus oli korkea, mutta eri näytekertojen pitoisuudet vaihtelivat varsin paljon (liite 4.1). Rautapitoisuuksissa erot olivat suuria keskimääräisten pitoisuuksien vaihdeltua välillä µg/l. Laukkuvuoman keskimääräisiä rauta- ja kiintoainepitoisuuksia nostaa selvästi yhden näytteenottokerran epätavallisen korkeat pitoisuudet (2.5.15, ks. liite 4.4). Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2 22 mg/l siten, että Teuravuoman pvk1:llä oli pienin keskiarvo ja rhk1:llä suurin. Paras veden laatu kokonaisuutena oli Ristivuoman pvk7:llä ja pvk4:llä. Myös Lyypäkinaavan pvk1:llä ja Teuravuoman pvk1:llä mitatut pitoisuudet olivat pieniä. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisus oli alle taustahuuhtouma-arvon (2 µg/l) usealla kohteella, mutta kokonaistyppipitoisuus vain Ristivuoman pvk4:llä ja pvk7:llä (taustapitoisuus 5 µg/l). Kiintoaineen taustapitoisuuden 1 mg/l alle ei päässyt yksikään kohde, mutta Teuravuoman pvk1:n, Lyypäkinaavan pvk1:n ja Saariaavan pvk1:n keskimääräiset pitoisuudet olivat vain hieman yli sen. Heikoin veden laatu kokonaisuutena oli Teuravuoman rhk1:llä ja Teikovuoman la2:lla. Tuotantokauden 215 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli nitriittinitraattityppeä lukuun ottamatta parempi kuin vuosina keskimäärin (Taulukko 6-3). Vertailussa on huomioitava tarkkailukohteiden ja niiden määrän vaihtelu vuosien välillä. Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina siltä osin kuin kultakin alueelta oli tarkkailutietoa saatavissa (ks. kuvateksti). Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailusta oli käytössä 85 näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailutulosten pitoisuudet olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa keskimäärin. Tuloksiin vaikuttavat muun muassa valuma-alueiden luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien eroavaisuudet, Copyright Pöyry Finland Oy

18 tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet ja niin edelleen. 14 Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk , ,7 Latva-aapa 1) pvk 9 6, , ,4 Luola-aapa 2) pvk1 (Luo3) 5 6, , ,3 Lyypäkinaapa pvk1 9 7, 12 6,1 2, ,5 Ristivuoma 4) pvk1 4 5,6 5, Ristivuoma 4) pvk2 4 6, ,5 Ristivuoma 4) pvk3 3 6,6 16 9, ,1 Ristivuoma 4) pvk4 4 6,7 5,5 6, , Ristivuoma 4) pvk5 4 5, , Ristivuoma 4) pvk6 4 5,7 21 8, ,6 Ristivuoma 4) pvk7 4 4,7 1,7 4, , Saariaapa pvk1 8 6, , 58 7, 9, ,6 Teuravuoma pvk1 9 7,4 8,5 8,2 1, ,7 53 1,2 Varesaapa pvk2 8 7, , ,9 Laskeutusallas Laukkuvuoma 3) la1 5 5, Leväjänkkä 3) vs1 5 4,6 7, Lumiaapa la3 8 7, ,1 Suksiaapa 3) la1 5 5, ,2 Teikovuoma 3) la2 5 6, Kasvillisuuskenttä Teuravuoma 5) rhk1 3 6, Keskiarvot n Kaikki 6 7, , ,8 Pvk 5 7, , ,4 La 1 7, ,1 Kaikki suot n , , , , , , , , , , , , , , , ,7 ka , , ,8 1) Ei mukana pvk-keskiarvossa 2) Vesistöpiste, ei mukana keskiarvossa 3) Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa 4) Suppea tarkkalu, ei mukana keskiarvossa 5) Tarkkailussa vain osan kaudesta, ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 Kuva 6-1 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu. Lapin tulokset Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n osalta ovat vuosilta ja Turveruukki Oy:n osalta vuosilta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset ovat vuosilta Copyright Pöyry Finland Oy

20 6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Koko vuoden tuloksissa pienimmät COD Mn -arvot ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat Teuravuoman pvk1:llä ja Lyypäkinaavan pvk1:llä. Pienin kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus oli Saariaavan pvk1:llä, mutta siellä oli toisaalta suurin COD Mn -arvo (joka oli turvetuotantoalueeksi kuitenkin tavanomainen). COD Mn -arvo oli useimmilla kohteilla korkeimmillaan kesällä ja syksyllä, mikä on luonnollista koska biologinen toiminta ja sitä myötä hajoamistuotteiden muodostuminen on tällöin aktiivisinta. Suurimmat kokonaisravinnepitoisuudet mitattiin Keskiaavan pvk2 3:lla, mutta sielläkin fosforin osalta pitoisuus oli turvetuotantoalueeksi varsin pieni eikä typpipitoisuuskaan ollut epätavallisen suuri. Suurimmat keskimääräiset kiintoainepitoisuudet mitattiin Latva-aavan pvk:lla ja Teuravuoman pvk1:llä. Molempien kohteiden pitoisuudet olivat kuitenkin varsin tavanomaisella turvetuotantoalueiden tasolla. Teuravuoman talven kiintoainepitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan korkeita (joulu-helmikuun ka. 47 mg/l), mutta muina vuodenaikoina pieniä ollen lähellä tai alle taustahuuhtouma-arvon 1 mg/l (ks. liite 4.21). Talven korkeille pitoisuuksille ei löytynyt yksiselitteistä syytä. Talvella 216 pitoisuudet ovat olleet pieniä (joulu-helmikuun ka. 1,5 mg/l). Lumiaavan laskeutusallas 3:n pitoisuudet olivat kaikilta osin hyvin lähellä pintavalutuskenttäkohteiden keskiarvoja. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta analysoitiin kaikkina vuodenaikoina vain osalla kohteista. Keskiaavalla mitattiin korkeimmat fosfaattifosfori- ja nitriittinitraattityppipitoisuudet, joista viimeksi mainitut olivat epätavallisen korkeita. Latvaaavalla mitattiin korkeita ammoniumtyppi- ja rautapitoisuuksia Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt (grammaa hehtaarilta vuorokaudessa) edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ja ne on esitetty taulukossa Taulukko 6-5. Osalla kohteista koko jakson tai lähes koko jakson ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa koska joko virtaamamittausta ei ollut tai se ei ollut luotettavaa (Lyypäkinaapa). Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pienimmät COD Mn - ja kokonaisfosforiominaispäästöt olivat Ristivuoman pvk7:llä johtuen pienistä pitoisuuksista ja samasta syystä pienimmät kokonaistypen ominaispäästöt mitattiin Ristivuoman pvk6:lla. Saariaavalla olivat pienimmät kiintoaine- ja kokonaistyppiominaispäästöt. Lyypäkinaavan ominaispäästöt olivat kauttaaltaan pienimmästä päästä. Kiintoaineominaispäästöt olivat suurimmillaan Laukkuvuomalla ja Ristivuoman pvk1:llä verrattain korkeista pitoisuuksista johtuen. Suurimmat COD Mn - ja ravinneominaispäästöt mitattiin Varesaavalla ja/tai Lumiaavalla joiden keskimääräiset valumat olivat suurimmasta päästä. Lumiaavan laskeutusallas 3:n ominaispäästöt olivat pääosin suurempia kuin pintavalutuskentillä keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 215. Suo Vesien- Jakso n ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Keskiaapa Talvi pvk , , ,2 Kevät pvk ,5 7, , ,9 Kesä pvk , ,7 Syksy pvk , , Koko vuosi , ,8 Latva-aapa Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk , , ,4 Syksy pvk , , ,2 Koko vuosi , , ,3 Lumiaapa Talvi la , ,7 19 7, ,7 Kevät la ,4 4, , ,6 Kesä la , ,1 Syksy la , ,2 Koko vuosi , ,1 Lyypäkinaapa Talvi pvk ,8 7,7 9,3 3, ,4 Kevät pvk ,5 8,4 8,3 3, ,1 Kesä pvk , 12 6,1 2, ,5 Syksy pvk , 7,9 7,7 6, ,6 Koko vuosi 21 6,9 9,5 7,6 3, ,1 Saariaapa Talvi pvk , ,2 Kevät pvk , ,5 Kesä pvk , , 58 7, 9, ,6 Syksy pvk , ,7 Koko vuosi , ,3 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk , Kevät pvk ,1 6, ,8 Kesä pvk ,4 8,5 8,2 1, ,7 53 1,2 Syksy pvk ,4 6,6 4, 2, ,6 Koko vuosi ,2 8, ,3 Varesaapa Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , ,4 Kesä pvk , , ,9 Syksy pvk , ,9 Koko vuosi , ,6 Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk ,3, ,2 1, 1 39, Latva-aapa** pvk ,2,6 14 2,1 2, , 7,8 73 Luola-aapa pvk1 (Luo3) tarkkailu vesistöpisteestä Lyypäkinaapa* pvk ,1,4 9,6 1,8, , 2,3 4,4 Ristivuoma* pvk , , 8,4 194 Ristivuoma* pvk , , Ristivuoma* pvk ,1 9, 3, 1,8 16 Ristivuoma* pvk ,1 7,2 29,, 15 Ristivuoma* pvk ,2 8,8 72, 1,6 57 Ristivuoma* pvk ,1 6,5 67,, 52 Ristivuoma* pvk ,1 1 71, 2,8 57 Saariaapa pvk ,2,4 7,1,3, ,,6,9 Teuravuoma pvk ,2,3 13 1,1,1 8,3 23, 3,7 4,2 Varesaapa pvk ,5, ,2 42 9, Laskeutusallas Laukkuvuoma*** la1 1 42, , Leväjänkkä*** vs , ,1 6,1 121 Lumiaapa la ,5, , 8, , Suksiaapa*** la ,3 9,5 75,1 3,9 64 Teikovuoma*** la2 6,8 236, , Kasvillisuuskenttä Teuravuoma* rhk1 4,1 1,2,1 11,2 6, ,1 8,8 63 Keskiarvot n Kaikki 6 311,3, ,9 2, 39 57, Pvk 4 331,3,9 18 6,9, , La 1 312,5, , 8, , Kaikki suot n ,2,3 9,2 2,1 2, 22 34, 5, ,2,7 8,6 1,4 1, ,1 4, ,3,6 13,5 2, 35 61,1 6, ,6,1 17 2,1 2, , ,5,1 16 2,2 2, , ,2,8 11 2,4 1, ,1 7, ,3,14 7,8,3 1,4 3 3,1 3,3 14 ka ,3,8 12 1,6 1, ,2 7,2 45 * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa *** Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa Keskimääräiset ominaispäästöt olivat kokonaisfosforia ja kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin vuosina keskimäärin mikä oli seurausta selvästi suuremmista valumista. Kaikkien ominaispäästöjen osalta pitkän aikavälin trendi on kuitenkin laskeva, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttavat sääolot ja eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna (Kuva 6-2). Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Kuva 6-2 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset kesän ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina (COD Mn :n osalta vuodesta 25 lähtien). Tarkkailusuot, niiden lukumäärä ja vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain. Copyright Pöyry Finland Oy

24 6.3.2 Koko vuosi Koko vuoden osalta pienimmät COD Mn :n ominaispäästöt mitattiin Teuravuomalla ja Lyypäkinaavalla (Taulukko 6-6). Saariaavalla oli pienimmät kokonaistyppi- ja kiintoaineominaispäästöt ja Lyypäkinaavalla pienimmät kokonaisfosforiominaispäästöt. Edellä mainittujen parametrien osalta suurimmat ominaispäästöt mitattiin Lumiaavalla ja/tai Varesaavalla, joilla mitattiin myös selvästi suurimmat valumat (ks. Taulukko 6-2). Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pääosin suurimmillaan kevättulvan aikaan jolloin lähtevän veden määrät olivat suurimmillaan. 2 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 215. BRUTTO NETTO Suo vesien- Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* pvk ,7 31,1 6,7 6,, 4,3 1,1 Kevät* pvk ,7, , Kesä pvk ,3, ,2 1, 1 39, Syksy pvk ,8 6 39, vuosi kg/ha/a ,1,2 7,7 2,,9 1,7 3, 5,6 26 Latva-aapa, pvk Talvi pvk ,4 63,1,2 11 3,5 4, , 7,9 43 Kevät pvk ,8,3 5,1 6, , 3 37 Kesä pvk ,2,6 14 2,1 2, , 7,8 73 Syksy pvk ,2, , , vuosi kg/ha/a 65,1,2 6,1 1,8 1, , 3,8 27 Lumiaapa, la3 Talvi la ,5 61,1,2 9,3 1,5 1,8 8,1 21, 6,1 14 Kevät la ,6, , Kesä la ,5, , 8, , Syksy la ,7, , vuosi kg/ha/a ,2,8 12 4,5 5, , 6,8 43 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk ,8 42,1,2 6,7 1,3 3, 7, 14, 3,8 8, Kevät* pvk ,3, , Kesä* pvk ,1,4 9,6 1,8, , 2,3 4,4 Syksy* pvk ,2, , vuosi kg/ha/a ,,2 5,3 1,7 1,4 4,7 11, 2,9 5,8 Saariaapa, pvk1 Talvi pvk ,2 129,1 3,5 6,8,,8 1,5 Kevät pvk , , 7,7 14 Kesä pvk ,2,4 7,1,3, ,,6,9 Syksy pvk ,2 1 11, 1,8, vuosi kg/ha/a ,1 2,9 5,4,,6,9 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk ,8 5,8,,8 4,9 2,9,,5 2,2 Kevät pvk , , Kesä pvk ,2,3 13 1,1,1 8,3 23, 3,7 4,2 Syksy pvk ,1, ,9 5,6 14, 16, vuosi kg/ha/a ,1 5,2 12, 2,3 6,8 Varesaapa, pvk2 Talvi pvk ,2 86, , 9,3 5,6 Kevät pvk , , Kesä pvk ,5, ,2 42 9, Syksy pvk , , vuosi kg/hapvk , , * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu Copyright Pöyry Finland Oy

