Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Transkriptio

1 6WWE Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2

2

3 6WWE32 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 Sisältö JOHDANTO... 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Vuosittainen veden laadun tarkkailu Siuruanjoki Iijoki Iijoen vedenlaadun kehitys TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista KALATALOUSTARKKAILU Siuruanjoen kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Tulokset Iijoen kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Kalastus Iijoella välillä Haapakoski-Kipinä Kalastusta haittaavat tekijät Kalastus Iijoella välillä Yli-Ii Kipinä v. 28 ja Syväojan kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Kalastus Syväojalla Kalastusta haittaavat tekijät YHTEENVETO VIITTEET... 42

4 2 6WWE32 Liitteet Liite Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Päästötarkkailun tulokset Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 2 Liite 4 Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 2 Liite 5 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2 Liite 6 Iijoen kalastustiedustelualueen kartta Liite 7 Tiedustelukaavake Liite 8 Iijoen kalastustiedustelun tulostus Liite 9 Syväojan alueen kartta Liite Syväojan kalastustiedustelun tulostus Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Pipsa Maikkula, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 957 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

5 6WWE32 JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Vapo Oy, Turveruukki Oy 26). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (PPO-26-Y-98-3). Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman eräin lisäyksin (Dnro 269/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Kuiva-Turve Oy:n turvetuotantoalueet. Vuonna 28 tarkkailuun on liittynyt Pudasjärven Turvetyö Oy ja vuonna 29 Turvetuote Peat Bog Oy. Lisäksi alueella toimii myös muita turvetuottajia, joiden tarkkailut eivät sisälly tähän tarkkailuun. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 2 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin. Vuonna 2 kesäaikaisessa päästötarkkailussa olivat pääasiassa Iijoen pääuoman turvetuotantoalueet, mutta lähinnä Vapo Oy:n osalta myös Siuruanjoella oli useita tarkkailusoita. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa Iijoen Siuruanjoen alueella olivat Kärppäsuo ja Kupsussuo. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois- Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2), mutta ne on otettu kesän osalta huomioon myös tässä raportissa ja niiden koko vuoden tulokset ovat myös tämän raportin liitteenä. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala (sisältäen muutamia tähän tarkkailuraporttiin kuulumattomia turvesoita 325 ha) oli vuonna 2 Iijoen pääuoman vesistöalueella 3 7 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pinta-alasta oli tuotannossa. 74 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Ympärivuotinen pintavalutus oli 39 %:lla Iijoen pääuoman ja 26 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta. Vesistötarkkailua oli turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. Kalataloustarkkailu käsitti vuonna 2 vuosittaisen kalastuskirjanpidon Siuruanjoella sekä kalastustiedusteluja Iijoella ja Syväojalla. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n sekä Turvetuote Peat Bog Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä.

6 2 6WWE32 Taulukko Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 2. (LAP) = sijaitsee Lapin ELYkeskuksen alueella. tuotantoalue Iijoen pääuoma tuottaja pinta-ala ha tuotantoalue tuottaja Siuruanjoki vesistöalue vesistöalue Kortesuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Haukkasuo Vapo Oy Viitasuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Murtosuo Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Räiskinsuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Lavasuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Iso-Rytisuo Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Ruonasuo Turveruukki Oy 6.28 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Kotisuo Turvetuote Peat Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy pinta-ala ha 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,2 C, joka oli,2 o C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta talvi (joulu-maaliskuu) keskimääräistä huomattavasti kylmempi. Tammikuun keskilämpötila oli 5,3 o C kylmempi kuin vuosina 97 2 keskimäärin. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpiä (kuva ). Heinäkuu oli erityisen lämmin: 2,5 o C tavanomaista lämpimämpi. Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 578 mm, kun vuosien 97 2 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm eli tarkkailukausi oli tavanomaista sateisempi (kuva 2). Tarkkailukaudella 29 satoi 49 mm. Kevättalvi (helmi-maaliskuu) oli erityisen sateinen. Alkukesän sademäärä oli normaali, mutta heinä-syyskuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Suhteessa keskimääräiseen vähiten satoi keskitalvella sekä tarkkailukauden lopussa lokakuussa.

7 3 6WWE32 C Tarkkailukausi 29 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). mm Tarkkailukausi 29 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat olivat vuositasolla tavanomaiset, mutta kesällä virtaamat olivat selvästi tavanomaista suuremmat (taulukko 2). Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli hyvin vähäistä. Kevättulvahuippu oli Siuruanjoessa toukokuun alussa ja Iijoessa hieman myöhemmin (kuva 3). Kesällä ja syksyllä sateet nostivat jokien virtaamia. Taulukko 2 Iijoen ja Siuruanjoen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 2 (Suomen ympäristökeskus 29 2) sekä vertailujaksolla keskimäärin (Korhonen 27) Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Kurenalus Haapakoski Leuvankoski Kurenalus Haapakoski Leuvankoski MQ m3/s ,3 28 3, MQ(IV-VII) m3/s , 22 23,2 NQ m3/s 46,5 45,3 3,3 25, 5, 2, HQ m3/s

8 4 6WWE32 m3/s 45 4 Kurenalus Haapakoski Siuruanjoki, Leuvankoski Kuva 3 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 2 (Suomen ympäristökeskus 29 2). 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4. Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu - Kupsussuolla tehtiin ojituksia maaliskuussa sekä kesä-heinäkuussa. Auma-alueen salaojitus tehtiin kesäkuussa. Päisteputket asennettiin heinäkuun alussa. Laskeutusaltaita puhdistettiin kesäkuussa ja pintavalutuskentän penkka korjattiin huhtikuussa. - Kärppäsuolla suoritettiin huhtikuussa pintavalutuskentän viereisen laskuojan perkaus ja pintavalutuskentän vuotokohta tukittiin. Toukokuun alussa paikattiin pintavalutuskentän reuna ja toukokuun sekä heinäkuun loppupuolella tukittiin pintavalutuskentän vuoto. 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 2 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli 39 tuotantosuota kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kynkäänsuon pvk, Olki-Peurasuo ja Puutiosuo olivat ympärivuotisia tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua toteutettiin kesällä Kupsussuolla ja Kärppäsuolla. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 3 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä olevasta kartasta. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Suurimmalla osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Niillä kohteilla joilla virtaamamittausta ei ollut tai virtaamamittaus oli epäluotettava, laskettiin kuormitus Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusoiden keskivaluman avulla. Iso-Jännesuolla ja Iso-Pukasuolla kuormitukset laskettiin kohteiden yläpuolisten pisteiden valumien avulla. Kynkäänsuon pintavalutuskenttä 2:n kuormitus laskettiin puolestaan kohteen ruokohelpikentän valuman avulla ja pvk:n kuormitus Puutiosuon valuman avulla. Ne kohteet joiden kuormituslaskennassa ei käytetty kohteen omia virtaamamittauksia jätettiin kuormituslaskennan keskiarvon ulkopuolelle. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 ja typpi 5 (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt.

9 5 6WWE32 Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Finland Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. Taulukko 3 Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, rh = ruokohelpikenttä. Tuotantovaihe Kohde Tuottaja Vesien- Vesistöalue Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittauskäsittely jakso kpl jakso Ahvensuo-Matkasuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Haukkasuo Vapo Oy pvk2 Iijoki Iso Rytisuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Iso-Jännesuo Turveruukki Oy pvk ap Iijoki Iso-Jännesuo Turveruukki Oy pvk yp Iijoki Iso-Pihlajasuo Vapo Oy pvk Ijoki Iso-Pukasuo Vapo Oy pvk ap Siuruanjoki Iso-Pukasuo Vapo Oy la2 (pvk yp) Siuruanjoki Isosuo Kollaja Turveruukki Oy pvk Iijoki Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Koppelosaarensuo Vapo Oy la Iijoki Virtaamadata epäluotettavaa Kortesuo Vapo Oy pvk Iijoki Koutuansuo Vapo Oy pvk Iijoki Virtaamadata epäluotettavaa Kuikkasuo Turveruukki Oy la2 Iijoki Virtaamadata epäluotettavaa Kuikkasuo (Kalliosuot) Vapo Oy pvk Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy pvk2 Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy rh Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy rh yp Siuruanjoki Kynkäänsuo Vapo Oy la3-4/pvk Siuruanjoki Lampisuo Turveruukki Oy pvk3 Siuruanjoki Latvasuo Turveruukki Oy la2-3 Iijoki Lavasuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Lavasuo Turveruukki Oy la yp Iijoki Lehdonsuo Vapo Oy pvk Iijoki Leväsuo Vapo Oy pvk2 Iijoki Virtaamadata epäluotettavaa Luisansuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy la yp Siuruanjoki Murtosuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Murtosuo Turveruukki Oy la-2 Iijoki Murtosuo Turveruukki Oy la3 Iijoki Olki-Peurasuo Vapo Oy pvk Iijoki Palosuo Vapo Oy pvk Iijoki Peltosuo (Kalliosuot) Vapo Oy pvk3 Siuruanjoki Pikku Saarisuo Turveruukki Oy pvk Siuruanjoki Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy pvk Siuruanjoki Polvisuo Vapo Oy pvk Siuruanjoki Puutiosuo Kuiva-turve Oy/Vapo Oy pvk2-3 Siuruanjoki Riepulehdon-Mäntyharjunsuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Ruonasuo Turveruukki Oy pvk Iijoki Saarisuo Vapo Oy pvk Siuruanjoki Sivakkasuo Vapo Oy pvk Siuruanjoki Takasuo Turveruukki Oy la2 Iijoki Teerilammensuo Vapo Oy pvk Siuruanjoki Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy pvk Siuruanjoki Viitasuo Vapo Oy rh Siuruanjoki Viitasuo Vapo Oy rh yp Siuruanjoki Ällinsuo Turveruukki Oy la-2 Iijoki Kuntoonpanovaihe Kärppäsuo Turveruukki Oy la2 Iijoki Kupsussuo Vapo Oy pvk Iijoki Haukkasuon lisäalue Vapo Oy pvk Iijoki

10 6 6WWE Tarkkailun tulokset Valuma Iijoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän keskivaluma oli l/s km 2, mikä oli samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella keskimäärin (taulukko 4). Pintavalutuskentällisten soiden keskivaluma oli,4 l/s km 2, laskeutusaltaallisten 7,8 l/s km 2 ja ruokohelpikentällisten 9,9 l/s km 2. Kesän suurin keskivaluma (25,3 l/s km 2 ) mitattiin Murtosuon pintavalutuskentällä ja pienin (3,2 l/s km 2 ) Viitasuon ruokohelpikentällä. Taulukko 4 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 2. Taulukossa on mukana vain ne kohteet joissa virtaamamittausta suoritettiin ja se onnistui. Suo Vesienkäsittely Mittapadon valuma-alue ha Mq l/s km 2 Nq l/s km 2 Hq l/s km 2 Pintavalutuskenttä Ahvensuo-Matkasuo pvk 58 9,3,7 22 Haukkasuo pvk2 39,2,8 4 Iso Rytisuo pvki 4 8,5,5 82,3 Iso-Jännesuo pvk yp 93 8,3 5,5 7 Iso-Pihlajasuo pvk 6,9 3,8,2 3 Iso-Pukasuo pvk yp 65,8 7,2,4 7,4 Isosuo Kollaja pvk 59 9,9,3 99,7 Koivu-Loukassuo pvk 87 2,7 2,2 96,6 Kynkäänsuo pvk 4 5,, 38,6 Lampisuo pvk3 23 9,4,3 Lavasuo pvk 77,2,9 28 Lehdonsuo pvk 6,2 2,9,5 44,6 Luisansuo pvk 78 9,7,5 38 Matkasuo Pudasjärvi pvk 89 4,9, Murtosuo pvk 32 25,3 2,9 3 Olki-Peurasuo pvk 44 5,3, 33,8 Palosuo pvk 4 6,, 32,5 Puutiosuo pvk ,3, 44,6 Riepulehdon-Mäntyharjunsuo pvk 42 5,8 2, 5 Ruonasuo pvk 8,7,8 97 Vaaraojanlatvasuo pvk 22 5,6, 88,8 Laskeutusallas Iso-Pukasuo la2 (pvk yp) 65,8 7,2,4 7,4 Latvasuo la ,7,4 27 Matkasuo Pudasjärvi la yp 79 2,,3 8 Ällinsuo la ,3, 39,7 Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 77 9,2,2 6 Viitasuo rh 3,2, 2 Viitasuo rh yp 95,9 7,5 3,4 32 Kuntoonpanovaihe Kupsussuo pvk 3, 2,6 47,7 Keskiarvot Kaikki tuotantovaiheen suot (n=28),,5,2 Kuntoonpanovaiheen suot (n=) 3, 2,6 47,7 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=67) 9,7 Veden laatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli nitraattinitriittityppeä ja fosfaattifosforia lukuun ottamatta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (taulukko 5).

