KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

Transkriptio

1 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

2

3 Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivaniemen Vesi Oy Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Turvetuotanto Turvetuotanto v. 213 ja tarkkailun toteutus Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Kaatopaikat Kuormitus yhteensä VESISTÖTARKKAILU Yleistä Intensiivinen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Kivijoki Oijärvi Kuivajoen pääuoma Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT KALATALOUSTARKKAILU Kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Oijärvi Ravustus Kivijoen alaosalla Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kalastajien kommentit TIIVISTELMÄ VIITTEET... 35

4 Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2.1 Kuivajoen pistekuormittajat sekä vesistötarkkailun havaintopaikat Kuivajoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 213 Liite 2.2 Kuivaniemen lietetarkkailun tulokset v. 213 Liite 3.1 Kontio-Klaavunsuon päästötarkkailun tulokset v. 213 Liite 3.2 Turkkisuon päästötarkkailun tulokset v. 213 Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset (Kui5) v. 213 Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v. 213 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 212 toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Dnro PPO-28-Y ) ja Kainuun TE-keskuksen (Dnro 1133/ ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman v (Pöyry Environment Oy 27) mukaisesti. Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (vuonna 213 Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, JV-Josku Oy ja Simon Turvejaloste Oy). Tässä raportissa esitetään Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun, turvesoiden kesäaikaisen päästötarkkailun sekä Kuivajoen vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 213. Vuonna 213 Kuivajoella ei ollut turvesoiden päästötarkkailua, mutta kaksi Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta oli mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon vuosipäästötarkkailussa, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Turvesoiden vuosipäästöjä v. 213 on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214). Tässä raportissa on esitetty vain kesäaikaiset tulokset. Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä sekä haittavaikutusten vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailulla saatuja tietoja käytetään myös valvottaessa lupaviranomaisten antamien lupaehtojen noudattamista sekä harkittaessa uusien lupien myöntämistä. Vuonna 213 vesistötarkkailu sisälsi vain vuosittaisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suorittaman intensiivisen tarkkailun Kuivajoen alaosalla sekä vuosittaisen suppean alueellisen tarkkailun Kivijoen ja Kuivajoen pääuomisssa sekä Oijärvessä. Kalataloustarkkailuun sisältyi vuonna 213 vain vuosittainen kalastuskirjanpito. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy ja päästö- sekä vesistötarkkailun näytteenoton ja analysoinnin hoiti Nab Labs Oy. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kuivajoki virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Se saa alkunsa 9 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijärvestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on 46 km, joten pudotuskorkeuden suhde joen pituuteen on hyvin suuri. Suuren korkeuseron ansiosta jokivarrella on maisemallisesti komeita koskia, joista näyttävimmät ovat Ailionkoski, Heinikoski ja Sanaksenkoski. Laajuudeltaan Kuivajoen vesistöalue on km 2 ja sen järvisyys on 2,7 % (Ekholm 1993). Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta-ala on 21,6 km 2 ja syvyys keskimäärin vain 3 metriä. Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 57 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä, joka on 141 m merenpinnan yläpuolella ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Turvetuotannon kuormituksen kohteena olevista pienemmistä sivujoista mainittakoon Karahkaoja 9 km, Säynäjäoja 11 km, Keväoja 19 km, Lapio-oja 35 km, Näätäoja 38 km ja Nuupas- ja Heinijoki 45 km Oijärven yläpuolella. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka.

6 Hamarinjoki on valuma-alueeltaan 197,6 km 2 suuruinen ja se laskee 7,5 km Oijärven alapuolelle. Sen valuma-alueella turvetuotannon kuormitus ja muukin pistekuormitus on vähäistä. Hamarinjoen alue on käytännössä asumatonta ja se on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Luujoki (F=127 km 2 ) laskee Kuivajokeen noin 12 km jokisuun yläpuolella. Hamarinjoen järvisyys on 1,98 % ja Luujoen vain,58 %. Luujoen latvoilla on yksi turvesuo Alimmaisen Luujärven yläpuolella ja joen varrella on jonkin verran asutusta. Kuivajoella pistekuormituksen osuus pitoisuuksissa on ollut mallitarkastelun perusteella Kivijokea pienempi ja Kuivajoen vedenlaatua säätelee huomattavassa määrin Oijärvestä purkautuvat vedet (Lapin Vesitutkimus Oy 1997). Valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuivajoen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty joen alkulähteellä, Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 195-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki on rakennettu myös pengertie, mikä estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä kokonaan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten. Hydrologis-morfologiselta tilaltaan Kuivajoki on kuitenkin ei-voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokassa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Vesistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoidolle ja suojelulle. Kuivajoki on v käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (SAP) yksi kohdevesistö. Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Tarkkailualueen luokitelluista vesistöistä Kuivajoki kuuluu pintavesityyppiin suuret turvemaiden joet, Kivijoki ja Kuivajoen yläosalle laskeva Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Oijärvi tyypitellään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi ja sen eteläosa voimakkaasti muutetuksi vesistöksi pengertien vuoksi. Uusimmassa vuonna 213 julkaistussa, vuosien seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa (Suomen ympäristökeskus 214) Kivijoki, Hamarinjoki ja Kuivajoki kuuluvat ekologiselta tilaltaan luokkaan hyvä ja Oijärven pohjoisosa luokkaan tyydyttävä. Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (Vna 122/26) mukaisten aineiden ympäristölaatunormit eivät vedessä ylity. Kuivajoen alueen vesistöjen kemiallinen tila on alustavasti luokiteltu hyväksi. Vesienhoitolainsäädännön yleisenä tavoitteena on vesistöjen hyvä tila vuoteen 215 mennessä. 2

7 3 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Vuosi 213 oli Pudasjärven havaintoasemalla keskimäärin 1,3 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli 2,9 C. Maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi kuukausi. Huhti-, heinä- ja lokakuussa keskilämpötilat olivat hyvin samaa tasoa kuin vertailujaksolla keskimäärin. Muutoin lämpötilat olivat tavanomaista lämpimämpiä (Kuva 1). Vuoden 213 sademäärä oli Pudasjärven havaintoasemalla 598 mm, mikä oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa (592 mm) suurempi. Kuukausittaiset sademäärät poikkesivat kuitenkin vertailujakson keskiarvoista. Tammi-, huhti-, kesä- ja joulukuu olivat selvästi keskimääräistä sateisempia. Helmi-, maalis-, touko-, heinä-syyskuussa sademäärät olivat vertailujakson keskiarvoja pienempiä. Kuivajoen valuma-alueella (63) on yksi valtakunnallinen virtaamanseuranta-asema (6321), joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan (F = 1279 km 2 ). Kuivajoessa Ravaskan kohdalla alkuvuoden virtaamat olivat matalia, noudatellen vertailukauden keskimääräistä tasoa (Kuva 2). Huhtikuun puoliväliin saakka virtaamat olivat tavanomaista pienempiä. Tulvahuippu ajoittui huhtikuulle, virtaaman ollessa suurimmillaan (157 m 3 /s). Kevättulvan aikana virtaamat olivat selvästi edellisvuosia alhaisempia. Elo-lokakuussa Kuivajoen kuukausivirtaamat olivat selvästi keskimääräistä alhaisemmat. Marraskuun alussa virtaamat alkoivat jälleen nousta tavanomaista suuremmiksi. Syksyn tulvahuippu koettiin joulukuun lopussa jälkeen, jolloin virtaama nousi selvästi keskimääräisestä (95 m 3 /s, 3.12.). Koko vuoden keskivirtaama (14,2 m 3 /s) oli hieman vertailukauden keskivirtaamaa (17,2 m 3 /s) pienempi. 3 C Lämpötila mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ( C) ja sademäärä (mm) Pudasjärven lentokentän havaintoasemalla vuonna 213 sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos).

8 4 m 3 /s keskiarvo 213 Vertailukausi Alueellisen tarkkailun näytteenotto Intensiivitarkkailun (Kui5) näytteenotto Kuva 2 Virtaama Kuivajoen Ravaskassa vuonna 213, virtaaman kuukausikeskiarvot vuonna 213 ja vertailukaudella (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat (konsultin näytteenotto). 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Pistekuormittajien sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1.1. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty pistekuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteena olevat lupapäätökset. Lupaehdot on määrätty tarkistettaviksi määrävuosin. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla vesioikeus- tai ympäristöluvan saaneilla toimijoilla. Ranuan kunnan keskuskaatopaikan tarkkailutulokset vuodelta 213 on raportoitu erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 214), mutta tarkkailun tuloksia on referoitu myös tässä raportissa. Ranuan kaatopaikan yhteydessä sijaitseva lietteenkaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 1994 eikä sillä ole kuormituksen tarkkailuvelvoitetta.

9 5 Taulukko 1 Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajat ja lupapäätökset, joihin velvoitetarkkailu perustuu. Haltija/ Kunta Ala Lupapäätös Lupaeht. Vesistö- Laskureitti Tuottaja 213 tarkistusalue ha vuosi Kuivaniemen jvp Kuivaniemen Vesi Oy Ii PPO-27-Y Purkuoja-Kuivajoki Turkkisuo -Linkkasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 315 PSYLV 73//1 21* Keväoja-Kivijoki Komppasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 254 PSYLV 74//1 21* Keväoja-Kivijoki Kompsasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 274 PSYLV 76//1 21* Karahkaoja-Kivijoki, Hamarinjoki-Kuivajoki Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy/ Ii 89 PSYLV 3/5/ Säynäjäoja-Kivijoki Vapo Oy Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 28 PSAVI 94/11/ Susioja-Kuivajoki Kontio- Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 353 PSYLV 66/7/1 1) Kontio-oja-Kuivajoki Jääräsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy Ii 66 PSYLV 5/2/1 PSAVI 32/213/ Jääräoja-Kuivajoki Näätäaapa Vapo Oy Ranua 518 PSAVI 47/213/ Näätäoja-Kivijoki, Nuupasjoki-Kivijoki Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Simo 126 PSAVI 18/12/ Ruonanoja-Luujoki- Kuivajoki Kuurtosuo Turveruukki Oy Ii / Simo 171 PSYLV 17/7/ Hamarinjoki-Kuivajoki Karsikkosuo Turveruukki Oy Ranua 44 PSYLV 59/9/ Heinijoki-Kivijoki Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Ii 37 PSYLV 94/7/1 1) Taipaleenoja-Kuivajoki *uusi lupa vireillä 4.1 Kuivaniemen Vesi Oy Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään PPO-27-Y myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen. Luvan vesistötarkkailun kannalta olennaisimmat ehdot ovat seuraavat: Kuivajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 2 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 9 %. Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona mukaan lukien mahdolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/26 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäröinnin piirissä on Kuivaniemellä noin 76 asukasta ja lisäksi viemäröinnin piirissä on yksi teollisuuslaitos. Viemäriverkoston pituus on 18,5 km, josta 15,3 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Jätevedenpumppaamoita on 1 kpl.