25 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin neljällä tarkkailukohteella ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Tehokkuutta arvioitiin yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Latva-aavan pvk:n tehoa tarkkailtiin 12 kertaa. Koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista laskettu teho oli positiivinen COD Mn -arvoa lukuun ottamatta, mutta reduktioprosentit jäivät vuositasolla kuitenkin varsin pieniksi. Kokonaisfosforista pidättyi vuositasolla 9 %, mutta fosfaattifosforista 53 %. Kokonaistypestä pidättyi 12 % ja kiintoaineesta 18 %. Kenttä toimi yleisesti ottaen tehokkaimmin kesällä ja syksyllä jolloin kiintoaineesta pidättyi %, kokonaisfosforista 2 43 % ja kokonaistypestä %. Epäorgaanisista ravinteista pidättyi kesällä %. Rautapitoisuudet ja reduktiot vaihtelivat voimakkaasti. Edellisvuosien tuloksiin verrattuna kenttä toimi selvästi paremmin kokonaisravinteiden, ammoniumtypen ja raudan pidätyksessä. COD Mn -arvo nousi kentällä edellisvuosia vähemmän. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin koko vuoden ajan: talvella kuudesti, keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: kokonaisfosforista pidättyi koko vuoden tuloksista laskettuna 59 %, kokonaistypestä 61 % ja kiintoaineesta 76 %. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisvuotena ja ne olivat parempia kuin vuonna 213. Kenttä pidätti kesällä tehokkaasti epäorgaanisia ravinteita (86 98 %) ja rautaa (73 %). Teuravuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin syksyllä kolme kertaa ja reduktioprosentit olivat hyviä nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta: kokonaisravinteista poistui % ja kiintoaineesta 92 % eikä COD Mn -arvokaan noussut kentällä. Kenttä pidätti lisäksi tehokkaasti fosfaattifosforia, ammoniumtyppeä ja rautaa. Tulokset olivat samantyyppisiä kuin kesällä 212. Teuravuoman ruokohelpikenttä 1 ei sitä vastoin poistanut muuta kuin epäorgaanista typpeä ja syksyllä myös kokonaistypen pitoisuus laski kentällä. Muilta osin pitoisuudet nousivat kentällä ja osin selvästi. Luola-aavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin pintavalutuskentän jako-ojan ja Luolaojan (Luo3) tarkkailutulosten perusteella (liite 4.8). Luolaojan kokonaisravinnepitoisuudet olivat kaikilla näytekerroilla pienempiä kuin pvk:n jako-ojassa. Kiintoaineen kohdalla tilanne oli vaihtelevampi. 21 Copyright Pöyry Finland Oy

26 22 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 215. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l LATVA-AAPA Talvi Pvk yp 6 8,7 16 8, , Pvk , Teho % Kevät Pvk yp , ,8 Pvk , Teho % Kesä Pvk yp , Pvk , ,9 Teho % Syksy Pvk yp , ,9 Pvk , , Teho % Koko vuosi teho 215 % Koko vuosi teho 214 % Kesä teho 213 % Syksy teho 213 % SAARIAAPA Talvi Pvk1yp 6 8, ,5 Pvk ,2 Teho % Kevät Pvk1yp ,2 Pvk ,7 Teho % Kesä Pvk1yp ,4 Pvk , 555 7, 9, ,3 Teho % Syksy Pvk1yp , Pvk ,9 Teho % Koko vuosi teho 215 % Koko vuosi teho 214 % Koko vuosi teho 213 % Kevät teho 212 % Kesä teho 212 % Kevät teho 211 % Kesä teho 211 % Syksy teho 211 % TEURAVUOM A Syksy Pvk1yp 3 7,9 14 5, ,2 Pvk1 3 6,6 4, 2, ,6 Teho % Kevät teho 212 % Kesä teho 212 % TEURAVUOM A Kesä Rhk1yp Rhk Teho % Syksy Rhk1yp ,2 Rhk Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

27 7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Päästölaskenta-aineistoon otettiin kaikki kohteet joilla mitattiin virtaama jatkuvatoimisesti ja luotettavasti (Taulukko 7-1). Aineiston kattavuuden parantamiseksi vuosipäästöjen laskennassa on hyödynnetty Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa olleiden Hirviaavan ja Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvan Iissä sijaitsevan Puutiosuon tuloksia. Latva-aapa ei ole mukana pintavalutuskenttäaineistossa, koska kentän koko on normaalia pienempi suhteessa valumaalueeseen. 23 Taulukko 7-1 Lapin turvetuotannon vuosipäästöjen laskentaan käytettävä aineisto vuonna 215. Suo Tuottaja Vesienkäsittely Talvi Kevät Kesä Syksy Hirviaapa Turveruukki Oy pvk2 x x Keskiaapa Vapo Oy pvk2-3 x x Lumiaapa Vapo Oy la3 x x x x Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy pvk1 x Poikkimaanaapa Turveruukki Oy la/pvk2 x x Puutiosuo (PPO) Vapo Oy pvk2-3 x x x x Saariaapa Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy rhk1 x x Varesaapa Vapo Oy pvk2 x x x x Yhteenveto em. tarkkailukohteiden ominaispäästöistä on esitetty liitteessä 5. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille, pintavalutuskentällisille ja ruokohelpikentällisille tarkkailusoille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 7-2. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 7-2 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Vuodesta 213 lähtien nettopäästöjen arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Copyright Pöyry Finland Oy

28 24 Taulukko 7-2 Vuosipäästöjen laskennassa käytetyt ominaispäästöarvot vuonna 215 vesienkäsittelymenetelmittäin. Brutto Netto Jakso Vesien- Mq CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d LA-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la , , Kesä 12 la , ,1 15,5 7 Syksy 44 la 3 423, , vuosi kg/ha/a 119, , 6,7 42 PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 pvk 7,4 83,2 7,5 13,1 4,3 6,7 Kevät 38 pvk , , Kesä 12 pvk , , Syksy 44 pvk , , vuosi kg/ha/a 121,2 8,8 24,1 5,3 17 LA / PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la , , Kesä 12 pvk , , Syksy 44 pvk , , vuosi kg/ha/a 129, , 6,3 37 LA / RH-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la , , Kesä 12 rh 4,1 1, ,1 8,8 63 Syksy 44 rh 3 171,7,7 24 7, vuosi kg/ha/a 83,1 8,1 42, VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 LAPISSA Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: kuntoonpanossa oleva ala tuotannossa oleva ala tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala tuotannosta poistunut ala Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 215 ( ) on esitetty taulukoissa Taulukko Taulukko 8-4. Simojoen vesistöalueella turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat kg COD Mn, 22 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta (Taulukko 8-1). Nettopäästöt olivat 47 kg fosforia, 8 34 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Typpeä lukuun ottamatta bruttopäästöt olivat pienemmät kuin vuosina keskimäärin siten, että suurin ero oli kiintoaineessa (19 %). Copyright Pöyry Finland Oy

29 25 Taulukko 8-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Simojoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hirviojanaapa Vapo Oy ,2 16 E , Lumiaapa Vapo Oy E , Lumiaapa Vapo Oy K/E Luola-aapa Vapo Oy ,9 179 S Saariaapa Vapo Oy K , , Siiviläniemenaapa Vapo Oy ,6 31 E , , Varesaapa Vapo Oy ,3 111 K , Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy , 132 K , Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy ,2 165 K , , Palosuo Simon Turvejaloste Oy ,2 57 E , Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy ,2 84 E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä , Kemijoen vesistöalueella tuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat kg COD Mn, 183 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta (Taulukko 8-2). Nettopäästöt olivat 86 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat muutoin lähellä vuosien keskiarvoa, mutta typpipäästöt olivat suuremmat. Taulukko 8-2 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Kemijoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hietalahdenaapa Vapo Oy E , Isoaapa Vapo Oy ,5 91 E , Keskiaapa Vapo Oy K , Loljunaapa Vapo Oy E Muljunaapa Vapo Oy ,8 286 E Rakkaviidanaapa Vapo Oy E Ristivuoma Vapo Oy erill , Suksiaapa Vapo Oy J , Ternuvuoma Vapo Oy , 142 E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Tornionjoen vesistöalueella turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat kg COD Mn, 65 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta (Taulukko 8-3). Nettopäästöt olivat 9 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat koko lailla vuosien keskimääräisellä tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

30 Taulukko 8-3 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Tornionjoella vuonna Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Laukkuvuoma Vapo Oy E/J , , Leväjänkkä Vapo Oy J , , Martimo Vapo Oy E Teikovuoma Vapo Oy J Teuravuoma Vapo Oy ,7 386 K/E , Tuotantosuot yhteensä , Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Kaakamojoella oli kuormittavaa alaa enää,8 ha ja sitä myötä päästöt jäivät pieniksi (Taulukko 8-4). Taulukko 8-4 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Kaakamojoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Arpela Vapo Oy 66.3 E Korpijärvi Vapo Oy 66.2,8,8 E 96,1 7, 19, 4,3 14 Tuotantosuot yhteensä,8,8 96,1 7, 19, 4,3 14 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailuun kuuluvien turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) vuonna 215 olivat yhteensä COD Mn, 45 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 142 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat muutoin vuosien keskiarvoa pienemmät, mutta typpipäästöt olivat 1 % keskimääräistä suuremmat. Vuoden 215 kuormittava pinta-ala oli 21 % pienempi kuin vuosina keskimäärin. Kuvassa Kuva 8-1 on esitetty vuosipäästöt vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokausien keskivalumat tarkkailukohteilla. Sademäärillä ja sitä kautta valumilla on yleisesti ottaen huomattava vaikutus turvetuotannon vuosipäästöjen suuruuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

31 27 Kuva 8-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vuosipäästöt Lapissa vuosina Kuvassa on esitetty myös tarkkailukohteiden tuotantokausien keskivalumat. 9 VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA TURVERUUKKI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA Kuvassa Kuva 9-1 on esitetty Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt Simo- ja Kemijoella vuosina Kuvassa on esitetty myös kokonaispinta-alat (kuormittava ala). Vuosien väliset erot päästöissä ovat varsin suuria mikä johtuu mm. sääoloista (sademäärästä), pinta-alamuutoksista, vesienkäsittelymenetelmien muutoksista, tarkkailun määrästä ja tarkkailukohteiden vaihtuvuudesta. Copyright Pöyry Finland Oy

32 28 Kuva 9-1 Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt sekä kokonaispinta-alat Simo- ja Kemijoella vuosina Kuvassa Kuva 9-2 on esitetty Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Rasepi Oy:n turvetuotannon ravinnekuormitukset 215 (tonnia vuodessa) Simo- ja Kemijoella sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, yhdyskuntien, haja-asutuksen, kalankasvatuksen, laskeuman ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina keskimäärin. Vertailuaineisto on koostettu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi raportin sivuilla esitetyistä arvoista (Lapin ELY-keskus 215), jotka on saatu VAHTI-järjestelmään tallennetuista tuloksista ja WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Kemijoen osalta mukana on Isohaaran yläpuolinen valuma-alue. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikealla tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

33 Turvetuotannon osuus Simojoen fosforiainevirtaamasta oli 1 % ja typpiainevirtaamasta 2,4 %. Kemijoella turvetuotannon osuus fosforiainevirtamaasta oli,1 % ja typpiainevirtaamasta,2 %. 29 Kuva 9-2 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinnekuormitukset Kemi- ja Simojoella. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 215 ja vertailuaineiston vuosilta keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

34 1 VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Vuosittainen veden laadun tarkkailu Simojoella toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ottamalla näytteet kevättulvahuipun aikana ( ) sekä 3.6., 3.7. ja neljältä tarkkailupaikalta (Taulukko 1-1, liite 2.1). Tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Luola-aavan purkuvesistössä (Taulukko 1-1, liite 2.1). Näytteet otettiin 6.5., 4.6., 3.6., ja Maaliskuun näytekerta jäi ottamatta konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Veden laadun tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 6. Taulukko 1-1 Vesistötarkkailun tarkkailupaikat vuonna 215. Havaintopaikka Koodi Selite Vesistö- Koordinaatit (YKJ) Kunta alue Vuosittaiset havaintopaikat Simojoki 5 5 Simojoki Hosio, Hirviojan alap Simo Simojoki Iso-Valaja Simojoki, Iso-Valaja, Lumiojan ja Varesojan alap Simo Simojoki Simojoki, Vähä-Tainijoen yläp Simo Simojoki Alaniemi 38 Simojoki, turvetuotannon alap Simo Tuotantoaluekohtaiset tarkkailupaikat Luolaoja Luo 5 Luola-aavan yläp Simo Luolaoja Luo 3 Luola-aavan alap Simo Ylimmäinen Sankajärvi YS Luola-aavan alap Simo 1.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Simojoen vesistöalue Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seutujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3 16 km 2 ja järvisyys 5,7 % (Ekholm 1993). Noin 3 5 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä äärevöittää virtaamanvaihtelua. Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat Simojoen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 195- luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loputtua 197 -luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävimpänä Simojoki Life - hankkeen yhteydessä vuosina toteutettu ekologinen kunnostus, jolla pyrittiin palauttamaan joki mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa (Nenonen & Liljaniemi 27). Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehty Simojoen ekologisen tilan kartoitus osoitti Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia (Nenonen & Liljaniemi 27). Copyright Pöyry Finland Oy