11 7 6WWE32 Taulukko 5 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden veden laatu kesällä 2. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Pintavalutuskenttä käsittely mg/l mg/l Ahvensuo-Matkasuo pvk 6, ,5 9, ,3 Haukkasuo pvk2 4, , 77 2, ,6 Iso Rytisuo pvk 9 6, ,9 Iso-Jännesuo pvk ap 6, , , Iso-Jännesuo* pvk yp 6, Iso-Pihlajasuo pvk 6, ,2 Iso-Pukasuo pvk ap 6, , ,2 Isosuo Kollaja pvk 6, , ,9 Koivu-Loukassuo pvk 6, ,4 Kortesuo pvk 6, Koutuansuo pvk 6, , ,4 Kuikkasuo (Kalliosuot) pvk 4 6, , ,5 Kynkäänsuo pvk2 4 6, , , 3 83,9 Kynkäänsuo pvk 9 6, , Lampisuo pvk3 6, , , Lavasuo pvk 6, , , Lehdonsuo pvk 7,2 7 3, , Leväsuo pvk2 6, , Luisansuo pvk 6, ,2 Matkasuo Pudasjärvi pvk 6 6, Murtosuo pvk 9 6, , ,7 Olki-Peurasuo pvk 8 6, , Palosuo pvk 9 6, , ,8 Peltosuo (Kalliosuot) pvk3 3 6, , ,8 Pikku Saarisuo pvk 2 6,3 2 3,5 42 2,5 4,8 375,5 Pohjoinen Latvasuo pvk 4 7, ,8 Polvisuo pvk 4 6, ,8 64 2, , Puutiosuo pvk , , ,2 Riepulehdon-Mäntyharjunsuo pvk 6, ,4 Ruonasuo pvk 6, ,2 Saarisuo pvk 4 7, , ,3 Sivakkasuo pvk 2 6, ,5 35 6, Teerilammensuo pvk 4 5, , , ,6 Vaaraojanlatvasuo pvk 3 6, , Laskeutusallas Iso-Pukasuo* la2 (pvk yp) 6, Koppelosaarensuo la 7, , ,6 Kuikkasuo la2 5, La tva suo la , Lavasuo* la yp 5 6, ,5 Matkasuo Pudasjärvi* la yp 3 6, Murtosuo la-2 8 7, Murtosuo la3 9 7, Takasuo la2 5 6, Ällinsuo la-2 9 7, , , Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 7, , Kynkäänsuo* rh yp 5 7, , Viitasuo rh 3 6, ,5 6, ,3 Viitasuo* rh yp 3 6, ,8 Kuntoonpanovaihe Kärppäsuo la2 9 6, ,8 Kupsussuo pvk 9 6, ,3 Keskiarvot Kaikki tuotantovaiheen suot (n=42) 6, ,7 Pintavalutuskentälliset tuot.suot (n=33) 6, , Laskeutusaltaalliset tuot.suot (n=7) 6, Ruokohelpikentälliset tuot.suot (n=2) 6, ,5 26, Kuntoonpanovaihe (n=2) 6, ,6 PPO ja KAI tuotantovaiheen suot (n=78) 6, , *ei mukana keskiarvossa

12 8 6WWE32 Valumavesien ph oli hieman korkeampi kuin keskimäärin. Humuksen (COD Mn ) pitoisuus oli 24 %, kokonaisfosforin 9 %, kokonaistypen 2 %, ammoniumtypen 28 %, raudan 6 % ja kiintoaineen 4 % pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosoilla keskimäärin. Nitraattinitriittitypen pitoisuus oli sitä vastoin 2 % ja fosfaattifosforin pitoisuus 8 % korkeampi kuin keskimäärin. Verrattaessa tarkkailusoita vesienkäsittelymenetelmittäin huomataan, ettei humuksen (COD Mn ) pitoisuuksissa ollut suuria eroja (taulukko 5). Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin suhteen pienimmät pitoisuudet mitattiin laskeutusaltaallisilta soilta ja suurimmat ruokohelpikentällisiltä soilta. Typen osalta tilanne oli päinvastainen: pienimmät kokonaistypen, nitraatti-nitriitttypen ja ammoniumtypen pitoisuudet mitattiin ruokohelpikentällisiltä soilta ja suurimmat laskeutusaltaallisilta. Myös raudan suhteen tilanne oli samankaltainen. Pienimmät kiintoainepitoisuudet mitattiin pintavalutuskentällisiltä soilta ja suurimmat laskeutusaltaallisilta soilta. Kuntoonpanotarkkailukohteiden valumavesissä oli keskimäärin 3 % enemmän humusta (COD Mn ) kuin tuotantovaiheen tarkkailukohteilla. Myös typen pitoisuudet olivat korkeammat: kokonaistypen osalta 35 % ja ammoniumtypen osalta 68 %. Sen sijaan fosforia (29 %) ja kiintoainetta (25 %) kuntoonpanosoiden valumavesissä oli vähemmän kuin tuotantosoiden vesissä. Kuntoonpanosoilla veden ph oli hieman alhaisempi kuin tuotantosoilla. Kuntoonpanokohteiden veden laatu oli kauttaaltaan parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntoonpanotarkkailukohteilla keskimäärin. Kiintoaineen pitoisuus oli 4 %, humuksen (COD Mn ) 9 % ja kokonaistypen sekä ammoniumtypen 2 % pienempi. Kokonaisfosforipitoisuus oli vain hieman suurempi kuin keskimäärin. Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla ominaispäästöt olivat fosfaattifosforia ja nitraatti-nitrittityppeä lukuun ottamatta pienempiä kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 6). Humuksen (COD Mn ) osalta päästöt olivat 22 %, ammoniumtypen 5 %, kokonaistypen 3 %, kiintoaineen %, raudan 7 % ja kokonaisfosforin 2 % pienemmät kuin keskimäärin. Tarkasteltaessa keskiarvoja huomataan, että humuspäästöt olivat pienimmät laskeutusaltaallisilla soilla ja suurimmat pintavalutuskentällisillä soilla. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta pienimmät päästöt olivat laskeutusaltaallisilla kohteilla ja suurimmat ruokohelpikentällisillä kohteilla. Typen suhteen puolestaan ruokohelpikentällisillä soilla oli pienimmät päästöt. Suurimmat nitraatti-nitriitti- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat laskeutusaltaallisilla soilla ja kokonaistypen osalta pintavalutuskentällisillä soilla. Raudan ja kiintoaineen suhteen tilanne oli samankaltainen: pienimmät päästöt mitattiin ruokohelpikentällisillä kohteilla ja suurimmat pintavalutuskentällisillä kohteilla. Vesiensuojelumenetelmien väliselle vertailulle ei voi laittaa kovin suurta painoarvoa, koska sekä laskeutusaltaallisten että ruokohelpikentällisten soiden osalta keskiarvoissa on mukana vain kaksi suota kummastakin. Kuntoonpanovaiheen kahden tarkkailukohteen ominaispäästöjen vertailu tuotantovaiheen tarkkailusoiden sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntoonpanosoiden kanssa ei ole mielekästä, koska Kärppäsuon virtaama jouduttiin arvioimaan ja sen takia kuormituksen keskiarvoa ei voitu laskea. Kupsussuon osalta voidaan kuitenkin todeta, että ominaispäästöt olivat kauttaaltaan selvästi keskimääräistä pienemmät.

13 9 6WWE32 Taulukko 6 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä 2. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Vesien- COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3- N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely aine aine Pintavalutuskenttä g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Ahvensuo-Matkasuo pvk 329,3, 27,, 9 24,2 23 7,6 Haukkasuo pvk2 45,2, 6,8,,5 22 2,,9, Iso Rytisuo pvk 6,4,2 5,8,6, ,3 4,9 34 Iso-Jännesuo* pvk ap 93,6,,, ,2 2,6 3 Iso-Jännesuo* pvk yp 587,8,6 3 2, , Iso-Pihlajasuo pvk 37,6,3 2,3 2,6 5 7,4 6,3 47 Iso-Pukasuo pvk ap 75,2, 3,7,, 7 39,,6 26 Isosuo Kollaja pvk 375,3, 2,,4 5, 8,2 33 Koivu-Loukassuo pvk 4,9,5 4,7 2,8 5 82,7 8,2 6 Kortesuo* pvk 345,7,2,, 55 7,5 6,5 53 Koutuansuo* pvk 25,4,2 7,3,,2 24 3,2 2,8 2 Kuikkasuo (Kalliosuot)* pvk 72,3, 5,6,,3 6 22,, 4,3 Kynkäänsuo* pvk2 54,2, 4,6,, 6,5 7,,,7, Kynkäänsuo* pvk 74,6, 7,3 3,9 6, 48 24,5 4, Lampisuo pvk3 367,8,7,,7 3 47,7 6, 33 Lavasuo pvk 284,6,6, ,4 5,5 29 Lehdonsuo pvk 225,, 4,4 3, 6,, 8,7, Leväsuo* pvk2 264,,7,9, 33 64,8 6, 46 Luisansuo pvk 254,2,6 8,8,3 2, , 4,6 27 Matkasuo Pudasjärvi pvk 2,3,2 7,9, 2,2 4 57,2 5,7 48 Murtosuo pvk 36,4, 5 2, 3, 5 85, 3,9 4 Olki-Peurasuo pvk 228,6,2, 3, ,5 7,7 4 Palosuo pvk 22,3,4 3,9,,7 5,2,3, Peltosuo (Kalliosuot)* pvk3 263,3, 9,,,8 9 34, 4,5 6 Pikku Saarisuo* pvk 9,, 3,7,, 3,4 4,,, Pohjoinen Latvasuo* pvk 49,4,2 6,6,2, ,2 2, 34 Polvisuo* pvk 497,3, 5, 2, ,2 37 Puutiosuo pvk2-3 95,, 6,2, 2, 8,6, 3,5, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo pvk 37,3,2,5,6 3 32, 3,6 5, Ruonasuo pvk 53,7,4 23, , Saarisuo* pvk 363,,6 9,,, 68 75,9 4,5 57 Sivakkasuo* pvk 227,9,6 8,,, 32 55,7 3,6 37 Teerilammensuo* pvk 386,2, 6,6,, , 2, 5,4 Vaaraojanlatvasuo pvk 25,7,3 6,4,, 58 29,6 3,9 9 Laskeutusallas Iso-Pukasuo* la2 (pvk yp) 378,,4 26, , Koppelosaarensuo* la 277,8,3 8,5,, ,6 3,9 6 Kuikkasuo* la2 246,4, 4,3 7, ,2 9,2 57 Latvasuo la2-3 99,5,3 2 2,5 7,5 47 8,3 8, 66 Matkasuo Pudasjärvi* la yp 543,8, 37, , Murtosuo* la-2 65,4, 5,7,4, ,2,2 24 Murtosuo* la3 7,4, 2,5 5,7 4 5,2 7,2 5 Takasuo* la2 35,5,2 24 2, , Ällinsuo la-2 8,, 2,2,, 4,3 6,,8 Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 354,,,, ,9 6,4 27 Viitasuo rh 33,,,7,,,4 3,7,,3, Viitasuo* rh yp 43,7,5,,6 38 8,4 2,5 5 Kuntoonpanovaihe Kärppäsuo* la2 78,6 2 3, 73,4 8, 57 Kupsussuo pvk 397,2 4 3,3 22, 8,, Keskiarvot Kaikki tuot.vaihe (n=23) 27,5,4,4 2, ,4 6, 35 Pintavalutuskentälliset tuot.suot (n=9) Laskeutusaltaalliset tuot.suot (n=2) 29,5,4,9,3 2, ,4 6,6 36 4,3,2 7,,3 3, ,2 4,4 38 Ruokohelpikentälliset tuot.suot (n=2) 94,5,6 6,,,7 8 23,4 3,4 4 Kuntoonpanovaihe (n=) 397,2 4 3,3 22, 8,, PPO ja KAI tuotantovaiheen suot (n=6) 347,52,26,6,34 3, 35 55,36 7,5 39

14 6WWE32 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana neljällä tarkkailusuolla ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vedenkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteen yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Kynkäänsuolla ja Viitasuolla oli käytössä ruokohelpikenttä. Lavasuolla ja Matkasuolla oli käytössä pintavalutuskenttä, mutta yläpuoliset näytteet otettiin kenttien yläpuolisten laskeutusaltaiden yläpuolelta. Kohteiden vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Kynkäänsuon ruokohelpikentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä viisi kertaa touko-syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 7 on esitetty ruokohelpikentällä tapahtunut veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Ruokohelpikentän teho epäorgaanisen typen suhteen oli kohtalainen (53 ja 82 %), mutta kokonaistypen suhteen vain 8 %. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin sekä raudan suhteen teho oli myös kohtalainen (66, 56 ja 55 %). Sen sijaan humusta (COD Mn ) ja kiintoainetta kenttä ei näyttänyt pidättävän. Taulukko 7 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Kynkäänsuon ruokohelpikentällä kesällä 2. 2 n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Kynkäänsuo, rhyp 5 7, , Kynkäänsuo, rh 5 6, , Erotus , , Reduktio % Viitasuon ruokohelpikentällä näytteitä otettiin kolme kertaa: touko-, kesä ja elokuussa. Heinäkuussa ruokohelpikentältä ei lähtenyt vettä, joten myöskään yläpuoliselta pisteeltä ei otettu näytettä. Taulukossa 8 on esitetty ruokohelpikentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Typpeä lukuun ottamatta alapuolen veden laatu oli huonompi kuin yläpuolella. Erityisesti fosforipitoisuuksissa oli suuri ero. Taulukko 8 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Viitasuon ruokohelpikentällä kesällä 2. 2 n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Viitasuo, rhyp 3 6, ,8 Viitasuo, rh 3 6, ,5 6, ,3 Erotus -3, ,5 Reduktio % Taulukkoon 9 on koottu Viiitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Siitä huomataan, että alapuolen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin yläpuolen. Tämä selittyy sillä, että alapuolen valuma oli selvästi pienempi (kuva 4). Kesä-heinäkuussa kentän alapuolella oli pitkä nollavirtaamajakso, mikä pienensi koko kesän päästöjä huomattavasti. Myös kesällä 29 tilanne oli samantyyppinen: yläpuolen valuma oli 2 l/s km 2 ja alapuolen 2,3 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 2). Myös silloin kesän vähäsateisina kausina valuma oli alapuolella erittäin vähäistä. Mitä ilmeisemmin ruokohelpikasvusto käyttää hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää veden haihduntaa, mikä selittää pienemmän valuman ruokohelpikentän alapuolella.

15 6WWE32 Taulukko 9 Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 2. 2 Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- NO 2 -N aine l/s km2 Viitasuo, rhyp 7 43,67,49,,, Viitasuo, rh 3,2 33,,7,3,7,7,8,4 3,7 valuma l/s km2 4 rh yp rh Kuva 4 Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat Taulukossa on esitetty Viitasuon ruokohelpikentän kuormitukset ylä- ja alapuolelta koko kesän ajalta. Alapuolen vähäisen valuman vuoksi sen kuormitus on huomattavasti pienempi kuin yläpuolen. Taulukko Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolelta lähtenyt kuormitus kesällä 2 sekä ruokohelpikentän teho. 2 COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- 86 vrk NO 2 -N aine kg kg kg kg kg kg kg kg Viitasuo, rhyp 83 5,6 4, 83 8, Viitasuo, rh 287,6,3 5,, 2 32 erotus reduktio % Lavasuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä viisi kertaa touko-syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Epäorgaanisen typen suhteen teho oli hyvä (93 ja 67 %). Kokonaistypen suhteen teho jäi 3 %:iin. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet laskivat kentällä 38 ja 42 %. Raudan pitoisuus sen sijaan nousi hieman (7 %). Humuksen (COD Mn ) ja kiintoaineen pitoisuuksiin kentällä ei juuri vaikutusta ollut.

16 2 6WWE32 Taulukko Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Lavasuon pintavalutuskentällä kesällä 2. 2 n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Lavasuo, pvk ja la yp 5 6, ,5 Lavasuo, pvk ap 5 6, ,4 Erotus -, , Reduktio % Matkasuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä neljä kertaa heinä-syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Taulukossa 2 on esitetty pintavalutuskentällä tapahtuva veden laadun muutos verrattuna yläpuolisen näytepisteen veden laatuun. Tehokkaimmillaan kenttä oli typen suhteen ja erityisesti ammoniumtypen (85 %). Kokonaisfosforipitoisuus laski kentällä hieman vähemmän kuin kokonaistyppipitoisuus (48 ja 57 %). Humusta (COD Mn ) kenttä pidätti hieman (26 %). Kiintoainepitoisuus sitä vastoin nousi kentällä, mutta se selittyy pitkälti yhden näytekerran (4.7.) alapuolen korkealla pitoisuudella (liite 2.33). Raudan suhteen kentällä ei ollut juuri tehoa. Taulukossa on esitetty myös reduktiot ilman 4.7. otettua näytettä. Taulukko 2 Vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella Matkasuon pintavalutuskentällä kesällä 2. 2 n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Matkasuo, pvk ja la yp 4 6, Matkasuo, pvk ap 4 6, Erotus ,9 Reduktio % Reduktio % ilman 4.7. näytettä Taulukkoon 3 on koottu Matkasuon pintavalutuskentän kesän ominaispäästöt ja taulukossa 4 on esitetty pintavalutuskentän kuormitukset ylä- ja alapuolelta kesän ajalta. Alapuolen pienemmän valuman vuoksi reduktioprosentit ovat kauttaaltaan korkeampia kuin pelkän veden laadun vertailussa. Erityisesti ravinteiden suhteen kenttä näytti toimivan hyvin. Taulukko 3 Matkasuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 2. 2 Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- NO 2 -N aine l/s km2 Matkasuo, pvk ja la yp 2 543,8,3 37, Matkasuo, pvk ap 4,9 2,3,2 7,9, 2, Taulukko 4 Matkasuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 2. 2 COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- 79 vrk NO 2 -N aine kg kg kg kg kg kg kg kg Matkasuo, pvk ja la yp Matkasuo, pvk ap erotus reduktio %