10 Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on kemiallisbiologinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella. Prosessin pääyksiköt ovat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu vuodelle 25 (AVL 1 1) seuraavasti: Jätevesimäärä Q kesk = 35 m³/d Q max = 7 m³/d = 15 m³/h q kesk Mitoitusvirtaama q mit = 3 m³/h Maksimivirtaama q max = 6 m³/h Mitoituskuormitukset BOD 7 = 95 kg/d kok.p = 4,1 kg/d kok.n = 13,2 kg/d kiintoaine = 13 kg/d Käyttötarkkailu Tietoja Kuivaniemen Vesi Oy:n viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikkovirtaamat vuodelta 213 on esitetty kuvassa (Kuva 3). Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty käyttötarkkailun tiedot. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin m³/a eli keskimäärin 147 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli hieman edellisvuotta pienempi eikä ohituksia jouduttu tekemään. Jätevesivirtaaman suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 296 m³/d ja pienin elokuussa 85 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (78 m³/d) ja pienin elokuussa (53 m³/d). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 35 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli noin 42 % mitoitusvirtaamasta ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 83 % (Kuva 3). Sakokaivolietettä puhdistamolle vastaanotettiin 467 m 3 /a. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin kg/a eli keskimäärin 261 g/m³. Puhdistamolta poistetun lietteen määrä tai sähkönkulutusta ei ilmoitettu. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolietteen laatua tutkittiin marraskuussa 213. Analyysitulokset ovat liitteessä 2.2. Jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Vuosina jätevesimäärät ovat olleet alhaisimmillaan, mutta kääntyneet taas kasvuun vuonna 212. Vuoden 213 jätevesimäärä oli hyvin lähelle edellisvuoden virtaamaa.

11 Kuivaniemen viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston pituus 18,5 km Betoniputkia 3,2 km, muoviputkia 15,3 km Vuoden 213 tietoja: Verkoston keskivirtaama 147 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 92 %, jäännöspitoisuus 8,1 mg/l Puhdistusteho kok.p 94 %, jäännöspitoisuus,28 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,88 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 22 % keskivirtaama = 42 % 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 83 % = 3,75 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 35 m 3 /d viikko m 3 /d Kuva 3 Kuivaniemen Vesi Oy:n viemäriverkosto, vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamat vuonna 213.

12 Taulukko 2 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko vuonna 213. Kuukausi Jätevesimäärät Saostuskemik. Sakokaivo Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 4 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä ja ohitukset v

13 4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 213 neljä kertaa ottamalla tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset vuodelta 213 ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuosina on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Kuvassa (Kuva 5) on havainnollistettu BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitystä v Puhdistamolle tuleva kuormitus oli hyvin lähellä edellisvuoden tasoa tai hieman suurempaa orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 95 kg/d, fosforikuormalle 4,1 kg/d, typpikuormalle 13,2 kg/d ja kiintoainekuormalle 13 kg/d. Puhdistamolle tuleva keskimääräiset kuormitukset alittivat mitoitusarvot kaikilta osin. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuoden lähellä edellisvuoden tasoa orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Typpi- ja kiintoainekuormitus oli edellisvuosia hieman suurempaa. Puhdistamon teho oli orgaanisen aineen ja fosforin osalta edellisvuosien tapaan hyvää tasoa. Typen ja kiintoaineen puhdistustehot olivat heikentyneet edellisvuosista. Vuoden keskimääräinen tuleva orgaaninen kuormitus vastasi noin 2 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 17 asukkaan ominaiskuormitusta laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 7 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 -tulokuorma (23 kg/d; ) vastasi noin 33 asukkaan ominaiskuormitusta. Vesistöön vuosittain johdettava fosforikuormitus on hyvin samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoden 27 kuormituspiikkiä lukuun ottamatta. Pidemmällä aikavälillä fosforikuormituksessa on havaittavissa laskeva suunta. Orgaanisen aineen vesistökuormitus on vaihdellut jonkin verran vuodesta 27 lähtien ja siinä on havaittavissa lievästi nouseva suunta (Kuva 5). 9 Taulukko 3 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon kokonaisteho ja kuormitus v

14 Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , ,1 275, , ,4 35, , ,6 4, , ,4 35, , ,7 415, , ,3 325, , , 25, ,6 9 97,93 233, , ,9 225, , ,7 175, , ,72 18, Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 23 7, , , , , , , , , , 6 7, , , , , , , , , 467 4, , , 4 5, , , , , ,1 34 4, ,6 82 1, ,1 34 5, ,9 85 2, * AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. BOD 7 (kg/d) 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Kok.P (kg/d),3,25,2,15,1,5, , BOD7,lähtevä Linear (BOD7,lähtevä) Kok.P, lähtevä Linear (Kok.P, lähtevä) Kuva 5 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus v

15 Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 213. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 12 mg/l (teho 88 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 4,5 mg/l (teho 95 %). Vuosikeskiarvona lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 8,1 mg/l (teho 92 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 2 mg/l, teho > 9 %) lukuun ottamatta ensimmäisen puolivuotisjakson puhdistustehoa. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla,32 mg/l (teho 93 %), toisella jaksolla,24 mg/l (teho 96 %) ja vuosikeskiarvona,28 mg/l (teho 94 %). Lupaehdot täyttyivät myös fosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (kok.p < 1, mg/l > 9 %). 11 Taulukko 4 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina v. 213 sekä lupaehdot. BOD7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/ , /2 4,5 95, ,1 92,28 94 Lupaehto 2 9,7 9 Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 9 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<3 mg/l tai teho 7 %) ja fosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 8 %). Vaatimukset tulisi täyttää vuosikeskiarvoina. Kiintoaineen puhdistusteho (Taulukko 5) ylitti sille asetetun raja-arvon, mutta asetuksen mukaan pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia eli valtioneuvoston asetuksen mukaiset raja-arvot saavutettiin. Taulukko 5 Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 astettujen raja-arvojen toteutuminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla v BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok-P Tarkastelu * vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Raja-arvot ,3 94 * Puhdistamon koko < 2 avl Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos mainittu ympäristöluvassa.

16 4.4 Turvetuotanto Turvetuotanto v. 213 ja tarkkailun toteutus Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 213 yhteensä 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, jotka kaikki olivat tuotannossa (Taulukko 1). Tuotantopinta-ala oli yhteensä 219 ha, minkä lisäksi tuotantokunnossa oli 24 ha. Tuotannosta oli poistunut 126 ha. Tarkkailusoista yhdellä oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä laskeutusallas ja muilla pintavalutuskenttä. Kuivajoen vesistöalueella ei ollut vuonna 213 turvetuotantoalueiden päästötarkkailua lukuun ottamatta kahta tuotantoaluetta (Kontio-Klaavunsuo, Turkkisuo), jotka olivat ympärivuotisessa päästötarkkailussa (Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailu). Ympärivuotisten tarkkailukohteiden osalta tarkkailutuloksia on käsitelty laajemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214). Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon kesäaikaisia tuloksia on tarkasteltu myös tässä raportissa. Kontio-Klaavunsuolla tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Näytteet otettiin kesällä kahden viikon välein. Tarkkailusoiden virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Tarkkailukohteiden yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat raportin liitteenä Virtaamat ja valumat Taulukossa (Taulukko 6) on esitetty Kuivajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 213. Kontio-Klaavunsuolla tai turkkisuolla ei esiintynyt kesällä 213 padotus- tai muita häiriötilanteita virtaaman mittauksessa. Vuosikuormituslaskennassa Turkkisuon talven ja kevään virtaamat jouduttiin kuitenkin arvioimaan SYKE:n hydrologisen vesistömallin tietojen perusteella. Taulukko 6 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 213 (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq = ylivaluma). Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kuivajoki Kontio-Klaavunsuo pvk2 11,6 2,4 51,7 Turkkisuo pvk2 9,2,2 33, keskiarvo 1,4 1,3 42,3 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kaikki 8,9 1,4 89,1 pvk 9,5 1,6 85,7 *Pöyry Finland Oy 214 Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon kesän keskimääräiset valumat (Taulukko 6) olivat samaa luokkaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla (keskimäärin 8,9 l/s km 2, pintavalutuskentälliset 9,5 l/s km 2 ) Veden laatu Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon kesäajan keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 7).

17 Kuivajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden, Kontio-Klaavunsuo ja Turkkisuon valumavesien laatu vaihteli paljon. Kontio-Klaavunsuon valumavesi oli kaikkien parametrien suhteen keskimäärin laadultaan parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden valumavesi. Turkkisuolta lähtevä vesi sen sijaan oli kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) ja typpeä lukuun ottamatta keskimääräistä heikompaa. Veden ph oli Kuivajoen tarkkailusoilla keskimäärin lähellä neutraalia (6,6 6,7). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuvaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista ja sen avulla voidaan karkeasti arvioida humuksen määrää vedessä. COD Mn -arvot olivat Kuivajoen tarkkailusoilla turvesuovesiksi melko alhaisia (21 23 mg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat soiden välillä paljon, Kontio Klaavunsuon karusta tasosta (15 µg/l) Turkkisuon hyvin rehevään tasoon (81 µg/l). Kontio- Klaavunsuolla oli myös epäorgaanista fosfaattifosforia hyvin vähän, kun taas Turkkisuolla fosfaatin osuus oli jopa 85 % kokonaispitoisuudesta. Typpipitoisuudet olivat molemmilla soilla keskimäärin melko alhaisia ( µg/l), samoin epäorgaanisten typpiyhdisteiden eli nitraatti+nitriitti- ja ammoniumtypen. Myös rauta- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat siten, että Kontio-Klaavunsuolla pitoisuustaso oli alhainen ja Turkkisuolla puolestaan korkeahko verrattuna Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueen turvesoiden keskimääräisiin arvoihin. 13 Taulukko 7 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 213. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3- N NH 4-N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuivajoki Kontio-Klaavunsuo pvk2 9 6, ,9 Turkkisuo pvk2 9 6, keskiarvo 6, ,1 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kaikki 437 6, ,7 pvk 322 6, ,7 *Pöyry Finland Oy 214 Kontio-Klaavunsuolla tarkkailtiin vesienkäsittelyn toimivuutta ottamalla näytteitä myös vesiensuojelurakenteen yläpuolelta. Vesienkäsittelyn tehoon vaikuttavat pintavalutuskentän rakenne, virtaamat ja muut suon paikalliset olosuhteet, mistä johtuen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voi vaihdella varsin paljon samalla tarkkailukaudella. Lisäksi puhdistustehoja vertailtaessa on huomioitava, että osalla alueista jo vesienkäsittelyyn tulevassa vedessä pitoisuudet voivat olla alhaisia. Tällöin myös vesienkäsittelyn tehokkuudelle lasketut prosentit ovat alhaisia, vaikka tuotantoalueelta lähtevän veden laatu olisi hyvä. Taulukossa (Taulukko 8) on esitetty keskimääräiset puhdistustehot, jotka on laskettu näytteenottokertojen puhdistustehojen keskiarvona. Yksityiskohtaiset tulokset ja näytekertakohtaiset tehot on esitetty liitteessä 3. Kontio-Klaavunsuon pintavalutuskentälle (pvk2) tulevasta vedestä otettiin kesällä neljä näytettä. Kentän puhdistusteho oli kokonaisfosforin, epäorgaanisten ravinteiden, raudan ja kiintoaineen osalta hyvä, reduktioiden ollessa noin %. Kokonaistypen osalta kenttä toimi kohtalaisesti (reduktio 3 %). Sen sijaan veden COD Mn -arvo nousi selvästi, ja ph-arvo laski hieman eli niiden osalta veden laatu heikkeni pintavalutuskentällä.

18 14 Taulukko 8 Kontio-Klaavunsuon vesienkäsittelymenetelmien puhdistusteho 213. KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , 56 5, ,9 Erotus -, ,5 Teho % Päästöt vesistöön Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 213. Kuivajoen tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat fosfaattifosforia lukuun ottamatta keskimäärin pienemmät kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden ominaispäästöt keskimäärin. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Ympäristöministeriö 213). Taulukko 9 Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 213. Brutto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3-N NH 4-N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kuivajoki Kontio-Klaavunsuo pvk2 212,1,2 5,3,6, ,,3 9 Turkkisuo pvk2 21,7,69 4,8,5, ,53,9 81 keskiarvo 26,4,36 5,,6, ,26,6 45 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kaikki 313,5,27 1,6,24 2, ,34 6,8 62 pvk 351,5,27 11,2,24 2, ,37 7,2 63 Netto Päästöissä oli kuitenkin jonkin verran vaihtelua Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon välillä. Kontio-Klaavunsuon päästöt olivat kaikilta osin keskimääräistä alhaisemmat. Turkkisuolla fosforin, raudan ja kiintoaineen päästöarvot olivat keskimääräistä korkeammat. Kuivajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214) esitettyjen ominaispäästölukujen (Taulukko 1) avulla. Taulukossa (Taulukko 11) on esitetty Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 213. Tuotantopinta-aloissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosina Vuonna 213 Kuivajoella oli kuntoonpanossa vain 5 ha Ruonansuolla. Kuivajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 213 oli noin 619 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,94 kg/d fosforia, 19,5 kg/d typpeä ja 131 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,65 kg/d fosforia, 11 kg/d typpeä ja 114 kg/d kiintoainetta. Tuotantokauden bruttopäästöt olivat selvästi pienempiä (4 5 %). kuin edellisvuonna. Myös nettopäästöt olivat noin 3 % alhaisemmat vuoden 212 tasoon nähden.

19 Vuositasolla Kuivajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 574 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 12). Nettopäästöt olivat noin 358 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja 64 5 kg/a kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat selvästi edellisvuotta pienemmät, mutta nettopäästöt fosforin osalta samaa tasoa ja kiintoaineen osalta suuremmat. 15 Taulukko 1 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 214). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , ,2 7,6 56 syksy , , vuosi kg/ha/a ,4 9, 71,3 6,2 66 Pintavalutuskentälliset suot talvi , ,2 7,5 31 kevät , , kesä , ,4 7,2 63 syksy , ,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a ,2 6,3 27,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi / pintavalutus kesä Kuntoonpanosuot talvi , , kevät , , kesä ,5 11,2 71,4 7,2 63 syksy , ,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a ,5 8,7 72,3 5,8 66 talvi , , kevät , , kesä ,6 9,4 46,5 6 4 syksy , , vuosi kg/ha/a ,6 6,3 28,5 4,4 24

20 Taulukko 11 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,7 25 E 88,13 2,8 17,6,9 1,8 15,6 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E 86,12 2,7 17,2,9 1,8 15,3 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , 19 E 7,1,2 1,3,1,1 1,2 Kuurtosuo Turveruukki Oy ,1 171 E 6,9 1,9 12,1,6 1,2 1,7 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy ,2 44 E 15,2,5 3,1,2,3 2,7 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,9 66 E 14,2,7 4,1,2,5 3,7 Komppasuo Kuiva-Turve Oy E 45,7 1,4 9,1,5,9 8,1 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 126 E 44,6 1,4 8,9,5,9 7,9 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2 148 E 52,7 1,7 1,4,5 1,1 9,3 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E 12,2,4 2,4,1,2 2,2 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy K 75,4 1,9 6,7,,1 3,4 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E 17,1,4 1,5,,,6 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy E 1,1,3 2,,1,2 1,7 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,5 213 K 43,13 1,3 17,7,1,5 16,1 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,8 92 E 18,6,4 8,1,5,1 7,4 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E 8,1,4 2,3,1,3 2,1 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste , E 24,5 1,1 6,8,4,7 6,1 Tuotantosuot yhteensä ,94 19,5 131,65 1,7 114 Kuntoonpanosuot yhteensä 5 5 1,8,,5,23,,3,2 Vesistöalue yhteensä ,94 19,5 131,65 1, Taulukko 12 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 213 (Pöyry Finland Oy 214). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,7 25 E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , 19 E , , Kuurtosuo Turveruukki Oy ,1 171 E Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy ,2 44 E Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,9 66 E Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 126 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2 148 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E , , Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy K Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy E , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,5 213 K Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,8 92 E Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste , E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vuositasolla arvioitujen päästöjen pienenemiseen vaikuttaa edeltäviä vuosia pienempi sademäärä. Kuivajoen alueen olosuhteiden ohella laskelmaan vaikuttaa laajemman alueen tilanne, koska pääosalla Kuivajoen soista soita kuormitusarvioinnissa on käytetty koko Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 9). Lisäksi laskentamenetelmissä oli joitain muutoksia, jotka nostavat kuormitusarvioita. Vapo Oy:n kohteiden vedenlaatuna käytettiin määritysrajaa silloin kun pitoisuus oli alle määritysrajan, kun aikaisemmin on käytetty puolta määritysrajapitoisuudesta. Kiintoaineen nettokuormituksen kasvu johtui paljolti laskennassa käytetystä aiempaa alhaisemmasta, uuden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaisesta taustapitoisuuden arvosta 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan.

21 4.5 Kaatopaikat Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalla Ranuan suljetulla lietekaatopaikalla ei ole kuormituksen tarkkailuvelvoitteita. Ranuan keskuskaatopaikka on suljettu lokakuussa 27, mutta siellä tarkkailtiin vuonna 213 kaatopaikan suotovesiä sekä pinta- ja pohjavesiä Lapin ympäristökeskuksen 25 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi mitattiin kaatopaikkakaasun laatua ja painetta. Vuonna 213 suotovesiallaskäsittely ei merkittävästi parantanut kaatopaikkaveden laatua. Tulosten perusteella suotovesi oli kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan ravinnepitoista. Vuonna 213 kaatopaikan kuormitus oli kahden havaintokerran tarkkailutulosten perusteella keskimäärin 2, kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Cr ),,5 kg/d kiintoainetta,,12 kg/d typpeä ja,1 kg/d fosforia. Suotovesien vaikutuksesta Heinijoessa heti kaatopaikan alapuolella todettiin kohonneita kloridin sekä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kaatopaikan pohjavesivaikutukset rajoittunevat pääosin kaatopaikka-alueen pohjavesiin. Kaasumittausten alhaisista metaani- ja hiilidioksidipitoisuuksista päätellen jätetäytössä ei ole tapahtunut hajoamista vuonna 213 (Ahma Ympäristö Oy 214) Kuormitus yhteensä Vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 213 oli yhteensä noin 1 kg/d kokonaisfosforia, 28 kg/d kokonaistyppeä ja 155 kg/d kiintoainetta (Taulukko 13). Pääosa kuormituksesta muodostuu turvetuotannosta, jossa kuormitus vaihtelee vuosittain voimakkaasti lähinnä valuntatilanteesta riippuen. Kuormitus oli vuonna 213 fosforin osalta samaa tasoa, typen osalta pienempää ja kiintoaineen osalta suurempaa kuin edeltävänä vuonna 212. Taulukossa (Taulukko 13) esitetty turvetuotannon kuormitus on laskettu keskimääräisestä nettovuosikuormituksesta, joten kiintoainekuormituksen kasvu johtuu tässäkin pääosin taustahuuhtouman laskentamenetelmän muutoksesta. Keskimääräisen vuosikuormituksen laskennassa on käytetty Kuivajoen alueen tuotantosoiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantosoita. Vuositasolle laskettu turvesoiden keskimääräinen vuorokausikuormitus oli selvästi suurempaa kuin tuotantokauden aikainen keskimääräinen kuormitus (ks. Taulukko 11). Taulukko 13 Yhteenveto Kuivajoen pistekuormittajien vesistökuormituksesta vuonna 213. Kuormittaja n Kok.P Kok.N Kiintoaine kg/d Taajamat 1,4 5,5 2,3 Kaatopaikat 1,1,12,5 Turvetuotanto *,98 22,4 175,4 Yhteensä vuonna 213 1,2 28, 178,2 vuosi 212 1,3 35,1 154,9 * nettokuormitus, laskettu vuosikuormituksesta Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajien päästöt ovat vaihdelleet viime vuosien aikana ilman selvää kehityssuuntaa (Kuva 6). Turvetuotannon päästöt muodostavat selvästi suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta. Turvesoilta lähteneeseen kuormitukseen vuotuisilla sääolosuhteilla, etenkin sadannalla ja sen kautta valumalla, on huomattava vaikutus.

