VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella

2

3 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2016 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Forssa Letonsuo (Forssa) Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Hattula Väärälammensuo (Hattula) Heinola Laviassuo (Heinola) Hollola Hirvisuo (Hollola) Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Tammela Koivansuo (Tammela) Okssuo (Tammela) Rinnansuo (Tammela) Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Varsansuo (Ypäjä) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2016

4 2 Pöyry Finland Oy Mikko Tolkkinen, FT Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Jorma Keränen, FM Antti Leskelä, FM Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Pia Vesisenaho Jarmo Sillanpää Mikko Tolkkinen Jorma Keränen Antti Leskelä puh , puh , puh , puh , puh ,

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Hämeen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Hämeen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2016 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELYkeskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien ole raportoitu Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2016 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli kahdeksatta kertaa hydrologinen vuosi vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasivat Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat vastanneet Masinotek Oy, Metso Oyj ja EHP-Tekniikka Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella, joten turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2016 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. 2.1 Lämpötila Vuoden 2016 keskilämpötila oli Jokioisilla 5,3 o C ja Lahdessa 5,1 o C, jotka olivat 0,6 0,7 astetta vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia. Vuoden 2016 kuukausikeskilämpötilat olivat lähes identtiset molemmilla havaintopaikoilla. Tammikuu 2016 oli selkeästi tavanomaista kylmempi ja kevät leudompi (kuvat 1 2). Kesä 2016 oli lämpötiloiltaan vertailujakson tasoa. Syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja loppusyksy hieman viileämpi. Joulukuu 2016 oli varsin leuto. Heinäkuu oli 3

6 vuoden lämpimin kuukausi sekä Jokiosissa että Lahdessa. Lahdessa heinäkuun 2016 keskilämpötila oli 16,8 ja Jokioisissa 16,1 astetta (Kuva 1, Kuva 2). 4 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelu Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelu Lahdessa vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Vuonna 2016 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä eli samaan aikaan kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteen laitos 2017). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 2.2 Sadanta Vuonna 2016 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson keskiarvoa (627 mm) selvästi vähemmän (536 mm) ja myös Lahdessa satoi vuonna 2016 keskimääräistä (636 mm) vähemmän (553 mm). Turvetuotantokaudella Jokioisissa vain kesäkuu 2016 oli hieman tavanomaista sateisempi, mutta Lahdessa myös heinäkuu (kuvat 3 4). Vä-

7 häsateisin kuukausi 2016 oli maaliskuu sekä Lahdessa että Jokiosilla. Vuoden 2016 sateisin kuukausi oli Lahdessa heinäkuu (82 mm) ja Jokioisilla kesäkuu (74 mm) (Kuva 3, Kuva 4). 5 Kuva 3. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Kuva 4. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Lahdessa vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Lumitilanne Jokioisissa ja Lahdessa lumensyvyydet olivat talvella tavanomaista tasoa vähäisemmät (Kuva 5). Enimmillään lunta oli maaliskuun 15 päivä Lahdessa 21 cm ja Jokioisissa 12 cm.

8 6 Kuva 5. Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla vuosina TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Osa ominaiskuormitussoista oli tilapäisesti levossa, eli niillä ei ollut tuotantoa vuonna Levossa olevat suot on raportissa rinnastettu tuotantovaiheen soihin, sillä tuotannossa ja tilapäisesti levossa olevien alueiden välillä ei havaittu merkittävää eroa vedenlaadussa ja ominaiskuormituksissa. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa oli vuonna 2016 Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 11 tuotantoaluetta. Tuotantoalueiden vuosikuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 46).

9 7 3.2 Forssa Letonsuo (Forssa) Yleistiedot Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa (ESAVI/204/04.08/2011). Ympäristöluvan ja sen muutoksen (ESAVI/161/04.08/2013) mukaisesti Letonsuolla otettiin vuonna 2014 käyttöön ympärivuotinen ruuvisyötteinen kemikalointi. Letonsuon tuotantoalueen ojitus aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Vuonna 2016 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 51 kpl. Taulukko 1 Letonsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa Tuotannosta valuma-alue poistunut ha ha ha KEM1 YP Koijoen yläosan a KEM1 Kemiallinen Koijoen yläosan a 36,4 29,6 5,7 Letonsuo yhteensä 36,4 29,6 5,7 TARKKAILUTULOKSET Virtaama ja valunta Virtaamia mitattiin jatkuvatoimisesti kemikaloinnin jälkeisellä tarkkailupisteellä. Vuoden lopulla mittauksessa oli ongelmia ja jaksolla on käytetty alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kesällä valumat olivat pieniä tai niitä ei ollut lainkaan, lukuun ottamatta lyhyitä sateista johtuneita valumapiikkejä. Useiden näytteenottokertojen aikana alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut lainkaan virtaamaa. Valumat olivat suuret marras-joulukuussa, helmikuun alussa ja kevättulvan aikaan maalishuhtikuun ja huhti-toukokuun vaihteessa. Vertailuarvoina olivat lähialueen ominaiskuormitussoiden (alue D) keskivalumat samalle ajanjaksolle (Kuva 6). Kuva 6. Letonsuon tarkkailupisteen KEM1 valuma ja näytteenoton ajankohdat Jaksolla valuma on korvattu alueen B keskivalumilla. Vedenlaatu ja puhdistusteho Edellisvuoden tavoin Letonsuolta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,6). Alapuolisen pisteen kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 2). Orgaanista hapenkulutusta epäsuorasti kuvaava COD Mn -arvo oli keskimääräistä pienempi ja jäi alle luonnontilaisen suon taustapitoisuutena käytetyn arvon (32 mg O 2 /l).

10 8 Taulukko 2 Letonsuon KEM1 keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 KEM 1 n = 20 5,4 3, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Kemikalointi (n=1) 6,4 4, Lupavaateet Letonsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulanmaanaikaiset reduktiovaatimukset: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi 30 % ja kokonaisfosfori sekä COD Mn 60 %. Muuna aikana reduktioille on tavoiterajat: kiintoaine 30 %, kokonaisfosfori 40 % ja COD Mn 50 %. Sulanmaan aikaiset reduktiovaateet toteutuivat ravinteiden ja COD Mn osalta. Kiintoaineen puhdistusteho (39 %) jäi vaadittua heikommaksi. Muuna aikana tavoitearvot saavutettiin ainoastaan kiintoaineen osalta (37 %). Kuormitus Letonsuon vuosikuormitus on arvioitu kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä virtaamien perusteella. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli moninkertainen ominaiskuormitussoiden keskitasoon nähden (Taulukko 3). Kiintoaineen kuormitus on ollut suurta myös edellisvuosina. Myös kokonaistypen ja -fosforin brutto-ominaiskuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Suuri kuormitus johtuu korkeista lähtevän veden pitoisuuksista. Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Taulukko 3 Letonsuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 KEM , ,93-23 Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98 Taulukko 4 Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Koijoen yläosan a KEM Letonsuo yhteensä

11 9 Kohde: Letonsuo KEM1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kemiallinen Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 29,6 ha Kunta: Forssa Vesistöalue: Koijoen yläosan a valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Letonoja-Koijoki Alapuoli 36,4 ha Valmistelussa: 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa Yläpuoli 0,0 ha Poistunut 5,7 ha vko Näytteenotto- ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P Yhteensä 35,3 ha Kuormitus- päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N jakso valuma Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg Pt/l mg/l O2 pvm l/s km , ,7 3, ,3 15, , ,3 4, ,5 8, , ,9 5, ,8 5, , , ,7 6, ,0 7, ,4 3, , ,7 5, , ,0 6, , , , ,5 5, ,4 6, ,1 3, , ,5 5, , ,7 3, , ,5 5, ,0 5, ,8 3, , ,4 5, ,0 8, ,7 4, , ,3 3, , , ,5 3, , , ,1 3,2 19 5, , , ,4 3,1 52 7, , , , , , ,0 3,3 49 8, , , ,7 3, ,7 9, , ,1 3,1 48 6, , , , ,6 3, , , ,5 3, , , , , , ,4 3, , , , , , , , , (n= 20) 5,4 3, , , (n= 18) 5,1 3, , (n= 7) 5,4 3, , (n= 0) *Omavalvontanäytteet: LISÄHUOMIOT: ap ei virtaamaa 2.11, 19.1, 13.9, 10.10, PO4-P Rauta Väri CODMn Jakson

12 10

13 Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Yleistiedot Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös Alueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Vuonna 2016 Jaakkolansuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 28 päivää. Jaakkolansuon vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä (Taulukko 5). Taulukko 5 Jaakkolansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa Tuotannosta valuma-alue poistunut ha ha ha PVK1 YP Joutsjärven - Tainionvirran a 63,9 PVK1 Pintavalutus Joutsjärven - Tainionvirran a 72,2 56,1 0,7 Jaakkolansuo yhteensä 72,2 56,1 0,7 TARKKAILUTULOKSET Virtaama ja valunta Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mittausvirheen vuoksi jaksoilla , ja pintavalutuskentän mittausdata on korvattu alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumalla (Kuva 7). Vuonna 2016 keskimääräinen virtaama oli 20,3 l/s ja valuma 28,2 l/s km 2. Valumat olivat suuret marras-joulukuussa sekä kevättulvan aikaan maaliskuun lopulta alkaen. Kesän ja alkusyksyn valumat olivat pieniä. Kuva 7 Jaakkolansuon tarkkailupisteen PVK1 valumat ja näytteenoton ajankohdat Vedenlaatu ja puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä mitattiin maaliskuussa ja huhtikuun alussa korkeita kiintoainepitoisuuksia. Keskimääräiset pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 6).

14 12 Taulukko 6 Jaakkolansuon vesienkäsittelyrakenteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 PVK 1 n = 25 6,2 6,1 16,9 7, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Pintavalutus (n=44) 5,5 5,5 14 4, Lupavaateet Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat reduktiovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Hydrologisena vuonna 2016 pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta 59 %, fosforia 33 % ja typpeä 20 %. Kenttä saavutti kiintoaineen ja kokonaistypen reduktiovaatimukset, mutta kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuusreduktio oli vaadetta heikompi. Kuormitus Jaakkolansuon vuosikuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kiintoaineen ja typen bruttoominaiskuormitus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta brutto-ominaiskuormitus oli keskimääräistä pienempää (Taulukko 7). Ravinnekuormitukset ja kemiallinen hapenkulutus kasvoivat hieman edellisvuodesta (Kuva 8). Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Taulukko 7 Jaakkolansuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 PVK , ,7 0,06-137,3 Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98 Taulukko 8 Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Joutsjärven - Tainionvirran a PVK , , Jaakkolansuo yhteensä , ,

15 13 Kuva 8 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot

16 14 Kohde: Jaakkolansuo PVK1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Pintavalutus Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 56,1 ha Kunta: Hartola Vesistöalue: Joutsjärven - Tainionvirran a valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Jääsjärvi Alapuoli 72,2 ha Valmistelussa 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa. Yläpuoli 63,9 ha Poistunut 0,7 ha vko Näytteenotto- Yhteensä 56,8 ha Kuormitus- päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N johtavuus jakso valuma Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l O2 pvm l/s km ,6 6,2 4,8 1, , , ,4 6,1 9,1 1, , ,1 0, , ,7 5,9 5,0 1, , ,2 5,8 4,8 1, , , ,5 6,8 16 6, , , , , ,3 6, ,5 8, ,6 6, , ,5 5, ,5 5, , , ,7 5, , ,4 2,8 7, , ,0 6,1 33 6,3 8, , , ,3 6,0 40 2, ,0 1, , ,5 6,1 14 1, , ,1 5,7 10 2, ,6 0, , ,5 5,7 11 2, , , ,9 6, ,4 4,1 8, , ,2 6,4 6,4 6, , , ,9 6,0 20 4,0 7, , ,0 6,5 7, ,9 3, , ,4 6,4 18 7, , ,0 6,5 13 6, , ,2 6,7 13 4, ,8 2, , ,1 6,6 8,5 3, ,5 2, , ,0 6,6 10 2, , ,3 6,7 9,2 2, ,5 1, , ,0 6,4 5,3 1, , ,9 6,5 7,6 2, , (n= 25) 6,2 6,1 17 7, ,7 2, , (n= 26) 6,1 5,2 29 7, , (n= 27) 5,7 5, , (n= 27) 5,6 4, ,0 *Omavalvontanäytteet: LISÄHUOMIOT: ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P ap ei virtaamaa 13.1, 7.3 PO4-P Rauta Sähkön- CODMn Jakson

