VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan Lauri Heitto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄ Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Kirkkosuo PVK Kirkkosuo PVK Linnansuo PVK Mekrijärvensuo PVK Mekrijärvensuo PVK Puohtiinsuo PVK Rauansuo imeytyskenttä Suurisuo PVK Teyrisuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Iiksensuon kuormituksen osuus Reto-ojan ja Iiksenjoen ainemäärissä

3 Iiksensuon osuus Reto-ojan valuma-alueen (vesistöalue 4.363) ja Iiksenjoen alueen (vesistöalueet ) ainemääristä KYYRÖNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Pyhäselän Siilinlahteen joutuvista ainemääristä Pyhäselän Siilinlahti LINNUNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä Linnunsuon osuus Jukajoen ja Papulanpuron valuma-alueiden ainemääristä PÄRNÄNSUO-RAUANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Pärnäsuon-Rauansuon kuormituksen osuus Rauvanjoen ja Lotokanjoen ainemäärissä.. 91 Pärnänsuon-Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.38) lähtevästä ainemäärästä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.932) lähtevästä ainemäärästä126 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä

4 6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kirkkosuo Kyyrönsuo Linnansuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan soiden tarkkailua on hoidettu tuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmalla vuosina Ohjelma jakaantui kolmeen osaan, käyttötarkkailuun, kuormitustarkkailuun ja vesistötarkkailuun. Tarkkailu tehtiin vuosittain kaikilla tarkkailuun kuuluneilla soilla. Mukana ovat olleet Kirkkosuota lukuun ottamatta kaikki Vapo Oy:n ko. ajanjaksolla tuotannossa olleet alueet. Käyttötarkkailu oli tuottajan vastuulla. Kuormitustarkkailussa suot jaettiin eri luokkiin eri vuosina hieman eri tavalla. A1-luokka on tarkoittanut tiivistä näytteenottoa (keväällä viikon välein, muu tuotantoaika kahden viikon välein) ja A2-luokka harvaa näytteenottoa (vesistötarkkailun yhteydessä, noin 1 näyte kuukaudessa). Kuormitustarkkailua tehtiin soilla, joissa on ollut tarjolla virtaamamittauksen mahdollistavat rakenteet (riittävällä pudotuksella oleva mittapato, johon on asennettu jatkuvatoiminen ja tallentava vedenkorkeusanturi, tai veden pumppaus, jolloin virtaama on voitu arvioida pumpun käyttötuntien ja ominaistehon perusteella). Tämä toteutui muilla soilla paitsi Pärnänsuo- Rauansuolla, Iiksensuolla ja Kyyrönsuolla. Näillä soilla kuormitus laskettiin muiden soiden kuormitustietojen avulla. Linnansuon altaalla 13 on lisäksi ollut ympärivuotisen mittauksen mahdollistava patorakennelma syyskuusta 2001 alkaen. Vesistötarkkailu tehtiin kaikilla tarkkailusoilla vuosittain. Virtavesitarkkailu sisälsi neljä näytteenottokertaa toukolokakuussa ja järvitarkkailu normaalivuosina kaksi tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu ja elokuu) sekä intensiivivuosina joka kolmas vuosi neljä tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu). Intensiivivuosina on virtavesiasemilla tehty laajempi veden laadun tutkimus. Tutkimusjakso antoi varsin hyvän pohjatiedon tarkkailusoiden kuormituksesta ja vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun. Saadut kokemukset tarkkailusta ja toisaalta turvetuotannon tarkkailutyöryhmän julkaisema Turvetuotannon tarkkailuopas antoivat kuitenkin aihetta vanhan tarkkailuohjelman remonttiin. Ohjelman uudistamisessa on käytetty hyväksi myös uudistetun Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailun kokemuksia vuosilta Uudessa ohjelmassa käyttötarkkailu on edelleen tuottajan vastuulla. Vuonna 2010 kuormitustarkkailua oli vain Linnansuon pintavalutuskentällä 1. Vuoden 2010 aikana usealle suolle tehtiin pintavalutuskenttiä. Pintavalutuskenttien alapäähän on asennettu kunnon mittapadolla varustetut kaivot, mikä mahdollistaa kuormitustarkkailun huomattavan laajentamisen. Vuonna 2012 kuormitustarkkailu toteutettiin Linnansuon ohella Kirkkosuolla, Mekrijärvensuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Puohtiinsuolla, Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja osalla Tuohtaansuon pintavalutuskenttiä. Vuoden 2012 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2012 näytteet Oriveden-Pyhäselän alueen Iiksensuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Rauansuolta ja Tuohtaansuolta sekä Koitajoen valuma-alueelta Mekrijärvensuolta-Puohtiinsuolta. Näistä kolme viimeksi 5

6 mainittua tuotantoaluetta kuuluvat uusien ympäristölupapäätösten perusteella tarkkailun piiriin joka vuosi. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2012 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli Vuoden 2012 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. 2. SÄÄ 2012 Säätila Tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan hyvin normaali: helmi- ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta ). Tiedot ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän keskiarvoon. ajan 7

8 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun alkupuoli oli tavanomaista lauhempi, kun taas kuukauden loppupuolisko oli selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma oli normaali, kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -15 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi. Lumipeitteen paksuus oli helmikuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin 65 cm. Huhtikuussa vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni kuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa sitä oli enää lähinnä vain maakunnan pohjois- ja itäosissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 5. Toukokuun alussa viimeisetkin lumet sulivat pois. Sademäärä toukokuussa oli noin viidenneksen tavanomaista suurempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa

9 Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan itäosissa asteen välillä. Lukemat osoittavat keskilämpötilan olleen 0,5 1 astetta tavanomaista viileämpää. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 71 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli 15,5 astetta, joka on 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sademäärät olivat heinäkuussa noin 1,5-2-kertaiset normaaliin verrattuna. Koko maan elokuun keskilämpötila oli 13,3 astetta, mikä oli vain 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan etelä- ja itäosissa oli hieman tavanomaista viileämpää. Elokuussa satoi noin neljänneksen normaalia enemmän. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli lähes kaksinkertainen. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 113 mm, kun tavallisesti sataa 63 mm. Lokakuun keskilämpötila oli hieman tavanomaista viileämpi. Sateita saatiin lähes tavanomaisesti, loppukuun sateet tulivat lumena. Loppukuusta lumipeitteen paksuus Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla oli 10 cm. Marraskuussa oli 1 4 astetta tavanomaista leudompaa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli asteen välillä. Sateita Pohjois- Karjalassa tuli lähes tavanomaisesti. Kuukauden sadanta oli 55 mm, kun tavallisesti sataa 60 mm. Sateet tulivat vetenä, räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli vain nimeksi. Joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maassamme -6 asteesta -16 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosissa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa 38 mm, kun se keskimäärin on ollut 57 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli cm, 10 cm tavallista enemmän. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Sateisin kuukausi oli Lieksassa heinäkuu ja Joensuussa kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten normaaliin verrattuna satoi helmikuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. 9

10 Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Toukokuun loppupuolella mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen yläpuolella ja vedenpintojen nousu jatkui kesä- heinäkuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat laskivat hieman elokuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat kuitenkin vielä yleisesti cm keskimääräistä ylempänä. Syyskuun alussa järvien pinnankorkeudet lähtivät laskuun, mutta kovat sateet pysäyttivät pintojen laskun syyskuun aikana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Järvien vedenpinnat laskivat joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet olivat laskusuunnasta huolimatta yleisesti tavanomaista ylempänä. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Pienimpien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Maaliskuussa suurien jokien vesimäärät olivat keskimäärin 90 prosenttia normaalista ja pienempien jokien noin kuudenneksen normaalia pienempiä. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen ja vesisateet nostivat pienien jokien virtaamat jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Suuremmissa joissa virtaamat pysyivät normaalina. Touko- ja heinäkuussa sekä pienien että suurten jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Vielä elo- syyskuussa virtaamat olivat huomattavasti normaalia korkeammat. Myös loka- joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaran ja Kontiolahden Jakokosken mittauspisteissä cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesä- syyskuussa pinnat olivat kaikkialla normaalia korkeammalla. Vielä loka- marraskuussakin pohjavedenpinnat olivat normaalia kohommalla. pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa mittauspaikoissa joulukuussa oli cm, kun sitä normaalisti on ollut noin 14 cm. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 30 cm. Helmikuussa jäänpaksuus kasvoi noin 40 cm:iin ja maaliskuussa 50 cm:iin. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Orivesi- Pyhäselästä jäät lähtivät 6. päivä ja Pielisestä 14. päivä toukokuuta. Jäidenlähtö ajoittuu Pielisellä ja Orivesi- Pyhäselällä keskimääräiseen ajankohtaan. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marras- joulukuun vaihteessa. Suurten järvien selkävedet jäätyivät tai olivat jäätymässä marras- joulukuun vaihteessa. Joulukuun pakkasjakso vahvisti järvien jääpeitettä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä cm. 10

11 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2012 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä 1 ja 2. Linnansuon pintavalutuskentällä 1 padotus aiheutti suurta virhettä virtaamiin sekä keväällä että syksyllä. Mekrijärvensuon pintavalutuskentällä 2 Kuuksenlammen vedet purkautuivat keväällä kentälle vääristäen Mekrijärvensuon virtaamia. Myöskään kentältä 1 ei saatu riittävän luotettavaa virtaamadataa eikä Tuohtaansuon pintavalutuskentältä 4, joten Pohjois-Karjalan puolelta kuormituslaskennassa hyödynnettiin suoraan vain Kirkkosuon pintavalutuskenttien 1 ja 2 kuormituslaskentaa. Eri kenttien tehoja hyödynnettiin kuitenkin kaikilla soilla, joista oli tietoa sekä kentälle tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä. Koska onnistunut kuormitustarkkailu toteutui vain kahdella tuotantoalueella, on Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemien tuloksia Kevatussuolta, Konnunsuolta, Konttimäenalussuolta, Multaharjunsuolta ja Hirsisuolta sekä Vapo Oy:n Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan kuuluvien Ahmonsuon, Koivusuon ja Korholansuon sekä Ruokosuon tuloksia. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on 11

12 tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois- Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo Hirsisuo Kevatussuo

13 Konnunsuo Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

14 Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14

15 Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15

16 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 182 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16

17 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 26,4 l/s keskivaluma 11,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevättulvan huipun. Elokuun virtaamapiikki jäi tvoittamatta, muuten näytteet saatiin tuotantoaikaan hyvin erilaisista virtaamatilanteista. Touko-elokuussa ero kenttämittausten ja paineanturin välillä oli suuri ja vaihteleva, mikä viittaa anturin asetusten säätöön. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,4 Skyt -0, ,8 Skyt -2, ,1 Skyt -0, ,9 Skyt -4, ,4 Skyt -2, ,5 Skyt -3, ,0 69,2 Skyt 49, ,0 63,2 Skyt 49, ,0 62,6 Skyt 49, ,0 69,7 Skyt 49, ,0 65,7 Skyt 45, ,0-29,5 Skyt -52, ,0-29,5 Skyt -52, ,0 60,6 Skyt 50, ,0 13,6 Skyt -2, ,0 14,9 Skyt -3, ,0 20,3 Skyt -2, ,0 17 Skyt -2, ,0 10,5 Skyt -1, ,0 15,1 Skyt -2, ,0 12,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 13,9 7,6 Helmikuu 11,5 6,3 Maaliskuu 25,8 14,1 Huhtikuu 126,0 68,9 Toukokuu 91,3 49,9 Kesäkuu 21,6 11,8 Heinäkuu 47,2 25,8 Elokuu 22,4 12,2 Syyskuu 22,8 12,5 Lokakuu 31,1 17,0 Marraskuu 36,7 20,0 Joulukuu 11,8 6,4 17 viikot l/s l/s*km 2 1 5,6 3,0 2 5,1 2,8 3 25,1 13,7 4 18,4 10,0 5 16,9 9,3 6 18,9 10,3 7 15,6 8,5 8 3,7 2,0 9 20,8 11, ,6 18, ,3 11, ,2 11, ,5 10, ,1 8, ,3 60, ,9 120, ,0 119, ,7 122, ,3 42, ,3 14, ,5 7, ,3 11, ,1 9, ,1 12, ,7 13, ,3 12, ,1 11, ,9 15, ,5 62, ,1 21, ,8 19, ,0 18, ,4 6, ,6 6, ,7 6, ,8 10, ,1 11, ,9 14, ,1 21, ,2 17, ,4 13, ,0 20, ,4 15, ,5 17, ,4 20, ,4 22, ,8 22, ,4 9, ,4 6, ,2 6, ,4 5, ,1 6,1

18 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min /mediaani maks keskiarvo 11 6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

19 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 3,0 7,9 74 4,7 1,3 1,7 0,07 0,04 2,6 2 2,8 7,2 67 4,3 1,2 1,6 0,06 0,04 2,4 3 13, ,8 7,8 0,30 0, , ,2 5,7 0,22 0,13 8,7 5 9, ,9 5,3 0,20 0,12 8,0 6 10, ,2 6,2 0,39 0, , ,0 5,1 0,32 0, ,0 7,0 47 2,5 0,25 1,2 0,08 0,06 2,3 9 11, , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 0, , ,5 0, , , , ,5 5,6 0,56 0, , ,6 0,82 3,1 0,31 0,07 5, , ,2 4,5 0,45 0,10 7,7 23 9, , , ,5 0, , ,7 0, , , , , , ,94 1,2 0,90 0, , ,8 4,9 3,6 0, , ,0 20 1,4 0, , ,3 6,9 1,3 0, , ,2 6,5 1,2 0, , ,6 0,76 2,3 0,42 0, , ,0 0, , ,1 0, , ,9 0, , ,9 0, , ,4 8,1 0,81 0, , ,0 12 1,2 0, , ,8 16 0,77 0, , ,1 13 0,62 0, , , , , , , , , , , , ,1 13 0,65 0, , , , ,5 3,8 0,20 0,01 5,9 50 6, ,4 3,7 0,20 0,01 5,8 51 5, ,9 0, , ,4 0,

20 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 20, ,1 11 0,99 0,29 25 tausta 20,6 36 8,9 0,36 netto ,63 koko vuosi g/ha*vrk brutto 20, ,1 tausta 36 9,0 0,36 netto ,75 kg/ha*v brutto ,9 0,40 tausta 13 3,3 0,13 netto 34 6,6 0,27 20

21 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla kohtalaisesti kiintoainetta ja ammoniumtyppeä sekä keskimäärin jonkin verran kokonaisravinteita. Veden kemiallinen hapenkulutus sekä nitraattitypen pitoisuus nousivat kentällä. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 21

22 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona. Kesän ja syksyn suurimmat virtaamahuiput jäivät näytteenoton ulkopuolelle. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Tuotanto: 103,9 ha Kuormittava ala: 120,2 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 22