22 18 1 Kok.P Kok.N [%] [l/s km -2 ] 15 [%] [l/s km -2 ] Kiintoaine 25 [%] [l/s km -2 ] Jätevedenpuhdistamo Kaatopaikka Turvetuotanto Tuotantokauden keskivaluma Kuva 6 Kuivajoen vesistöalueelle pistekuormittajilta tullut kuormitus sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden kesäajan keskivaluma vuosina Kaatopaikan kuormitustiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia vuosina VESISTÖTARKKAILU 5.1 Yleistä Kuivajoen vesistötarkkailu sisältää vuosittaisen intensiivisen tarkkailun, vuosittain tapahtuvan alueellisen tarkkailun sekä määrävuosina toistuvan laajan tarkkailun. Vuonna 213 Kuivajoella toteutettiin vuosittaista intensiivistä ja alueellista tarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1.1 sekä koordinaatein liitteessä Intensiivinen tarkkailu Intensiivinen veden laadun seuranta kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ja siitä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Intensiivistä tarkkailua toteutettiin Kuivajoen alaosalla rautatiesillalla (Kui5). Tarkkailutulokset (poimittu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta) on esitetty liitteessä 4. Vuoteen 27 asti myös Kivijoen alaosan havaintopiste Kiv2 kuului intensiivisen tarkkailun piiriin. Kuvassa 7 on esitetty Kuivajoen alaosan vedenlaatu intensiivisessä tarkkailussa sekä vertailun vuoksi myös aiemman intensiivipisteen Kiv2 tulokset samalta ajanjaksolta. Kuivajoen alaosalla rautatiesillan kohdalla sijaitsevalla havaintopisteellä Kui5 veden laatua seurattiin vuonna 213 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 12 kertaa.

23 Näytteenotto keskittyi huhti-toukokuuhun kevättulvan aikaan. Kesäaikana näytteitä otettiin vain elokuussa. Kuivajoen alaosan (Kui5) happitilanne oli kaikkina vuodenaikoina hyvä (liite 4). Vesi oli ympäri vuoden melko humuspitoista, rautapitoista, tummaa ja ajoittain sameaa. Veden ph vaihteli happaman ja neutraalin välillä. Alin ph-arvo (6,) mitattiin keväällä toukokuun alussa suurimman tulvavirtaaman aikaan ja tuolloin myös puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti laski selvästi (,51 mmol/l). Sulamisvesien vaikutukset näkyivät veden laadussa myös mm. sähkönjohtavuuden ja rautapitoisuuden laskuna. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin pääosin kevätaikana huhti-toukokuussa, vaikka vuodenaikainen pitoisuusvaihtelu oli edellisvuosia vähäisempää. Kevättulvan alkuvaiheessa myös epäorgaanisia ravinteita (PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N) oli vedessä runsaasti. Kiintoainepitoisuus oli koholla keväällä kevättulvan alussa ja uudestaan toukokuun lopussa. Myös loppuvuoden virtaamien kasvu näkyi veden laadussa lievähkönä pitoisuusnousuna. Kesäajalta on käytettävissä vain elokuun ja syyskuun alun tarkkailutulokset. Vesi oli melko ravinteikasta, ravinnepitoisuuksien ollessa lievästi rehevien tai rehevien vesien tasolla. Erityisesti epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat kesällä pieniä, mikä viittaa perustuotannon typpirajoitteisuuteen. Käytännössä myös muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat myös säädellä perustuotantoa. Kuivajoen ja Kivijoen veden laadussa ei ole ollut viime vuosina havaittavissa selvää kehityssuuntaa (Kuva 7), joskin vuosina Kuivajoessa on mitattu yksittäisiä aiempaa korkeampia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Typpeä Kuivajoen alaosalla (Kui5) on ollut usein hieman enemmän kuin Kivijoen alaosalla (Kiv2). Viime aikoina Kivijoen typpipitoisuudet näyttäisivät nousseen lähelle Kuivajoen tasoa. Kivijoen entisen intensiivitarkkailupisteen näytemäärä on ollut vuodesta 28 alkaen aiempaa pienempi, mikä vaikeuttaa jonkin verran kehityksen vertailua. Fosforipitoisuudet sekä COD Mn -, väri- ja sameusarvot ovat olleet Kuivajoessa ja Kivijoessa keskimäärin samaa tasoa. Kuivajoen alaosalla kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet keskimäärin hieman enemmän kuin Kivijoessa, mutta viime vuosina myös Kivijoen arvojen vaihtelu on kasvanut. Vuonna 212 mitattiin Kivijoessa yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, joka on aiempiin havaintoihin verrattuna yli kaksinkertainen. 19

24 Kok.P Kui5 Kiv Kok.N Kui5 Kiv [µg/l] [µg/l] CODMn Kui5 Kiv Väri Kui5 Kiv [mg O 2 /l] [mg Pt/l] Kiintoaine Kui5 Kiv Sameus Kui5 Kiv [mg/l] 3 FNU Kuva 7 Veden laatu Kuivajoen alaosalla (Kui5) sekä Kivijoen alaosalla (Kiv2) vuosina Alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikkoja on viisi: Kui2 Kuivajoen suulla, Kui41 Kuivajoen yläosalla, Oij Oijärvessä, Kiv45 Kivijoen yläosalla sekä Kiv2 Kivijoen alaosalla. Ohjelman mukaan vuosittaiset vesistötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa lukuun ottamatta Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolista havaintopaikkaa Kui2, josta näytteet otetaan puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa eli helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, heinä-elokuussa sekä loka-marraskuussa. Vuonna 213 maaliskuun kieros pisteiltä Kui41, Oij, Kiv45 ja Kiv2 jäivät väärinkäsitykksen vuoksi ottamatta ja asia huomattiin vasta kesällä. Myös kesäkuun näytekierros siirtyi myöhempään, mutta kaikki kesäajan kolme näytekierrosta ehdittiin ottaa (16.7., 8.8. ja 27.8.). Tarkkailutuloksia on esitetty kuvassa (Kuva 7) ja liitteessä 5.

25 5.3.1 Kivijoki Kivijoen ylä- (Kiv45) ja alaosalla (Kiv2) veden happitilanne oli kesällä 213 aikaisempaan tapaan hyvä (Kuva 8). Veden ph oli lievästi hapan, yläosalla ph-arvot olivat hieman alhaisempia kuin jokisuulla (liite 5). Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisen alhaisia kasvaen lievästi jokisuulla. Kivijoen vesi oli kummallakin havaintopisteellä hyvin tummaa (väriarvot mg Pt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella myös humuspitoista (COD Mn mg/l). Korkeimmat arvot väri- ja COD Mn -arvot mitattiin jokisuulla heinäkuussa. Kesäaikaiset keskimääräiset väriarvot olivat edellisvuotta korkeampia, mutta kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat alhaisempia (Kuva 8). Rautaa vedessä oli aikaisempaan tapaan runsaasti, µg/l. Sameusarvoja on mitattu vain jokisuulla, jossa vesi oli lievästi sameaa (liite 5). Kiintoainepitoisuuksissa oli jokivesille tyypillisesti jonkin verran vaihtelua, heinäkuun havaintokerralla kiintoainepitoisuudet olivat molemmilla havaintopaikoilla hieman koholla. Kivijoen yläosalla kiintoainetta oli keskimäärin hieman enemmän ja alaosalla vähemmän kuin vuonna 212. Kivijoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat kesällä lievästi rehevien rehevien vesien tasolla (n µg/l), typpeä oli kaikilla havaintokerroilla enemmän joen ylä- kuin alaosalla. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli jokisuulla kesällä hyvin vähän ja nitraattinitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai lähellä sitä. Yläosalla epäorgaanista typpeä oli vedessä suhteellisesti hieman enemmän muodostaen noin 1 % kokonaispitoisuudesta. Kivijoen kesän fosforipitoisuudet (34 57 µg/l) ilmensivät rehevyyttä, eniten fosforia oli joen yläosalla elokuussa (liite 5). Fosfaattifosforia oli Kivijoen vedessä kesälläkin melko runsaasti, muodostaen yläosalla noin 5 6 % ja alaosalla noin 4 % kokonaisfosforista. Laskennallisesti kesän epäorgaanisten ravinteiden pitoisuussuhteen perusteella perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli Kivijoessa edellisvuoden tapaan typpi. Käytännössä Kivijoellakin myös muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat säädellä perustuotantoa. Kivijoen ravinnepitoisuudet olivat joen yläosalla suurempia ja alaosalla hieman pienempiä edellisvuoteen verrattuna (kuva 7). Veden a-klorofyllipitoisuudet (vaihteluväli 4,2 8,8 µg/l) olivat lähinnä lievästi rehevää tasoa, joen yläosalla osin reheviäkin. Veden hygieeninen laatu oli Kivijoen suulla edellisvuosien tapaan hyvä, lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet vaihtelivat välillä (9 16 pmy/1 ml). 21

26 22 6 Kok.P 14 Kok.N 5 12 [µg/l] [µg/l] Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 [mg O 2 /l] COD Mn Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 [mg/l] Kiintoaine Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 [mg Pt/l] Väri Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 [%] Happitilanne Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui2 212 kesä 213 kesä 212 talvi 213 talvi Kuva 8 Veden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet, väriarvot sekä happitilanne Kuivajoen vesistöalueen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilla talvella (viiva) ja kesällä (pylväs) vuosina

27 Oijärvi Oijärven (Oij) happitilanne oli kesällä hyvä, matalan järven vesi sekoittuu avovesiaikana tehokkaasti eikä pitkäaikaista lämpötilakerrostuneisuutta pääse syntymään. Veden ph oli neutraalin tuntumassa ja sähkönjohtavuusarvot luonnonvesille tyypillisen alhaisia. Verrattuna Oijärveen laskevan Kivijoen veden laatuun sen alaosalla (Kiv2), Oijärven humuspitoisuus (COD Mn ) oli likimain samaa tasoa, väriarvo- ja rautapitoisuus hieman alhaisempia ja kiintoainepitoisuus hieman korkeampi. Vuoden 212 tuloksiin verrattuna Oijärven veden väri ja humuspitoisuus olivat hieman alhaisemmat ja kiintoainepitoisuus hieman korkeampi. Kokonaisuutena Oijärven vesi oli Kivijoen ja Kuivajoen tapaan edelleen varsin humus- ja rautapitoista, väriltään tummaa ja hieman sameaa. Kokonaisravinteita oli Oijärvessä kesällä hieman enemmän kuin Kivijoen suulla. Kesäajan ravinnepitoisuudet (kok.p µg P/l, kok.n 74 1 µg N/l) olivat rehevien vesien tasolla. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin vuonna 212. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat Oijärvessäkin pieniä ja osin alle määritysrajojen. Fosfaattia (PO 4 ) oli vedessä kesälläkin 1 2 % fosforin kokonaispitoisuudesta. Siten laskennalliseksi perustuotantoa rajoittavaksi minimiravinteeksi muodostui myös Oijärvessä typpi. Kasviplanktonin biomassaa kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet vaihtelivat kesällä melko paljon, mutta keskimääräinen pitoisuus oli reheville vesille tyypillisellä tasolla. Erityisesti heinäkuun klorofyllipitoisuus olo korkea, mikä näkyi myös hieman kohonneina kiintoaine- ja sameusarvoina Kuivajoen pääuoma Kuivajoen yläosalla, noin 2,5 km Oijärven alapuolella sijaitsevalla pisteellä Kui41 veden laatu oli aikaisempaan tapaan pääpiirteittäin hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä tai Kivijoessa. Vesi oli rautapitoista, tummaa ja ravinteikasta. Kuivajoen vedessä oli kuitenkin hieman enemmän kiintoainetta kuin Oijärvessä. Edelliseen kesään verrattuna Kuivajoen yläosan väri- ja COD Mn -arvot sekä rautapitoisuus olivat hieman alhaisempia, mutta kiintoainetta oli enemmän. Happitilanne oli pääosin hyvä, joskin elokuun alussa mitattu happipitoisuus oli hieman alhaisempi ja tyydyttävää tasoa. Veden ph oli neutraalin tuntumassa. Kuivajoen yläosalla typpi-, fosforipitoisuudet olivat likimain samalla tasolla kuin Oijärvessä, ilmentäen rehevyyttä. Oijärven tavoin ravinnepitoisuudet olivat myös hieman edelliskesää korkeampia. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat Kuivajoen yläosalla myös reheville vesille tyypillisellä tasolla, heinäkuussa ja elokuun alussa jopa suurempia kuin Oijärvessä. Erityisesti heinäkuun klorofyllipitoisuus oli pisteellä Kui41 hyvin korkea ja saattaa olla seurausta Oijärvestä kulkeutuneista levämääristä, koska virtavedessä planktonlevien kasvuedellytykset ovat heikommat kuin järvialtaassa. Levämäärä näkyi Kuivajoen yläosan tuloksissa myös kohonneena kiintoainepitoisuutena. Havaintopaikka Kui2 sijaitsee Kuivajoen suulla, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolella. Intensiivitarkkailun piste Kui5 sijaitsee puolestaan hieman purkupaikan yläpuolella. Marraskuun näytteenotto pisteellä Kui2 osui ajankohtaan, jolloin virtaama Kuivajoessa oli lievästi koholla loppuvuoden sateiden vuoksi. Muina näyteajankohtina joen virtaamat olivat melko alhaisia. Korkein typpipitoisuus mitattiin talvella helmikuussa. Kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Mn ) sekä fosforin pitoisuudet puolestaan olivat suurimmat heinäkuun alun näytteessä. Heinäkuus-

28 sa myös fekaalisten koliformisten bakteerien määrä oli koholla (2 pmy/1 ml), mikä viittasi jätevesien vaikutukseen. Helmikuussa veden hygieeninen laatu oli erinomainen ja muilla havaintokerroilla hyvä. Kuivajoen suulla ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuustaso oli vuonna 213 selvästi alhaisempi kuin Kuivajoen yläjuoksulla pisteellä Kui41 (Kuva 8). Veden humuspitoisuus (COD Mn ) oli Kuivajoen ylä- ja alaosalla samaa tasoa. Sähkönjohtavuusarvot kasvoivat jokisuulla lievästi (liite 5). Hieman ylempänä sijaitsevaan intensiivitarkkailun näytepisteeseen Kui5 verrattuna, oli veden laatu pisteellä Kui2 pääosin samankaltainen (liitteet 4 ja 5). Kokonaistyppipitoisuus oli kuitenkin helmikuussa otetussa näytteessä korkeampi kuin talven keskimääräinen taso ylempänä, mikä voi viitata jätevesikuormituksen vaikutukseen. Sen sijaan heinä-elokuun fosforitaso oli pisteellä Kui2 alhaisempi kuin Kui5 elokuun näytteessä. Näytteenottojen toisistaan poikkeavat, ja erilaisiin virtaamatilanteisiin ajoittuneet ajankohdat ja osin myös erilainen analyysivalikko vaikeuttavat veden laadun vertailua pisteellä Kui2. Edelliseen vuoteen verrattuna Kuivajokisuun veden kesäaikainen laatu oli hieman parempi. Pisteen Kui2 helmikuinen typpipitoisuus sen sijaan oli selvästi tavallista korkeampi. Myös Kuivajoen intensiivipisteellä Kui5 veden laatu oli sekä keväällä että elokuussa enimmäkseen parempi kuin vuonna 212, sen sijaan talviaikainen pitoisuustaso oli hieman edellisvuotta korkeampi (liite 4). Kokonaisuutena vuosien väliset erot olivat intensiivipisteellä kuitenkin vähäisiä johtuen tiheämmän näytteenoton tasoittavasta vaikutuksesta. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä niukasti myös Kuivajoen alueellisen tarkkailun pisteillä ja laskennallinen minimiravinne siten muun vesistöalueen tavoin lähinnä typpi Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot Kuivajoen vesistöalueelta otettiin vuonna 213 uimavesinäytteitä Oijärvestä ja Vatungista. Näytteistä määritetyt kolibakteerien (E. coli) ja enterokokkien määrät olivat pieniä. Ympäristöviranomaisen ilmoituksen mukaan Kuivajokivarresta ei tullut vuonna 213 ilmoituksia sinileväesiintymistä. 6 KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT Kuivajoen ainevirtaamat on laskettu intensiivisen vesistötarkkailun havaintopisteen Kui5 veden laadun ja Ravaskan kuukausittaisten keskivirtaamien perustella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, käytettiin veden laatuna kuukauden keskimääräistä veden laatua. Helmikuulta ei ollut näytettä, joten ainevirtaama laskettiin tammikuun veden laadun perustella. Vastaavasti kesäkuun ja heinäkuun ainevirtaama laskettiin elokuun, ja joulukuun ainevirtaama marraskuun veden laadun perusteella. Suurimmat ainevirtaamat vuonna 213 ajoittuivat huhti-toukokuun tulvakaudelle sekä loppuvuoden runsaiden sateiden seurauksena myös marras-joulukuulle (Taulukko 14). Kuivajoen ainevirtaamat olivat vuonna 213 vain noin 4 7 % vuoden 212 ainevirtaamista johtuen sekä pienemmistä virtaamista että osittain myös paremmasta veden laadusta etenkin kevätajan näytteissä.

29 Taulukko 14 Ainevirtaamat Kuivajoen alaosalla vuonna Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn 213 t/kk t/kk t/kk t/kk tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu 5, toukokuu 3, kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu 1, joulukuu 1, t/a v Vesistöön kohdistuva taajamien ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 213 oli 1 kg/d kokonaisfosforia, 28 kg/d kokonaistyppeä ja 178 kg/d kiintoainetta (Taulukko 13). Vesistöalueen turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen (netto) osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista vuonna 213 oli noin 2 3 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon ja Ranuan kaatopaikkojen kuormitus oli vielä selvästi tätä pienempää. Kuivajoen vesistöalueella hajakuormituksella onkin kokonaisuutena huomattavasti suurempi vaikutus Kuivajoen veden laatuun kuin tarkastelluilla pistekuormittajilla. Turvetuotantosoiden kuormitus kuitenkin vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valuntatilanteesta riippuen. Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen suulla 2-luvulla on esitetty kuvassa (Kuva 9). Ainevirtaamissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan ne ovat vaihdelleet vuosittain lähinnä sääolosuhteista ja sateisuudesta riippuen. Kok.P, Kok.N t/a Kok.P TITLE Kok.N Kiintoaine Kiintoaine t/a Kuva 9 Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen alaosalla vuosina

30 7 KALATALOUSTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu käsittää käyttö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun. Kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 27) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 1133/ , Tarkkailuohjelma sisältää vuotuisen kalastuskirjanpidon Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla, määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kuivaja Kivijoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kuivajoen vesistöalueella. Seuraavassa esitetään kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 213, jolloin tarkkailu käsitti vain vuotuisen kalastuskirjanpidon Kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen makua ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla tarkkailujaksolla vuosittain yhteensä 1, joista 7 kalastaa Oijärvellä ja Kivijokisuulla sekä 3 pyytää nahkiaista Kuivajokisuulla (liite 6). Edellisen tarkkailujakson loppupuolella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt Oijärven alueen osalta alle tavoitteen, joten kirjanpito järjestettiin v. 29 osittain uudelleen (Taulukko 15). Vuonna 213 kirjanpitopalautukset saatiin tarkkailusuunnitelman edellytysten mukaisesti. Taulukko 15 Kirjanpitokalastajien määrä Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla v Alue Tavoite Oijärvi ja Kivijoen alaosa Kuivajokisuu Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 213 on esitetty liitteessä 2. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset (g/pkk, kpl/pkk) tai kalastuskertakohtaiset (g/kkr) saalisindeksit kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vuosien saalisindeksitulokset on esitetty raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 23 ja 24. Vuosien tulokset ovat raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Nahkiaisenpyynnin saalisindeksitulokset v on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta ja kuvalliset esitykset vuosilta