17 3 6WWE32 Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2 on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (taulukko 6) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (Pöyry Finland Oy 2) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, tällöin Taulukko 5 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kortesuo Vapo Oy ,6, 6,5,6 4 Joutsensuo Vapo Oy ,8,7 6,6,5,9 4,3 Joutsensuo Vapo Oy ,2,,,4,,7,3 Haukkasuo Vapo Oy ,3,2 2,4,,4,4 Lehdonsuo Vapo Oy ,,66,7,,, Palosuo Vapo Oy ,3,34,8,2,, Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,,95,6, 7,5 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,6,93,5,72 Kapulasuo Vapo Oy ,3,94,2,66 9,4 Koppelosaarensuo Vapo Oy ,9,2,27 2,5,2,3,9 Koppelosaarensuo Vapo Oy ,3,3 2,8,2,4 2, Leväsuo Vapo Oy ,,53 2,9,94 9,4 Leväsuo Vapo Oy ,,2,25,5,2,4, Koutuansuo Vapo Oy ,3,62 2,6,2,24, Kupsussuo Vapo Oy ,3 2,23 3,5,,3, Kärppäsuo Turveruukki Oy ,2,5 3,,2,34 2,4 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,9,2 5,4,7,7 3,7 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,4,,2,7,,5,5 Murtosuo Turveruukki Oy ,4,92 4,2,2 3 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy ,2,52 3,8,,27 2,8 Ällinsuo Turveruukki Oy ,,34 2,5,,2,6 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy ,,54 2,2,,36,4 Ahvensuo Turveruukki Oy ,9,,27 3,,,9 2,7 Ahvensuo Turveruukki Oy ,4,,7,6,,59,2 Latvasuo Turveruukki Oy ,3,84 5,8,2,58 4,7 Latvasuo Turveruukki Oy ,,3,2,,2,8 Latvasuo Turveruukki Oy 6.23,,5,,2,,,, Luisansuo Turveruukki Oy ,6,48 2,4,5,25,5 Lavasuo Turveruukki Oy ,4,6 2,9,2,33,8 Kuikkasuo Turveruukki Oy ,2,62 7,8,,4 7, Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,4,93 3,6,3,59 2,3 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4,73 4,,2,39 2,7 Takasuo Turveruukki Oy ,7 3,34 2,4 2,7 7 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy ,6,86 5,2,4,52 3,8 Ruonasuo Turveruukki Oy ,7 2,38 9,,5,8 6,9 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy ,,4,79 4,7,2,2 2,3 Iso-Ahmasuo Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö ,4,6,2,8 Pudasjärven Turvetyö ,3,59 2,3,2,38,5 Hulikkasuo Rasepi Oy ,,56 4,2,,39 3,6 Kapustasuo Rasepi Oy ,3,86,2,6 8,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 284 8,8 4,2,6,3 2,6 5,97 Vesistöalue yhteensä , , , ,

18 4 6WWE32 on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt koko alueen keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 2 bruttopäästöt olivat 946 kg/d (=kilogrammaa päivässä) humusta (COD Mn ),,47 kg/d fosforia, 35 kg/d typpeä ja 23 kg/d kiintoainetta (taulukko 5). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät,95 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 65 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden päästöt kasvoivat kauttaaltaan: humuspäästöt (COD Mn ) 52 %, fosforipäästöt 37 %, typpipäästöt 35 % ja kiintoainepäästöt 9 %. Osaltaan tulosta selittää se, että vesistöalueen turvetuotantoalueen pinta-ala kasvoi 3 % ja osaltaan se, että tuotantokauden sademäärä oli 9 % suurempi kuin vuonna 29. Vertailussa edellisvuoteen täytyy ottaa huomioon, että silloin tarkkailussa oli huomattavasti vähemmän soita ja sen vuoksi kuormituksia jouduttiin laskemaan pitkälti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailutulosten perusteella. Taulukko 6 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2 Siuruanjoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Saarisuo Vapo Oy ,2,87 6,7,96 2 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,9,8 5,7,5 3 Viitasuo Vapo Oy ,3,73 6,8,,43 5,7 Kynkäänsuo Vapo Oy ,4,9 9,4,,4 6,2 Kynkäänsuo Vapo Oy ,6,65 2,7,5,4,7 Kynkäänsuo Vapo Oy ,7,88 2,9,6,5,4 Teerilammensuo Vapo Oy ,3,7 3,8,,34,9 Sivakkasuo Vapo Oy ,,98 6,7,9,43 4,5 Sivakkasuo Vapo Oy ,3,3,3 2,,3,3,4 Iso-Pukasuo Vapo Oy ,2,24 2,6,,4,7 Polvisuo Vapo Oy ,5,98 7,4,2,36 5, Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,,35,3,,8,6 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy ,3,56 2,,2,36,4 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy ,2,4,6,,26, Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,2,32,3,,6,3 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,4,53 2,5,4,33,8 Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,4,,3,,,9,7 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy , 2,4 8,2,7,37 5,4 Kääpäsuo Turveruukki Oy ,5,34 5,3,94 3 Pukasuo Turveruukki Oy ,3,79 8,9,2,56 8, Räiskinsuo Turveruukki Oy ,2,7 7,9,2,5 7, Viidansuo Turveruukki Oy ,3,92,2,64 9,2 Ämmänsuo Turveruukki Oy ,2,,34 3,8,,24 3,4 Kaartosuo Turveruukki Oy ,2,39,5,,25, Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy ,2,56 4,,,4 3,5 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,3,62 2,4,2,4,6 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy , 2,9 8,5,7,4 5,5 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,7 3,79 5,2 2,42 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,9,,27 3,,,9 2,7 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,2,75 5,2,,23 3,3 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,2,75,2,,42, Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy ,5,8 6,4,2,25 4,2 Kotisuo Turvetuote Peat Bog 6.425,8,,,,,7, Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog ,5,,9 2,2,,3,9 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve ,2,67 7,5,2,47 6,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 5 2,65,,,3,,,22 Vesistöalue yhteensä , , , ,7 5 43