23 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 39,1 l/s keskivaluma 17,5 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään tulvahuipun, mutta heinäkuun ja loppusyksyn suuret lyhytaikaiset virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena koko vuoden. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,6 Skyt -0, ,6 Skyt -1, ,8 Skyt -1, ,4 Skyt 4, ,2 Skyt -0, ,8 Skyt -1, ,1 Skyt -1, ,0 15,3 Skyt -1, ,0 12,3 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -1, ,0 8 Skyt -2, ,0 17,9 Skyt -2, ,0 20,6 Skyt -2, ,0 7,8 Skyt -2, ,0 18,81 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -2, ,0 27 Skyt -2, ,0 17,7 Skyt -2, ,0 13,1 Skyt -1, ,0 24,8 Skyt -1, ,0 8,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 22,1 9,9 Helmikuu 11,4 5,1 Maaliskuu 15,9 7,1 Huhtikuu 138,1 61,9 Toukokuu 24,1 10,8 Kesäkuu 14,5 6,5 Heinäkuu 50,0 22,4 Elokuu 15,5 7,0 Syyskuu 45,8 20,6 Lokakuu 60,9 27,3 Marraskuu 65,6 29,4 Joulukuu 5,5 2,5 23 viikot l/s l/s*km ,8 17,9 2 19,7 8,8 3 17,9 8,0 4 15,0 6,7 5 11,9 5,4 6 10,7 4,8 7 10,9 4,9 8 12,1 5,4 9 14,1 6, ,1 8, ,9 6, ,4 6, ,4 6, ,6 6, ,7 7, ,1 89, ,9 152, ,8 29, ,1 18, ,8 7,5 21 3,3 1,5 22 3,8 1, ,1 7,7 24 9,1 4, ,2 9, ,5 6, ,4 5,6 28 5,6 2, ,7 78, ,7 11,1 31 9,5 4, ,5 17, ,1 5,0 34 6,4 2,9 35 6,1 2, ,2 8, ,8 11, ,0 14, ,4 53, ,4 26, ,8 16, ,6 56, ,4 18, ,3 14, ,5 24, ,0 50, ,0 26, ,5 12,8 49 3,7 1,7 50 4,7 2,1 51 6,7 3,0 52 6,3 2,8

24 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1 0, /mediaani maks keskiarvo 9 3,6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

25 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 17, ,9 23 1,3 0, , ,4 11 0,65 0, , ,3 10 0,59 0, , ,1 8,7 0,49 0, , ,88 6,9 0,39 0,30 8,8 6 4, ,54 7 4, ,55 8 5, ,61 9 6, ,82 0, , ,1 1, , ,86 0, , ,89 0, , ,90 0, , ,79 0, , , , , ,5 2, , ,4 18 1,5 0, , ,1 20 7, ,42 7,2 0,57 0, ,5 9,0 94 3,1 0,08 1,4 0,11 0,05 2,3 22 1, ,5 0,10 1,6 0,13 0,05 2,6 23 7, ,9 0,51 3,5 0,99 0, , ,5 0, , ,7 1,3 26 6, , , , , ,2 0, , , , , ,2 0, , ,27 4,8 0,48 0,27 8, , ,3 33 5, , , ,0 0, , ,6 0, , , , , , ,5 22 1,7 0, , , , ,7 38 1,7 0, , ,0 25 1,1 0, , , , , , , , , , , , ,1 35 1,7 0, , ,2 49 1,7 1, ,2 0,32 2,2 0,10 0,06 1,6 50 2,1 1, ,3 0,40 2,8 0,13 0,07 2,0 51 3, ,0 0, , ,6 0,39 25

26 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16, ,8 13 1,6 0,38 16 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto ,3 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17, ,6 tausta 30 7,6 0,30 netto ,3 kg/ha*v brutto ,57 tausta 11 2,8 0,11 netto ,46 26

27 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen osalta reduktio oli kohtalainen. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Tarkemmat tiedot Pohjois-Savon kuormitusasemista löytyvät julkaisusta Heitto, L. (2013): Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma. Vuoden 2012 tulokset. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tutkimusraportti. 247 s. + liitteet. 27

28 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012 Kuormitustarkkailuun kuuluvilla soilla kuormitus laskettiin omalla aineistolla. Muilla soilla kuormitukset on laskettu kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla siten, että laskeutusaltaallisten tuotantosoiden kuormituslaskennassa on käytetty paitsi laskeutusaltaallisia kuormitusasemia myös pintavalutuskentällisten kuormitusasemien tulevan veden kuormitusta. Pohjois-Karjalan puolelta ympärivuotinen kuormitustarkkailu onnistui Vapo Oy;n Kirkkosuolla kahdella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaallisten soiden kuormituslaskennasta on käytetty lisäksi Pohjois-Savon virallisia kuormitusasemia Hirsisuota, Kevatussuota, Konnunsuota, Konttimäenalussuota, ja Multaharjunsuota. Kurkisuolla ja Kuivastensuolla kuormitustarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittauksen ongelmien takia. Laskeutusaltaallisten tuotantopinta-alojen kuormituslaskentaan ei käytetty Pohjois-Savon virallisista kuormitusasemista Tiirinsuota. Tiirinsuolla todennäköisesti kaivuutyöt aiheuttivat keskikesällä merkittävän kuormituslisän, minkä takia tuloksia käytettiin vain Tiirinsuon omaan kuormituslaskentaan. Pohjois-Savosta laskeutusaltaiden kuormituslaskennassa oli lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleet Ahmonsuo, Koivusuo, Korholansuo ja Ruokosuo. Pohjois-Karjalasta pintavalutuskenttien kuormituskeskiarvon laskennassa oli Kirkkosuon molemmat pintavalutuskentät. Pintavalutuskenttien ominaiskuorma laskennassa käytettiin myös Pohjois-Savosta kaikkia virallisia kuormitusasemia, joilla on pintavalutuskenttä eli Kevatussuota, Konnunsuota sekä Multaharjunsuota. Kuivastensuon pintavalutuskentän tarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittausten ongelmien takia. Pintavalutuskentällisten soiden kuormituslaskennassa käytettiin lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleita Ahmonsuota, Koivusuota, Rikkasuota sekä Ruokosuota. Korholansuon ja Liittosuon ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ei käytetty muiden soiden kuormituslaskennassa suuren fosforin ominaiskuormituksen takia. Pintavalutuskentät ovat vielä uusia, joten tuloksia käytettiin vain näiden tuotantoalueiden omassa kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentillä, joilla oli tehon tarkkailu, mutta joilta ei voitu laskea kuormituksia puutteellisten virtaamatietojen takia, kuormituksen laskennassa käytettiin hyväksi pintavalutuskentällä todettuja pitoisuusreduktioita (ks luku 4). Reduktiot huomioitiin laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormista sen jakson osalta, jolloin pintavalutus oli käynnissä (koko vuosi/tuotannonaikainen). 28

29 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ha kg/v kg/v kg/v kg/v Iiksensuo Kirkkosuo Kyyrönsuo 201, Linnansuo Linnunsuo 111, Mekrijärvensuo 498, Mäkelänsuo 39, Puohtiinsuo 75, Rauansuo 59, Suurisuo Teerisuo 20, Teyrisuo 71, Tuohtaansuo Valkeasuo 907, Yhteensä PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012 Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho () eri ainepitoisuuksien vähentämisessä vuonna 2012 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +- merkkinen, on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukon lopussa on tehon kaikkien havaintokertojen keskiarvo (= havainto ka) sekä kaikkien havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos (= pitoisuus ka). 29

30 Kirkkosuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

31 Kirkkosuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

32 Linnansuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

33 Mekrijärvensuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

34 Mekrijärvensuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

35 Puohtiinsuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

36 Rauansuo imeytyskenttä Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Suurisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

37 Teyrisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK3 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

38 Tuohtaansuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK5 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

39 Tuohtaansuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo kosteikko Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

40 Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä Valkeasuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Valkeasuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

41 Valkeasuo ruokohelpi Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

42 5.VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Iiksensuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueella ja siellä Iiksenjoen valuma-alueeseen kuuluvalla Reto-ojan valuma-alueella (vesistöalue 4.363, pinta-ala 26 km 2, järvisyys 0 ). Reto-oja laskee Iiksenjokeen, jonka valuma-alueen koko joen laskiessa Pielisjokeen on 177 km 2. Iiksensuo on Joensuussa. Kuvassa ovat vuoden 2013 tarkkailuohjelmaan kuuluneet virtavesiasemat. 42