31 7.1.2 Oijärvi Oijärvellä ja Kivijokisuulla kalasti v. 213 yhteensä 7 kirjanpitokalastajaa. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Lisäksi harjoitettiin hiukan vetouistelua. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Vähäinen verkkopyynti Kivijokisuulla on sisällytetty Oijärven aineistoon. Yksi kalastaja harjoitti aktiivista koukkukalastusta sekä talvella että kesällä. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 213 yhteensä noin 12 kg, josta haukea oli 6 %, ahventa 21 % ja lahnaa 13 % (Taulukko 16). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kokonaissaaliista saatiin koukuilla 44 %, verkoilla reilu neljännes ja katiskoilla vajaa neljännes. Kalastajakohtainen saalis, 174 kg, oli keskimääräistä pienempi ollen kuitenkin kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin korkea. 27 Taulukko 16 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Oijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Lahna Made Särki Säyne Siika Yhteensä kg/kalastaja Verkoilla saatu haukisaalis oli v. 213 kohtalainen eli 875 g/pkk ja lahnasaalis hyvä eli 1158 g/pkk (Taulukko 17). Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän 314 g/pkk. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 1271 g/pkk. Harvoilla verkoilla saatiin särkeä vain satunnaisesti. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon (299 pkk) ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli 689 g/pkk (Taulukko 17). Haukea katiskoilla saatiin vähän eli 92 g/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti (889 pkk) ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli yhteensä 531 kg ja 597 g/pkk (taulukko 3). Koukkupyynnillä on saatu vuosittain isokokoisia haukia. V. 213 suurin hauki painoi 11,5 kg (liite 7). Vetouistelua harjoitettiin kesällä 213 vähän ja sillä saatiin haukea hyvin eli 3731g kalastuskertaa kohden (Taulukko 17). Oijärven verkkopyynnin kokonaisyksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan varsin hyvä eli tasoa 1,5 3,5 kg/pkk (Kuva 1). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (Kuva 1). Yksikkösaalis oli v. 29 asti kohtalainen hyvä eli tasoa,8 1,6 kg/pkk (Kuva 1). Sen jälkeen hauen yksikkösaalis laski pieneksi eli tasolle,5 kg/pkk. V. 213 yksikkösaalis oli jälleen kohtalainen eli tasoa,9 kg/pkk. Lahnan yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana kasvanut, ja viime vuosina se on ollut hyvä eli yleensä tasoa 1-2 kg/pkk (Kuva 1). Saatu lahnasaalis riippuu paljolti kulloinkin käytössä olleiden verkkojen silmäharvuudesta. Ahventa on saatu verkoilla vain vähän johtuen paljolti käytetystä verkkoharvuudesta (Kuva 1). Kivijokisuulta vähäisellä verkkopyynnillä talvella saadut mateen yksikkösaaliit ovat olleet viime vuosina kohtalaisia hyviä eli,8 2,7 kg/pkk (Taulukko 17). Oijärveltä katiskoilla saadut ahvensaaliit ovat olleet myös kohtalaisia hyviä eli,6 1,5 kg/pkk (taulukko 3). Iskukoukuilla saadun hauen yksikkösaalis on Oijärvellä kasvanut tarkkailujakson aikana, ja se on ollut viime vuosina varsin hyvä eli tasoa,5,9 kg/pkk (Kuva 11).

32 Taulukko 17 Oijärven kirjanpitokalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat tai kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Made Lahna Särki Säyne Siika Verkot I-IV # 4-1 mm V-VIII IX-XII I-XII Katiskat V-X Rantarysät X Iskukoukut I-XII Vetouistelu V-IX

33 29 g/pkk KAIKKI LAJIT Verkot # 35-1 mm, I-XII HAUKI Verkot # 35-1 mm, I-XII g/pkk LAHNA Verkot # 35-1 mm, I-XII 2 g/pkk AHVEN Verkot # 35-1 mm, I-XII 6 g/pkk Kuva 1 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v

34 3 1 HAUKI Koukkupyynti, I-XII 8 g/pkk Kuva 11 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Ravustus Kivijoen alaosalla Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta, josta ei kuitenkaan ole tarkkoja kirjanpitotietoja kaikilta vuosilta. Kesällä 213 Kivijoella ravusti 2 kirjanpitäjää 2 merralla. Rapuja saatiin saaliiksi 1346 kpl ja yksikkösaalis oli hyvä eli 2, rapua mertavuorokautta kohden (Taulukko 18). Yksikkösaalis on ollut v selvästi parempi kuin 2-luvun alkupuolella (Kuva 12). Pieniä vapautettuja rapuja saatiin v. 213 vajaa 9 kpl, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Rapurutto on tuhonnut viime vuosina useiden Pohjanmaan jokien rapukantoja, mikä osaltaan lisää Kivijoen jokirapukannan merkitystä. Taulukko 18 Ravustustiedot Kivijoen alaosalla v Vuosi Ravustajia Saalis kpl Merta-d kpl/merta-d Vapautetut kpl , , , , ,5 RAPU 2, kpl/md 1,5 1,,5, Kuva 12 Ravustuksen yksikkösaalis (kpl/merta-d) Kivijoen alaosalla v V. 25 asti yksikkösaaliissa mukana myös pienet vapautetut ravut.

35 7.3 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kuivajokisuulla harjoitti v. 213 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, jotka kaikki pyytivät jokisuulla Suukosken-Runtinnivan alueella. Kehuksenkosken kirjanpitäjä ei ole pyytänyt nahkiaista ollenkaan v Hänen mukaansa alapuolinen pyynti on liian voimakasta, joten ylemmillä pyyntipaikoilla pyytäminen ei ole kannattavaa. Kirjanpitäjien kokonaissaalis v. 213 oli 57 nahkiaista ja pyydyskokukertakohtainen saalis oli Suukosken-Runtinnivan alueella 1,3 kpl/pkk (Taulukko 19). 31 Taulukko 19 Nahkiaisen mertapyynnin ajoittuminen (VIII-X), pyydyskokukerrat (pkk), saatu nahkiaissaalis (kpl) sekä pyydyskokukertakohtainen nahkiaissaalis (kpl/pkk) Kuivajokisuulla v kk Vuosi pkk kpl kpl/pkk Suukoski-Runtinniva VIII-X , , , , , ,3 Kehuksenkoski VIII-X , , ,51 Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut Suukosken-Runtinnivan alueella vuosittain huomattavasti (Kuva 13). V. 213 yksikkösaalis oli keskimääräistä heikompi, mihin vaikutti osaltaan joen pieni virtaama. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Esimerkiksi v. 212 virtaama joessa oli suuri ja nahkiaissaalis oli tarkkailujakson paras. Kehuksenkoskella, joka on Suukosken-Runtinnivan yläpuolinen koski, yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni eli tasoa,5 kpl/pkk (Kuva 13). Yksikkösaaliin oleellinen muutos Kehuksenkoskella 2-luvun alussa johtunee nahkiaisenpyytäjän ja pyyntipaikan muuttumisesta. Pyytäjän mukaan Kehuksenkosken alapuolinen voimakas nahkiaisenpyynti heikentää saaliita Kehuksenkoskessa.

36 32 Suukoski-Runtinniva kpl/pkk 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, NAHKIAINEN Kehuksenkoski 7, NAHKIAINEN kpl/pkk 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 13 Nahkiaisen mertapyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kuivajokisuulla v Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 7. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen, mikä vaikeutti verkko- ja katiskapyyntiä (liite 7.2). Kahden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lieviä-selviä makuvirheitä kesällä. Kuivajokisuulla veden vähyys ja levän kulkeutuminen pyydyksiin vaikeuttivat nahkiaisenpyyntiä. Nahkiaisen makuvirheitä ei kommentoitu v. 213.

37 8 TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, yhteensä 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Jätevedenpuhdistamon kuormitusta tarkkailtiin v. 213 neljä kertaa vuodessa. Vuonna 213 Kuivajoella ei ollut turvetuotantoalueiden päästötarkkailua, mutta kaksi kohdetta oli mukana erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormitustarkkailussa (Pöyry Finland Oy 214). Ranuan keskuskaatopaikan tarkkailua on suoritettu erikseen oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti, ja tarkkailun tulokset on esitetty erillisessä raportissa (Ahma Ympäristö Oy 214). Vuonna 213 Kuivajoen vesistötarkkailu koostui intensiivisestä sekä alueellisesta vuosittaisesta tarkkailusta. Alueellisen vesistötarkkailun näytteenotto jäi kuitenkin hieman puutteelliseksi, sillä maaliskuun talvinäytteet jäivät erehdyksessä ottamatta. Kuivajoessa, Kivijoessa ja Oijärvessä vesi oli tyypillisesti varsin fosforipitoista, tummaa ja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesistöt luokitellaan reheviksi. Typpeä vedessä on kuitenkin enimmäkseen melko vähän, ja siten myös perustuotantoa rajoittavana minimiravinteena on vesistöalueella pääsääntöisesti typpi. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat pääasiassa valuma-alueen suurin järvi Oijärvi sekä Oijärveen laskeva Kivijoki. Kivijoen vesi oli rautapitoista, lievästi hapanta, melko tummaa sekä humuspitoista. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat kesällä lievästi rehevien rehevien vesien tasolla ja fosforipitoisuudet kuvastivat rehevyyttä. Veden a-klorofyllipitoisuudet olivat lähinnä lievästi reheviä. Kivijoen vedenlaatu pääosin parani hieman yläjuoksulta alaosalle tultaessa. Kivijoen alaosalla veden kesäaikainen laatu oli myös keskimäärin hieman edellisvuotta parempi. Oijärven happitilanne oli kesällä 213 tyydyttävä-hyvä. Veden väriarvot ja rautapitoisuus olivat lievästi Kivijokea alhaisempia. Oijärven vesi oli kuitenkin edelleen sameaa, varsin humus- ja rautapitoista sekä väriltään tummaa. Kokonaisravinteita järven pintavedessä oli enemmän kuin Kivijoen suulla ja pitoisuustaso oli myös hieman edellisvuotta korkeampi. Oijärven ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat rehevää vettä. Klorofyllituloksissa esiintyi melko paljon vaihtelua kesän aikana. Oijärvestä tulevat vedet vaikuttavat voimakkaasti veden laatuun järven alapuolella Kuivajoessa, jossa veden laatu oli edellisvuosien tapaan hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä. Vesi oli rautapitoista, tummaa ja ravinne- sekä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Oijärven tavoin ravinnepitoisuudet olivat myös Kuivajoen yläosalla edellisvuotta korkeampia. Heinäkuussa mitatut korkea klorofylliarvo ja kohonnut kiintoainepitoisuus viittaavat Oijärvestä kulkeutuneeseen levämassaan. Kuivajokisuulla veden laatu parani yläjuoksun tasosta etenkin kiintoaineen ja ravinteiden suhteen ja veden kesäaikainen laatu oli alaosalla pääosin myös edellisvuotta hieman parempi. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolella mitattiin talvella korkeahko typpipitoisuus ja heinäkuussa kohonnut kolibakteeritiheys, jotka saattoivat liittyä jätevesikuormitukseen, mutta saattoivat johtua myös muista tekijöistä. Kuivajoen suulla ainevirtaamat olivat vuonna 213 selvästi pienempiä kuin vuonna 212. Turvetuotantoalueet muodostavat suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta, mutta tästä huolimatta turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen osuus Kuivajoen alaosan ainevirtaamista oli kokonaisuutena pieni, vain 2 3 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon osuus ainevirtaamista on hyvin vähäinen. Vesistötarkkailutulosten perusteella tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen veden laatuun olivat edellisvuosien tapaan varsin pieniä. Kuivajoen heikko 33

