KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

Transkriptio

1 KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU X M KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216

2

3 Sisältö 1 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Valumat Vedenlaatu Päästöt vesistöön Tehon tarkkailu LUPAMÄÄRÄYKSET VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vesistötarkkailun tulokset ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset vuonna 216 Liite 3 Vesistötarkkailutulokset vuonna 216 Pöyry Finland Oy Hanna Tirkkonen, DI Yhteystiedot Elektroniikkatie OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4 1 JOHDANTO Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/45/7./212, ) ja Kainuun ELY-keskus (838/ , ) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n (nyk. Kokkolan Energia) Puronnevan tarkkailu, jota kuitenkin tarkkailtiin vielä vuonna 213 erillisen ohjelman mukaan. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen valuma-alueella sijaitsevan Lamminnevan ja Multakaarronnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman mukaan ja ne myös raportoidaan erikseen. Pohjois-Pohjanmaalla toteutetaan lisäksi turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailussa oli vuonna 216 Kalajoen alueelta mukana Vapo Oy:n Vasamanneva. Tässä raportissa on esitetty Kanteleen Voima Oy:n, Kokkolan Energia Oy:n ja Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulokset. Ympärivuotinen ja kuntoonpanonaikainen tarkkailuaineisto on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217). Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuot) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 213) ja lisäksi alueella on yksittäisiä muiden turvetuottajien tarkkailuja. Tiedot Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätöksistä on esitetty taulukossa 1. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Tarkkailuohjelmassa esitetyn tarkkailun lisäksi vuonna 216 tarkkailtiin ympärivuotisesti Jouttenisennevaa, Vasamannevaa, Vittouvennevaa ja Rautamullansuota (Taulukko 1). Jouttenisenneva, Vittouvenneva ja Rautamullansuo kuuluivat Vapon omaan Tarkkailut 1 projektiin, näiden kohteiden tulokset eivät ole mukana taulukoiden keskiarvoissa, mutta tulokset on esitetty liitteessä 2. Vuonna 216 tarkkailukausi muutettiin kalenterivuodeksi, aiemmin hydrologisen vuoden sijaan. Tämän takia tässä raportin liitteessä 2 käsitellään marras-joulukuun 215 tulokset sekä kalenterivuoden 216 tulokset. 2

5 3 Taulukko 1 Kalajoen vesistöalueen tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 213) mukaiset turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat ja lupapäätöksissämäärätyt tarkkailut. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Vihreällä on merkitty ylimääräisessä (omaehtoisessa) tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Turvetuotantoalue Vesistö Lupapäätös Luvan tarkistus* Vapo Oy Hankilanneva (osa)** Jälkihoitotoimien vahvistaminen: PSAVI/68/4.8/212 Jouttenisenneva PSY 52/6/2, VHO, 8/47/3, Koivulanneva PSY 26/5/2, Tuotanto on päättynyt Vasamanneva PSY 122/8/2, VHO 9/529/3, Y Vittouvenneva(osa) PSAVI 23/11/1, Y Nurmesneva (osa)** PSAVI/156/4.8/212 JH*** Rautamullansuo PSY 94/7/2, Y Kanteleen Voima Oy (1 Lonkerinneva PSAVI 11/1/1, , PSAVI/142/4.8/211, Y (1 Osmalamminneva PSY 74/8/2, Y (1 Päällysneva PSY 114/8/2, (1 Tuppuraneva PSY 88/7/2, Kokkola Power Oy Puronneva PSY 16/9/2, PSAVI 126/12/1, Y 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 13 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, joka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomattavimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,5 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaamaan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,5 m, 2,8 m, 1,95 m ja 1,4 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstelyväli on 2,5 m, vedet ohjataan Kuonanjoen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle kilometrin päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan

6 4 Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1, m. Kalajanjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöstelyväli 1,5 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,5 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä. Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura 2 -suojelualueverkostoon. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 211). Kalajokeen kohdistuva ravinnekuormitus oli vuosina keskimäärin 86 tonnia fosforia ja tonnia typpeä. Fosforin luonnonhuuhtouma oli 19 tonnia ja typen luonnonhuuhtouma 856 tonnia. Suurin ravinnekuormittaja oli maatalous (73 tonnia fosforia ja 1 48 tonnia typpeä vuodessa) (Kuva 1). Fosforin osalta myös haja-asutus muodosti merkittävän kuormituslähteen (8 t/v). Pistekuormitus oli keskimäärin 1,7 tonnia fosforia ja 81 tonnia typpeä vuodessa. Pistekuormitukseksi lasketaan jätevedenpuhdistamoilta, teollisuudesta ja turvetuotannosta tuleva kuormitus (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille , osa 1). Vuonna 216 kunnostusojituksia suunniteltiin toteutettavaksi tai useamman vuoden hankkeita aloitettavaksi Kalajoen vesistöalueella noin 1233 ha:n hyötyalalla (noin 328 km). Lisäksi aiempia kunnostusojitushankkeita on suunnitelmien mukaan käynnissä noin 378 ha alalla. Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 216 oli 1297 ha. kok. P kok. N 18 % 1 % 2 % 7 % 3 % 69 % 4 % 5 % 1 % 4 % 2 % 3 % Maatalous Haja-asutus Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Metsätalous Hulevesi Laskeuma Kuva 1 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille , osa 1). Ekologinen tila

7 5 Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Erinomaisessa tilassa on luokitelluista vesistöistä ainoastaan Lohijoki ja hyvässä tilassa Settijärvi, Nurmesjärvi, Reisjärvi, Pitkäjärvi sekä muutama muu pieni järvi tai lampi (Kuva 2). Kalajoen keski- ja yläosa, Hautaperän tekojärvi ja Kalajanjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi vesistöiksi. Kalajoen valuma-alueella vesistöjen tilaa ovat heikentäneet ravinnekuormitus, peruskuivatukset sekä voimatalouteen ja tulvasuojeluun liittyvä vesirakentaminen. Rannikon läheisyydessä lisäksi myös happamista sulfaattimaista johtuva vesien happamuus alentaa vesistöjen ekologista tilaa. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille ). Kuva 2 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Sininen = erinomainen ekologinen tila, vihreä = hyvä tila, keltainen = tyydyttävä tila, oranssi = välttävä tila ja punainen = huono tila.