19 5 6WWE32 Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 2 bruttopäästöt olivat 97 kg/d humusta (COD Mn ),,76 kg/d fosforia, 3 kg/d typpeä ja 97 kg/d kiintoainetta (taulukko 6). Nettopäästöt olivat,27 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä ja 47 kg/d kiintoainetta. Iijoen tapaan päästöt kasvoivat kauttaaltaan edellisvuoteen verrattuna: humuspäästöt (COD Mn ) 38 %, fosforipäästöt 57 %, typpipäästöt 2 % ja kiintoainepäästöt 6 %. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin koko Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2). Vuonna 2 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 324 t/a COD Mn, 76 kg/a fosforia, 9 t/a typpeä ja 88 t/a kiintoainetta, sekä Siuruanjoen alueella noin 333 t/a COD Mn, 35 kg/a fosforia, 2 t/a typpeä ja 98 t/a kiintoainetta. Siuruanjoella päästöt olivat kauttaaltaan hieman pienempiä kuin vuonna 29, Iijoella pienentyivät sitä vastoin vain fosfori- ja kiintoainepäästöt. 5 VESISTÖTARKKAILU 5. Tarkkailun toteutus Vuonna 2 tarkkailussa oli vuosittaisten Siuruanjoen ja Iijoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen lisäksi 24 Iijoen pääuoman alueella olevaa pistettä. Lisäksi alueellisessa tarkkailussa oli mukana Kupsussuon kuntoonpanovaiheen tarkkailuun liittyvä Kupsussuon laskuojan näytteenottopaikka. Tarkkailu painottui Iijoen vesistöalueelle. Havaintopaikat on esitetty taulukossa 7 sekä kartalla liitteessä. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättulvan aikana toukokuussa ja kesäaikaan heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Peurasuon ja Kupsussuon vesistöpisteiltä otettiin näytteet lisäksi myös maaliskuussa. Vesistötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 3. Lisäksi tarkkailussa on käytetty hyväksi Iijoen vesistöalueelle sijoittuvien ympäristöhallinnon vedenlaadun tarkkailupisteiden tuloksia vuodelta 2 (liite 4). 5.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta Saari- ja Hietajärvestä ja se laskee Iijokeen Yli- Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys,8 % (Ekholm 993). Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 66 % (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 24). Siuruanjoen suurimmat sivu-uomat ovat Luiminkajoki, Ranuanjoki, Asmuntinjoki, Korpijoki, Litojoki, Mertajoki ja Vitmaoja. Alueen suurimmat järvet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Siuruanjokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja metsätalous. Siuruanjoen vesi on luonnostaan humuspitoista. Vesien ekologisessa luokittelussa Siuruanjoki on luokiteltu tyydyttäväksi (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). Siuruanjoelle tyypillistä ovat hyvin pienet virtaamat kesän kuivina kausina, mikä edistää vesistön rehevyyden lisääntymistä kuormituksen seurauksena. Siuruanjoella todettiin 99- luvun puolivälin paikkeilla sinileväkukintoja ja myös kesällä 28 Siuruanjoella tehtiin havaintoja sinilevästä. Siuruanjoen vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden parantamiseksi on toteutettu Siuruanjoki kuntoon -yhteishanke vuosina Hankkeen tavoitteena oli Siuruanjoen veden laadun ja vesistön tilan parantaminen siten, että se soveltuu entistä paremmin virkistyskäyttöön, kalastukseen ja matkailuun. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimenpiteet kohdistuivat ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vesistönosien kunnostamiseen ja rantojen hoitoon (Peltola, ym. 26). Lapin alueella keskityttiin Ranuanjärven, Takajärven ja Luiminkajärven kunnostukseen (Halonen, ym. 23). Siuruanjoki kuntoon -hankkeen yhteydessä parannettiin myös useiden turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tasoa.

20 6 6WWE32 Taulukko 7 Vesistötarkkailun havaintopaikat v. 2. havaintopaikka tunnus P (ykj) I (ykj) vesistöalue kunta suo vuosittainen tarkkailu Siuruanjoki 3 Suuaho S Ranua Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Siuruanjoki Tannila s S Yli-Ii Siuruanjoki Yli-Ii S Yli-Ii Iijoki Kipinä I Pudasjärvi Iijoki Haapakoski I Yli-Ii Iijoki Pahkakoski I Yli-Ii alueellinen tarkkailu Vuonnanoja Vuo Kuusamo Lehdonsuo Kivarinjoki Ki Pudasjärvi Ällinsuo Kivarinjoki Ki Pudasjärvi Murtosuo, Ällinsuo Kongasjärvi Kon Pudasjärvi Takasuo Kumpuoja Kum Pudasjärvi Kollajan Isosuo Syväoja Kortesuon yp. Sy Pudasjärvi Kortesuo Syväoja Juustolan yläp. Sy Pudasjärvi Kortesuo Puro-oja Pu Pudasjärvi Koppelosaarensuo Panumaoja Pa Pudasjärvi Leväsuo Panumaoja Panumaj.läh. Pa Pudasjärvi Leväsuo Ruonaoja R Pudasjärvi Ruonasuo Ahvensuon laskuoja Ahl Yli-Ii Ahvensuo, Matkasuo Ahvenoja Ao Yli-Ii Iso-Jännesuo Ahvenojan suualue Ao Yli-Ii Ahvensuo, Iso- Jännesuo Hirvikivenojan suu Hir Yli-Ii Luisansuo Koutuanoja Kout Yli-Ii Olki-Peurasuo Ylä-Koutuanjärvi Ykj Yli-Ii Iso-Pihlajasuo, Olki- Peurasuo Koutuanoja Kout Yli-Ii Iso-Pihlajasuo Koutuanjärvi Kouj Yli-Ii Palosuo Koutuanjoki Kou Yli-Ii Koutuansuo Pirttiojan suu P Yli-Ii Latvasuo I, II Kupsussuon laskuoja Kup Yli-Ii Kupsussuo Halaojan suu Hal Yli-Ii Iso Rytisuo Kivioja KiO Haukipudas Pyöreä-Orastinsuo Pikku-Martimojoki Las Oulu (Ylikiiminki) Kuikkasuo kuntoonpanovaiheen tarkkailu Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on 4 9 km 2 ja järvisyys 5,7 % (Ekholm, 993). Iijokeen laskevia suurimpia sivujokia ovat Korpijoki (F = 2 62 km 2 ), Siuruanjoki (2 387 km 2 ), Livojoki (2 252 km 2 ) ja Kostonjoki ( 938 km 2 ). Iijoen vesistöalueella virtaaman ja veden laadun vaihtelut ovat suuria vähäjärvisyydestä johtuen. Jokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, kalankasvatus ja yhdyskuntajätevedet sekä laskeuma. Hajakuormituksen ja laskeuman osuus ravinnekuormituksesta on noin 9 %. Iijoen veden laatu on vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma Kipinän koskelta alaspäin on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen tila suhteessa parhaaseen mahdolliseen saavuttavaan tilaan verrattuna on tyydyttävä. Kipinän yläpuolella Iijoen ekologinen tila on hyvä. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29) Iijoen valuma-alue on varsin vaihteleva. Yläosalla rannat ovat korpimaisia karuja rantoja, keskiosalla tulvaniittyjä ja alaosalla on lietteen kertymisen takia lehtomainen kasvusto. Iijoen rakentaminen voimatalouskäyttöön aloitettiin vuonna 956. Iijoen alaosalla on viisi voimalaitosta. Voimalaitosrakentamisen myötä Iijoesta hävisi luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Keski- ja ylä-