38 veden laatu ja rehevyys johtuu tämän perusteella suurimmaksi osaksi vesistöalueen hajakuormituksesta ja merkittävässä määrin luonnonhuuhtoumasta. Myös Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti. Kuivajoen vesistön kalataloustarkkailu käsitti v. 213 vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Oijärvellä kirjanpitokalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 213 yhteensä noin 1,2 t, josta haukea oli yli puolet, ahventa viidennes ja lahnaa reilu kymmenesosa. Verkoilla saatu haukisaalis oli kohtalainen eli,9 kg/pkk ja lahnasaalis hyvä eli 1,2 kg/pkk. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 1,3 kg/pkk. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,7 kg/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli,6 kg/pkk. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen. Kahden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lieviä-selviä makuvirheitä kesällä. Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta. Kesällä 213 kahden ravustajan yhteissaalis oli noin 135 rapua. Yksikkösaalis oli hyvä eli 2, rapua mertavuorokautta kohden. Pieniä vapautettuja rapuja oli vajaa 9 kpl, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Kuivajokisuulla harjoitti v. 213 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, joiden kokonaissaalis oli 51 nahkiaista. Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut alueella vuosittain huomattavasti. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. 34

39 9 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 214. Ranuan suljetun kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 213. Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille Lapin Vesitutkimus Oy. 23. Kuivajoen yhteistarkkailu 22. Tulokset vuodelta 22 ja yhteenveto vuosilta Osa 4: Biologinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. 24. Kuivajoen yhteistarkkailu 23. Osa 4: Kalataloustarkkailu. PSV-Maa ja Vesi Oy Kuivajoen alaosan kalastuskirjanpito v PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Kuivajoen yhteistarkkailu v Osa II: Kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy. 27. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille s. + liitteet. Pöyry Finland Oy 214. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 213. Suomen ympäristökeskus 214. Ekologinen luokitus 213. Karttasovellus. [ Ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu 213. < asp> [luettu ]. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/

40

41 Liite 1.2 Kuivajoen vesistöalueen intnsiivisen tarkkailun havaintopaikka Kui5. Kuivajoen vesistöalueen vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikat.

42 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: virpi.ervasti@ poyry.com Tutkijantie 2A, 9571 Oulu Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M6979 Kuivaniemen Vesi Oy 1. KUORMITUS LupaehdotPPO-27-Y , BOD7 atu < 2 mg/l > 9 %, 1/2 ka P <,7 mg/l > 9 %, 1/2 ka CODCr < 125 mg/l > tai 75 % (VNa 888/26) Kiintoaine < 35 mg/l > tai 9 % (VNa 888/26) PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 213 Näytteenottaja JoP JuO JuO JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 9, 14 3, 5, 12 4,5 8,1 Vesistöön mg/l 9, 14 3, 5, 12 4,5 8 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,1 1,7,2,9 2,,5 1,2 Vesistöön kg/d 1,1 1,7,2,9 2,,5 1,2 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 8,3 4,2 7,3 5,2 4,4 5,5 4,9 Käsitelty mg/l,37,27,13,27,32,24,28 Liukoinen fosfaatti-p mg/l,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 Vesistöön mg/l,37,27,13,27,32,24,28 Tuleva kg/d 1,,52,39,94,77,66,72 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,5,3,1,5,6,3,4 Vesistöön kg/d,5,3,1,5,6,3,4 liuk PO4-P kg/d,,,,2 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 7,5 3,6 2,6 6,8 5,5 4,7 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,3 3,8 1,9 7, 6,4 4,6 5,5 Vesistöön kg/d 5,3 3,8 1,9 7, 6,4 4,6 5,5 Käsittelyteho % , Kokonaisteho % , NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 7,5 3,6 2,6 6,8 5,5 4,7 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 4,8 3,4 1,2 6,8 5,8 4,1 5, Vesistöön kg/d 4,8 3,4 1,2 6,8 5,8 4,1 5, Käsittelyteho % 36 3, Kokonaisteho % 36 3, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 6961 Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 213 Kuivaniemi_213.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

43 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 213 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < Vesistöön mg/l < Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,2 6,9 1,6 5,9 8,5 3,9 6, Vesistöön kg/d 5,2 6,9 1,6 5,9 8,5 3,9 6, Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l , Vesistöön mg/l , Tuleva kg/d , ,7 8,9 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,5 3,8,5 1,8 3,7 1,2 2,3 Vesistöön kg/d 1,5 3,8,5 1,8 3,7 1,2 2,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,7 8,2 1,3 7,4 7,7 Käsitelty 5, 8,9 11,2 7,5 8,2 Kemikaalit ALF-3 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,4 3,5 4,5 4, 4,4 Käsitelty 2,9 1,3 1,1 2,8 2, ph Tuleva 7,3 7,1 7,3 7,1 7,2 Käsitelty 6,9 6,5 6,7 6,8 6,7 #DIV/! Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 1,,11 11,,67 3,2 Käsitelty Al (Suod.,45µm) mg/l,9 2,9,6 1,2 1,4 Koli 44 C kpl/dl Happi mg O 2 /l 1,7 1,3 2,7 1,4 Kuivaniemi_213.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

44 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Selkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 5,1 5,1 2,2 7,5 5, S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S MLSS m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S SS kgss/m2h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l,,,, Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 5,1 5,1 2,2 7,5 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l 9,6 9,6 9,6 9,6 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/26 raja-arvot lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa Lietepumpun remontti, lietteen poistossa häiriöitä. Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/26 raja-arvot ainoastaan fosforin osalta. I/2 213 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat lukuun ottamatta BOD7:n puhdistustehon lupaehtoa Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/26 raja-arvot Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/26 raja-arvot. 2/2 213 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Puhdistamo ei saavuttanut vuositasolla Vna 888/26 mukaista kiintoaineen puhdistustehon raja-arvoa. Jakson laskentakaavoja muutettu vastaamaan ympäristöhallinnon yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi-hyvien menettelytapojen kuvaus ( ) ohjeistusta. Oulussa Kuivaniemen Vesi Oy Iin ympäristölautakunta PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virpi Ervasti, Ins.AMK Kuivaniemi_213.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

45 Tutkimustodistus (1) Pöyry Finland Oy Jakelu: PL LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Kuivaniemen jvp liete Tutkimus valmis Viite Kuivaniemen jvp liete Analyysi Menetelmä Yksikkö Kuivaniemen jvp liete ph Sis. men. 6,9 Hehkutusjäännös t.p. SFS 38:199 % t.p.,3 Kuiva-aine SFS 38:199 %,8 Typpi VarioMax % k.a. 3,2 Elohopea, Hg 1) Alihankinta, EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg,27 Fosfori, P 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 25 3 Kadmium, Cd 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg,6 Kalium, K 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 2 7 Kalsium, Ca 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 15 Koboltti, Co 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 4,5 Kromi, Cr 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 27 Kupari, Cu 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 32 Lyijy, Pb 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 7 Magnesium, Mg 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 2 2 Mangaani, Mn 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 82 Nikkeli, Ni 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 11 Sinkki, Zn 1) Alihankinta, EN 13657, EN ISO mg/kg 31 1) = Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OES/MS-tekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Päivi Kaustinen Laborantti Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * Betonimiehenkuja 1 A 215 * Sievisenmäentie 8 C 442 * Harjutie * Nevantie * Laserkatu * Nuottasaarentie * Typpitie * Raisionkaari * Tikkalantie VAT no. FI Puh. Hallinto Laboratoriopalvelut Ilmapäästömittaukset Laskut PL 28 11

46 Ottopvm 16 9,2 13 2,5 21 3,6 8,6 18 6, ,6 6,6 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,8 6,7 6,7 6,8 6,4,2 6,5,2 6,7, 6,8 mg/l , CODMn 6,6 6,2 6,2 6,5 6,5 6,3 6,5 ph ,6 12 3, 4, , 1 4, µg/l Kok.P 2, 2,, µg/l PO4-P µg/l Kok.N 5, 5,, NO3-N NO2-N µg/l µg/l NH4-N 2,4 VUOSI SYKSY KESÄ KEVÄT TALVI , Jakson CODMn Q q m3/d l/s km2 g/ha d , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 12,5,3 1,3,2,1,,1,,4,2,2,3,2,2 g/ha d g/ha d,2 1,8,2,4,2 1,8 2,3 1,3,6,1,1,2,2,1,2,1,,1,1 PO4-P Kok.P 14 8, ,3,3 5,3, 13 5, ,1 5,8 4,7 6,6 65,4 36,9 16,5 5,4 5,7 7,8 7,5 4, 7,8 4,6 3,7 2,3 5,3 g/ha d Kok.N,1,7,6,5,8,8,9, , ,5 18 4, NO3-N NH4-N Fe KiintoNO2-N aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla ,7 6,7 55,4 9,8 9,8 12,2 9,2 2,4 12,8 1,4 7,7 7, ,9 Näyteajankohdan Q q m3/d l/s km ,9 188, , , ,7 Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Vedenkorkeus MP EHP cm cm 23, 23, 7,5 7,9 2, 19,2 19,8 19,8 2, 19? 63,? 44, 42,3 22, 22,3 22, 21,8 24, 23,3 21,5 21,3 29,5 27,8 24,5 24,1 22,5 23, 2, 19,3 2, 19,4 24, 23, Padottaa, vettä menee myös mittapadon yli Pisteelle ei pääsyä, tiet poikki. Jakson kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran veden laadulla Padotuksen vuoksi virtaamat jaksolle arvioitu vesistömallijärjestelmästä ,1 1,2 3,2 1,8 1,9,4 1,3 KiintoJakso aine µg/l mg/l pvm 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , Fe Vesien käsittely: pvk2 Vesistöalue: Kuivajoki Koordinaatit: Mittapadon valuma-alue: 328,2 ha Virtaama- ja kuormitustiedot Lisätiedot: Vedenpinnan korkeutta mahdoton mitata, kaivossa paljon vettä keskiarvo keskihajonta KEVÄT keskiarvo keskihajonta KESÄ keskiarvo keskihajonta SYKSY keskiarvo keskihajonta VUOSI TALVI N:o Tunnus 1 pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk Näyte Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Kunta: Ii Projekti: 16WWE1895 Tarkkailuluokka:Ympärivuotinen Näytetiedot Veden laatu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 213 Kohde: Kontio-Klaavunsuo, pvk2 957 Oulu Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite 3.1, 1/2