8 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 216 sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan lentokentän havaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadantatietojen perusteella. Ko. havaintopaikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan ( ) keskiarvoja. Elokuun 216 tietoja ei ollut saatavilla Ylivieskasta, joten elokuulle on käytetty Ruukin tietoja. Vuoden 216 keskilämpötila oli Ylivieskassa 3,6 ºC, mikä on 1, ºC enemmän kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Tammikuu 216 oli hyvin kylmä ja helmi-, touko- ja joulukuu olivat puolestaan lämpimiä pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kesä-elokuun keskilämpötila (14,4 ºC) oli samalla tasolla Ruukin vertailujakson keskiarvon (14,2 ºC) kanssa. Tarkkailukauden sadesumma Ylivieskassa oli 562 mm, mikä oli hieman suurempi kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo (541 mm). Helmi-, huhti-, heinä- ja elokuussa satoi yli kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna, kun taas lokakuussa satoi vain 18 % pitkän ajan keskiarvosta. 6 Kuva 3 Kuukausittaiset keskilämpötilat sekä sademäärät Ylivieskassa vuosina ja pitkänajan keskiarvona Ruukissa (Lähde: Ilmatieteen laitos). Elokuun 216 tietoja ei ollut saatavilla Ylivieskasta, joten elokuulle on käytetty Ruukin tietoja. Vuonna 216 Kalajoen keskivirtaama oli Niskakoskella (F = 3 65 km 2 ) 34 m 3 /s eli hieman suurempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo 3 m 3 /s. Kevään tulvahuippu oli kahdessa osassa huhtikuun alussa ja huhtikuun lopussa, mutta suurempia tai lähes yhtä suuria virtaamia mitattiin tarkkailuvuoden aikana myös heinä- ja elokuussa (Kuva 4). Tammi-maaliskuussa virtaamat olivat lähellä vertailujakson keskivirtaamaa kaikilla mittauspisteillä. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m 3 /s) vuonna 216 ja vertailujaksolla olivat seuraavat: Vuosi MQ (vuosi) 34,4 3,3 MQ (kesä-syys) 43,4 21,8 NQ (kesä-syys) 6,5 11,5 HQ (kesä-syys) 236, 4,4

9 7 m 3 /s 12 Kuonanjärvi Vuosi m 3 /s 25 Niskakoski Vuosi m 3 /s 12 Padinki Vuosi Kuva 4 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa vuonna 216 ja vertailujaksolla v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu ).

10 8 Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Vuonna 216 järven vedenkorkeus vaihteli tasolla +134,3 +135,74 m (N 43 ) (Kuva 5). W N43 +cm 136,5 Vuosi säännöstelyrajat 136, 135,5 135, 134,5 134, 133,5 133, 132, Kuva 5 Kuonanjärven vedenkorkeus (N 43 +cm) vuonna 216 ja jaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ) sekä nykyiset säännöstelyrajat. 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 216 turvesoita yhteensä 1297 hehtaaria mukaan lukien kaikki tuottajat (Pöyry Finland Oy 216). Kokonaispinta-alasta oli kuntoonpanossa 11 ha, tuotannossa 947 ha, tuotantokunnossa 146 ha ja 194 ha oli poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella useiden muiden tuottajien turvetuotantoalueita, mutta niitä ei raportoida tässä raportissa. Tähän raporttiin kuuluvien turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalueella on esitetty liitteessä 1 ja vuonna 216 luvan/tarkkailuohjelman mukaisessa päästötarkkailussa olleet suot on esitetty taulukossa 2. Vapo Oy:lla oli lisäksi omaehtoista tarkkailua kolmella kohteella (Jouttenisenneva, Rautamullansuo, Vittouvenneva). Näiden kohteiden tulokset esitetään vain liitteessä 2, eivätkä niiden tulokset ole mukana taulukoiden keskiarvoissa. Päästöjen laskentaan käytettävässä aineistossa ne ovat mukana siltä osin kuin ne täyttivät kriteerit (luotettavasti toiminut jatkuvatoiminen virtaamamittaus) (ks. luku 4.2.3). Vuonna 216 Vasamanneva kuului Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiseen tarkkailuun. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 88%:lla ja laskeutusaltaat 12 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta, mukaan lukien kaikki tuottajat.

11 Taulukko 2 Ympäristöluvan/tarkkailuohjelman mukaiset tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Huom. alue tely kesällä ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Lonkerinneva Kanteleen Voima pvk1 kyllä X Ympärivuotinen Osmalamminneva Kanteleen Voima pvk1 kyllä X Ympärivuotinen Vasamanneva Vapo pvk1 ei X Vuosikuormitustarkkailu PPO Jälkihoitovaihe Nurmesneva Vapo pvk kyllä 4.2 Tarkkailun tulokset Valumat Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena kaikilla muilla tarkkailussa olleilla alueilla paitsi jälkihoitovaiheen Nurmesnevalla. Kesäajan valumatiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Valumakeskiarvo 14,9 l/s km 2 oli melko Kalajoen alueella lähellä koko Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden valumaa 16,4 l/s km 2. Taulukko 3 Valumat Kalajoen tarkkailusoilla kesällä 216 (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq =ylivaluma). Suo Tarkkailu- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Ei Huom! piste valuma-alue tuotannossa ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km Tuotantovaihe Lonkerinneva pvk ,7 113 Osmalamminneva pvk ,3 64 Vasamanneva pvk1 57, , 8 x Keskiarvo (n=3) 14,9,7 85,8 Keskiarvo PPO pvk (n=74) 16,4 1,7 97,5 Jälkihoitovaihe Nurmesneva pvk 397, ,8 3,3 19 x vesistömallista Vedenlaatu Kalajoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Turvesoiden veden ph oli keskimäärin 6, ja vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja ravinteita (Taulukko 4). Veden ph oli alhaisin Lonkerinnevalla ja Osmalamminnevalla ja korkein Vasamannevalla. Kemiallinen hapenkulutus oli selvästi pienin Vasamannevalla. Fosforipitoisuudet vaihtelivat tuotantoalueiden välillä. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Vasamannevalla (ka. 23 ) ja suurimmat Lonkerinnevalla (ka. 54 ). Kokonaistyppipitoisuudet olivat kaikilla tuotantoalueilla rehevällä tasolla, suurimmat mitattiin Osmalamminnevalla (ka ). Rauta- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat tuotantoalueiden välillä. Vasamannevalla ja kiintoainepitoisuudet olivat pienimmät, kaikilla tarkkailusoilla kesän keskiarvo oli < 5 mg/l. Rautapitoisuudet olivat selvästi suurimmat Osmalamminnevalla.

12 1 Keskimäärin paras vedenlaatu mitattiin Vasamannevalla ja huonoin Osmalamminnevalla. Jälkihoitovaiheessa olleella Nurmesnevalla veden laatu oli keskimäärin samankaltainen kuin tuotantovaiheen soilla. Nurmesnevalla mitattiin kuitenkin selvästi suuremmat pitoisuudet fosforia kuin tuotantovaiheen soilla keskimäärin. Nurmesnevan alue on jo maa- ja metsätalouskäytössä. Vedenlaatu Kalajoen päästötarkkailussa olleilla turvetuotantoalueilla oli typpeä ja kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Taulukko 4 Tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 216 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Tuotantovaihe käsittely kpl mg/l mg/l Lonkerinneva pvk1 9 5, ,8 Osmalamminneva pvk1 9 5, , Vasamanneva pvk1 8 6, , ,1 Keskiarvo (n=3) 6, ,9 Keskiarvo PPO pvk (n=13) 6, ,6 Jälkihoitovaihe Nurmesneva pvk 5 6, , Päästöt vesistöön Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitukset laskettiin mitatun veden laadun ja virtaaman perusteella (Taulukko 5). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 ja kokonaistyppi 5. Tuotantovaiheen tarkkailusoista suurimmat ominaispäästöt mitattiin Osmalamminnevalla. Päästöt olivat selvästi pienimmät Vasamannevalla. Kalajoen turvetuottajien keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat kemiallista hapen kulutusta ja typpeä lukuun ottamatta pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Jälkihoitovaiheessa olleella Nurmesnevalla ominaispäästöt olivat kemiallista hapenkulutusta ja epäorgaanista typpeä lukuun ottamatta pienemmät kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla.