17 15

18 Hattula Väärälammensuo (Hattula) Yleistiedot Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto Vuonna 2016 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 53 tuotantopäivää. Väärälammensuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja kosteikolla (Taulukko 9). Taulukko 9 Väärälammensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa Tuotannosta valuma-alue poistunut ha ha ha PVK1 YP Renkajoen yläosan va 88,5 PVK1 Pintavalutus Renkajoen yläosan va 90,7 68,6 7,0 KOS1 YP Renkajoen yläosan va 104,6 KOS1 Kosteikko Renkajoen yläosan va 108,3 41,5 7,7 Väärälammensuo yhteensä 199,0 110,1 14,7 TARKKAILUTULOKSET Virtaama ja valunta Virtaamia mitattiin jatkuvatoimisesti pintavalutuskentän 1 alapuolisella tarkkailupisteellä. Mittausvirheen vuoksi jakso on korvattu alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumilla. Valumat olivat suuret marras-joulukuussa sekä kevättulvan aikaan maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Myös tammi-helmikuun vaihteessa mitattiin korkeita valumapiikkejä vesien lähdettyä liikkeelle pakkasjakson jälkeen. Kesän ja syksyn 2016 valumat olivat melko pieniä. Vertailuarvoina lähialueen ominaiskuormitussoiden (alue B) keskivalumat samalle ajanjaksolle (Kuva 9). Kuva 9 Väärälammensuon tarkkailupisteen PVK1 valumat ja näytteenoton ajankohdat

19 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat sekä kiintoaineen että ravinteiden osalta pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kosteikolta lähtevän veden pitoisuudet olivat pienemmät tai samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. COD Mn -arvot jäivät vuositasolla alle luonnontilaisen suon taustapitoisuutena käytetyn arvon (32 mg O 2 /l). Vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 10 Väärälammensuon vesienkäsittelyrakenteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 PVK1 n = 28 6,5 6,5 28 4, KOS1 n = 8 6,4 6,8 12 6, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Pintavalutus (n=44) 5,5 5,5 14 4, Kosteikko (n=18) 5,5 5,8 26 9, ,6 Kuormitus Kosteikon ja pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuolisilta tarkkailupisteiltä mitattuja pitoisuuksia sekä pintavalutuskentän 1 valumia. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli molemmilla rakenteilla samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi keskitasoa pienemmät (Taulukko 11). Kosteikon ominaiskuormitukset laskivat edellisvuodesta, ollen kuitenkin suuremmat kuin vuosina (Kuva 10). Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus koostuu kosteikon ja pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 12). Väärälammensuon pintavalutuskentällä oli lyhyt ohivirtaamatilanne , jonka kuormitus on mukana kokonaiskuormituslaskennassa. Taulukko 11 Väärälammensuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 PVK , , KOS , , Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98

20 18 Taulukko 12 Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Renkajoen yläosan va PVK , , KOS , , Väärälammensuo yhteensä , Kuva 10 Väärälammensuon kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot

21 19 Kohde: Väärälammensuo PVK1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Pintavalutus Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 68,6 ha Kunta: Hattula Vesistöalue: Renkajoen yläosan va valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Veittijärvi-Renkajoki Alapuoli 90,7 ha Valmistelussa: 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa Yläpuoli 88,5 ha Poistunut 7,0 ha vko Näytteenotto- Yhteensä 75,6 ha Kuormitus- päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N jakso valuma Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 pvm l/s km ,6 6,6 6,7 1, , ,6 6,8 5,2 3, ,3 2, , ,9 6,4 3,8 2, , ,5 6,4 4,4 2, , ,5 6,3 9,0 3, ,0 5, , ,5 6, , , ,5 6,5 3,7 2, ,1 2, , ,6 6,8 5,9 2, ,2 2, , ,3 6, , ,3 6, , ,1 2, , ,5 6,4 5,5 2, , ,6 6,4 6,0 2, ,3 2, , ,3 6,6 37 2, , ,5 6,3 7,2 2, ,1 1, , ,7 6,3 12 2, , ,8 6,7 11 1, ,8 2, , ,9 6,7 11 3, , , ,6 6,6 9,2 2, , * 6,6 3, <2 2, , ,8 6,7 9,0 4, ,8 4, , ,6 6,7 11 5, , ,9 6,7 14 8, , ,7 6,8 7,5 5, ,7 6, , ,7 6,7 10 6, , ,7 6,7 12 4, , ,7 6,6 14 6, ,5 5, , ,7 6,6 6,3 2, , ,4 6, , , (n= 28) 6,5 6,5 28 4,9 50 9, ,7 3, , (n= 29) 6,6 6,6 8,7 4, , (n= 29) 6,5 6,4 31 4, , (n= 23) 6,4 6,2 17 4, *Omavalvontanäytteet: * LISÄHUOMIOT: ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P PO4-P Rauta CODMn Jakson

22 20

23 21 Kohde: Väärälammensuo KOS1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kosteikko Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 41,5 ha Kunta: Hattula Vesistöalue: Renkajoen yläosan va valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Veittijärvi-Renkajoki Alapuoli 108,3 ha Valmistelussa: 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa Yläpuoli 104,6 ha Poistunut 7,7 ha vko Näytteenotto- Yhteensä 49,2 ha Kuormitus- päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N jakso valuma Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 pvm l/s km ,0 6,7 3,8 4, , ,3 6, , ,6 6, , ,9 7,5 16 4, , * 7,1 5, <2 3, , ,7 7,2 16 3, , ,5 7,1 8,1 6, , ,5 7,3 8,3 2, , (n= 8) 2015 (n= 7) 6,4 6,8 12 6, ,0 3, ,9 6,6 6,7 11 4, , (n= 9) 6,4 6,6 6,1 4, , (n= 3) 6,6 5, ,3 *Omavalvontanäytteet: * LISÄHUOMIOT: ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P yp 3.3 ei virtaamaa PO4-P Rauta CODMn Jakson

24 22

25 Heinola Laviassuo (Heinola) Yleistiedot Laviassuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 06/0259/3). Laviassuon tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto vuonna Vuonna 2016 tuotanto alkoi ja loppui Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 26 kpl. Taulukko 13 Laviassuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa Tuotannosta valuma-alue poistunut ha ha ha KK1 YP Myllyojan va 59,1 KK1 Kasvillisuuskenttä Myllyojan va 62,6 43,2 10,7 Kairinneva yhteensä 62,6 43,2 10,7 TARKKAILUTULOKSET Virtaama ja valunta Virtaamia mitattiin jatkuvatoimisesti kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Laviassuon tarkkailupisteellä valumat olivat suuria marras-joulukuussa sekä kevättulvan aikana maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Lisäksi helmikuussa oli yksi suuri virtaamapiikki. Vertailuarvoina lähialueen ominaiskuormitussoiden (alue D) keskivalumat samalle ajanjaksolle (Kuva 11). Jakson valumat on korvattu alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumalla mittausdatan puuttumisen vuoksi. Kasvillisuuskentän keskivaluma hydrologisena vuonna 2016 oli 24,6 l/s km 2. Kuva 11 Laviassuon tarkkailupisteen KK1 valuma ja näytteenoton ajankohdat Vedenlaatu ja puhdistusteho Laviassuon kasvillisuuskentältä 1 purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat hydrologisena vuonna 2016 korkeammat kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat selvästi pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja jäivät vuositasolla alle luonnontilainen suon taustapitoisuutena käytetyn arvon (32

26 mgo 2 /l). Kokonaisfosforin pitoisuudet kasvoivat selvästi kasvillisuuskentällä (Taulukko 14). 24 Taulukko 14 Laviassuon vesienkäsittelyrakenteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 KK 1 n = 27 5,6 5,4 10 8, ,2 9,7-35 Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Kasvillisuuskenttä (n=2) 5,8 6,3 17 6, ,1 Kuormitus COD Mn Laviassuon kasvillisuuskentän kuormitus on arvioitu käyttäen alapuolisen tarkkailupisteen vedenlaatutuloksia sekä jatkuvatoimisesti mitattuja virtaamia. Kiintoaineen ja ravinteiden osalta brutto-ominaiskuormitus oli huomattavasti suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 15). Suuret ominaiskuormitukset johtuvat sekä suurista valumista että kasvillisuuskentältä lähtevän veden keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista. Kemiallinen hapenkulutus oli pientä. Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 16). Taulukko 15 Laviassuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 KK , ,2-466 Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98 Taulukko 16 Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Myllyojan va KK Laviassuo yhteensä