47 Liite 3.1, 2/2 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte µg/l Kokonaisfosfori kuormitus 213 pitoisuus 213 g/ha/d 2,5 2, 1,5 1,,5, mg/l Kiintoaine 6, 5, 4, 3, 2, 1,, kuormitus 213 pitoisuus 213 µg/l 2 Kokonaistyppi kuormitus 213 pitoisuus 213 g/ha/d g/ha/d

48 Liite 3.2, 1/2 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 213 Jakelu: Kohde: Kontio-Klaavunsuo, pvk2 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1895 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 ylivuot , , , pvk2yp , , pvk2yp , , , pvk2yp , , pvk2yp , , , pvk2yp ,1 8, , , Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, ,4 KESÄ Keskiarvo SYKSY SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,2 2 pvk , ,1 3 pvk , ,3 4 pvk , ,1 5 pvk , ,4 6 pvk ,7 18 5, 45 1, Keskiarvo TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, ,2 Keskiarvo KESÄ 6, , 56 5, ,9 Keskiarvo SYKSY Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla Näyte pumppaamon altaan ylivuodosta

49 Liite 3.2, 2/2 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 tehon tarkkailu reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

50 Liite 3.3, 1/2 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 213 Jakelu: Kohde: Turkkisuo, la/pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la / pvk Kunta: Ii Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1895 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka:Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 184,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , ? , la ,6 9, , , , la ,4 7, , , ,8 17,5 3, la ,4 5, , 897 5, ,8 8,7,3 2, la ,4 6, , 491 3, ,2 6,6,2 1, la , , , , , , la , , , , , pvk , , , ,3 16 3, pvk , , , 491 3, ,2 456, pvk , , , ,1 127,1 2,7 8,5 11 pvk , , 3 6, , 24, ,2 228,4,22 5,2,4, pvk , , 17, , ,2 9, pvk , , ,5 19, ,4 311,2,3 8,9,7,42 6, pvk , , ,5 18, , ,4 17,6 3, pvk , , 16, , , ,1 1,6 7,9,4, pvk , , 16, , ,5 129,8 3, pvk , , , 13, , ,5 67,3 1, pvk , , , , ,7 35,2 1, pvk ,5 5, , , , ,2 37,1 1,6 18 TALVI keskiarvo 6,4 7, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 3, ,7 51,9 7,9 62 keskihajonta,2 1, ,7 Nettokuormitus g/ha d,8 5, 56 KEVÄT keskiarvo 6, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,3 3, ,3 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2 21,7,69 4,8,5, keskihajonta,2 9, , ,7 Nettokuormitus g/ha d,5,9 81 SYKSY keskiarvo 6,5 5, ,9 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7,9 1139,2 7,2 37,1 1,6 18 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,, 12 VUOSI 6, ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Alapuolinen vesi padottaa mittapadolla = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla ja Vettä virtaa hiukan myös mp:n ohi Padottaa, mp: ylä- ja alapuolella ei juuri korkeuseroa Pumppaamo toiminnassa, näyte pvk2:n mp:lta Virtaamat jaksoille , , ja arvioitu vesistömallijärjestelmästä, jaksolle Kynkäänsuon la3-4:n virtaamista

51 Liite 3.3, 2/2 Turkkisuo, la/pvk2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 7 näyte Kynkäänsuo µg/l Kokonaisfosfori 25 g/ha/d kuormitus 213 pitoisuus 213 mg/l Kiintoaine kuormitus 213 pitoisuus 213 µg/l 18 Kokonaistyppi kuormitus 213 pitoisuus 213 g/ha/d g/ha/d

52 Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen vesistötarkkailu t Happi ph S.joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3- N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine* Fe Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l Kui5, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,3 11,4 79 6,4 5, ,7 3, ,1 13,5 93 6,9 7, ,3 7, ,2 13, , ,2 12,6 87 6,4 2, ,2 13, , ,8 1, ,1 12,6 94 6,2 1, ,7 5, ,7 11,2 91 6,3 2, , ,6 9,5 92 6,6 2, ,5 8,9 91 7,3 4, , ,1 9,4 9 7,3 6, , ,4 2, ,3 12,7 95 7,4 6, ,2 3, ,2 13,2 91 6, ,2 7, Ka, talvi,2 12,5 86 6,7 6, , 5,5 265 Ka, IV-V 4,2 11,7 92 6,5 3, ,6 8, ,5 8,9 91 7,3 4, , 6, Ka, talvi,2 11,7 81 6,6 6, ,2 5,2 255 Ka, IV-V 1,8 12,3 88 6,3 4, ,8 9, 2429 Ka, kesä 14,6 9,4 92 7,2 4, ,6 5,1 34 *Kiintoaine = hieno, suodatus polykarb.,4 µm

53 Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen yhteistarkkailu Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Kiv45 maaliskuun näytekierros jäänyt tekemättä Kiv ,3 7,7 77 6,5 2, ,3 26 5,8 Kiv ,5 7,1 77 6,7 3, ,5 31 4,6 Kiv ,5 8,3 79 7, 3, ,2 28 6,3 Keskiarvo heinä-elo 16,1 7,7 78 6,7 3, , ,6 Kiv2 maaliskuun näytekierros jäänyt tekemättä Kiv ,5 7,6 76 6,9 3, < 5 < ,6 8, 27 7,9 16 Kiv ,8 7,2 77 7,2 4, < ,1 2,7 26 8,8 14 Kiv ,7 8,6 88 7,4 5, < ,7 3,5 32 4,2 9 Keskiarvo heinä-elo 17, 7,8 8 7,2 4, < ,5 4, , 13 Oij maaliskuun näytekierros jäänyt tekemättä Oij ,3 8,2 83 7, 2, < , 13, Oij ,7 7,2 79 7, 3, < ,6 6,3 26 5,2 Oij ,8 8,5 87 7,1 3, < ,9 7, Keskiarvo heinä-elo 17,6 8, 83 7, 3, < ,8 8, ,8 Kui41 maaliskuun näytekierros jäänyt tekemättä Kui ,6 8,1 81 6,9 3, < , 23 4,6 Kui ,1 6,5 68 6,9 3, < , ,3 Kui , 7,8 81 7, 3, < < ,9 Keskiarvo heinä-elo 16,6 7,5 77 6,9 3, < , ,9 Kui , 6, ,5 2 Kui ,2 4, < ,6 2 Kui , 5, < 5 < 1 22 Kui ,3 4, ,9 16 Keskiarvo heinä-elo 17,6 4, ,6 111

54 Liite 6. Kuivajoen kalataloustarkkailukohteet

55 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 213 Liite 7.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap ja lp= kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. OIJÄRVI Verkot # 4-6 mm kk pkk hauki ahven made lahna särki yhteensä I 7 1,5-8, ,2 II 6 3,4-9, ,5 III V VI VII 15 4,4 7,6-31,4 1,3 44,7 VIII 59 14,1 5,5-43,5,6 63,7 IX ,7-12,1-16,8 I-III 14 42,9 17,8 6,7 kg/pkk 3,64, 1,271,, 4,336 V-VIII 15 71,5 39,1 141,9 1,9 254,4 kg/pkk,681,372, 1,351,18 2,423 IX ,7 12,1 16,8 kg/pkk,143,193,,864, 1,2 I-XII ,4 41,8 17, ,9 331,9 kg/pkk,875,314,134 1,158,14 2,495 Katiskat kk pkk hauki ahven lahna särki* made yhteensä V ,4 1,5 8,8 4,7 72,4 VI 71 1,5 44,1 2,5 6,3-54,4 VII 5 2,4 36,1,5 3,2-42,2 VIII 76 3,4 36,1-9,1-48,6 IX 48 6,3 46,4 2 9,2 2, 65,9 V-VIII ,3 159,7 4,5 27,4 4,7 217,6 kg/pkk,85,636,18,19,19,867 IX 48 6,3 46,4 2 9,2 2, 65,9 kg/pkk,131,967,42,192,42 1,373 V-IX ,6 26,1 6,5 36,6 6,7 283,5 kg/pkk,92,689,22,122,22,948 *sis. vähän pikkuahventa Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,4 4,5 VII ,5 16,8 2,6 VIII 2 2 5,5 3,5 - VI-VII ,7 7,1 kg/kkr 3,731,444 Iskukoukut kk kpl pkk hauki I isoin hauki 6,5 kg II isoin hauki 8,5 kg III IV isoin hauki 8 kg V isoin hauki 11,5 kg VI IX XI XII I-IV kg/pkk,576 V-VI kg/pkk,746 IX-XII kg/pkk,46 I-XII kg/pkk,597

56 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Katiskojen limoittuminen vähäistä (V lp-viii ap), vaikeuttaa pyyntiä (IX). Hauki maistui maalle (VI-VII), ahvenessa ei makuhaittoja. 2. Katiskojen likaantuminen vähäistä (humus, V), vaikeuttaa pyyntiä (humus, lima, VI), vähäistä (humus, VIII ap-ix ap). 3. Pyydysten likaantumien (liete, humus, roskat) vaikeuttaa pyyntiä (VI-VIII). 4. Pyydysten likaantuminen (lima, humus) vähäistä (V), vaikeuttaa pyyntiä (VI), voimakasta (VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII ap-ix lp). Kaloissa mudan maku lievä (VI), selvä (VII), lievä (VIII-IX). Liite 7.2 KIVIJOKISUU Rapumerrat kk mertoja merta-d rapu rapu kpl saalis vapautettu VII VIII IX VII-IX kpl/md 1,979 1,238 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Laskin 156 rapua takaisin syyskuun alussa huonon hinnan takia. 2. Rapukanta on hyvä. KUIVAJOKISUU Kehuksenkoskella ei nahkiaisenpyyntiä. Nahkiaismerrat, Suukoski-Runtinkoski-Jääskönkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII IX X VIII-X kpl/pkk 1,32 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Levää, vesi vähissä (VIII-X). 2. Levää ja lehtiä kulkee paljon (VIII lp). Vihreää levää ja lehteä runsaasti, vesi todella vähänä, pyynti vaikeaa (IX). Vihreä levä haittaa pyyntiä niin, että ei viitsi joka yö pyytää (IX lp).

57 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia Kuivajoen yhteistarkkailu v. 213 Ohessa toimitamme Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailuraportin vuodelta 213. Oulussa Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Vapo Oy / Oulu Vapo Oy / Jyväskylä Turveruukki Oy Kuiva-Turve Oy JV-Josku Oy Simon Turvejaloste Oy Kuivaniemen Vesi Oy Ranuan kunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus, kalatalousyksikkö Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö RKTL, Oulu Keski-Perämeren kalastusalue Suomen ympäristökeskus (sähköinen jakelu) Kuivajoki ry / Mauri Huhtala