21 7 6WWE32 osan uomien entistämisellä on saatu palautettua runsaasti virtavesikutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskiosuuksia. Iijokea voidaan siten pitää potentiaalisena lohikalajokena, jos kalojen nousu jokeen tehdään mahdolliseksi. Iijoen vesistöalueen vedet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Näillä alueilla vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan säilyttäminen. Vesistöalueen alaosalla sijaitsevien tyydyttävässä tilassa olevien vesistönosien osalta tavoitteena on saavuttaa hyvä tila. Turvetuotantoalueiden osalta todetaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29), että uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteina on käytettävä pintavalutuskenttää tai muuta vähintään yhtä tehokasta vesiensuojelumenetelmää. Lisäksi alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta on huolehdittava niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Turvetuotannon ravinnekuormitus muodostaa noin 2 % Iijoen vesistöalueen (mukaan lukien Siuruanjoki) arvioidusta ravinnekuormituksesta (kuva 5). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 5 Keskimääräisen fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella eri kuormituslähteiden kesken (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). 5.3 Vuosittainen veden laadun tarkkailu 5.3. Siuruanjoki Siuruanjoesta otetaan vuosittain näytteet Luimikajoen yläpuolelta Suuahon tarkkailupaikalta (S95), Korpijoen yläpuolelta Saarikoskelta (S54), Tannilasta (S23) ja jokisuulta (S). Suuahon tarkkailupaikan yläpuolelle johdetaan ainoastaan Tuomisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Valtaosa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista sijaitsee Tannilan tarkkailupaikan yläpuolella, kuten vuonna 2 päästötarkkailun piirissä olevat Iso-Pukasuo, Kuikkasuo (Kalliosuot), Peltosuo, Matkasuo, Pikku-Saarisuo, Pohjoinen Latvasuo, Polvisuo, Puutiosuo, Sivakkasuo ja Teerilammensuo. Tarkkailusoista ainoastaan Kynkäänsuo, Saarisuo, Vaaraojanlatvasuo ja Viitasuo sijaitsevat Tannilan tarkkailupaikan alapuolella. Siuruanjoen vesi oli toukokuussa selvästi hapanta, mutta kesällä ph-taso oli lievästi hapan tai lähes neutraali (liite 3, taulukko 8). Happamuustasossa ei ollut havaittavissa alueellista vaihtelua. Veden happipitoisuus oli hyvä lukuun ottamatta elokuun näytteitä, joissa hapen määrä laski tasolle 6,4 7,2 mg/l ja hapenkyllästeisyys oli melko huonoa tasoa. Myös kiintoaineen määrä, väriluku ja kokonaistyppipitoisuus nousivat ja kemiallinen hapenkulutus lisääntyi. Todennäköisesti kiintoaineen määrän kasvu jokivedessä aiheutti hapenkulutuksen lisäystä, mikä näkyi happipitoisuuksien laskuna. Vuonna 2 jokiveden kiintoainepitoisuudet olivat edellisvuotta suurempia ja etenkin elokuun näytteissä ero oli selkeä. Väriarvoissa ei ollut havaittavissa merkittä-

22 8 6WWE32 Taulukko 8 Siuruanjoen vedenlaatu vuonna 2 Havaintopiste Klorof.A Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH4-N NO2,3- Kok. P PO4-P COD Fe N Mn mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l mg/l Touko-syyskuun keskiarvo S95 9,4 87 6,5 2,8 4, < S54 9,2 92 6,5 2,9 7, S23 9, 83 6,4 3, 9, S 9,3 88 6,7 3, 5, viä muutoksia vuosien 29 ja 2 välillä. Veden happipitoisuudet olivat vuonna 29 keskimäärin hieman parempia kuin vuonna 2. Siuruanjoen vesi oli edellisten vuosien tavoin tapaan tummaa ja humuspitoista. Sekä väri- että sähkönjohtavuusarvot lisääntyivät alavirtaa kohden, joskaan erot eivät olleet suuria. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Veden rautapitoisuudet olivat heinäsyyskuussa suuria, 2 34 g/l, mutta toukokuussa rautapitoisuus oli hieman alempi, 4 g/l. Vuonna 29 heinä-syyskuussa raudan määrä Siuruanjoen vedessä oli jonkin verran pienempi, 6 29 g/l, mutta toukokuun pitoisuudet olivat kumpanakin vuonna samantasoisia. Siuruanjoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 42 6 g/l kesäkauden keskiarvojen ollessa g/l. Vaihtelu oli suurta sekä ajallisesti että paikallisesti, mutta suurimmillaan typpipitoisuus oli kaikilla näytteenottopaikoilla elokuussa. Yläjuoksulla Suuahossa ja Saarikoskella typpipitoisuudet olivat keskimäärin jonkin verran pienempiä kuin Tannilassa ja Yli- Iissä. Epäorgaanisen typen esiintymisessä oli ajallista ja paikallista vaihtelua, mutta suurimmat epäorgaanisen typen pitoisuudet (75 76 g/l) mitattiin toukokuussa Saarikoskella ja Tannilan sillalla. Pienimmillään (< g/l) epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat heinäkuussa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2 hieman suurempia kuin vuonna 29. Erityisesti elokuussa 2 kokonaistyppipitoisuudet olivat suuria verrattuna vuoden 29 elokuuhun ja ammoniumtyppeä esiintyi toukokuussa 2 enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä g/l (näytteenottopaikkakohtaiset keskiarvot g/l). Ajallista ja paikallista vaihtelua esiintyi jonkin verran, eikä selkeitä huippukausia ollut havaittavissa. Keskimäärin fosforipitoisuudet olivat Tannilassa ja Yli-Iissä hieman korkeampia kuin Suuahossa ja Saarikoskella. Fosfaattifosforia esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottopaikoilla ja pitoisuudet kasvoivat näytteenottokauden edetessä. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat Siuruanjoessa hieman korkeampi vuonna 2 kuin vuonna 29. Ravinnepitoisuuksien perusteella Siuruanjoki oli rehevä vesistö ja rehevyys oli hieman lisääntynyt vuoden 29 tasoon verrattuna Iijoki Iijoen vuosittaisen veden laadun tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Pahkakoskella (I46) ja Haapakoskella (I58). Lisäksi vuosina 26 7 ja 2 tarkkailussa on Kipinän (I75) havaintopaikka. Turvetuotantoa on kaikkien tarkkailupaikkojen ylä- ja alapuolella. Vuonna 2 alueellisen vesistötarkkailun piirissä oli 25 näytteenottopaikkaa (taulukko 9). Lisäksi tarkkailussa käytettiin hyväksi Iijoen vesistöalueella sijaitsevien kuuden ympäristöhallinnon vedenlaadun tarkkailupisteen tuloksia (liite 4). Vesistötulosten käsittelyssä tarkkailun kohteena oleva alue on jaettua kolmeen osaan: Iijoen yläosaan, joka kattaa vesistötarkkailupisteet Kuusamosta Pudasjärveen Kipinään asti, Iijoen keskiosaan, johon kuuluvat vesistötarkkailupisteet Kipinästä alavirtaan Koutuanjokeen ja Koutoanojaan saakka sekä Iijoen ala-osaan ja Martimojokeen, johon kuuluvat vesistötarkkailupisteet Koutuanojasta ja Koutunjoesta alavirtaan.