27 25 Kohde: Laviassuo KK1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kasvillisuuskenttä Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 43,2 ha Kunta: Heinola Vesistöalue: Myllyojan va valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Lemmonjoki- Ruotsalainen Alapuoli 62,6 ha Valmistelussa 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa Yläpuoli 59,1 ha Poistunut 10,7 ha vko Näytteenotto- ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P PO4-P Rauta Sameus Sähkön- Sulfaatti Kloridi CODMn Yhteensä 53,9 ha Kuormitus- päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N johtavuus jakso valuma Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FTU ms/m mg/l mg/l mg/l O2 pvm l/s km ,6 6,3 7, ,2 7,5 2, , ,3 6, ,3 1, ,0 7, , ,4 6,3 10 1, ,7 3, , ,5 5,7 8, ,9 4,0 11 8, , ,7 6,4 4,6 6, , ,2 13 3, , ,6 6,3 6,0 4, ,3 9,3 5,4 5, , ,6 6,4 5,8 2, ,1 2, ,3 7,9 6,2 5, , ,7 6,6 3,9 3, ,8 1, ,5 8,2 6,8 7, , ,6 6,0 12 6, ,5 5, ,5 0,9 7,6 5, , ,2 5,8 14 6, ,2 2, ,4 2,8 8,0 6, , ,2 6, ,4 4,0 8, , ,2 6,0 16 6, ,1 3, ,6 7,4 9,1 8, , ,0 5,9 19 5, ,9 6,0 10 6, , ,0 4, ,3 3, ,4 3, , ,5 4, ,2 5, , ,8 6,3 8, ,1 1, ,7 7,7 7, , ,5 6,7 11 6, ,4 8,0 6, , ,5 6,2 22 5, ,2 6,8 11 8, , ,8 6,6 20 5, ,3 4, ,1 7,4 6, , ,4 4, ,3 7,5 7,8 5, , ,5 6,6 9, ,9 7,6 6, , ,1 6,5 12 6, ,2 2, ,4 7,3 4,6 8, , ,0 6,4 7,8 5, ,0 2, ,1 7,0 3,5 7, , ,2 6,1 7,6 3, ,2 7,2 3,6 4, , ,4 5,9 6,1 3, , ,2 1, ,3 8,4 2,3 3, , ,5 5,8 6,4 6, ,0 10 2,6 3, , ,5 6,2 6, ,0 8,4 2,7 4, , (n= 27) 2015 (n= 26) 2014 (n= 3) 2013 (n= 0) 5,6 5,4 10 8, ,0 3, ,5 6,8 7,2 9,7 24,6 6,6 5,9 7,8 7, , ,4 5,3 6,3 13 9, ,4 Jakson

28 26

29 Hollola Hirvisuo (Hollola) Yleistiedot Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty ). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin vuonna 2009 (päätös ISY 29/09/1, ). Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto Vuonna 2016 Hirvisuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 16 päivää. Elokuussa 2014 Hirvisuolla aloitettiin vesien kemiallinen käsittely pienkemikalointilaitoksella. Taulukko 17 Hirvisuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Hirvisuon tuotantoalueen vuosikuormitus on arvioitu kemikalointiaseman alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta ominaiskuormitukset olivat selvästi keskimääräistä pie- Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa valuma-alue ha ha KEM1 YP Hahmajoen va 29,7 KEM1 Kemikalointi Hahmajoen va 29,7 27,1 Hirvisuo yhteensä 29,7 27,1 TARKKAILUTULOKSET Vedenlaatu ja puhdistusteho Kemikaloinnista lähtevän veden fosforipitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat erittäin pieniä ja jäivät vuositasolla alle luonnontilaisen suon taustapitoisuuksina käytettyjen arvojen (Kok.P 20 µg/l, COD Mn 32 mgo 2 /l). Typpipitoisuuksissa oli suurta näytekohtaista vaihtelua, mutta keskimäärin pitoisuus oli tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempi. Kiintoainepitoisuus oli vuositasolla ominaiskuormitussoiden keskitasoa korkeampi. Puhdistustehot olivat hyvät ravinteiden ja COD Mn osalta. Kemikalointiasemalta lähtevä vesi oli hapanta (Taulukko 18). Taulukko 18 Hirvisuon vesienkäsittelyrakenteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 KEM 1 n = 11 4,3 3,1 23 8, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Kemikalointi (n=1) 6,4 4, , Virtaama ja kuormitus COD Mn

30 nemmät, johtuen lähtevän veden alhaisista pitoisuuksista. Hirvisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 20). 28 Taulukko 19 Hirvisuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 KEM , ,6-0, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98 Taulukko 20 Hirvisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Hahmajoen va KEM , , Hirvisuo yhteensä , ,