13 Taulukko 5 Tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä Kalajoen kaikkien turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 216 on esitetty taulukossa (Taulukko 7). Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 68 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1, kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 96 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,7 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 8 kg/d kiintoainet- Suo Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Tuotantovaihe Lonkerinneva pvk1 739,7,18 19,2 1, , Osmalamminneva pvk1 957,6,17 26,14 6, , Vasamanneva pvk1 318,2,5 13 2,26, , Keskiarvo (n=6) 538,4,1 16,66 2,3 3 51, Keskiarvo PPO pvk (n=77) 475,8,3 16,45 1, ,6 8,8 7 Jälkihoitovaihe Nurmesneva pvk 246,6 7,4 36,5 4, 3 vesistömallista Kalajoen vesistöalueen päästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa vuonna 216, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 6). Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 217). Taulukoiden (Taulukko 7 ja Taulukko 8) sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa päästötarkkailussa ollutta suota, J jälkihoitovaiheen tarkkailua ja E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla.

14 12 ta. Luvuissa on mukana muitakin turvetuottajia kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Vuositasolla turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a COD Mn, 38 kg/a fosforia, 8 38 kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 186 kg/a fosforia, 4798 kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Turvetuotannon vuosipäästöt olivat selvästi pienemmät kuin parina edellisvuotena. Luvuissa on mukana muitakin turvetuottajia kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia. (Pöyry Finland Oy 217)

15 13 Taulukko 7 Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 216. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Nurmesneva (osa) Vapo Oy J 29,7,9 4,3,6,5 3,5 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,2 51 7,7 6 K 8,1,2 1,2,,1,9 Koivulanneva Vapo Oy E,,,,,, Jouttenisenneva Vapo Oy K,,,,,, Jouttenisenneva Vapo Oy K 34,6 1, 5,9,5,5 5, Vasamanneva Vapo Oy K 17,1,7 1,3,1,5 1, Rautamullansuo Vapo Oy K 32,2 1,7 3,5,,9 1,9 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E 37,6 1,2 6,5,4,7 5,4 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy K 11,6 2,8 1,3,4 2, 8,8 Päällysneva Kanteleen Voima Oy E 19,3,6 3,5,2,3 2,9 Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy K 77,7 2, 6,8,4 1,3 5,4 Lamminneva Kanteleen Voima Oy E 69,12 2,3 12,3,8 1,2 1,3 Puronneva Kokkolan Energia Oy E 33,6 1,1 5,9,4,6 4,9 Vesistöalue yhteensä* , , , , * Luvuissa mukana muitakin kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia

16 Taulukko 8 Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tarkkailuvuonna 216 (Pöyry Finland Oy 216). 14 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Nurmesneva (osa) Vapo Oy J Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,2 51 7,7 6 K , , Koivulanneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy K Jouttenisenneva Vapo Oy K Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy K , , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy K , Päällysneva Kanteleen Voima Oy E , Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy K , Lamminneva Kanteleen Voima Oy E Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy E , Puronneva Kokkolan Energia Oy E Vesistöalue yhteensä* * Luvuissa mukana muitakin kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia

17 Tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin ottamalla näytteitä pintavalutuskentän yläpuolelta pintavalutuskentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin pintavalutuskentän yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tarkkailujen tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa (Taulukko 9 - Taulukko 11) ja tarkemmin liitteessä 2. Lonkerinnevan pintavalutuskenttä poisti hyvin typpeä, rautaa ja kiintoainetta (Taulukko 9). Sen sijaan fosforipitoisuudet nousivat kentällä. Veden ph lasku kentällä keskimäärin,5 yksikköä. Lupapäätöksen PSAVI/142/4.8/211 mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava lukien kiintoaineen osalta vuosikeskiarvona ilmaistuna 6 %:n puhdistusteho tai lähtevän veden kiintoainepitoisuuden on oltava enintään 6 mg/l. Molemmat lupaehdot saavutettiin, teho oli vuositasolla 78 % ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus 4, mg/l. Osmalamminnevan pintavalutuskenttä toimi pääasiassa kohtalaisesti ympäri vuoden (Taulukko 1), tosin keväällä (n=1) kentältä huuhtoutui nitraatti-nitriittityppeä lukuu ottamatta kaikkia mitattuja kuormitteita. Sulan maan aikana fosfori-, typpi-, rauta- ja kiintoainereduktio oli noin 2 5 %. Veden ph pysyi melko samana pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Vasamannevan pintavalutuskenttä toimi pääasiassa hyvin ympäri vuoden (Taulukko 11). Kenttä poisti rautaa ja kiintoainetta ympäri vuoden ja ravinteita keväästä loppu syksyyn. Veden ph pysyi samana tai nousi pintavalutuskentän yläpuolelta alapuolelle siirryttäessä. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) reduktio vaihteli jonkin verran negatiivisesta positiiviseen. Vasamannevan pintavalutuskentän toiminnalle on annettu ympäristöluvassa lupamääräyksiä, niitä on käsitelty kappaleessa 5.

18 Taulukko 9 Lonkerinnevan tehon tarkkailun tulokset 16 ph COD Mn mg/l Kok. P PO 4 -P Kok. N Lonkerinneva, pvk1 TALVI (n=2) pvk1yp 6, ,9 pvk1ap 5, ,1 Erotus ,8 Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 6, ,5 pvk1ap 6, ,4 Erotus ,1 Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,4 Erotus ,6 Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,8 Erotus ,2 Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,6 Erotus ,4 Teho % Taulukko 1 Osmalamminnevan tehon tarkkailun tulokset. ph COD Mn mg/l Osmalamminneva, pvk1 Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NO 2,3 -N NH 4 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l TALVI (n=1) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 5, , Erotus ,3 Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 5, , pvk1ap 6, Erotus Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 5, ,8 Erotus ,2 Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk1yp 6, pvk1ap 6, ,1 Erotus ,9 Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 6, ,2 Erotus ,1 Teho % Fe Kiintoaine mg/l

19 Taulukko 11 Vasamannevan tehon tarkkailun tulokset. ph Vasamanneva, pvk1 COD Mn mg/l Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N TALVI (n=2) pvk1yp 6,3 9, 15 6, ,2 pvk1ap 6, ,2 Erotus -9, -12-4, , Teho % KEVÄT (n=1) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 6, , ,2 Erotus ,1 Teho % KESÄ (n=5) pvk1yp 6, pvk1ap 6, , ,8 Erotus -1,4 18 7, Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk1yp 6, ,2 pvk1ap 6, , ,8 Erotus ,4 Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk1yp 6, ,3 pvk1ap 6, ,1 Erotus ,2 Teho % Fe Kiintoaine mg/l 17 5 LUPAMÄÄRÄYKSET Joillekin turvetuotantoalueille on määrätty lupapäätöksissä lupamääräyksiä veden laadulle tai vesienkäsittelyn toiminnalle (reduktiolle). Lonkerinneva Lonkerinnevan luvassa on määrätty kiintoaineelle raja-arvoksi 6 mg/l vuotuisena keskiarvona. Lupaehto saavutettiin vuonna 216. Pitoisuus rajaarvo, mg/l Pitoisuus mg/l 216 Kiintoaine 6 4,

20 Vasamanneva Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sulan maan aikana (kesä ja alkusyksy) kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo on muuna aikana (talvi ja kevät) 5 %. Sulan maan aikainen kiintoaineen teho oli 88 %, kokonaisfosforin 45 % ja kokonaistypen 39 %. Kiintoaineen ja typen kohdalla lupamääräys siis täyttyi. Fosforin kohdalla lupamääräys ei täyttynyt, mutta lähtevän veden laatu oli kuitenkin hyvä (vuosikeskiarvo 24 ja sulan maan aikana 22, ks. liite 2), eikä ELY-keskus edellytä tehostamistoimenpiteitä. Talven ja kevään tavoitearvoihin päästiin kiintoaineessa, muttei fosforissa. 18 Puhdistusteho sulan maan aikana vähintään % Puhdistusteho % 216 Kiintoaine 5 88 Kokonaisfosfori 5 45 Kokonaistyppi VESISTÖTARKKAILU 6.1 Tarkkailun toteutus Tarkkailuohjelmassa ei ole määritetty vesistötarkkailua vuodelle 216, joten vesistötarkkailua tehtiin vuonna 216 ainoastaan jälkihoitovaiheessa olleen Nurmesnevan alapuolella. Vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 216 maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa yhtä aikaa tai lähes yhtä aikaa päästötarkkailun näytteenoton kanssa. Näytteistä määritettiin happipitoisuus, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, rauta, kokonaisravinteet (kok.p ja kok.n), epäorgaaniset ravinteet (NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, PO 4 -P) ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ). Jos kiintoainepitoisuus oli yli 2 mg/l, näytteestä määritettiin myös kiintoaineen hehkutushäviö. Maaliskuun näytteestä jäi määrittämättä happi. Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. 6.2 Vesistötarkkailun tulokset ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Nurmesnevan kuivatusvedet johdetaan Nevaojaan, joka laskee Kuusaanjärveen (Kuva 6). Nevaojan vesi oli ruskeaa, rautapitoista ja runsasravinteista. Vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta jokaisella näytteenottokerralla. Nevaojan happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuusarvot olivat pieniä. Veden puskurikyky vaihteli tyydyttävästä erinomaiseen. Nurmesnevan kuivatusvesissä oli ravinteita (Kok.N ka. 1112, Kok. P ka. 91 ) ja happea kuluttavaa ainesta (ka. 35 mg/l) keskimäärin enemmän kuin Nevaojassa, mutta kuivatusvesien ph (6,6) oli hieman suurempi kuin Nevaojan veden ph (6,4).

21 19 Kuva 6 Nurmesnevan tarkkailupisteet. 6.3 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 12) on esitetty Kalajoen vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 7) laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alajuoksulla Niskakosken kohdalla kesällä vuonna 216. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kalajoen turvetuotannon laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat arvion perusteella pieniä (Taulukko 12). Kalajoen vedessä on melko paljon happea kuluttavaa ainesta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä. Taulukko 12 Arvio Kalajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Kalajoen alajuoksulla Niskakoskessa (F = 3 65 km 2 ) kesällä 216. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l Kalajoki, Niskakoski Kesän keskiarvo (brutto) 43,4,26,2,26 6,1 Kesän keskiarvo (netto) 43,4,21 -,18 4, Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille ). Turvetuotannon osuus Kalajoen ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan vähäinen. Vuositasolla Kalajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 38 kg/a fosforia ja 8 38 kg/a typpeä (Taulukko 8), mikä tarkoittaa fosforin osalta,4 % ja typen osalta,6 % Kalajoen kokonaiskuormituksesta (kts. kpl 2).

22 2 Vuonna 216 Kalajoen vesistöalueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutus 88 %:lla tuotantoalueista. Pintavalutus on lisääntynyt vesistöalueella samaan aikaan kun tuotannossa oleva pinta-ala on hieman pienentynyt. Uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi lisäämällä edelleen pintavalutuksen tai muun tehostetun vesienkäsittelymenetelmän ympärivuotista käyttöä. Lupakäsittelyssä otetaan huomioon vesistön happamoitumisriski.

23 7 YHTEENVETO Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 216 turvesoita yhteensä noin 1297 hehtaaria mukaan lukien kaikki tuottajat (Pöyry Finland Oy 216). Kokonaispinta-alasta oli kuntoonpanossa 11 ha, tuotannossa 947 ha, tuotantokunnossa 146 ha ja 194 ha oli poistunut tuotannosta. Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Energian Kalajoen tarkkailusoiden tulokset (pois lukien Lamminneva ja Multakaarronneva). Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 88%:lla ja laskeutusaltaat 12 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta, mukaan lukien kaikki Kalajoen vesistöalueen turvetuottajat. Vuonna 216 päästö- ja vesistötarkkailua tehtiin kaikilla tarkkailuohjelman piiriin kuuluvilla tuotannossa olevilla soilla. Ohjelmassa esitetyn tarkkailun lisäksi vuonna 216 tarkkailtiin ympärivuotisesti Jouttenisennevaa, Vasamannevaa, Vittouvennevaa ja Rautamullansuota. Jouttenisenneva, Vittouvenneva ja Rautamullansuo kuuluivat Vapon omaan Tarkkailut 1 projektiin, näiden kohteiden tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa, mutta tulokset on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Kalajoen tuotantosoiden kesän valumakeskiarvo 14,9 l/s km 2 oli melko lähellä koko Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden valumaa 16,4 l/s km 2. Vedenlaatu Kalajoen päästötarkkailussa olleilla turvetuotantoalueilla oli typpeä ja kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Kalajoen turvetuottajien keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat kemiallista hapen kulutusta ja typpeä lukuun ottamatta pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset bruttopäästöt (mukaan lukien kaikki tuottajat) olivat noin 68 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1, kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 96 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,7 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 8 kg/d kiintoainetta. Vuositasolla turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a COD Mn, 38 kg/a fosforia, 8 38 kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 186 kg/a fosforia, 4798 kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Turvetuotannon vuosipäästöt olivat selvästi pienemmät kuin parina edellisvuotena. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Lonkerinnevalla, Osmalamminnevalla ja Vasamannevalla. Lonkerinnevalla saavutettiin lupaehdot lähtevän veden kiintoaineen puhdistustehon ja pitoisuuden osalta. Vasamannevalla lupaehdot saavutettiin kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehon osalta mutta ei kokonaisfosforin osalta, lähtevän veden fosforipitoisuus oli kuitenkin hyvä. Vuonna 216 vesistötarkkailua tehtiin ainoastaan jälkihoitovaiheessa olleen Nurmesnevan alapuolella Nevaojassa. Nurmesnevan kuivatusvesissä oli ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta keskimäärin enemmän kuin Nevaojassa, mutta kuivatusvesien ph oli hieman suurempi kuin Nevaojan veden ph. 21

24 8 VIITTEET Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1: Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. < /%7BB1AA6E-442C-4541-BF3-6EB487F21D63%7D/1378> Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 2: Pintavesille esitettävät toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Luku 2: Eteläinen osa-alue (Kalajoki Temmesjoki). < 1AC7-47A3-9B4A-9CCAAC231284%7D/13724 > Pöyry Finland Oy Kalajoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (korjaus ). Oulu. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/

25 Vasamanneva Vapo Oy Koivulanneva Vapo Oy Hankilanneva (osa) Vapo Oy Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy Kalajoen vesistöalue Päällysneva Kanteleen Voima Oy Puronneva Kokkolan Energia Oy Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy Rautamullansuo Vapo Oy 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Nevaoja Ruhanperä p3, Ne Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy Jouttenisenneva Vapo Oy Nurmesneva (osa) Vapo Oy Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Tarkkailusuot merkitty punaisella Vesistötarkkailu Liite 1. Kalajoen vesistöalue

26 Liite 2 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Päästötarkkailutulokset Lonkerinneva pvk1 Osmalamminneva pvk1 Vasamanneva Nurmesneva Omaehtoiset tarkkailukohteet Liite 2.5 Liite 2.6 Liite 2.7 Jouttenisenneva pvk1 Rautamullansuo Vittouvenneva

27 Liite 2.1 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Lonkerinneva, pvk1 Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Kanteleen Voima Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Haapajärvi, Reisjärvi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Juurikkaoja-Levonperänkanava-Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi Koordinaatit: 76925, ,4 Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 123 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 25, ,5,24 28,9 11,6 4,11 3, pvk , , , 8, ,6,18 16,1 3,1 1,5 17, pvk ,4 4,1,1,2,3,1,2 1, 4 pvk , , , 1, ,8 9,3,1,3,7,2,4 2,1 5 pvk , , ,5 13, 549 5,2 26 1,9 28,1,2 2,2,4,87 4,2 5,2 6 pvk , , , 21, ,2 143,3 11, pvk , , , 2, ,9,2 38,6 1,48 18,9 36, pvk , , ,5 16, ,4 17, 29 9 pvk , , ,5 1, ,1 98 8,5 295,3,1 1,3,46,57 7,4 6,6 1 pvk , , , 1, , ,6 37,3 8,5 6,8 11 pvk , , , 9, , ,5 183,1,4 4,7,1,1 4,3 7, 12 pvk , , ,5 1,5 34 3,2 91 8,6 532,5 13, pvk , , ,5 17, ,4,46 4,8,19 2,99 54, pvk , , 1, , ,2 21, pvk , , 15, ,,29 35,8,7 5,25 59, pvk , , , 11, , , 31, pvk , , , ,5 13, , ,2,4 8,3,38,25 12, pvk , , , 7, , ,9 17,1 2,9 9,4 19 pvk , , , 12, , ,8 26,2,4 5,4,48,11 8, pvk , , , 8, ,1 63 5,7 132,2 5, pvk , , ,5 3,5 12, ,4,1 12,2,17 1,92 13, pvk , , ,5 3,5 12, ,1 35,,1 1,3,8,22 1,6 1,4 TALVI -16 keskiarvo 5, ,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,1 15,3,1 1,,19,35 1,8 2,8 keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d,1,5 1,9 KEVÄT keskiarvo 6, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,41,2 17 1,5 18, keskihajonta 1,2 1,2 57,7 1,3 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 5, ,67,18 19,2 1, keskihajonta ,8 Nettokuormitus g/ha d, ALKU- keskiarvo 5, ,3 ALKU- Bruttokuormitus g/ha d 2, ,9 152,16,4 5,2,48,11 8,8 18 SYKSY keskihajonta 4, 3,2 121,8 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,6 2,7 13 LOPPU- keskiarvo 5, ,6 LOPPU- Bruttokuormitus g/ha d, ,5 177,2,6 6,7,12 1,5 7,66 17 SYKSY keskihajonta,7 5,7, ,, 1,7 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,11 4,3 12 VUOSI -16keskiarvo 5, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 6, ,7 335,35,11 11,41 3,58 18,1 33 keskihajonta ,4 Nettokuormitus g/ha d,2 7,3 26 Lisätiedot: Ei virtaamaa, ei näytettä Pvk tulvinut kaivon kohdalta, tulvavedet johdettu putkella kaivoon, joten virtaama suurempi kuin v-aukon luku nollavirtaamajakso. Kuormitus laskettu näytteen pitoisuudella = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

28 Lonkerinneva, pvk l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d Kokonaistyppi kuormitus 216 pitoisuus 216,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 1, g/ha/d Kokonaisfosfori kuormitus 216 pitoisuus , 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 216 pitoisuus 216 Liite 2.1

29 Liite 2.1 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Lonkerinneva, pvk1 Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Kanteleen Voima Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Haapajärvi, Reisjärvi Vesistöalue: Kalajoki , ,4 Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Juurikkaoja-Levonperänkanava-Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp , , , pvk1 yp , , , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , pvk1 yp , Keskiarvo TALVI 6, ,9 TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, ,5 KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo ALKUSYKSY 6, ALKUSYKSY Keskiarvo LOPPUSYKSY 6, LOPPUSYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,6 2 pvk , ,2 3 pvk , ,1 4 pvk , ,1 5 pvk , ,4 6 pvk , ,9 7 pvk , ,8 8 pvk , ,3 9 pvk , , 1 pvk , , , 1 4 2,1 11 pvk , ,8 12 pvk , ,8 13 pvk , ,4 Keskiarvo TALVI 5, ,1 Keskiarvo KEVÄT 6, ,4 Keskiarvo KESÄ 5, ,4 Keskiarvo ALKUSYKSY 5, ,8 Keskiarvo LOPPUSYKSY 5, ,6 Lisätiedot: Pvk yp kiintoaineen hehkutushäviö 12 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuorimutus laskettu määritysrajalla.

30 Liite 2.1 Lonkerinneva, pvk1 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

31 Liite 2.2 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Osmalamminneva Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Kanteleen Voima Vesien käsittely: pvk 76774, ,1 Kunta: Sievi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Laskuoja-Vääräjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 114 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 18, , ,6, ,79 2, pvk , , , 26, , ,8, ,5 41, pvk ,,,2, pvk , , ,5 1,4,2, ,3,9 1,46 4, pvk ,,,, 6 pvk , , , 4,8 68, , pvk , , ,5 13, ,9 43,4 15,3,1,8,1, pvk , , , 31, , ,4 693,98 37, pvk , , , 5,3 68, ,,1 1,, pvk , , 1, , , pvk , , , 1, , ,2,6 5,3, pvk , , 11, , , pvk , , , 14, , ,6,2 2,2 4, pvk , , , 23, , , pvk , , , 18, , ,8,2 45,3 13, pvk , , ,5 29, , , pvk , , , 16, , ,6,2 29,3 13, pvk , , 12,5 61 6, , pvk , , ,5 14, 676 6, ,3,1 11,4 4, pvk , ,5 11, 549 5, ,2, 7,, pvk , , ,5 1, , ,4,3 12,4 5, pvk , , , 13, 745 7, ,3,2 12 1,2 5, 3 21 TALVI -16 keskiarvo 5, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d, 245 2,5 92,2,1,3 3,6,2 1,5 8,8 15 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,1 2,6 13 KEVÄT keskiarvo 5, ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,4 41,6,1 21,2,1,36 3,39 57 keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d,3 12,4 39 KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7 957,6,17 26,3,14 6,9 65,7 97 keskihajonta ,8 Nettokuormitus g/ha d,3 19,5 84 ALKU- keskiarvo 6, ,4 ALKU- Bruttokuormitus g/ha d 6, 724 7,4 262,2,12 8,1,41 4,51 37,5 51 SYKSY keskihajonta 7, 4, 1 1,5 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,1 4,9 44 LOPPU- keskiarvo 6, ,2 LOPPU- Bruttokuormitus g/ha d 6, ,1 268,3,2 11,8,8 5,3 42,9 42 SYKSY keskihajonta 4,9 3,5 3, ,4 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,1 7, 33 VUOSI keskiarvo 5, ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta , ,8 Nettokuormitus g/ha d,2 1,8 48 Lisätiedot: Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn vuoksi - vesipintojen ero n. 3 cm , ja nollavirtaamajaksot Ei virtaamaa, ei näytettä. Jaksolle laskettu kuormitus näytteen perusteella Ei virtaamaa, ei näytettä Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn takia Vesipintojen ero mittapadolla yli 3 cm. Voimakas virtaama, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkasti.

32 Osmalamminneva l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d Kokonaistyppi kuormitus 216 pitoisuus 216,,2,4,6,8 1, 1, g/ha/d Kokonaisfosfori kuormitus 216 pitoisuus , 2, 4, 6, 8, 1, 12, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 216 pitoisuus 216 Liite 2.2

33 Liite 2.2 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Osmalamminneva Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Kanteleen Voima Vesien käsittely: pvk Kunta: Sievi Vesistöalue: Kalajoki , ,1 Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Laskuoja-Vääräjoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kiintoa. Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hh. NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk yp , , pvk yp , , pvk yp , , pvk yp , , pvk yp , , pvk yp , pvk yp , pvk yp , pvk yp , , pvk yp , pvk yp , pvk yp , , Keskiarvo TALVI 6, ,3 TALVI Keskiarvo KEVÄT 5, , KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo ALKUSYKSY 6, ALKUSYKSY Keskiarvo LOPPUSYKSY 6, ,3 LOPPUSYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,9 2 pvk , pvk , , 4 pvk , ,5 5 pvk , ,8 6 pvk , ,8 7 pvk , ,3 8 pvk , ,7 9 pvk , ,4 1 pvk , ,1 11 pvk , ,9 12 pvk , ,5 13 Keskiarvo TALVI 5, , Keskiarvo KEVÄT 6, Keskiarvo KESÄ 5, ,8 Keskiarvo ALKUSYKSY 6, ,1 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6, ,2 Lisätiedot: ja ei virtaamaa

34 Liite 2.2 Osmalamminneva reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

35 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Vasamanneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Koordinaatit: Purkuvesistö: Vasamanoja-Pylväsoja-Kalajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 57,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 11, ,6, , pvk , , ,5 1, , ,6, , pvk ,4,,7,,,1,,,1,1 4 pvk pvk , , ,5 1, , ,5,2 28 7, pvk , , , 7, ,2 21 4,1 49,1,2 3,9 1,5 1, 8,8 6,3 7 pvk , , , 2, , pvk , , ,5 6, , ,4, ,8 5, pvk , , , 1, , , pvk , , 1 1, ,5 6,5 87 1, ,8 167,2,3 8,4 1,6,1 8,4 6,1 11 pvk , , ,5 2,6 28, ,3 137,1 5,5 6,9 12 pvk , , ,,9 1,2, 54 1,1 26,,,8,,,9 1,7 13 pvk ,,, 14 pvk , , , 8, , ,6, ,1, pvk , , , 2,4 39, ,5 312,3 9, pvk , , ,5 4,4 87 1,8 35 6,2 182,2,3 5,9,, pvk , , ,5 11, , pvk , , , 5,4 68 1, ,3,9 16 2,2, pvk , , ,5 2,9 12,2 98 2, 32, 1,2 3,4 2 pvk , , ,5 4, 28, ,8 153,2 5, pvk , , ,5 5,2 28, ,3 43,1,2 2,8 1,1,1 5,5 5,2 22 pvk ,1 4,,2 2,6 1,,1 5, 4,8 23 pvk , - 24 pvk , , , - 19, ,8 122,2,7 12 6,5,2 24 7,4 TALVI keskiarvo 6, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 3, , 81,1,5 7,4 2,3 2, keskihajonta 5,7 11 5, ,6 Nettokuormitus g/ha d, 5,2 5,6 KEVÄT keskiarvo 6, , ,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,1, ,8 5, keskihajonta 2,6 3, ,5 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2, ,2,5 13 2,3, keskihajonta 5,9 5,4, , Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 6, , , ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,9 57,1,2 2,9 1,1,1 5,5 6,7 keskihajonta 2,6 2,1 151,3 Nettokuormitus g/ha d, 1,2 3,3 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,1 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,9 92,1,6 9, 5,8,2 22 5,8 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, 3,8, VUOSI keskiarvo 6, , ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 3, ,3,5 14 3,1 1, keskihajonta 7,3 5,7 3, , Nettokuormitus g/ha d,1 9,7 17 Liite 4.14 Liite 2.3 Lisätiedot: Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus arvioitu otetun näytteen vedenlaadulla Virtaamamittauksessa häiriö , virtaamat arvioitu Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso vesistömallijärjestelmästä Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Tuotantoalue levossa 216 Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

36 Vasamanneva, pvk1 Liite 4.14 Liite 2.3 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 6, 5, 4, 3, Kiintoaine g/ha/d , , 4 2 1, Kuormitus 216 Pitoisuus Kokonaisfosfori g/ha/d 2, 22 Kokonaistyppi g/ha/d ,8 1, ,4 1,2 1,,8,6,4, , Kuormitus 216 Pitoisuus 216 Kuormitus 216 Pitoisuus 216

37 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Vasamanneva, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Koordinaatit: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp ,3 9, , pvk1yp ,3 8, , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , , Keskiarvo LOPPUSYKSY 215 6, ,7 LOPPUSYKSY Keskiarvo TALVI 6,3 9, 15 6, ,2 TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, ,3 KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, KESÄ Keskiarvo ALKUSYKSY 6, ,2 ALKUSYKSY Keskiarvo LOPPUSYKSY 6, ,3 LOPPUSYKSY Liite 2.3 Keskiarvo TALVI JA KEVÄT 6, ,5 TALVI JA KEVÄT Keskiarvo KESÄ JA ALKUSYKSY 6, KESÄ JA ALKUSYKSY Keskiarvo VUOSI 6, VUOSI Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,3 2 pvk , ,7 3 pvk , ,6 4 pvk , ,8 5 pvk , ,2 6 pvk , , 1 1,8 7 pvk , ,8 8 pvk , ,1 9 pvk , ,8 1 pvk , ,5 11 pvk , ,8 12 pvk , ,1 Keskiarvo LOPPUSYKSY 215 6, , Keskiarvo TALVI 6, ,2 Keskiarvo KEVÄT 6, , ,2 Keskiarvo KESÄ 6, , ,8 Keskiarvo ALKUSYKSY 6, , ,8 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6, ,1 Keskiarvo TALVI JA KEVÄT 6, ,2 Keskiarvo KESÄ JA ALKUSYKSY 6, , ,8 Keskiarvo VUOSI 6, , ,9 Lisätiedot: ja Ei ap-näytettä, ei käyntiä yp:lla Pvk:n tehon on oltava VHO:n päätöksen mukaan sulan maan aikana (kesä ja syksy) kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo on muuna aikana (talvi ja kevät) 5 %. Talvi ja kevät = talvi laskettu lähtien Kesä ja syksy = syksy saakka Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Vuositulokset laskettu alkaen

38 Liite 2.3 Vasamanneva, tehon tarkkailu reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

39 Liite 2.4 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Nurmesneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Pyhäjärvi, Kärsämäki Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Nevaoja-Kuusaanjärvi-Settijoki Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 397,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , ,5 8,6 3 2 pvk , , , ,6 6, pvk , , , ,4 5,9 3 4 pvk , , , ,8 7, pvk , , , ,7 8, pvk1 7 pvk1 8 pvk1 9 pvk1 1 pvk1 11 pvk1 12 pvk1,,,,,,,, 13 pvk1,,,, 14 pvk1,,,, 15 pvk1 16 pvk1 KESÄ keskiarvo 6, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1, ,8 246,6 #DIV/! 7,4 #DIV/! #DIV/! #DIV/! 36 keskihajonta ,3 Nettokuormitus g/ha d,5 4, 3 Lisätiedot: Ei virtaaman mittausta, virtaama arvioitu vesistömallista = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

40 Nurmesneva, pvk l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d Kokonaistyppi kuormitus pitoisuus,,1,2,3,4,5,6,7,8, g/ha/d Kokonaisfosfori kuormitus pitoisuus , 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus pitoisuus Liite 2.4

41 Liite 2.5 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Jouttenisenneva, pvk1 Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Haapajärvi, Pyhäjärvi Vesistöalue: 53.82, Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Mustapuro-Kuonanjärvi, Välioja-Kuonanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 211,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP jatkuva Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , 36, , ,8 1,2 48 1,65 6, pvk , , ,5 44, , ,3 1,9 6 7,29 4, pvk , 583 3,,,, 4 pvk , , ,5 24, , ,5,27 7 1,28, pvk , , , 4, 39, ,3,9 5,3, pvk , , ,5 43, , , pvk , , , 43, , ,5 1, ,84 8, pvk , , , 42, , , pvk , , ,5 1, , ,5,2 12,45, pvk , , ,7 8, , , pvk , , , 9, , ,2,8 3,4, pvk , , , 14, , , pvk , , , 12, 61,3 3, ,9,97 52,8 3, pvk , , , 13, 745 4, , pvk , , , 5, 68, ,2,12 3,1, pvk , , , 9, , , pvk , , , ,8 3,8 34, ,5,95 24,9 3, pvk , , , 1, , , pvk , , , 4,9 39, ,2,13 3,3, pvk , , , 13, , , pvk , , ,5 3,9 28, ,, ,29 3, pvk , , , 15, , ,4,28 8 1,7, TALVI -16 keskiarvo 6, ,2 TALVI -16 Bruttokuormitus g/ha d 3, ,5 175,2,1 3,6,3, keskihajonta 14, ,3 Nettokuormitus g/ha d,1, 11 KEVÄT keskiarvo 6,3 25, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 83, , ,4 1, ,84 8, keskihajonta 1, ,1 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2, , ,1,55 2,8 2, keskihajonta 5, ,9 Nettokuormitus g/ha d, ALKU- keskiarvo 6, ,5 ALKU- Bruttokuormitus g/ha d 2, ,4 158,3,13 4,4,3, SYKSY keskihajonta 4, 3 121,6 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,2,6 14 LOPPU- keskiarvo 6, ,9 LOPPU- Bruttokuormitus g/ha d 2, ,6 354,7,5 13,4 1,2 1, SYKSY keskihajonta 1, ,4 1,3 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,4 5,8 17 VUOSI -16keskiarvo 6, ,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,,5 17 1,1 2, keskihajonta 7, ,1 Nettokuormitus g/ha d,6 7,9 55 Lisätiedot: vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti veden pyörteilyn takia nollavirtaamajakso Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn takia Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn takia Ei virtausta, ei näytettä Virtaus kaivossa kova. Mittarin lukemassa ja mitatussa n. 9 cm ero. Kova virtaus voi vaikuttaa mittarin toimintaan virtaamamittari säädetty näyttämään oikein alkaen käytetty EHP:n virtaamatuloksia = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Jouttenisenneva on ollut levossa (ei tuotantoa) vuonna 216

42 Jouttenisenneva, pvk l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 53.83, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, g/ha/d Kokonaistyppi kuormitus 216 pitoisuus 216,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, g/ha/d Kokonaisfosfori kuormitus 216 pitoisuus 216, 5, 1, 15, 2, 25, 3,, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 216 pitoisuus 216 Liite 2.5

43 Liite 2.6 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Rautamullansuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Reisjärvi, Sievi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 68,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP jatkuva Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l FTU mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 2 pvk , ,6 4, , pvk , ,3 2, ,5 24, , pvk , , 2, , 1,2 1, , pvk , ,3 2, , 14, , , pvk , ,1 2, ,5 17, , , pvk , , ,5 14, , , pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 9 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 1 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 11 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 12 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 13 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 14 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 15 pvk2 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! TALVI keskiarvo, ##### 123 #DIV/! #DIV/! 5 2,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 6,1 #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! keskihajonta 2,2 4 ##### 355 #DIV/! #DIV/! 2 1, Nettokuormitus g/ha d #REF! #REF! #REF! KEVÄT keskiarvo 6, ,6 4,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 27, , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 7, ,7 2,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 2,6 1, ,2,1 Nettokuormitus g/ha d, ALKU- keskiarvo 7, ,2 ALKU- Bruttokuormitus g/ha d , SYKSY keskihajonta SYKSY Nettokuormitus g/ha d, 9,5 16 LOPPU- keskiarvo LOPPU- Bruttokuormitus g/ha d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! ###### #DIV/! ###### ####### ###### #DIV/! SYKSY keskihajonta #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! SYKSY Nettokuormitus g/ha d #DIV/! #DIV/! #DIV/! Lisätiedot: Ei virtaamaa, ei näytettä

44 Liite 2.6 Rautamullansuo, pvk2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, Kiintoaine g/ha/d ,5 2, 1,5 1,, , Kokonaisfosfori g/ha/d,8,7,6,5,4,3,2, Kokonaistyppi g/ha/d , kuormitus 216 pitoisuus kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

45 Liite 2.6 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Rautamullansuo, pvk2 teho Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Reisjärvi, Sievi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l FTU mg/l % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk2 yp , ,7 5, pvk2 yp , pvk2 yp , , pvk2 yp , , pvk2 yp , , pvk2 yp , , Keskiarvo TALVI, ##### 17 #DIV/! ##### 16 7,8 TALVI #DIV/! 3 #DIV/! #DIV/! Keskiarvo KEVÄT 6, ,7 5,4 KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, ,4 KESÄ Keskiarvo ALKUSYKSY 7, ,5 ALKUSYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,6 4,3 2 pvk , ,3 2,1 3 pvk , ,4 4 pvk , ,3 2,2 5 pvk , ,1 2,1 6 pvk , ,2 7 pvk2 8 9 Keskiarvo TALVI, ##### 1182 #DIV/! ##### 5 2,6 Keskiarvo KEVÄT 6, ,3 Keskiarvo KESÄ 7, ,2 Keskiarvo ALKUSYKSY 7, ,2 Lisätiedot:

46 Liite 2.6 Rautamullansuo, pvk2 teho reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

47 Liite 2.7 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 216 Kohde: Vittouvenneva, pvk1 Marras-joulukuun 215 tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Pyhäjärvi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: 16X1656 Purkuvesistö: Vittouvenoja-Kuonanjärvi Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 119,9 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 24, , ,4, ,89 1, pvk , , , 7, , ,5 67,1,2 3,,98, pvk ,,5, 17 1, 56,1,9,8,, pvk , , ,5,6, 11,1 6,,1,1,, pvk , , , 4,1 39, ,5 46,,1,7,, pvk , , ,5 12, , ,7 35, 1, 5 7 pvk , , , , ,4 54 1,4,48 28, 1,4 5, pvk , , , , , ,8 36, pvk , , ,5 9,1 34 3, ,2 99,2,6 3,6,5, pvk , , ,5 1,6 12,1 15 1, 34,3 1,1,, 3 11 pvk , , , 3,4 7, ,1,2 3,9,1, pvk , , ,5 2,3 12, ,1 2, 1 13 pvk , , , 5,4 18 1, ,1,3 3,2,1, pvk , , 3,5 39, ,2 6, pvk , , ,5 6, , ,,1,6,2, pvk , , , 17, , ,4 1, 4 17 pvk , , , 9, , ,2,9 5,6,23, pvk , , , 7, 18 1, ,1 1, pvk , , ,5 12, , ,2,6 4,1,94, pvk , , ,5 6, , ,1 1, pvk ,,8, ,2,1 4,8,939, pvk , , , 6, , ,1,3 2,1,413, TALVI -16 keskiarvo 6, ,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d,2 92,6,9 33,9,,,5,,2 7,8 2,6 keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d,,1 1,9 KEVÄT keskiarvo 6, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,6,5 13 1,4 5,6 92,3 19 keskihajonta 3, , Nettokuormitus g/ha d,4 6,5 96 KESÄ keskiarvo 6, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7 136,2, 4,, 8,1 19 keskihajonta 9,2 8,4 4, ,9 3, ,3 Nettokuormitus g/ha d,1 1,9 15 ALKU- keskiarvo 6, , ALKU- Bruttokuormitus g/ha d 1,8 39 3,8 65,7,1,1 2,2,1, 11,2 9,2 SYKSY keskihajonta 2,5 2,3 9,2,7 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,,5 6, LOPPU- keskiarvo 6, ,1 LOPPU- Bruttokuormitus g/ha d 1, ,1,1 3,4,7,1 8,3 8,3 SYKSY keskihajonta 2,8 2,8 198,1 SYKSY Nettokuormitus g/ha d, 1,5 4,3 VUOSI keskiarvo 6, ,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 3, ,2,1 3,7,3, keskihajonta ,1 Nettokuormitus g/ha d,1 1,7 17 Lisätiedot: Ei virtaamaa, ei näytettä Nollavirtaamajakso Ei virtaamaa, ei näytettä Vittouvenneva on ollut levossa (ei tuotantoa) vuonna 216 = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

48 Vittouvenneva, pvk l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d Kokonaistyppi kuormitus 216 pitoisuus 216,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 1,6 1,8 2, g/ha/d Kokonaisfosfori kuormitus 216 pitoisuus , 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 216 pitoisuus 216 Liite 2.7

49 1 Kalajoen turvetarkkailu, Kalajoki turve vesistö Kalajoki turve vesistö Havaintopaikka Tunnus Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] Näytteen ottaja Lisätiedot Nevaoja Ruhanperä p3 Ne ,3,6,4,1 Antti Lumiaho Nevaoja Ruhanperä p3 Ne ,3,6 Toni Lumiaho Nevaoja Ruhanperä p3 Ne ,3,5 Toni Lumiaho Nevaoja Ruhanperä p3 Ne ,3,9 Antti Lumiaho Havaintopaikka Otto pvm. Alkusyvyys Loppusyvyys Lämpötila O 2 O 2 kyll% ph Alkaliniteetti Sähk.joht. Väri COD Mn Kiintoaine Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 +NO 3 -N Fe m m C mg/l % mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l mg/l Ne ,3,3 NA NA 6,9,51 6, , Ne ,3 7,7 9,5 8 6,3,14 2, , Ne ,3 14,3 8, 78 6,5,13 2, , Ne ,45 15, 7,8 77 6,2,93 2, , Lisätiedot: Tulosten lähde: Nablabs Keskiarvo,34 9,33 8,4 78 6,4,218 3, , Mediaani,3 11, 8, 78 6,4,135 2, , Minimi,3,3 7,8 77 6,2,93 2, , Maksimi,45 15, 9,5 8 6,9,51 6, ,