35 Koko vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Erityisesti Simojoen keski- ja alaosalla on runsaasti soita. Myös vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt alueen keskiosaan (liitteet 1 ja 2). Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnostaan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla. Joen alaosalla veden laadun vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Merkittävimmät kuormittajat Simojoen vesistöalueella ovat metsäojitukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä turvetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon taajama lähellä jokisuuta. Simojoen pääuoman ekologinen tila on luokiteltu vuonna 213 erinomaiseksi ja sivujokien tila hyväksi. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Simojoen tila on hyvä. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla ja lisäksi Simojoki kuuluu Natura 2 -alueisiin. Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina mm. taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan joesta ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiaiskanta. Rapua esiintyy koko joessa pyyntivahvana kantana. Luolaoja saa alkunsa Luolajärvestä. Luolaoja laskee Ylimmäiseen Sankajärveen ja edelleen Keskimmäisen ja Alimmaisen Sankajärven kautta Sankaojaan. Sankaoja laskee Simojokeen Sankakosken yläpuolelle. Luolaojan valuma-alue on osin ojitettua ja osin ojittamatonta suota. Luola-aavan turvetuotantoalue sijaitsee aivan valuma-alueen yläosalla. Luolajärven pinta-ala on noin 1,5 km 2 ja Ylimmäisen Sankajärven pinta-ala noin 1,1 km 2. Keskimmäinen ja Alimmainen Sankajärvi ovat selvästi pienempiä. Sankaojan valuma-alueen pinta-ala on 71,39 km 2 ja järvisyys 4,7 % (Ekholm 1993) Vesistötarkkailun tulokset Simojoen pääuoma Seuraavassa on tarkasteltu veden laatua Simojoen pääuomassa vuosittain toistuvan tarkkailun tulosten perusteella. Simojoen pääuoman ylin tarkkailupaikka sijaitsee Hosiossa (Simojoki 5) (liite 2.1). Vapo Oy:n Hirviojanaavan kuivatusvedet johdetaan Hiiskuanojan kautta ko. havaintopaikan yläpuolelle. Seuraava havaintopaikka (Simojoki Iso-Valaja 37) sijaitsee Lumiojan ja Varesojan alapuolella. Lumiaavan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan osin Lumiojan ja osin Varesojan kautta Simojokeen. Lisäksi Varesaavan kuivatusvedet johdetaan Varesojaan. Havaintopaikka Simojoki 39 sijaitsee Sankakosken alapuolella heti Vähä-Tainijoen laskukohdan yläpuolella. Havaintopaikan Simojoki 39 yläpuolelle johdetaan Saariaavan kuivatusvedet Saariojan kautta, Iso-Tuohiaavan kuivatusvedet Tainijoen kautta ja Luola-aavan kuivatusvedet Sankaojan kautta. Havaintopaikan Simojoki 39 alapuolelle laskevan Vähä-Tainijoen valuma-alueella sijaitsevat Latva-aapa ja Lyypäkinaapa ja Kuivasjoen valuma-alueella Palosuo ja Siiviläniemenaapa. Alin havaintopaikoista (Simojoki Alaniemi 38) sijaitsee Simoskanojan yläpuolella. Kaikkien tässä tarkkailussa mukana olevien Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan ko. havaintopaikan yläpuolelle. Copyright Pöyry Finland Oy

36 Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson ( ) keskiarvoa 58 % suurempi. Virtaama oli keskimääräistä suurempi kaikkina kuukausina. Absoluuttisesti suurin ero oli kevättulvan aikaan ja suhteellisesti tammi- ja syyskuussa (Kuva 2-3). Simojoen happitilanne oli hyvä tai erinomainen (liite 6). Veden ph vaihteli välillä 5,9 7,. Sähkönjohtavuuden arvot olivat normaalia luonnonvesien tasoa ollen korkeimmillaan 4,7 ms/m. Vesi oli väriltään melko ruskeaa: väriarvot vaihtelivat välillä mg/l Pt ja COD Mn -arvot välillä mg/l. Rautaa vedessä oli µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Yleisesti pitoisuudet olivat kuitenkin tasolla 2 3 µg/l kuvaten pääasiassa lievästi rehevää tai rehevää vesistöä. Pisteellä Alaniemi 38 mitattiin keväällä poikkeuksellisen suuria epäorgaanisen fosforin ja typen pitoisuuksia ja sitä myötä kokonaisravinnepitoisuuksia. Typpipitoisuudet olivat pienimmillään kesä-heinäkuussa kuvaten karua tai lievästi rehevää vesistöä ja korkeimmillaan tulva-aikaan kuvaten lievää rehevyyttä ja pisteellä Alaniemi 38 rehevyyttä. Epäorgaanisten ravinteiden (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N ja PO 4 -P) suhteen perusteella tuotantoa rajoittavaa ravinnetta ei aina voitu määrittää, mutta silloin kun voitiin, se oli typpi. Vedenlaadun erot havaintopaikkojen välillä olivat kokonaisuutena pieniä (Kuva 1-1) pois lukien pisteen Alaniemi 38 kevään korkeat ravinnepitoisuudet. Keväällä oli myös kiintoainepitoisuuksissa eroja siten, että pisteillä Simojoki Iso-Valaja 37 ja Simojoki 39 mitattiin korkeampia pitoisuuksia. Rautapitoisuudet nousivat kesällä ja syksyllä hieman alaspäin mentäessä. Simojoen veden laadun kehitys 2-luvulla on esitetty kuvissa Kuva Kuva 1-6. Mukana ovat Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailun vuosittaiset näytteet ja Lapin ELY-keskuksen ottamat näytteet. Näytemäärä vaihtelee kohteittain välillä Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia minkään havaintopaikan kohdalla. Kuitenkin COD Mn :n ja värin kohdalla kehityssuunta on lievästi nouseva lukuun ottamatta alimman havaintopaikan väriarvoja. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214). Kiintoaineen kohdalla pitoisuuksien kehityssuunta on hienoisesti nouseva kaikilla havaintopaikoilla. 32 Copyright Pöyry Finland Oy

37 33 Kuva 1-1 näytteet. Simojoen veden laatu tarkkailukaudella 214. Mukana ovat Lapin ELY-keskuksen ottamat Copyright Pöyry Finland Oy

38 34 Kuva 1-2 Kokonaistyppipitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Copyright Pöyry Finland Oy

39 35 Kuva 1-3 Kokonaisfosforipitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Copyright Pöyry Finland Oy

40 36 Kuva 1-4 COD Mn -arvot Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Copyright Pöyry Finland Oy

41 37 Kuva 1-5 Väriarvot Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Copyright Pöyry Finland Oy

42 38 Kuva 1-6 Kiintoainepitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Copyright Pöyry Finland Oy

43 Kuvassa Kuva 1-7 on esitetty Simojoen havaintopaikkojen keskimääräiset kokonaisravinne-, COD Mn - ja kiintoainepitoisuudet 2-luvulla. Aineisto on sama kuin kuvissa Kuva Kuva 1-6. Vertailussa on huomioitava, että havaintopaikalta Simojoki Alaniemi 38 on mukana vähemmän tuloksia (ja talviajalta ei lainkaan), koska ELYkeskus ei ota sieltä näytteitä. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet ovat sitä korkeampia mitä alempana havaintopaikka on. Kokonaisfosforissa ja COD Mn :ssa ei ole eroja juuri lainkaan. Forsberg & Rydingin (198) rehevyysluokituksen mukaan keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvaavat lievää rehevyyttä. Kiintoaineessa pisteen Simojoki 39 keskimääräinen pitoisuus on hieman korkeampi kuin muilla havaintopaikoilla, mutta siihen vaikuttavat kaksi epätavallisen korkeaa pitoisuutta: mg/l ja mg/l (ks. Kuva 1-6). 39 Kuva 1-7 Keskimääräiset pitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi Luolaojan tarkkailupaikat sijaitsevat Luola-aavan turvetuotantoalueen yläpuolella (Luo5) ja alapuolella (Luo3). Yläpuolinen tarkkailupaikka sijaitsee heti Luolajärven luusuan alapuolella. Luola-aavalla ei voida toteuttaa päästötarkkailua, koska vesiä ei kerätä pintavalutuskentän alapuolella yhteen kohtaan vaan ne valuvat luontaisesti Luolaojaan. Ylimmäinen Sankajärvi sijaitsee yli viiden kilometrin etäisyydellä Luolajärvestä ja yli neljän kilometrin etäisyydellä Luola-aavan turvetuotantoalueen pintavalutuskentästä. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 6 ja kuvassa Kuva 1-8. Veden ph oli muutoin lievästi happaman puolella, mutta syyskuussa Ylimmäisessä Sankajärvessä se oli lievästi emäksinen. Veden sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Luolaojan ylimmällä tarkkailupisteellä ja Ylimmäisessä Sankajärvessä happitilanne oli keväällä välttävä, mutta muulloin tyydyttävä/hyvä. Luolaojan alemmalla pisteellä se oli Copyright Pöyry Finland Oy

44 4 Kuva 1-8 Luolaojan ja Ylimmäisen Sankajärven veden laatu vuonna 215. eo.n = epäorgaaninen typpi. kaikilla havaintokerroilla välttävä. Sekä Luolaojan että Ylimmäisen Sankajärven vesi oli ruskeaa ja humuspitoista lukuun ottamatta Ylimmäisen Sankajärven kevään näytettä, jolloin järvi oli vielä jäässä, mutta näyte saatiin rannalta jossa oli sulaa. Väri- ja COD Mn - arvot olivat kevättä lukuun ottamatta korkeimmillaan Ylimmässä Sankajärvessä ja Luolaojassa arvot olivat pääsääntöisesti hieman korkeampia Luola-aavan alapuolisella pisteellä. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat havaintopaikkojen välillä enemmän siten, ettei keskiarvoissa ollut suuria eroja. Myös kokonaisravinteiden pitoisuuskeskiarvot Copyright Pöyry Finland Oy

45 olivat varsin lähellä toisiaan ja ne kuvasivat kesällä lähinnä rehevyyttä. Typen kohdalla pitoisuus oli kevättä lukuun ottamatta suurimmillaan Ylimmäisessä Sankajärvessä ja Luola-aavan alapuolisen Luolaojan pisteen pitoisuus oli yleensä korkeampi kuin yläpuolisen. Fosfaattifosforipitoisuus oli jokaisella näytekerralla korkeimmillaan Luolaaavan alapuolisella Luolaojan pisteellä. Epäorgaanisen typen kohdalla tilanne vaihteli. Tuotantoa rajoittava ravinne vaihteli myös. Ylimmäisen Sankajärven keskimääräinen a- klorofyllipitoisuus (8,6 µg/l) kuvasi rehevyyttä. Vesistötarkkailun tulokset olivat pääpiirteissään varsin samankaltaisia kuin edellisenä tarkkailuvuonna KALATALOUSTARKKAILU 11.1 Lompolojoen sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Lompolojoella Hans Grassl ELT 6II GIlaitteella 6 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 7, koealojen kohdekuvaukset sekä koekalastusten perustulokset liitteessä 8 ja koealojen valokuvat liitteessä 9. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 8) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä arvioitiin seuraavalla luokituksella: = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 5 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % Kalastushetkellä vesi oli hieman alivedenkorkeutta korkeammalla, mutta kalastusolosuhteet olivat silti hyvät. Lompolojoen ylempi koeala oli lyhyt, kynnysmäinen ja osin syvä louhikkokoski, eikä se ole edustava koekalastuskohde. Lapin turvetuotantoalueiden eri vuosien tuloksia vertailtaessa on huomioitava, että v. 29, 212 ja 215 koealueet on kalastettu mahdollisuuksien mukaan noin 2 m 2 :n laajuisina. Aiempina vuosina koealat ovat olleet useissa kohteissa pienempiä, mikä yleensä nostaa tiheysarvioita, koska silloin valikoituu helposti koealueeksi kosken parasta habitaattia. Simppujen tiheysarvioihin vaikuttaa osaltaan se, että v ei ole otettu saaliiksi -vuotiaita simppuja, jotka menevät käytännössä pääasiassa läpi kalastushaavista. Aiempina vuosina -vuotiaita simppuja on otettu saaliiksi ainakin ajoittain. Tulostuksessa ei ole käytetty v pyydystettävyysarvolla tehtäviä laskennallisia korjauksia kuten aiemmin. Etenkin pohjakalojen ja parvikalojen osalta tällä voi olla merkittävä vaikutus tuloksiin; simppujen ja mutujen laskennallinen tiheys voi olla eri kalastuskertojen tuloksesta riippuen huomattavasti suurempi kuin todellinen saatu saalis. Copyright Pöyry Finland Oy

46 Tulokset Lompolojoen Teuravuoman alapuoliset koekalastuskohteet olivat louhikko- ja kivikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain hiukan (liite 7). Lompolojoen kalastuskohteet sijaitsevat aivan joen alaosalla noin,5 km matkalla jokisuusta ylävirtaan. Keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä,4-,6 m ja pintavirrannopeus,9 m/s. Vesikasvillisuutta, joka oli täysin vesisammalia, oli noin 5 % peittävyytenä. Rihmamaisia viherleviä oli hiukan/vähän. Pohjasakkaa ei alueilla esiintynyt ja sammal oli puhdasta. Vesi oli Lompolojoessa silminnähden ruskeaa. Lompolojoen koskikalasto oli pääasiassa lohta (Taulukko 11-1). Sen lisäksi saaliiksi saatiin satunnaisesti taimenta, ahventa, madetta, seipiä ja simppuja. Alemmalla koealalla lohitiheys oli kohtalaisen suuri eli 19 yks./aari. Lohen poikaset olivat kahta lukuun ottamatta kesänvanhoja poikasia. Ylempi koeala ei ole edustava koekalastuskohde, ja siellä lohta esiintyi vain satunnaisesti. Taimenta saatiin vain satunnainen 2-vuotias yksilö ylemmältä koealalta. Lohi nousee kutemaan Lompolojokeen Tornionjoesta. 42 Taulukko 11-1 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Lompolojoella v Lompolojoki, Lompolojoki, Keskimäärin ylempi alue alempi alue Lohi -v. 1,7 18,6 1,2 Lohi 1-v. 1,7,5 1,1 Taimen 2-v. 1,7,9 Ahven 1,7,9 Made 1,7,9 Seipi,5,3 Kivisimppu,5,3 Kirjoeväsimppu,5,3 Lompolojoella on tehty sähkökoekalastuksia aiemmin v (Lapin Vesitutkimus Oy 27 ja Pöyry Finland Oy 213). Kalastoon ovat kuuluneet joka vuosi pienin tiheyksin made ja kivisimppu (Taulukko 11-2). Lohta on esiintynyt pienin tiheyksin joinakin vuosina. Lohitiheydet ovat kasvaneet 2-luvulla, ja v. 215 alemmalla alueella tiheys oli jo kohtalaisen korkea. Lohen poikaset ovat olleet pääosin kesänvanhoja poikasia. Lompolojoen alemmalla kohteella on lohikalojen pienpoikasille hyvin soveltuvaa aluetta. Kohde on ilmeisesti sovelias kuitenkin vain lohen kutupaikaksi sekä kesänvanhoille pienpoikasille; sitä vanhempia poikasia alueelta on saatu vain satunnaisesti. Taimenta on saatu vain satunnaisesti v. 29 ja 215. Ahventa, madetta, särkeä ja seipiä on kohteilla esiintynyt pienin tiheyksin/satunnaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

47 Taulukko 11-2 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Lompolojoella v Lohi - 5,3-5,6 2,9 11,3 Taimen ,7 -,9 Ahven - 1, ,6,9 Made 1,3 6,6 5,,7 1,4,9 Särki 1,7-1,1-1,4 - Seipi - - 5,5 - -,3 Kivisimppu 23,8 46,7 22,8 8,2* 2,4,3 Kirjoeväsimppu - 12, ,7,3 * voi sisältää kirjoeväsimppua Javarusjärven verkkokoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla standardia SFS-EN soveltaen Hietalahdenaavan alapuolisen Javarusjärven Morkkaperänlahdella Koekalastukset tehtiin samoilla kohteilla kuin v. 29, ja verkkovuorokausia oli 8 siten, että ne jakautuivat ELY-keskuksen tarkkailuohjelman hyväksymiskirjeen mukaisesti 3 yölle. Pyyntisyvyys oli Javarusjärvellä 1,5 3,5 m. Koekalastusten perustulokset pyyntipaikoittain on esitetty liitteessä 1 ja koekalastuskohteet liitteessä 11. Javarusjärven Morkkaperänlahden koekalastussaalis koostui pääosin ahvenesta, jonka osuus biomassasta oli 73 % ja yksilömäärästä 54 % (Taulukko 11-3). Särjen osuus biomassasta oli 15 % ja hauen vastaavasti 11 %. Näiden lisäksi saatiin hiukan kiiskeä sekä yksittäinen muikku. Hauen osuus on todennäköisesti aliarvio, sillä se käy yleensä heikosti pyydykseen loppukesällä. Keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli pieni eli 16 yksilöä ja 744 g. Tulokset viittaavat varsin niukkaan kalakantaan. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 1 kpl ja yli 2 kg/koeverkko, ja lisäksi yli 6 % saaliista on särkikaloja ja alle 2 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 25). Javarusjärvi ei ollut särkikalavaltainen, sillä särkikalojen osuus oli 15 % kokonaissaaliin massasta. Taulukko 11-3 Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastusten tulokset (kpl/verkko, g/verkko ja %) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona v Kalalaji kpl % g % Hauki,3 1,6 78 1,5 Ahven 8,5 54, ,9 Särki 4,6 29, ,3 Muikku,1,8 1,1 Kiiski 2,1 13,6 9 1,3 Yhteensä 15, , Särkien keskikoko oli Javarusjärvellä pieni, sillä niiden kokonaisyksilömäärästä saatiin solmuväliltään 15,5 mm:n tai sitä tiheämmistä verkoista 78 % (Kuva 11-1). Ahventen Copyright Pöyry Finland Oy

48 keskikoko oli suurempi kuin särkien, sillä ahventen kokonaisyksilömäärästä saatiin solmuväliltään 15,5 mm:n tai sitä tiheämmistä verkoista 57 % ja # 19,5 24 mm:n verkoista 32 % (Kuva 11-1) % 5, 6,25 8, 1 12,5 15,5 19, Verkon solmuväli mm Särki Ahven Kuva 11-1 Särjen ja ahvenen kokonaissaalis (% yksilömäärästä) eri harvuisilla verkoilla Javarusjärven Morkkaperänlahdella v Javarusjärvellä on tehty verkkokoekalastuksia aiemmin v. 23 ja 29 (Lapin Vesitutkimus Oy 24 ja Pöyry Finland Oy 21). Verkkokohtainen yksikkösaalis oli v. 215 selvästi pienempi kuin aiemmin (Taulukko 11-4). Alenema kohdentui pääosin särkeen. Myös haukea oli v. 215 aiempaa vähemmän; sen osuus saaliissa riippuu loppukesällä kuitenkin paljolti sattumasta. Varsin suppeassa verkkokalastusaineistossa huomattavatkin yksikkösaaliin muutokset eri vuosina ovat mahdollisia ilman, että itse kalakannoissa olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yleisimmät saalislajit ovat olleet kaikkina vuosina ahven, särki ja hauki. Hauen osuus on kalastusajankohdasta johtuen todennäköisesti aliarvio, eikä se anna täysin oikeaa kuvaa haukikannan todellisesta vahvuudesta. Taulukko 11-4 Javarusjärven verkkokoekalastusten tulokset (g/verkko) v Kalalaji Hauki Ahven Särki Salakka Kiiski Siika Muikku Yhteensä Javarusjärven kalastustiedustelu Kalastustiedustelu vuodelta 215 tehtiin tammi-helmikuussa 216 postitse kaikille Javarusjärven osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille, joita oli v. 215 vain 3. Osakaskunnan sihteerin mukaan kalastus järvellä on vähentynyt, eikä siellä liene muita luvanvaraista kalastusta harjoittavia, ei myöskään Metsähallituksen vesialueella. Kalastustiedot saatiin kaikilta kalastajilta. Copyright Pöyry Finland Oy

49 Javarusjärvellä kalasti v. 215 vain 3 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 2,7 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli siten yhteensä vajaa 1. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska ja vapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin yhdellä rantarysällä ja koukuilla. Harvoilla verkoilla (# 3 5 mm) kalasti 1 talous vajaan kuukauden ajan. Verkkokalastusta harjoitettiin vain kesällä. Muikkuverkoilla kalasti 2 taloutta keskimäärin 1 päivää. Katiskoilla kalastivat kaikki keskimääräisen pyyntiajan ollessa noin 2,5 kuukautta. Rantarysällä kalastettiin 1 päivää keväällä touko-kesäkuussa. Heittovavoilla kalasti 1 talous 17 kertaa kesän aikana. Kalastajilla oli v. 215 käytössä 6 harvaa verkkoa, 13 muikkuverkkoa, 1 rantarysä sekä 9 katiskaa (Taulukko 11-5). Kokonaissaalis oli 47 kg, josta särkeä oli 44 %, haukea noin neljännes ja ahventa vajaa viidennes (Taulukko 11-6). Näiden lisäksi saatiin vähän muikkua ja madetta sekä hiukan siikaa ja säynettä. Kokonaissaaliista 8 % oli yhden talouden saalista. Ko. taloudessa kalastettiin verkkojen ohella myös rysällä. Talouskohtainen saalis Javarusjärvellä oli keskimäärin 157 kg. Muilla kuin rysäkalastajalla talouskohtainen saalis oli keskimäärin 41 kg. 45 Taulukko 11-5 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Javarusjärvellä v Harvat Muikku- Rysät Katiskat Heittovavat Koukut Mato- Pilkkiverkot verkot onget onget Taulukko 11-6 Kokonaissaalis Javarusjärvellä v Kalalaji kg % Siika 8 1,7 Muikku 27 5,7 Hauki , Ahven 83 17,7 Made 16 3,4 Säyne 6 1,3 Särki 28 44,3 Yhteensä 47 1, kg/kalastaja Javarusjärvellä on tehty kalastustiedustelu aiemmin v. 23, 29 ja 212 (Lapin Vesitutkimus Oy 24 ja Pöyry Finland Oy 21 ja 213). Kalastus Javarusjärvellä on vähentynyt 21-luvulla ja etenkin viime vuosina (Taulukko 11-7). V. 215 kalasti enää 3 taloutta. Käytetyimpiä pyydyksiä ovat olleet eri vuosina verkot ja katiskat. Nuottaa käytettiin vähän v. 29. Rantarysäpyynti on myös vähentynyt; v. 215 oli käytössä enää 1 rysä. Seuraavassa saalisvertailussa v. 23 tulokset (Lapin Vesitutkimus Oy 24), jotka on laskettu kuutta tiedustelun palauttanutta kohden, on muutettu vastaamaan kalastaneiden talouksien määrän ja keskiarvosaalin perusteella 14 talouden tietoja. Tässä on oletettu, että v. 23 Metsähallituksen vesillä kalasti 4 taloutta, kuten v. 29 arvioitiin. Kokonaissaalis on Javarusjärvellä laskenut huomattavasti kalastajien vähenemisen ja myös pyynnin vähenemisen myötä (Taulukko 11-7). Nuottaa ei ole käytetty v. 29 jälkeen ja rysäpyyntikin on mennyt vähäiseksi. Talouskohtainen keskimääräinen saalis on alentunut pyynnin muuttuminen huomioon ottaen vain vähän. Copyright Pöyry Finland Oy

50 Taulukko 11-7 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Javarusjärvellä v Kalastavat taloudet Siika Harjus Muikku Hauki Ahven Made Säyne Särki Kiiski Yhteensä kg/kalastaja Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kahden kalastajan mukaan kalastusta haittaavat veden heikko laatu, pyydysten likaantuminen, särkikalojen runsaus, turvetuotannon kuormitus ja vesistön liettyminen. Kolmas kalastaja mainitsi vedenlaadun parantuneen, kun ei ole nostettu turvetta. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin lisäksi mm. vesistön rehevöitymistä, turvetuotannon kuormitusta sekä heikkoja siika- ja muikkukantoja. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Vesistö rehevöitynyt Suopanki- ja Javarusjärvessä. Turvesuo pilasi muikku- ja siikaveden, siika ja muikku lähes kadonnut. Suon laskeutusaltaat vuotavat, joten humusta pääsee Javarusjärveen. - Kutupaikat ja hiekkarannat ovat liettyneet turvetuotannon myötä. - Syvänteissä mutakerros useita metrejä, pitäisi sada pois. 12 YHTEENVETO Päästötarkkailu Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden kuormittava kokonaispinta-ala Lapissa vuonna 215 oli 3 21 ha, josta tuotannossa oli 2 48 ha. Tuotantopintaala pienentyi 24 % edellisvuodesta. Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa oli 32 ha ja tuotannosta poistunut 474 ha. Tuotannosta poistuneen tai jälkikäytössä oleva pinta-ala kasvoi edellisvuoteen nähden 21 %. Kesäaikana 78 %:lla kokonaisalasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus ja talvella 49 %:lla. Tarkkailukausi oli kokonaisuutena keskimääristä lämpimämpi ja sateisempi. Talvi oli kokonaisuutena lauha ja sateinen. Kesä oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, mutta kuitenkin siten että alkukesä oli tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ja vastaavasti elokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Kevättulva oli keskimääräistä voimakkaampi. Päästötarkkailussa oli 14 tuotantoaluetta joista puolet oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Viidellä kohteella tarkkailtiin vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Neljä kohdetta oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Ternuvuomalla oli kevätaikainen tulvaselvitysmittaus. Copyright Pöyry Finland Oy

51 Tarkkailu sujui suuremmitta ongelmitta, mutta valumia jouduttiin arvioimaan paikoin vesistömallijärjestelmästä. Tarkkailusoiden tuotantokauden aikainen keskivaluma oli 18 l/s km 2, mikä oli suurempi kuin yhtenäkään tuotantokautena vuosina Tarkkailukohteiden veden laadussa oli suurta suokohtaista vaihtelua: osalla kohteista pitoisuudet olivat erittäin pieniä ja osalla varsin suuria, mutta tuotantokauden keskiarvot olivat lähes kaikilta osin pienempiä kuin vuosina keskimäärin. Myös ominaispäästöissä oli suurta vaihtelua johtuen veden laadun ja valumien eroista. Tuotantokauden aikaiset keskimääräiset ominaispäästöt olivat pääasiassa suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin. Vertailussa edellisvuosiin on otettava huomioon keskiarvoihin laskettujen kohteiden pienehkö määrä ja vaihtuvuus vuosien välillä. Tarkkailukohteiden vesiensuojelurakenteet toimivat tehon tarkkailun perusteella vaihtelevasti. Saariaavan ja Teuravuoman pintavalutuskentät toimivat hyvin ja myös Latvaaavan kenttä paransi vuositasolla hieman vedenlaatua. Sen sijaan Teuravuoman ruokohelpikenttä ei vielä toiminut odotetulla tavalla. Turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat muutoin hieman vuosien keskiarvoa pienemmät, mutta typpipäästöt olivat hieman suuremmat. Vuoden 215 kuormittava pinta-ala oli 21 % pienempi kuin vuosina keskimäärin. Kaikkien turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat yhteensä COD Mn, 45 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 142 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. 47 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua toteutettiin vuonna 215 Simojoen pääuomassa ja Luola-aavan purkuvesistössä. Simojoen pääuomassa happitilanne oli hyvä tai erinomainen ja ph lievästi hapan tai neutraalin tuntumassa. Vesi oli melko humuspitoista ja ruskeaa. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvasivat pääasiassa lievää rehevyyttä. Vedenlaadun erot havaintopaikkojen välillä olivat pääasiassa pieniä, mutta alimmalla havaintopaikalla mitattiin keväällä verrattain korkeita ravinnepitoisuuksia. Simojoen veden laadussa ei 2-luvulla ole havaittavissa selviä kehityssuuntia millään havaintopaikalla, mutta kuitenkin COD Mn :n ja värin kohdalla kehityssuunta on lievästi nouseva lukuun ottamatta alimman havaintopaikan väriarvoja. Luola-aavan vesistötarkkailun tulokset olivat pääpiirteissään edellisen tarkkailuvuoden (213) kaltaisia. Vesi oli pääsääntöisesti hieman tummempaa ja humuksisempaa tuotantoalueen alapuolella. Ravinnepitoisuuksissa tilanne oli vaihteleva pitoisuuksien kuvatessa lähinnä rehevyyttä. Kalataloustarkkailu Lapin turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu sisälsi v. 215 sähkökoekalastuksia Lompolojoella sekä Nordic-verkkokoekalastuksia ja kalastustiedustelun Javarusjärvellä. Lompolojoen alaosa on Tornionjoen lohen lisääntymisaluetta; alimmalla kohteella lohen kesänvanhojen poikasten tiheys oli kohtalaisen suuri. Lohitiheys on alueella kasvanut 2-luvulla. Javarusjärven Morkkaperänlahden koekalastussaalis koostui pääosin ahvenesta, jonka osuus biomassasta oli 73 %. Särjen osuus biomassasta oli 15 % ja hauen vastaavasti 11 %. Keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli pieni eli 16 yksi- Copyright Pöyry Finland Oy

52 löä ja 744 g. Tulokset viittaavat varsin niukkaan kalakantaan. Kalastustiedustelun mukaan Javarusjärvellä kalasti v. 215 vain 3 taloutta. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska ja vapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin yhdellä rantarysällä ja koukuilla. Kokonaissaalis oli 47 kg, josta särkeä oli vajaa puolet, haukea noin neljännes ja ahventa vajaa viidennes. Näiden lisäksi saatiin vähän muikkua ja madetta sekä hiukan siikaa ja säynettä. Kalastus Javarusjärvellä on vähentynyt 21-luvulla ja etenkin viime vuosina VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset 11/214 1/215. Lapin ELY-keskus 215. Vesien tila hyväksi yhdessä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Raportteja 89/215. Lapin Vesitutkimus Oy 24. Hietalahdenaavan kalataloustarkkailu. Javarusjärven koeverkkokalastusten ja kalastustiedustelun tulokset vuodelta 23. Lapin Vesitutkimus Oy 26. Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 27. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden biologiset tarkkailut 26. Sähkökoekalastusten ja kalastustiedustelujen tulokset. Nenonen S. & Liljaniemi P (toim.) 27. Simojoen tila ja kunnostus Simojoki-Life. Suomen ympäristö 13/27. Lapin ympäristökeskus. 224 s. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä Pöyry Finland Oy 21. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 29. Pöyry Finland Oy 213. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212. Sammalkorpi, I. & Horppila, J. 25. Ravintoketjukunnostus. Teoksessa: Ulvi, T. & Lakso, E. (toim.). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114: SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/215. Copyright Pöyry Finland Oy

53 Teuravuoma Teikovuoma Kemijoen vesistöalue Hietalahdenaapa Muljunaapa Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Isoaapa Ternuvuoma Suksiaapa Martimo Laukkuvuoma Ristivuoma Keskiaapa Leväjänkkä Korpijärvi Rakkaviidanaapa Arpela Siiviläniemenaapa Latva-aapa Hirviojanaapa Loljunaapa Lumiaapa Lyypäkinaapa Palosuo Iso-Tuohiaapa Saariaapa Varesaapa Simojoen vesistöalue Koutajoen latvavesistöalue (osat) Perämeren rannikkoalue Luola-aapa Kuivajoen vesistöalue Olhavanjoen vesistöalue Ijoen vesistöalue Kiiminginjoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella km Temmesjoen Siikajoen Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 vesistöalue vesistöalue Oulujoen vesistöalue Liite 1.1

54 µ Teuravuoma Vapo Oy Ruostevuoma Traktorityö J. Seppälä Pitkäjänkä Turveruukki Oy Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy Lisma-aapa Turveruukki Oy Jaivuoma Traktori- ja Koneurakointi Vanhanen Juha T:mi Teikovuoma Vapo Oy Hietalahdenaapa Vapo Oy Muljunaapa Vapo Oy Isoaapa Vapo Oy Saarenpäävuoma Turveruukki Oy Kemijoen vesistöalue Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Ternuvuoma Vapo Oy Kapustavuoma Palaturve Veijo Palokangas Oy Varevuoma Tornion Voima Oy Suksiaapa Vapo Oy Leväjänkkä Vapo Oy Ristivuoma Vapo Oy Martimo Vapo Oy Laukkuvuoma Vapo Oy Leväjänkkä Nopes Oy Mustamaanvuoma Nopes Oy Nilimaansuo Nopes Oy Peuravuoma Nopes Oy Arpela Vapo Oy Korpijärvi Vapo Oy Lapinjänkä Turveruukki Oy Kaakamajoen vesistöalue Torosuo Turveruukki Oy Lalva-aapa Turveruukki Oy Siiviläniemenaapa Vapo Oy Loljunaapa Vapo Oy Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy Perämeren rannikkoalue Keskiaapa Vapo Oy Hirviaapa Turveruukki Oy Palosuo Simon Turvejaloste Oy Rakkaviidanaapa Vapo Oy Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy Luola-aapa Vapo Oy Poikkimaanaapa Turveruukki Oy Lumiaapa Vapo Oy Olhavanjoen vesistöalue Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy Kilvenaapa Turveruukki Oy Simojoen vesistöalue Hirviojanaapa Vapo Oy Aitanmaantaussuo Jyrki Nurmela Tainivaaranaapa Simon Turvejaloste Oy Varesaapa Vapo Oy Kuivajoen vesistöalue Saariaapa Vapo Oy Raakunsuo Turveruukki Oy Varessuo Rasepi Oy Ijoen vesistöalue Koutajoen latvavesistöalue (osat) Vienan Kemin latvavesistöalue (osat) km Liite 1.2. Lapin ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy:n tarkkailussa vuonna 215 olleet suot merkitty punaisella

55 Kemijoe n ve sistöalue Hirviojanaapa Siiviläniemenaapa Latva-aapa Lyypäkinaapa Palosuo Iso-Tuohiaapa Simojoe n ve sistöalue Lumiaapa Simojoki 5 Simojoki Alaniemi Simojoki 39 Saariaapa Varesaapa Simojoki Iso-Valaja 37 Ylimmäinen Sankajärvi Luolaoja, Luo 3 Luolaoja, Luo 5 Luola-aapa Kuivajoe n ve sistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Tarkkailupiste Liite 2.1

56 Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Keskiaapa Kemijoen vesistöalue Rakkaviidanaapa Kaakamajoen vesistöalue Loljunaapa Sim ojoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Perämeren rannikkoalue Liite 2.2

57 Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Leväjänkkä Martimo Laukkuvuoma Ristivuoma Kemijoen vesistöalue Kaakamajoen vesistöalue Korpijärvi Arpela Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.3

58 Teuravuoma Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Teikovuoma Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.4

59 Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Ternuvuoma Kemijoen vesistöalue Suksiaapa Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.5

60 Isoaapa Kemijoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.6

61 Hietalahdenaapa Muljunaapa Kemijoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.7

62 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Sarakkeessa tarkkailtu Vesienkäsittelymenetelmät Sarakkeessa Pvk ojitus K = tuotantoalue päästötarkkailussa la = laskeutusallas K = ojitettu S = tuotantoalue suppeassa päästötarkkailussa la+vs = laskeutusallas + virtaamansäätö E = ojittamaton J = jälkihoitovaiheen tarkkailussa pvk = pintavalutus ympärivuoden K/E = useampi kenttä, kaikki kentät eivät ojitettuja erill. = tuottajan omaa tarkkailua pvk/la = pintavalutus kesällä, laskeutusallas talvella E = ei tarkkailtu rh/la = ruokohelpikenttä kesällä, laskeutusallas talvella Simojoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Hirviojanaapa pvk E jt 15 1,2 9,4 16 E Vapo Oy Lumiaapa pvk/la K jt E Lumiaapa pvk/la E jt, E Lumiaapa la jt K Ympärivuotinen tarkkailu la3 Lumiaapa yht, Lumiaapa yht., Vapo Oy Luola-aapa pvk E jt 175 3, S Vapo Oy Saariaapa pvk E ,6 93 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Siiviläniemenaapa pvk K jt 23, E Siiviläniemenaapa pvk/la K jt 8, 35 8, E la1-2 Siiviläniemenaapa la+vs jt 81 E la 3 Siiviläniemenaapa yht 31, Vapo Oy Varesaapa pvk K/E 15 5,3,9 111 K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Latva-aapa pvk K jt 128 4, K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Lyypäkinaapa pvk E jt 16 5, K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Palosuo pvk K jt 57,2 57 E Simon Turvejaloste Oy Iso-Tuohiaapa pvk E jt 82 1,2 84 E Yhteensä Liite 3.1

63 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Kemijoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Hietalahdenaapa pvk/la E jt E Vapo Oy Isoaapa pvk E jt 91, E Vapo Oy Keskiaapa pvk/la K/E jt K Ympärivuotinen tarkkailu pvk2-3 Keskiaapa pvk E jt 38 1,3 5,2 4 E Pvk5 Keskiaapa yht ,2 239 Vapo Oy Loljunaapa la jt 62, E Vapo Oy Muljunaapa pvk/la E jt 27, E kosteikkoa L6 ja kasvittunutta L6,L3 Muljunaapa pvk E E Muljunaapa la jt E Muljunaapa yht. 285, Vapo Oy Rakkaviidanaapa kasv.kenttä/la jt 92 1, E Rakkaviidanaapa kasv.kenttä/yv-kenttä 14 9,5 1, 23 E Rakkaviidanaapa yht Vapo Oy Ristivuoma pvk/la E jt/pt ,7 7 erill. Ristivuoma pvk K/E jt/pt erill. Ristivuoma yht Vapo Oy Suksiaapa la 66 6,5 66 J Vapo Oy Ternuvuoma pvk E jt 136 6,,8 142 E Yhteensä Liite 3.2

64 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Tornionjoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Laukkuvuoma pvk E jt E Laukkuvuoma la jt J Laukkuvuoma yht Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Leväjänkkä pvk/la E jt J Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Martimo la 5, E Vapo Oy Teikovuoma la jt 92, J Vapo Oy Teuravuoma pvk E jt 14,4 1,4 14 K Teuravuoma kasv.kenttä/la jt 71 2,9 71 K Teuravuoma la jt ,3 211 E Teuravuoma yht ,7 4,3 386 Yhteensä Kaakamojoen vesistöalue Vapo Oy Arpela 66.3 la jt 43, E Tuotanto päättynyt vuonna 211 Vapo Oy Korpijärvi 66.2 pvk E,8 11,8 E Yhteensä,8 143,8 Liite 3.3

65 Liite 4.1 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Keskiaapa, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2-3 Kunta: Simo Koordinaatit: Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Kemijoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 143,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,3 19, , , , ,5 47,7 9,7 8,5 2 pvk ,8 6,3 4 6, , , pvk ,4 23,2 25 3,1 9, , 68,6 39 3,2 8,4,2 1,1 2,7 4 pvk ,3 23,2 2 3,2 9, , 39, ,1 5,9,2,7 1,9 5 pvk ,2 18,8 4 4, , ,5 77 6,2 23,5 8,1 5,4 6 pvk ,7 1,2 45 6,9 19 7, , , ,7, pvk ,5 3,1 25 4, , , , pvk ,3 3,8 45 7, , , ,46, , pvk ,4 5, , , , pvk ,8 16, , , , pvk ,9 15, , , , ,81, , pvk ,2 16, , , 19, , pvk , , 1 7 3, ,5 8, , ,45, ,5, pvk ,5 18,7 6 9, , ,5 5, ,5 59 4,1 35,11 2, pvk ,2 18, , , 16, ,9 93,15,8 9,3 6,3 1,2 5, pvk ,1 17, ,5 17, , pvk ,3 19,2 8 9, , ,5 3,9 28,2 85,7 5,3,2,1,4,1,,6 1,5 18 pvk ,2 2, , , 6, , ,5 72,2 8, pvk ,5 12, , ,5 38, ,95, pvk ,9 17, , ,5 2,6 12, , pvk ,2 18, , , , , ,21,6 18 7,4 3,9 7,2 28 TALVI keskiarvo 7, , ,2 TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 71 5,7 31,1 6,7 6, keskihajonta,2 6,9 16 3,7 3,8 885,5 Nettokuormitus 4,3 1,1 KEVÄT keskiarvo 6,5 7, , ,9 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka ,7, keskihajonta,2 5,5 43 6,8 13 3, ,7 Nettokuormitus KESÄ keskiarvo 7, ,7 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,3,1 16 9,2 1, 1 39 keskihajonta,2 1,4 32 6, 5,8 8, ,9 Nettokuormitus, SYKSY keskiarvo 6, , SYKSY Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta,4 3, , Nettokuormitus, VUOSI keskiarvo 7, ,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,4 6, , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Padottaa. 6 cm vettä menee mittapadon yli. Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Omavalvontanäytteet: : ph 6,9, COD Mn 18 mg/l, kok.p 52 µg/l, kok.n 44 µg/l, kiintoaine 14 mg/l : ph 7, COD Mn 25 mg/l, kok.p 27 µg/l, kok.n 22 µg/l, kiintoaine 4,3 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla. = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

66 Keskiaapa, pvk2-3 Liite 4.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l 6 5 Kiintoaine 2369 g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 5 Kokonaistyppi g/ha/d , , 1,5 1, , , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

67 Liite 4.2 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Latva-aapa, pvk Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk/kosteikko Kunta: Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 187,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijelk Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,4 7,7 13 3, , ,6 2, ,13,3 18 9,1 5, pvk ,5 9,3 14 5, , 22, ,25, pvk , , , ,5 12, , ,1 39,5,1 6,3,2 2, pvk , , , 1,7 1,5, 72,4 14,1, 1,4,, pvk , , , , 13, 939 5, ,5 39,4,1 4,8,3 2, pvk , , , ,5 15, ,1 77,8,3 11 1,3 5, pvk , ,5 15, , , pvk , , , 9, , 118 6,3 125,15,3 12,1 6, pvk , , , 26, , pvk , , , 21, , pvk , , , , 21, ,25,5 17 5,9 1, pvk , , ,5 28, , pvk , , , , 11, , ,49,8 27,4 5, pvk , , , 17, , , pvk , , , ,5 24, ,26,8 15 1, 1, pvk , ,8 8, , , pvk , , , 11, , , 93,7 5, pvk , , , ,5 19, ,9 66,8,2 5,3,9, pvk , , ,5 24, , pvk , , , , 25, ,26, , pvk ,8 8, , ,6 6,6 91, , TALVI keskiarvo 6, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,4 63,1, 11 3,5 4, keskihajonta,2 11 6,1, ,1 Nettokuormitus g/ha d 7,9 43 KEVÄT keskiarvo 6, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,8, 5,1 6, keskihajonta,2 5,6 4, ,3 Nettokuormitus g/ha d 3 37 KESÄ keskiarvo 6, , ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2,1 14 2,1 2, keskihajonta,2 4,9 3,9 1, ,9 Nettokuormitus g/ha d 7,8 73 SYKSY keskiarvo 7, , ,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2, , keskihajonta,2 3,4 3,2 28 1,1 Nettokuormitus g/ha d VUOSI keskiarvo 6, , ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,2, 17 4,9 3, keskihajonta,2 6,8 5,, , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Kiintoaineen hehkutushäviö 17,3 mg/l Mittapadon v-aukon kulma muutettu 9-asteiseksi, huomioitu laskennassa Padottaa Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla.

68 Latva-aapa, pvk Liite 4.2 l/s km 2 3 Valuma keskiarvo näyte mg/l 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , ,2 5 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

69 Liite 4.3 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Latva-aapa, pvk/kosteikko tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk/kosteikko Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk yp , , pvk yp ,6 7,2 16 5, , pvk yp ,2 8, , pvk yp , 7,8 14 8, , pvk yp ,7 9,3 17 8, pvk yp ,6 9, pvk yp , , , pvk yp , pvk yp , , , pvk yp , pvk yp , , , pvk yp , , , Keskiarvo TALVI 6,8 8,7 16 8, , TALVI Keskiarvo KEVÄT 5, , ,8 KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, , KESÄ Keskiarvo SYKSY 7, , ,9 SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk ,4 7,7 13 3, ,8 2 pvk ,5 9,3 14 5, pvk , , ,5 4 pvk , , pvk , , ,3 6 pvk , , ,8 7 pvk , , pvk , , ,6 9 pvk , , , 1 pvk , , ,5 11 pvk , , ,3 12 pvk , , , Keskiarvo TALVI 6, , Keskiarvo KEVÄT 6, , Keskiarvo KESÄ 6, , ,9 Keskiarvo SYKSY 7, , , Lisätiedot: Pvk yp: kiintoaineen hehk.häviö 1,48 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

70 Latva-aapa, pvk/kosteikko tehon tarkkailu Liite 4.3 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

71 Liite 4.4 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Laukkuvuoma, la1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 7,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Al Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l µg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la ,2 3, ,4 22, , la ,6 3, 6, , , la ,6 3, ,11 4, la , , ,9 63,3 1,3 6, la ,2 6, ,1 5,8,3 1,1 8, 13 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 1,5 15 9, Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei mittapatoa Omavalvontanäytteet: : ph 4,6, COD Mn 6,6 mg/l, kok.p 16 µg/l, kok.n 2 µg/l, kiintoaine 1 mg/l, sähkönjohtavuus 26 ms/m : ph 6,4, sähkönjohtavuus 23 ms/m

72 Laukkuvuoma, la1 Liite 4.4 l/s km 2 Valuma näyte 1 mg/l 5 4 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d,45 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d ,4,35, ,25, ,15,1, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

73 Liite 4.5 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Leväjänkkä, vs1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: laskeutusallas Kunta: Tornio Koodinaatit: Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Leväjänkänoja-Pirttioja-Martimojoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 5,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Al Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijkelkamp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l µg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 vs ,7 5, , vs , , vs ,3 5, , ,1 9, vs ,4 4, , ,8 17, 3, vs ,4 5, , , 1, 3,2 5,8 2 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 4,6 7, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 1,2 5, ,7 5, Nettokuormitus g/ha d,1 6,1 121 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei mittapatoa Omavalvontanäytteet: : ph 4,1, COD Mn 12 mg/l, kok.p 33 µg/l, kok.n 99 µg/l, kiintoaine 17 mg/l, sähkönjohtavuus 22 ms/m, sulfaatti 78 mg/l ph 4,7, sähkönjohtavuus 27 ms/m

74 Leväjänkkä, vs1 Liite 4.5 l/s km 2 Valuma näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 45 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d , , ,6, ,2, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

75 Liite 4.6 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Lumiaapa, la3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la3 ( , ) Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Purkuvesistö: Varesoja - Simojoki Projekti: 16X19562 Mittapadon valuma-alue: talvi 351,5 ha Tarkkailuluokka: ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: kesä 132,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la ,8 15, , ,8 28, , la ,6 8,5 9 8, , , 33, , la , 2,7 15 7, , ,5 17, , ,4 36,12 6, la ,8 2,4 14 7, , , 14, , ,8 25,6 3, la ,7 18,3 14 8, , , 14, ,1 18 3,3 25,5 3, la ,7 12,4 1 7,5 16 7, , , 15, , ,7 24,5, 4,5 1,5 1,8 8, la ,2 3,2 5 6, ,5 29, , la ,2 2,6 6 7,5 9, 3, , , 92, ,5, la ,4 2, , , 85, , la ,7 8, , , 46, , la ,8 13, , , ,5 27, ,81, la ,1 15, , , 27, , la ,2 16, , , 18, ,1, la ,1 21, , , 12, , , la ,1 18, , , 22, ,8 129,19,1 1,8 3, la ,2 21, , , 13, , , la ,2 22, , ,5 11, , ,5 73,15,1 7,3,3 3, la ,1 15, , , 2, , la ,8 11, , , 29, ,85, la ,8 16, , , 18, , la , 17,8 14 9, , ,5 17, , ,23,2 2 4,4 8, TALVI keskiarvo 6, ,7 19 7, ,7 TALVI Jakson pituudella painotettu ka ,5 61,1, 9,3 1,5 1,8 8,1 21 keskihajonta,1 4,8 24 1,7 4,7 35 1, Nettokuormitus 6,1 14 KEVÄT keskiarvo 6,4 4, , ,6 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka ,6, keskihajonta,2 2,6 51 4,8 5, ,9 Nettokuormitus KESÄ keskiarvo 7, ,1 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,5,3 25 6, 8, keskihajonta,1 3,3 41 2,5 2,5 5, ,7 Nettokuormitus, SYKSY keskiarvo 6, ,2 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka ,7, keskihajonta,1 3,1 2 5,1 5,7 7, ,2 Nettokuormitus, VUOSI keskiarvo 6, ,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,5, keskihajonta,3 6,2 66 4,5 6,6 5, ,6 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: ja Vesi tulvii kaivossa, vedenkorkeutta ei voi määrittää tarkasti. Pumppaus pvk3:lle alkoi ja loppui 6.1.

76 Lumiaapa, la3 l/s km 2 Valuma keskiarvo 55 näyte mg/l Kiintoaine Liite 4.6 g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 21 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

77 Liite 4.7 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Luola-aapa, pvk1 (Luo3) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koodinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Luolaoja-Sankalammet-Sankaoja-Simojoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Luo , , ,9 2 Luo , , ,3 3 Luo , , 67 8, Luo , , ,1 5 Luo , , ,2 KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, , ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,3 3,6 4,6 1, ,3 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytteet pintavalutuskentän alapuolisesta ojasta

78 Luola-aapa, pvk1 (Luo3) Liite 4.7 mg/l 12 Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 8 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

79 Liite 4.8 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Luola-aapa, pvk1yp (jako-oja) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1yp Kunta: Simo Koodinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp , ,8 2 pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , ,7 5 pvk1yp , TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,2 3, ,2 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytteet jako-ojasta

80 Luola-aapa, pvk1yp (jako-oja) Liite 4.8 mg/l 14, Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, pvk1yp Luo3 µg/l 6 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi pvk1yp Luo3 pvk1yp Luo3

81 Liite 4.9 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Lyypäkinaapa, pvk1 Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Lyypäkinoja - Vähä-Tainijoki - Simojoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 234,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijelkamp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,7 6,6 9, , ,8 12,9 93 4, ,7,2 11 3,2 4,6 4, pvk ,7 5,9 7, , ,8 17, , ,1,3 12 2,7 5, pvk ,1 8,3 12 4, , ,5 12, , ,7 33,5,2 5,2,6 2, 5,6 9 4 pvk ,8 8,6 1 4, , , 12, ,8 88 4, 3,3,1 3,8,4 1,8 5,2 8 5 pvk ,8 8,5 1 3, , , 13, ,6 99 4,5 33,4,1 5,,5 2,5 7,4 8 6 pvk ,8 8,1 8, 3, , , 12, , ,5 32,3,1 4,7,5 2,4 9, 12 7 pvk ,6 7,2 7, 88 5, , 29, , pvk ,3 8,6 1 3, , , 35, ,43, pvk ,5 9,5 8, 1 3, , 27, , pvk , , , , pvk ,9 1 6, 4, , , ,14,9 2 7,8, pvk , 9,8 6, 46 1, , , pvk ,1 13 6, , 39, , ,17,6 15,8, pvk ,1 13 6, 54 1, , , ,7 6, pvk ,1 14 5, 1, , , ,1,2 12,6, pvk ,1 14 5, 57 2, ,3 14, , ,6 13,4 4, pvk ,1 13 6, 66 1, , 12, , , 56,3 2,9 7,8 18 pvk ,1 8,5 5, , ,5 2, ,8 57,3,1 4,4,7,6 8,7 6,7 19 pvk ,9 9, 6, 2 5 1, , , pvk , 7,8 8, 6, , , ,14, pvk ,1 7, 9, 1 5 1, , , TALVI keskiarvo 6,8 7,7 9,3 3, ,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,8 42,1, 6,7 1,3 3, 7, 14 keskihajonta,1 1,1 1,8, ,5 Nettokuormitus g/ha d 3,8 8, KEVÄT keskiarvo 6,5 8,4 8,3 3, ,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3, keskihajonta,2 1,2 1,5 11,8 Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 7, 12 6,1 2, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1, 9,6 1,8, keskihajonta,2 2,1 1,5 1, ,6 Nettokuormitus g/ha d 2,3 4,4 SYKSY keskiarvo 7, 7,9 7,7 6, ,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2, keskihajonta,1 1, 1,5 513,3 Nettokuormitus g/ha d VUOSI keskiarvo 6,9 9,5 7,6 3, ,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,1, 15 4,7 3, keskihajonta,2 2,5 2, 1, ,1 Nettokuormitus g/ha d, 7,9 16 Lisätiedot: Vettä virtaa mittakaivon ohitse Vettä virtaa runsaasti mittakaivon ohitse Vesi virtaa mittakaivon ohitse 14,6 l/s Lievä padotus, vesi virtaa pvk:lta myös mittapadon ohi n. 2-3 l/s Vettä virtaa padon ohitse Vesi virtaa mittakaivon ohitse, n. 4 l/s Vesi virtaa mittakaivon ohitse, n. 7 l/s Vesi virtaa kaivon ohitse n. 9 l/s Padottaa Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä koska vettä virtaa mittapadon ohi = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

82 Lyypäkinaapa, pvk1 Liite 4.9 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 6, 5, Kiintoaine g/ha/d , , 2, 1,, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 14 Kokonaisfosfori g/ha/d,5 µg/l 27 Kokonaistyppi g/ha/d ,4,4, , , ,2,1, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

83 Liite 4.1 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 46 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,5 5, , 2 pvk ,4 4, ,3 15,5 3 pvk ,1 4, ,6 12,5 4 pvk ,5 6, ,5 KESÄ keskiarvo 5,6 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 74, keskihajonta,9 1, 8, ,5 Nettokuormitus g/ha d 8,4 194 Lisätiedot: Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

84 Ristivuoma, pvk1 Liite 4.1 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 16 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

85 Liite 4.11 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 41,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 ohitus , ,1-2 pvk , ,4 25, 3 pvk , ,5 7, 4 pvk , ,8 5, KESÄ keskiarvo 6, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 2, ,3 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Pintavalutuskentälle ei vielä pumppausta. Näyte ohijuoksutukselta koordinaateista Pumppaus käynnissä Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

86 Ristivuoma, pvk2 Liite 4.11 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 4 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

87 Liite 4.12 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 46,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk pvk ,7 7,9 5, 57,6 11,5 3 pvk , ,9 6, 4 pvk , ,8 3, KESÄ keskiarvo 6,6 16 9, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1 9, 3 keskihajonta,1 6,7 3,8 49 1,7 Nettokuormitus g/ha d 1,8 16 Lisätiedot: Pintavalutuskentälle ei vielä pumppausta, ei näytettä. Vedet menevät saman ohijuoksutuksen kautta kuin Pvk2:n vedet koordinaateista Pumppaus käynnissä Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

88 Ristivuoma, pvk µg/l Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Kokonaisfosfori pitoisuus 215,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, mg/l Kiintoaine pitoisuus 215,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, mg/l ph arvo 215

89 Liite 4.13 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk4 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk4 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 75,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,2 4, ,8-2 pvk ,7 3,8 3, 31,5-3 pvk ,8 8,7 6, 35 3,7-4 pvk ,9 5, 6, 23 2,1 - KESÄ keskiarvo 6,7 5,5 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 78,1 7,2 29 keskihajonta,3 2,2 3,3 45 1,3 Nettokuormitus g/ha d 15 Lisätiedot: Ei mittapatoa, eikä kokoojaojaa. Näyte yhdestä kentältä tulevasta purosta koordinaateista Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143) = pitoisuus alle määritysrajan, laskennassa käytetty määritysrajapitoisuutta

90 Ristivuoma, pvk4 Liite 4.13 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 12 Kokonaisfosfori µg/l 12 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

91 Liite 4.14 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk5 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk5 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 57,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,3 11 6, 45 1,4 31,5 2 pvk ,8 12 6, 36 2,2 26, 3 pvk , ,3 8,5 4 pvk , ,5 KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2 8,8 72 keskihajonta,3 13 5, ,4 Nettokuormitus g/ha d 1,6 57 Lisätiedot: Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

92 Ristivuoma, pvk5 Liite 4.14 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine mg/l Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori µg/l 1 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

93 Liite 4.15 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk6 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk6 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 14,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,1 16 7, 36 1,6 2 pvk ,5 17 6, 31 1,5 3 pvk , ,1 4 pvk , ,3 KESÄ keskiarvo 5,7 21 8, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 36,1 6,5 67 keskihajonta,5 5,7 2, ,8 Nettokuormitus g/ha d 52 Lisätiedot: Ei mittapatoa. Näyte kentän eteläreunasta, kentältä tulevasta ojasta, koordinaateista Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

94 Ristivuoma, pvk6 Liite 4.15 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 12 Kokonaisfosfori µg/l 7 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

95 Liite 4.16 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk7 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk7 Kunta: Tornio Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 17,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,5 2,1 5, 16 8,3 2 pvk ,1 1,6 4, 73 4,2 3 pvk ,6 1,4 4, 19 4,5 4 pvk ,5 1,6 5, 26 2,8 KESÄ keskiarvo 4,7 1,7 4, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 24, keskihajonta,6,3, ,4 Nettokuormitus g/ha d 2,8 57 Lisätiedot: Ei mittapatoa, eikä kokoomaojaa. Näyte otettu yhdestä pintavalutuskentältä tulevasta ojasta koordinaateista Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143) Ylimääräinen näyte alapuolisesta ojasta: ph 5,9, COD Mn 15 mg/l, kokp 9 µg/l, kokn 57 µg/l, kiintoaine 2,4 mg/l sähkönjohtavuus 34,7 ms/m, sulfaatti 153 mg/l

96 Ristivuoma, pvk7 Liite 4.16 mg/l 6, ph mg/l 9, Kiintoaine 5,5 5, 4,5 4, 8, 7, 6, 3,5 3, 2,5 2, 5, 4, 3, 1,5 1,,5, 2, 1,, arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 6, Kokonaisfosfori µg/l 18 Kokonaistyppi 5, , 12 3, 1 8 2, 6 1, 4 2, pitoisuus 215 pitoisuus 215

97 Liite 4.17 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Saariaapa, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 195,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 21, ,5 238,1 6,5 8,2 2 pvk ,3 26 9, 56 1, , 2, ,12 7, pvk , , 11, ,9 59 3,5 54,3 1,8 3, 4 pvk , , 11, , ,3 43,3 1,7 2,9 5 pvk , ,5 1, , ,1 54,3 1,8 2,7 6 pvk , , , 13, , ,3 51,4 1,8 3,4 7 pvk , , , 43, , pvk , , , 36, , pvk , , , 34, , pvk , , , 26, , pvk , , , 25, ,35,6 17,51, pvk , , , 33, , pvk , , 7, 74, , 18, ,14,3 7,1,4, pvk , , , 12, 61 3, ,9 198,7 3, pvk , , 1 2 2, , 17, , , 127,4,1 2,3,1,3 4, pvk , , ,5 12, , ,8 243,8 4, pvk , , ,5 1, , ,7 145,6 2, pvk , , ,5 26, ,13 4,8 5,4 19 pvk , , , 26, , pvk , , , 18, , , pvk ,5 21 7, 68, , 16, , ,9 8,7 7,7 TALVI keskiarvo 6, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7, ,2 129,1 3,5 6,8 keskihajonta,2 5,4 1,7 87,3 Nettokuormitus g/ha d,8 1,5 KEVÄT keskiarvo 5, ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 4,3 1, 164,9 Nettokuormitus g/ha d 7,7 14 KESÄ keskiarvo 6, , 58 7, 9, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2,4 7,1,3, keskihajonta,1 3,5 1,7, 79 7,8 3, , Nettokuormitus g/ha d,6,9 SYKSY keskiarvo 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2 13 5,1 197,2 Nettokuormitus g/ha d 1,8 VUOSI keskiarvo 6, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,1 8, 15 keskihajonta,3 8,1 2,2 113,8 Nettokuormitus g/ha d, 1,6 2,5 Lisätiedot: Vesi pyörteilee voimakkaasti, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkasti Padottaa Jaksojen (datakatko) ja (padotus) virtaamat arvioitu Varesaavan virtaamista. = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla.

98 Saariaapa, pvk1 Liite 4.17 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte Varesaapa mg/l 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Kiintoaine g/ha/d , kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d,9 µg/l 9 Kokonaistyppi g/ha/d 4 16, ,7,6,5,4,3, ,1 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

99 Liite 4.18 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Saariaapa, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp ,8 8, , pvk1yp ,2 6, , pvk1yp , 7, , pvk1yp ,9 7, , pvk1yp ,5 6, , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , , Keskiarvo TALVI 6,9 8, ,5 TALVI Keskiarvo KEVÄT 5, ,2 KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, ,4 KESÄ Keskiarvo SYKSY 7, , SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , , 2 pvk , ,8 3 pvk , pvk , pvk , pvk , ,2 7 pvk , ,7 8 pvk , ,6 9 pvk , , 7, 74,9 1 pvk , , 1 2 2,9 11 pvk , ,6 12 pvk , ,9 Keskiarvo TALVI 6, ,2 Keskiarvo KEVÄT 5, ,7 Keskiarvo KESÄ 6, , 555 7, 9, ,3 Keskiarvo SYKSY 6, ,9 Lisätiedot: Yp-näyte ojasta, lähes pohjaan asti jäässä = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

100 Saariaapa, pvk1 tehon tarkkailu Liite 4.18 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

101 Liite 4.19 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Suksiaapa, la1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la1 Kunta: Rovaniemi Koodinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Ternujoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 7,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , , la , , , la , , ,3 9, 53 4 la , , , 156,2 6, la , , ,2 17,2 4,3 52 KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 9,5 75 keskihajonta,4 5,6 8, ,9 Nettokuormitus g/ha d,1 3,9 64 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Tulvan vuoksi vedenkorkeutta mittapadolla ei voi mitata Omavalvontanäyte : ph 5,5, COD Mn 41 mg/l, kok.p 45 µg/l, kok.n 96 µg/l, kiintoaine 1 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Kuormituslaskennan valumat arvioitu vesistömallijärjestelmästä.

102 Suksiaapa, la1 Liite 4.19 l/s km 2 Valuma näyte mg/l 1, 9, Kiintoaine g/ha/d , , 6, , 4, 3, , 1,, 4 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 4 Kokonaisfosfori g/ha/d,7 µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d 35, ,6,5,4,3,2, , 25, 2, 15, 1, 5,,, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

103 Liite 4.2 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teikovuoma, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Pello Koordinaatit: Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 37,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , la , , , la , , ,8 81,7 2,9 9,1 4 la , , ,5 1,3 46,4 1,3 1 5 la , ,8 1,2 36,8 1, 2 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 217 6,8 236, keskihajonta,5 4, ,6 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei mittapatoa, vain reikälevy. Vesi menee 3. ylimmästä reiästä. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta

104 Teikovuoma, la2 Liite 4.2 l/s km 2 Valuma näyte mg/l 2 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 9 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d ,,8,6, , , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

105 Liite 4.21 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Kolari Koodinaatit: Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Heinäoja - Iso-Kurkkionoja Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 113,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,3 8, , , , ,3 16,2 1,8 3,6 2 pvk , ,4 3,3 26,3 15,2 1,4,,1 1,8 3 pvk , , 1,5 1,2, 12,1 1,7,,1 3,7 4 pvk , ,,9 1,2, 2,1,,3,, 1,7 5 pvk ,,9,, 1,1,,1,,, 6 pvk ,4 8, , , 6, 18 1, , 14,2 2,4 4,9 5,4 7 pvk ,1 2,8 7, 63 1, ,5 16, , pvk ,1 8, , , 31, , pvk , 6, , , 47, , pvk ,3 8,1 21 1, ,5 23, , pvk ,3 9, 7, , 28, ,5 21, ,19,5 19 6,5,2 7, pvk ,6 7,8 5, 36, , 19, ,12 8, pvk ,3 8,8 7, , , 14, ,11,3 6,2,2, pvk ,4 8, 6, 36 1, , 12, , ,7 4, pvk ,5 8,9 5, 1, , 36 1, , 21, ,3 63,4,1 2,8,, 2,6 9,3 16 pvk ,5 8,1 5, 33, ,5 16, ,7 4, pvk , , , 31, , pvk ,5 7,4 4, 57, ,5 16, ,5 6,6 8,1 19 pvk ,5 9,2 6, , , 32, ,28, , pvk ,2 5,7 3, , , 19, ,9, ,4 5, pvk ,6 4,9 3, , ,5 2, ,5,3 15 7,1 1,8 2,6 8,1 TALVI keskiarvo 6, TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 78,8 5,8,,8 4,9 2,9 keskihajonta,4 4, 1, Nettokuormitus,5 2,2 KEVÄT keskiarvo 7,1 6, ,8 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta,1 3, ,5 Nettokuormitus, KESÄ keskiarvo 7,4 8,5 8,2 1, ,7 53 1,2 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,2,3 13 1,1,1 8,3 23 keskihajonta,1,8 5,6, ,1 32,8 Nettokuormitus 3,7 4,2 SYKSY keskiarvo 7,4 6,6 4, 2, ,6 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka ,1, ,9 5,6 14 keskihajonta,2 2,3 1,7, ,1 Nettokuormitus 16 VUOSI keskiarvo 7,2 8, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,3 3,1 7, Nettokuormitus g/ha d, 6,2 19 Lisätiedot: Virtaamamittaus aloitettu Niin pieni virtaama, ettei näytettä saa otettua. Jakson kuormitus laskettu seuraavan näytteenottokerran vedenlaadulla Omavalvontanäyte : ph 7,5, COD Mn 9,4 mg/l, kok.p 8,3 µg/l, kok.n 1 µg/l, kiintoaine <2 mg/l virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

106 Liite 4.21 Teuravuoma, pvk1 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

107 Liite 4.22 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Kolari Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , , , pvk1yp ,2 5,8 13 8, , pvk1yp ,3 5,9 11 5, , Keskiarvo SYKSY 7,3 7,9 14 5, ,2 SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk ,5 9,2 6, ,7 2 pvk ,2 5,7 3, ,5 3 pvk ,6 4,9 3, ,5 Keskiarvo SYKSY 7,4 6,6 4, 2, ,6 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

108 Teuravuoma, pvk1 tehon tarkkailu Liite 4.22 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 1 9, , 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

109 Liite 4.23 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, rhk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: rhk1 Kunta: Kolari Koodinaatit: Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Heinäoja - Iso-Kurkkionoja Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 81,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rhk , , , , ,7 11, rhk , , ,9 91,2 9, rhk , ,5 53, ,4 1,2,1 11,2 6, rhk , , , rhk , ,5 53, ,7,7 13,3 7, rhk , ,5 28, ,5 84, TALVI keskiarvo TALVI Jakson pituudella painotettu ka. keskihajonta Nettokuormitus KEVÄT keskiarvo KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. keskihajonta Nettokuormitus KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,1 1,2,1 11,2 6, keskihajonta,2 5, Nettokuormitus,1 8,8 63 SYKSY keskiarvo 6, SYKSY Jakson pituudella painotettu ka ,7,7 24,3 7, keskihajonta,1 9, ,3 Nettokuormitus, VUOSI keskiarvo VUOSI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Kiintoaineen hehkutushäviö 28 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 6,4 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 21 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 1 mg/l virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

110 Teuravuoma, rhk1 Liite 4.23 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l 45, 4, 35, 3, Kiintoaine g/ha/d , 5 5 2, , 3 3 1, 2 2 5, 1 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 1 Kokonaisfosfori g/ha/d 2, µg/l 6 Kokonaistyppi g/ha/d ,8 1,6 1,4 1,2 1,,8, ,4, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

111 Liite 4.24 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, rhk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: rhk Kunta: Kolari Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Rhk:n yläpuoli 1 rhk1yp , rhk1yp , , rhk1yp , 9, , Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo SYKSY 7, ,2 SYKSY Rhk:n alapuoli 1 rhk , ,3 2 rhk , rhk , Keskiarvo KESÄ 7, Keskiarvo SYKSY 6, Lisätiedot: Pvk yp: kiintoaineen hehk.häviö 1,48 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

112 Teuravuoma, rhk1 tehon tarkkailu Liite 4.24 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli

113 Liite 4.25 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Varesaapa, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Simo/Ranua koordinaatit: Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Varesoja - Simojoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 77,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,8 18, , pvk ,3 8, , , 16, , pvk , 9, , ,5 8,9 34 5, ,6 43,9 5,3 4,8 4 pvk ,9 8, , 7, 221 3, ,2 24,3 2,5 2,7 5 pvk ,2 9, , 11, 491 7, ,3 44,5 4,4 4,6 6 pvk ,2 8, ,5 1, , ,5 46,6 4,8 5,6 7 pvk ,3 7,8 8, 6 1, , 35, , pvk ,3 9,1 8, 72, , 3, , pvk ,5 7,2 7, 74, , 32, , pvk , , ,5 24, , pvk , , , 1 8 1, , 22, ,82, , pvk , , 31, , pvk , , , ,7 1,4 4,6, ,2 199,14,2 6,9 2,2,1 9, pvk , , , 7, ,4 28 4,2 65,4 2,2 4, 15 pvk , , 7 8 8, 1 3 1, , 17, ,21,5 11 1,3, pvk , , ,5 7, , ,4 171,1 6, pvk , , , 7, , ,6 112,7 5, pvk , , , 21, , pvk , , , 24, , pvk , , , 3,1 19, , pvk , , ,4 6, , , TALVI keskiarvo 7, ,4 TALVI Jakson pituudella painotettu ka ,2 86, keskihajonta,2 3, 6, 611,8 Netto 9,3 5,6 KEVÄT keskiarvo 6, ,4 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta,2 5,5 5,7 1158,9 Netto KESÄ keskiarvo 7, , ,9 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,5, , keskihajonta,2 9,5 8,7 2, , ,3 Netto, SYKSY keskiarvo 7, ,9 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta,2 9,6 4, ,8 Netto, VUOSI keskiarvo 7, ,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,3 1 8, 828 2,6 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Omavalvontanäyte pumppaamo 2, sulkupato: ph 6,, COD Mn 1 mg/l, kok.p 12 µg/l, kok.n 65 µg/l, kiintoaine 13 mg/l. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

114 l/s km Varesaapa, pvk2 Valuma keskiarvo näyte mg/l 12, 1, 8, 6, 4, Kiintoaine Liite 4.25 g/ha/d ,, 1 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d 3 3 2, ,5 1, ,5 5 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

115 Liite 5 Lapin turvetarkkailun 215 vuosipäästöjen laskentaan käytettävät aineistot Ominaiskuormitukset Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Brutto Netto d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hirviaapa Kevät 1) la , , Kesä pvk , , Syksy pvk , 27 51, Keskiaapa Talvi 1) pvk2-3 5,7 31,1 6,7 6,, 4,3 1,1 Kevät 1) pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk ,8 6 39, Latva-aapa Talvi 2) pvk 7,4 63, , 7,9 43 Kevät 2) pvk 45 66, , 3 37 Kesä 2) pvk , , 7,8 73 Syksy 2) pvk 2 183, , Laukkuvuoma Kesä 3) la1 1 42, , Leväjänkkä Kesä 3) vs , ,1 6,1 121 Lumiaapa Talvi la3 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät la , , Kesä la , , Syksy la , , Luola-aapa Kesä tarkkailu vesistöpisteestä Lyypäkinaapa Talvi pvk1 6,8 42,1 6,7 14, 3,8 8, Kevät 1) pvk , , Kesä 1) pvk ,1 9,6 19, 2,3 4,4 Syksy 1) pvk , , Poikkimaanaapa Talvi la/pvk2 2,5 51,1 4,3 13,1 3,2 11 Kevät la/pvk , , Kesä pvk2 14 4, , Syksy pvk , , Puutiosuo (PPO) Talvi pvk , ,3 7,3 16 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,3 7, 41 Syksy pvk , , Ristivuoma Kesä 4) pvk , , 8,4 194 Kesä 4) pvk , , Kesä 4) pvk ,1 9, 3, 1,8 16 Kesä 4) pvk ,1 7,2 29,, 15 Kesä 4) pvk ,2 8,8 72, 1,6 57 Kesä 4) pvk ,1 6,5 67,, 52 Kesä 4) pvk ,1 1 71, 2,8 57 Saariaapa Talvi pvk1 6,2 129,1 3,5 6,8,,8 1,5 Kevät pvk , , 7,7 14 Kesä pvk ,2 7,1 14,,6,9 Syksy pvk ,2 1 11, 1,8, Suksiaapa Kesä 3) la ,3 9,5 75,1 3,9 64 Teikovuoma Kesä 3) la2 6,8 236, , Teuravuoma Talvi pvk1,8 5,8,,8 2,9,,5 2,2 Kevät pvk , , Kesä pvk , , 3,7 4,2 Syksy pvk , , 16, Teuravuoma Kesä 5) rhk1 4,1 1, ,1 8,8 63 Syksy 5) rhk , , Varesaapa Talvi pvk2 9,2 86, , 9,3 5,6 Kevät pvk , , Kesä pvk ,5 36 9, Syksy pvk , , ) ei mukana keskiarvossa, koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu 2) ei mukana pvk-keskiarvossa, pvk:n pinta-ala tavallista pienempi valuma-alueesta 3) ei mukana keskiarvossa, jälkihoitovaiheen tarkkailu 4) ei mukana keskiarvossa, suppea tarkkailu ja virtaamat arvioitu 5) virtaama arvioitu, mutta ainoa kasvillisuuskenttäkohde joten mukana ko. menetelmän laskenta-aineistossa

116 SIMOJOEN VESISTÖALUE Veden laadun tarkkailu Simojoella Tulokset: NabLabs Oy aika LAP näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- väri COD Mn Fe kiinto- kiintoa. kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N Klorofylli-a kok. näköturve syv. tila liuk. joht. aine hh NO 3 -N syv. syv. näyte m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Vuosittaiset tarkkailupisteet: Simojoki x,2 1, ,9 2, , ,4, x 1, 15 8, 79 6,4 1, ,8 2 5, ,, x,4 17 8,4 87 6,7 2, ,9 2 5, ,8, x,7 12 8,8 82 6,8 2, ,9 27 7, 46 5 < 3 1,5,8 Simojoki, Iso-Valaja x,2 1, , 2, ,4, x,3 15 8,5 84 6,5 1, ,8 29 6, ,6, x,3 17 8,4 87 6,8 2, ,2 19 4, ,5, x,3 12 9,1 84 6,8 2, ,7 23 7, ,6,6 Simojoki x,2, , 2, ,4, x,3 15 8,4 83 6,5 2, ,3 22 5, ,5, x,3 16 8,3 85 6,8 2, ,6 26 7, ,6, x,4 12 9,1 85 7, 3, ,8 23 6, ,8,8 Simojoki, Alaniemi x,2 1,4 9,4 67 6,1 4, , ,3, x,4 15 8,4 83 6,5 2, ,8 21 5, 42 8, 37,7, x,2 17 8,2 85 6,8 2, ,6 22 5, ,4, x,4 12 9,2 85 7, 3, ,5 21 5, ,6,6 Turvetuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailu: Luola-aapa Luolaoja Luo x,5 3,8 6,5 49 5,8 1, ,6 1 < , 1, x,5 11 8,6 79 6, 1, ,, x,5 18 7,6 8 6,1 1, ,, x,4 17 7,4 77 6,1 1, ,2 25 < ,8, x,3 12 8,7 8 6,4 1, ,2 23 < 2 62 < 2 < 3,6,6 Luolaoja Luo x,2 2,4 8,1 59 5,9 2, , ,4, x,3 11 5,7 52 6, , ,6, x,3 15 4,9 48 6,3 3, ,6, x,4 15 5,5 54 6,6 5, , ,8, x,2 9,5 6,8 6 6,7 5, , ,4,4 Ylimmäinen Sankajärvi L x,5 1,5 8,6 62 5,6 < , , 1, x 1, 11 8,5 78 6,1 2, < 3 1,9, x 1, 17 7,6 78 6,2 2, , ,2 1,7, x,6 16 7,1 73 6,7 3, , , 1,3, x,6 12 8,4 78 7,1 4, , ,5 1,3,7 Liite 6

117 Lompolojoki, alempi alue Lompolojoki, ylempi alue Liite 7 LompolojoenLiite sähkökoekalastuskohteet 9.6. Sähkökoekalastuskohteet 1:2

118 Lompolojoen sähkökoekalastukset Liite 8 Lompolojoki, ylempi alue ( / ), 2 m sillan yläp. 4x15 m=6 m 2, syv.,1-,8 x,6 m, virt.,3-1,4 x,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 99 %, sora 1 %. Hygrohypnum sp. 5 %. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+). Ei pohjasakkaa (). Sammal + puhdasta. Lyhyt, syvä ja kynnysmäinen louhikkokoski, ei kovin edustava kalastuskohde. Vesi ruskeaa. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 lohi 1,67 1,67-3,34 18 taimen 1, ,67 75 made 1, ,67 22 ahven - 1,67-1,67 8 8, lohi taimen made ahven 1 kpl, 47 mm, 1 g 1 kpl, 9 mm, 1 g, 1-v. 1 kpl, 155 mm, 45 g, 2-v. 1 kpl, 125 mm, 13 g 1 kpl, 78 mm, 5 g Lompolojoki, alempi alue ( /746949), 7 m jokisuulta. 7x3 m=21 m 2, syv.,1-,6 x,4 m, virt.,3-1,5 x,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 99 %, sora 1 %. Fontinalis dal. +, Hygrohypnum sp. 5 %. Rihmamaisia viherleviä vähän (1-2 %). Ei pohjasakkaa (). Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 lohi 1, 5,71 3,33 19,4 seipi - -,48,48 kivisimppu,48 - -,48 kirjoeväsimppu,48 - -,48 2,48 lohi seipi kivisimppu kirjoeväsimppu 39 kpl, mm, 43 g 1 kpl, 12 mm, 11 g, 1-v. 1 kpl, 272 mm, 182 g 1 kpl, 13 g 1 kpl, 3 g

119 Liite 9 9. Lompolojoki, ylempi alue 1. Lompolojoki, alempi alue

120 Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastukset Liite 1.1 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 1 Hauki 2, m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 2 Hauki 2,9 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 3 Hauki ,5 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 4 Hauki 2,7 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht

121 Liite 1.2 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 5 Hauki 3,5 m Ahven / Särki Tyhjä verkko Muikku Kiiski Yht. Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 6 Hauki ,8 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 7 Hauki 2,3 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6, ,5 15,5 19, Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 8 Hauki 1,5 m Ahven / Särki Muikku Kiiski Yht

122 Liite 11. Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastuskohteet 1:1

123 Javarusjärven kalastustiedustelu v. 215 Liite 12 Arvoisa vastaanottaja Javarusjärvellä tehdään vuotta 215 koskeva kalastustiedustelu, joka liittyy Vapo Oy:n Hietalahdenaavan kalataloudelliseen tarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin v Tiedustelu on lähetetty Javarusjärven osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet Javarusjärvellä lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Tiedustelu on talouskohtainen 1. Kalastitteko Javarusjärvellä v. 215? (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

124 3. Käytössä olleet pyydykset Javarusjärvellä v. 215 Pyydystyyppi Harvat verkot (solmuväli mm) Muikkuverkot Rysät Katiskat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Muu, mikä? Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) 4. Saalis Javarusjärveltä v. 215 Taimen kg Kuha kg Kirjolohi kg Made kg Harjus kg Säyne kg Siika kg Lahna kg Muikku kg Särki kg Hauki kg Muu, mikä? kg Ahven kg 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Javarusjärvellä? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä? 6. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos

125 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (1) Asia Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215. Toimitamme ohessa Lapin turvetuotantosoiden tarkkailuraportin vuodelta 215. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu (2 kpl) ympäristönsuojeluviranomaiset: Vapo Oy, Jyväskylä Kemijärvi Simon Turvejaloste Oy Kolari Lapin ELY-keskus Pello Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rovaniemi / Ranua Pohjois-Suomen AVI (2 kpl) Simo Suomen ympäristökeskus Tervola Lapin ELY-keskus / kalatalous Tornio Ahma Ympäristö Oy / Oulu Pöyry Finland Oy / Ari Nikula