31 29 Kohde: Hirvisuo, KEM1 Kuormittavat pinta-alat: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kemikalointi Tarkkailupisteiden Tuotannossa: 27,1 ha Kunta: Hollola Vesistöalue: Hahmajoen va valuma-alat: Levossa : 0,0 ha ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Purkuvesistö: Varsaoja- Hahmajärvi Alapuoli 29,7 ha Valmistelussa: 0,0 ha Tarkkailuluokka: Tuotannossa Yläpuoli 29,7 ha Poistunut 0,0 ha vko Näytteenotto- Yhteensä 27,1 ha Kuormitus- Jakson Hetkellinen päivä 1,2 hehk. häviö NO3-N jakso valuma virtaama Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap q Q mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 pvm l/s km2 l/s ,1 3, ,5 9, ,6 7, ,1 3,1 3,2 6, , ,4 20, , ,5 3,2 39 3,2 8, , , ,5 0, ,2 3,1 6,0 5, , ,9 16, ,4 3, , , ,8 1, ,2 3,2 13 8, , ,3 0, ,2 3,1 2,6 7, , ,1 0, , , ,1 3,2 9, , ,4 8, ,1 3,1 7,0 4, , ,2 0, ,1 3,1 5,5 6, , ,6 0, ,4 3,1 17 2, , , ,4 1, ,5 8, , , , , , ,5 6, , , , , , , , (n= 11) 2015 (n= 12) ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P 4,3 3,1 23 8, ## ## ## ## , ,0 4,2 3,4 15 8, , (n= 3) 4,3 4, (n= 0) *Omavalvontanäytteet: LISÄHUOMIOT: ap ei virtausta 13.1, 24.5, 6.6, 29.8, 12.9, 26.9, Rauta CODMn

32 30

33 Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Yleistiedot Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto Alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty ). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Vuonna 2016 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 36. Taulukko 21 Röyhynsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Tarkkailupisteen Tuotannossa Tuotannosta valuma-alue poistunut ha ha ha PVK1 YP Hiidenjoen suualue 164,8 PVK1 Pintavalutus Hiidenjoen suualue 172,3 127,2 5,9 Röyhynsuo yhteensä 172,3 127,2 5,9 Hiidenjoen suualue 172,3 127,2 5,9 TARKKAILUTULOKSET Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän yläpuolelta analysoitiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia keväällä. Myös pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhtikuussa ja muutenkin vedenlaatu vaihteli melko paljon näytekerroittain. Heinäkuussa lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat jälleen korkeita, mutta sekä kentän yläettä alapuolisella tarkkailupisteellä pitoisuudet laskivat selvästi syksyä kohden. Kentältä purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat vuositasolla tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat (Taulukko 22). Kevään näytekerroilla näytteenottaja on havainnut osan vedestä virtaavan mittapadon alitse purkuputkeen. Röyhynsuon ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on esitetty reduktiovaatimukset: kiintoaine 40 %, fosfori 50 % ja typpi 20 %. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 87 %, typen 46 % ja fosforin 58 %. Puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat ja saavuttivat lupapäätöksessä asetetut reduktiovaatimukset. Kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen. Taulukko 22 Röyhynsuon vesienkäsittelyrakenteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä puhdistustehot vuonna Vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuodelta Näytemäärä ph Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. kpl mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % Tarkkailupisteet 2016 PVK 1 n = 27 6,6 6, Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) 5,6 5,6 17 5, ,2 Pintavalutus (n=44) 5,5 5,5 14 4,

34 32 Kuormitus Röyhynsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kuormitukset on laskettu tarkkailuaseman omilla pitoisuuksilla ja lähialueen ominaiskuormitussoiden (alue B) valumilla. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli suurta, mikä selittyy ennen kaikkea huhtikuussa otettujen, kevättulvaan ajoittuneiden, näytteiden korkeilla pitoisuuksilla. Typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitus oli hieman suurempaa ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 23). Kiintoaineen kuormitus kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna, ollen samaa tasoa kuin vuonna Myös ravinteiden osalta kuormitus oli hieman vuosien tasoa suurempaa (Kuva 12). Röyhynsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 24). Taulukko 23 Röyhynsuon tarkkailupisteiden ominaiskuormitukset vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d ja g O 2 /ha d). Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O 2 /ha d g/ha d g O 2 /ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Tarkkailupisteet 2016 PVK , , Ominaiskuormitussuot 2016 Tuotannossa / Levossa (n=67) , ,36 98 Taulukko 24 Röyhysuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn Hiidenjoen suualue PVK Röyhynsuo yhteensä Kuva 12 Röyhynsuon PVK1 brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot