Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

2 Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu Maapinta-alasta, hehtaarista metsämaana n ha soita ja turvemaita, n ha, josta tuotannossa 3600 ha Peltoa ha Suot ja metsät ovat laajasti metsäojitettuja (Peruskartta). Saarijärven reitin vedet ovat luontaisesti pääosin ns. ruskeita humusvesiä.

3 Turvetuotannon vesistökuormitus ja käytetyt vesiensuojelumenetelmät Turvetuotannon ympäristölupien kriteerinä on tehokas vesienpuhdistus Turvetuotanto on ainoa maankäyttömuoto, joka on luvanvaraista joka puhdistaa kattavasti valumavetensä viranomaisen valvonnassa jonka vesistökuormituksen tarkkailusuunnitelman hyväksyy viranomainen jonka kuormitusta mittaa ulkopuolinen konsultti Tärkein valumavesien puhdistusmenetelmä on pintavalutus, jolla jopa 90 % kiintoaineesta saadaan suodatettua Kuormitustiedot ovat ympäristöviranomaisen rekisterissä (VAHTI)

4 Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu Saarijärven vesistöreitin km 2 valuma-alueen maankäytöstä 1,3 % eli 3600 ha* on turvetuotannossa (Keski-Suomen ympäristökeskus (2008) Ehdotus Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaksi 2015) Reitin kokonaisvesistökuormituksesta 3 % syntyy turvetuotannosta (Suomen ympäristökeskus)

5 Saarijärven reitti, fosforikuormitus

6 Saarijärven reitti, typpikuormitus

7 Saarijärven reitti, kiintoainekuormitus Turvetuotannon kiintoainekuormitus 130 tonnia Vapon osuus tästä 98 t / vuosi (75 % turvetuotannon ka-kuormituksesta) VAHTI-tietokanta, velvotietarkkailuraportit Turvetuotannon kiintoaine-kuormituksen mittakaava noin 6 % luonnonhuuhtoumasta noin 0,8 % peltoalueilta tulevasta kuormituksesta noin 18 % metsäojitusalueilta tulevasta kuormituksesta Lähde: Pöyry (2010) Maankäyttömuotojen kiintoainekuormituksesta

8 Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Turvetuotanto keskittyy alueille, jotka luonnostaan turvevaltaisia ja vedet siten humuspitoisia Turvetuotannon humuskuormitus tiedetään ympäristölupaehtojen mukaisen päästötarkkailun perusteella. Muiden maankäyttömuotojen kuormitusta ei tunneta. Humuskuormituksen merkitys vesistössä vaihtelee riippuen mm. Valuma-alueen (esim. koko, maaperä, kasvillisuus, alueen korkeussuhteet) ja vastaanottavan vesistön ominaisuuksista (esim. koko, viipymä, vedenlaatu) Turvetuotantoalueen sijainnista vesistöön nähden Turvetuotantoalueen pinta-alan ja vesistön valuma-alueen välisestä suhteesta Muusta vesistöön aiheutuvasta kuormituksesta Humuskuormituksen vesistövaikutukset ja vesistövaikutusten merkittävyys arvioitava aina tapauskohtaisesti Pöyry Finland Oy

9 Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Selvityksessä verrattiin turvetuotantoalueiden humuskuormitusta (COD Mn ) luonnontilaisten soiden ja turvepohjaisten metsäalueiden kuormituksiin Osa humuspitoisuuksista ilmoitettu TOC tulokset muunnettu COD Mn Turvetuotanto-alueiden päästötiedot Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Länsi- Suomesta ja Lapista v Kuntoonpanosuot 32 kpl Tuotantosuot 193 kpl Luonnontilaiset suot 5 kpl suurin osa tuloksista kesäajalta osa tiedoista kirjallisuudesta Turvepohjaiset metsäalueet 12 kpl käsittelemätöntä aluetta 12 kpl käsiteltyä aluetta Tiedot kirjallisuudesta Pöyry Finland Oy

10 Joutensuo Vitmaoja Kruunuoja Keihäsoja Häädetkeidas Käsittelemättömät 12 kpl Käsitellyt 12 kpl Tuotantosuot (kesä) 193 kpl Kuntoonpanosuot (kesä) 32 kpl Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus COD Mn -pitoisuus COD Mn (mg/l) Luonnonsuot Metsät turvemaalla Turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy

11 Joutensuo Vitmaoja Kruunuoja Keihäsoja Häädetkeidas Käsittelemättömät 12 kpl Käsitellyt 12 kpl Tuotantosuot (kesä) 193 kpl Kuntoonpanosuot (kesä) 32 kpl Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Ominaiskuormitus COD Mn (g/h/d) Luonnonsuot Metsät turvemaalla Turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy

12 Vesiensuojelutoimet Vapossa 80 % Vapon kaikista Suomen tuotantoalueista on jo nykyisin tehostetun vesiensuojelun piirissä, ja tavoitteena on 100 % vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vastataan myös ympäristölupien tarkistushakemusten edellytyksiin. Vapo tekee jatkuvaa kehitystyötä vesiensuojelumenetelmien ja - mallinnuksen sekä mittaustekniikan kehittämiseksi. Vapon vuosittaiset vesiensuojeluun kohdistuvat kone- ja laiteinvestoinnit työkustannuksineen n. 7-9 milj. euroa kuvassa turvetuotannon purkuvesien puhdistumista pintavalutuskentällä

13 Vesiensuojelu Saarijärven reitillä Vapolla on Saarijärven reitillä mittava vesiensuojelun tehostamisohjelma, jonka avulla: vähennetään turvetuotannon ympäristövaikutuksia kehitetään puhdistusmenetelmiä rakennetaan valumavesien luonnonmukaiseen puhdistamiseen: Pintavalutuskenttiä Pengerryksiä Imeytyskenttiä Kosteikkoja Haetaan ratkaisuja ylivirtaamatilanteiden hallintaan kuvassa turvetuotannon purkuvesien johtaminen putkella pintavalutuskentälle

14 TASO- hankkeen odotuksia Objektiivista tietoa eri maankäyttömuotojen vesistökuormituksista jatkuvatoimisilla mittauksilla ja muulla tehostetulla näytteenotolla kiintoaines, fosfori, typpi, COD Mn humuksen lähteet, humuksen laatu ja määrä Uutta tietoa kylvö- ja istutuskosteikkojen toiminnasta rahkasammalkylvö-, luonnonkasvit, ruokohelpi, paju jne. Uutta tietoa pintavalutuskenttien /kosteikkojen tehostamiseen pienkemikaloinnin mahdollisuudet puhdistustehon parantamisessa Yhteistyön rakentumista eri intressitahojen kesken Vesiensuojelusta tulisi rakentua yhteiset vesiensuojelutalkoot, joilla Saarijärven reitin vesiensuojeluun liittyvät kysymykset ratkottaisiin yhteistuumin ja -voimin

15 KIITOS!

16 Strategia: turvetuotanto on vähäinen vesistöjen kiintoainekuormittaja Kiintoaineen huuhtoumat turv ta Suomessa (tonnia) Turvepeltojen Viljely: Turvetuotanto: Suometsätalouden kunnostusojitukset: Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus, Turvepeltojen viljely: 151 kg/ha/a Suometsätalous, kunnostusojitukset*: 93 Turvetuotanto: 60 * suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita. Yllä olevat luvut koskevat turvemaita. Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet. Turveteollisuusliitto arvioi, että turveteollisuuden osuus kaikista kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti.