VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Transkriptio

1 VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l Alumiini µg/l Ammonium typpenä, suodattamaton µg/l Fosfaatti fosforina, suodattamaton µg/l Fosfaatti fosforina, suodatus polykarb. 0,4 µm µg/l Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l Kemiallinen hapen kulutus mg/l Kiintoaine, hieno, suodatus polykarb. 0,4 µm mg/l Kiintoaine, karkea mg/l Klorofylli-a µg/l Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l Kokonaistyppi, suodattamaton µg/l Koliformiset bakteerit, lämpökestoiset kpl/100ml Lämpötila C Natrium mg/l Nitriitti-nitraatti typpenä, suodattamaton µg/l ph Piidioksidi mg/l Rauta, hajotus µg/l Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l Kalium;;AAF mg/l Kalium;;PLO mg/l Kalsium;;AAF mg/l Kalsium;;PLO mg/l Kloridi;F;IC mg/l Magnesium;;AAF mg/l Magnesium;;PLO mg/l Mangaani;D1;PLM µg/l Mangaani;D11;SP µg/l Orgaaninen kokonaishiili;;ir mg/l Seleeni;;PLM µg/l Sulfaatti;F;IC mg/l

2 Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va

3 Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va Sääksjärvi syv va ,0-2,0 43 Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va ,0-2,0 20 Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va ,0-2,0 14 Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va ,0-2, Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va ,0-2,0 20 Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Sääksjärvi syv va , Keskiarvo Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu

4 Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu Piilijoki suu , Piilijoki suu , Piilijoki suu , Piilijoki suu , Piilijoki suu , Piilijoki suu , Piilijoki suu , Keskiarvo Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Kauv Kyttälä-Kauv mts Keskiarvo

5 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n suoalueiden taustakuormitusselvitys YLEISTÄ Pyhäjärvi-instituutti otti vuonna 2014 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n metsäosaston toimeksiannosta vesinäytteet neljältä eri suoalueelta taustakuormituksen selvittämiseksi. Kaksi suota, Tieneva-Kiimaneva-Isokeidas kokonaisuus sekä Saarineva-Korteneva, sijaitsevat Pomarkussa, Haukisuo Ulvilan Kullaalla ja Omassuo Eurassa. Tavoitteena oli saada käsitys soilta tulevan veden laadusta ja taustakuormituksesta eri virtaamatilanteissa. 2. TUTKIMUSALUE JA MENETELMÄT Vesinäytteet otettiin kaikkiaan kuudesta eri ojasta seuraavasti (liite 1): 1. Tieneva (Tieneva-Kiimaneva-Isokeidas kokonaisuus) 2. Isokeidas (Tieneva-Kiimaneva-Isokeidas kokonaisuus) 3. Saarineva (Saarineva-Korteneva ) 4. Haukisuo 5. Omassuo (a) 6. Omassuo (b) 1, 2 ja 3 sijaitsevat vesistöalueella (Karvianjoen-Merikarvianjoen- Pomarkunjoen valuma-alue). 4 kuuluu vesistöalueeseen (Kokemäenjoen- Kauvatsanjoen-Sääksjärven valuma-alue). Paikat 5 ja 6 sijaitsevat vesistöalueella (Eurajoen-Eurajoenkeskiosan-Isosuon-Ahmasjärven valuma-alue) Näytteenottopäivät olivat 7.5., 24.6., ja Kesäkuussa ja lokakuussa Isokeitaan havaintopaikalta ei saatu näytettä veden vähyyden vuoksi ja viimeinen näyte otettiin sieltä Kevään näytteenottokerralla virtaamat olivat korkeahkoja, mutta kesä ja syksy olivat suhteellisen kuivia. Vuonna 2014 suurimmat virtaamat havaittiin Satakunnan joissa alkuvuodesta ja loppuvuodesta. Näytteenotot toteutti Pyhäjärviinstituutin sertifioitu ympäristönäytteenottaja.

6 Näytteet lähetettiin tutkittavaksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n FINAS-akkreditoituun ympäristölaboratorioon ja näytteistä määritettiin seuraavat muuttujat: Kiintoaine (Nuclepore-suodatus 0,4 µm) Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Sähkönjohtavuus ph Väriluku Sameus COD Mn Kaikkien muuttujien analyysimenetelmät on akkreditoitu. Määrityksissä käytetyt analyysimenetelmät ilmenevät liitteenä olevista testausselosteista. Havaintopaikkojen valuma-alueiden rajat määritettiin maastokartalta ja epäselvät kohdat tarkistettiin maastossa. Taustakuormituksen laskemiseksi näytteenottopaikoille määritettiin laskennallinen keskivirtaama valuma-alueen koon perusteella. 3. TULOKSET Valuma-alueet ja virtaamat Havaintopaikkojen valuma-alueiden pinta-alat ja laskennalliset keskivirtaamat esitetään taulukossa 1. Valuma-alueiden rajat ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Havaintopaikkojen valuma-alueiden pinta-alat ja laskennalliset keskivirtaamat Pinta-ala Virtaama km 2 l/s 1. Tieneva 0,67 7,1 2. Isokeidas 0,38 3,5 3. Saarineva 2, Haukisuo 1,24 12,9 5. Omassuo (a) 5, Omassuo (b) 0,24 2,4 Veden laatu Tieneva-Kiimanevalta (paikka 1) valuva vesi oli keväällä ja kesällä kirkasta ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Syksyllä kiintoainetta oli hieman enemmän ja vesi oli lievästi sameaa. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Vesi oli etenkin keväällä ja kesällä melko hapanta (ph<6). Happamuuden vaikutus vesieliöstössä alkaa

7 näkyä ph:n laskiessa alle kuuden. Herkimpiä ovat simpukat, kotilot ja ravut. Veden väriarvo kuvaa veden ruskeutta ja humusleimaisuutta. Tienevan vesi oli erittäin ruskeaa. Humusleimaisuudesta kertoo myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) varsin korkea arvo. Typpipitoisuudet olivat pääosin humusvesille tyypillisellä tasolla (osin korkeahkoja), mutta fosforipitoisuus oli korkea. Korkeimmat pitoisuudet todettiin toukokuun ja lokakuun näytteenottokerroilla, jolloin ojassa oli heikohko virtaus. Isokeitaalta (paikka 2) ei saatu näytettä kesäkuussa eikä lokakuussa, sillä ojassa ei ollut virtausta. Näytteet otettiin touko-, elo- ja marraskuussa. Vesi oli sameampaa kuin Tienevalla. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla. ph oli lievästi happamalla puolella, mikä on tyypillistä Suomen vesille. Väriluku oli selvästi alhaisempi kuin Tienevalla, mutta silti erittäin ruskeaa. COD-arvo oli niin ikään Tienevan arvoa pienempi. Typpipitoisuus vaihteli eri kerroilla huomattavasti: Toukokuussa se oli erittäin alhainen ja marraskuussa korkeahko. Fosforipitoisuudet olivat melko korkeita. Saarinevalta (paikka 3) valuva vesi oli kirkasta ja sen kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla ja ph lähellä neutraalia. Vesi oli ruskeaa ja humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin Tienevan ja Isokeitaan näytteissä. Haukisuon (paikka 4) näytteissä vesi oli sameus- ja kiintoainearvon perusteella kirkasta. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Vesi oli hapanta. Alimmillaan pharvo (4,7) oli elokuun näytteessä. Arvon laskiessa tason 5,5 useiden kalalajien lisääntyminen häiriintyy ja alle 5 arvot johtavat useiden lajien taantumiseen ja häviämiseen. Vesi oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat suovesille tyypillisellä tasolla. Omassuon itäisemmältä osalta (paikka 5) valuva vesi oli lievästi sameaa ja sähkönjohtavuudet olivat muita näytepaikkoja korkeampia. Vesi oli lievästi Suomen vesille tyypillisesti lievästi hapanta elokuuta lukuun ottamatta, jolloin se oli melko hapanta. Vesi oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat pääosin suovesille tyypillisiä. Elokuussa typpipitoisuus oli melko korkea. Omassuon läntisen havaintopaikan (paikka 5) vesi oli erittäin kirkasta, sekä sameusettä kiintoainearvot olivat pieniä. Sähkönjohtavuus oli normaali, mutta vesi oli erittäin hapanta (ph<4). Vesi oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Typpipitoisuudet olivat suovesille tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuudet olivat toukokuuta lukuun ottamatta erittäin alhaisia. Taulukossa 2 esitetään vedenlaatumuuttujien keskiarvot eri havaintopaikoilla ja vesinäytteiden kaikki tulokset esitetään liitteessä 2.

8 Taulukko 2. Vedenlaatumuuttujien keskiarvot eri havaintopaikoilla. Sameus FNU Tieneva Isokeidas Saarineva Haukisuo Omassuo (a) Omassuo (b) Ka 0,40 mg/l Sähkonj ms/m ph 4,2 5,9 567,5 9,1 6,6 3,1 6,5 3,4 2,6 8,9 5,2 Väri COD(Mn) mg/l Pt mg/l O2 Kok.N µg/l Kok.P µg/l 67,8 947,5 92,0 190,0 24,1 736,7 65,3 6,8 210,0 26,5 547,5 40,5 4,1 5,6 417,5 50,3 730,0 34,0 8,8 5,8 13,2 6,4 352,5 47,0 837,5 38,3 0,7 1,1 7,7 3,8 505,0 89,5 687,5 19,8 4. TAUSTAKUORMITUS Eri havaintopaikkojen kiintoaine- ja ravinnevirtaamat laskettiin pitoisuusmittausten ja laskennallisen virtaaman perusteella kullekin havaintopäivälle sekä eri havaintokertojen kesiarvona. Taulukossa 3 esitetään kiintoaineen, fosforin ja typen keskimääräiset taustakuormitusmäärät eri havaintopaikoilla. Taulukko 3. Kiintoaineen (Ka), fosforin (P) ja typen (N) keskimääräinen vuorokausivirtaama eri havaintopaikoilla Tieneva Isokeidas Saarineva Haukisuo Omassuo (a) Omassuo (b) Ka kg/d P kg/d N kg/d 2,4 0,056 0,581 1,6 0,020 0,223 3,3 0,073 0,993 5,2 0,038 0,814 29,6 0,195 4,269 0,2 0,004 0,143 Keskimääräiset kuormitusluvut saattavat aliarvioida taustakuormitusta, sillä näytteitä ei otettu alkuvuodesta eikä loppuvuodesta, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Aineistoa olisi hyvä täydentää ainakin yhdellä (mieluummin kahdella) suuren virtaaman aikaan osuvalla näytteenotolla. Kauttualla Teija Kirkkala toiminnanjohtaja Pyhäjärvi-instituutti

9 Liite 1. Valuma-alueet ja näytepisteet

10

11

12

13

14

15 Liite 2. Vesinäytteiden tulokset Pvm Sameus Ka 0,40 Sähkonj ph Väri COD(Mn) Kok.N Kok.P FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l paikka 1 0,82 <1 3,5 5, paikka ,7 11,4 6, , paikka 3 1,5 <1 6,8 6, paikka 4 3,2 1 4,4 6, paikka 5 7,9 1,7 15 6, paikka 6 0,66 1,6 6,1 3, Pvm Sameus Ka 0,40 Sähkonj ph Väri COD(Mn) Kok.N Kok.P FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l ,9 4,4 3,5 5, ,6 <1 5,8 6, ,5 <1 3,3 5, ,9 6, ,82 1,6 6,2 3, Pvm Sameus Ka 0,40 Sähkonj ph Väri COD(Mn) Kok.N Kok.P FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l ,3 <0,5 3,4 5, ,9 9,8 9,6 6, ,8 2 6,5 6, <0,5 4,3 4, ,3 5,6 13,7 5, ,7 0,6 9,3 3, Pvm Sameus Ka 0,40 Sähkonj ph Väri COD(Mn) Kok.N Kok.P FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l ,5 10 6,2 6, ,6 3, ,7 16 4, ,2 6, Pvm Sameus Ka 0,40 Sähkonj ph Väri COD(Mn) Kok.N Kok.P FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l ,7 3 6,4 6, ,53 0,7 9,1 3,