VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Transkriptio

1 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU WWE VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213

2

3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vedenlaatu vuonna Veden laadun kehitys KALATALOUSTARKKAILU Aineisto ja menetelmät Tulokset YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 213 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 213 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v Liite 5 Sähkökoekalastuskohteet Liite 6 Sähkökoekalastusten perustulokset Liite 7 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jorma Keränen, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A Copyright Pöyry Finland Oy

4 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 211). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 213 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua Vapo Oy:n Hakasuolla, Isosuolla (Utajärvi), Alalamminsuolla, Hangassuolla ja Marttilansuolla. Isosuolla ja Hakasuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Alalamminsuolla, Hangassuolla ja Martilansuolla tehtiin vain kesäaikaista tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty lyhyesti edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 214a) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 213 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun. Tarkkailuohjelma sisältää v. 212 ja 216 sähkökoekalastuksia Nuorittajoella ja Kiiminkijoen pääuomalla sekä kalastustiedustelun Hamarinjärvellä ja Nuorittajoella. Sateisesta kesästä johtuen Kiiminkijoen virtaamat olivat kesällä 212 niin suuria, että sähkökoekalastuksia ei voitu tehdä, joten ne siirrettiin kesälle 213. Tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla sekä pohjaeläintarkkailu. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden uusimmat lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Luvan voimassaolo Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, VHO 13/396/1, Hangassuo Vapo Oy PSAVI 46/12/1, VHO 13/384/1, Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, VHO 11/242/1, KHO taltio 2337 hakemus hylätty hakemus palautettu Lamminsuo Vapo Oy PSAVI 58/213/1, Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 116/11/1, VHO Nro 13/37/1, Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSAVI 48/12/ Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Taulukko 1 jatkuu Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy PSAVI 48/12/ Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Erkansuo Hakasuo Vapo Oy Vapo Oy Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja- Nuorittajoki Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi- Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki- Kiiminkijoki 6.64 Pudasjärvi 6.32 Utajärvi 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki- Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja- Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi- Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Turveruukki Oy Laskuoja-Varpaoja-Oravioja- Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/ 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Kuusisuo Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Hydrologisen vuoden keskilämpötila (2,1 C) oli Pudasjärvellä noin puoli astetta kylmempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo (1,6 C). Huhtikuulta lokakuulle lämpötilat olivat lähellä vertailujakson keskiarvoja (Kuva 1). Tavallista kylmempää oli joulu- ja maaliskuussa. Marras- ja helmikuu olivat puolestaan noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpiä. Vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 593 mm, joka on 6 % pienempi kuin pitkäaikainen keskiarvo (63 mm). Marras- ja tammikuussa satoi hieman tavanomaista enemmän, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia. Huhtikuu oli sateinen, mutta syksyllä sademäärät jäivät lokakuuta lukuun ottamatta vertailujakson keskimääräisiä sademääriä pienemmiksi ja erityisesti syyskuussa satoi vähän. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä marraskuusta 212 lokakuuhun 213 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus ) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 213 sekä vuosijaksolla keskimäärin on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Hydrologisena vuonna 213 Nuorittajoen keskivirtaama oli keskimäärin 1 % ja Kiiminkijoen virtaama 4 % pitkänajan keskiarvoa suurempi. Kesäkuusta syyskuuhun virtaama oli puolestaan Nuorittajoessa 49 % ja Kiiminkijoessa 32 % vertailujakson keskiarvoa pienempi. Taulukko 3 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s MQ MQ kesä-syyskuu 4, 8, HQ kesä-syyskuu NQ kesä-syyskuu 1, 12 Copyright Pöyry Finland Oy

8 Marraskuussa 212 virtaamat olivat syyssateiden vuoksi tavallista korkeampia (Kuva 2). Joulukuussa virtaamat pienenivät ja kuun lopulla virtaaman määrä laski alle vertailujakson keskiarvon kummassakin joessa. Alkuvuoden 213 virtaamat olivat kummassakin joessa tavanomaista tasoa. Kevättulva ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 26.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 384 m 3 /s. Edellisvuonna vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 59 m 3 /s eli vettä virtasi keväällä 213 joessa vähemmän kuin keväällä 212. Vuonna 211 vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan vain 215 m 3 /s. Nuorittajoessa huippuvirtaama mitattiin 25.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 18 m 3 /s. Myös Nuorittajoessa vettä oli edellisvuotta vähemmän, sillä vuonna 212 suurin vuorokausivirtaama oli 217 (85 m 3 /s vuonna 211). Toukokuun lopulla ja kesäkuussa virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Heinä-elokuussa virtaamat olivat lähellä pitkänajan keskimääräisiä virtaamia. Syksy oli vähäsateinen ja virtaamat jäivät tavanomaista pienemmiksi. 4 Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama hydrologisena vuonna sekä v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kiiminkijoella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua oli vuonna 213 Vapo Oy:n Hakasuolla (Oulun Ylikiiminki), Isosuolla (Utajärvi), Alalamminsuolla (Pudasjär- Copyright Pöyry Finland Oy

9 vi), Hangassuolla (Oulun Ylikiiminki) ja Marttilansuolla (Oulun Ylikiiminki). Alalamminsuolla ja Hangassuolla suoritettiin lupavelvoitteen mukaista kesäaikaista tuotantovaiheen päästötarkkailua. Hakasuolla ja Isosuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Marttilansuolla tuotanto on päättynyt ja paikalla on järvi. Marttilansuon jälkihoitovaiheen tarkkailu suoritettiin järvestä lähtevän veden laadun tarkkailuna. Tässä raportissa on tarkemmin käsitelty kesäaikaiset tarkkailutulokset ja päästötarkkailutulokset on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214a). Isosuolla ja Hakasuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla ja vesinäytteitä otettiin kesällä kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Alalamminsuolla, Hangassuolla ja Marttilansuolla ei ole tehty virtaaman mittausta, joten virtaamia on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 2 µg/l, typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 213). Lasketuista bruttoominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Kiintoaineen osalta taustapitoisuus on muuttunut (2 mg/l vuonna 212). 4.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 213 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 16 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista kaksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 853 ha, kunnostusvaiheessa oli 3,4 ha ja tuotannosta oli poistunut 27 ha. Tuotantoala väheni hieman vuoteen 211 (868 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Kiiminkijoella päästötarkkailua toteutettiin kesällä 213 Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), Hakasuolla, Alalamminsuolla, Hangassuolla ja Marttilansuolla. Isosuo kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailuun. Alalamminsuolla tehtiin vuonna 213 suppeaa päästötarkkailua touko-elokuussa. Marttilansuo ja Hangassuo ovat tuotannosta poistuneita soita, joilla suoritettiin jälkihoitovaiheen tarkkailua touko-syyskuussa. Taulukossa 4 on esitetty Isosuon ja Hakasuon keskimääräiset valumat kesällä 213 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (liite 2). Alalamminsuon, Hangassuon ja Marttilansuon virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä, koska soilla ei ole omaa virtaamamittausta. Isosuon valuma oli kaikkien soiden ja pintavalutuskentällisten soiden keskiarvoa pienempi. Isosuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden valumakeskiarvoissa sekä kaikkien pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Hakasuolla keskimääräistä valumaa (25 l/s km 2 ) kasvattaa suuri pohjavesivalunta. Muiden soiden valumat on arvioitu vesistömallista. 5 Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 213 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Vesien- Ojitettu Mittapadon Huom. käsittely valuma-alue Mq Nq Hq ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo (Utajärvi) pvk2-3 ei 167 6,7,25 37 Hakasuo 1) pvk1 ei , 4,1 74,8 Alalamminsuo pvk1 ei 19 6, 1,1 28 vesistömalli Hangassuo la2 8,4 3,2 21 vesistömalli Marttilansuo la2 9,6 3,6 3 vesistömalli Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 55) 9, 1,4 95 Pintavalutuskenttä (n = 44) 9,5 1,6 86 Laskeutusaltaat (n = 5) 6,8, ) Hakasuon valumia nostaa suuri pohjavesimäärä. Taulukoon 5 on koottu Kiiminkijoen tarkkailusoiden vedenlaatutiedot kesältä 213 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa. Alalamminsuon vedenlaatu oli pääosin parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Alalamminsuolta lähtevässä vedessä oli kuitenkin keskimääräistä enemmän typpeä. Myös Hangassuon veden laatu oli typpeä lukuun ottamatta keskimääräistä parempi, mutta happamampi. Marttilansuolta lähtevässä vedessä kiintoaineen ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä oli laskeutusaltaallisten soiden keskitasoa, mutta ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Isosuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden vedenlaatukeskiarvoissa sekä pintavalutuskentällisten soiden vedenlaatukeskiarvoissa. 6 Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 213 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty kesän aikana 4 kertaa. Suo Vesien- n ph CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk ,1 17 7, ,5 Hakasuo 1) pvk1 9 4, ,6 Alalamminsuo pvk1 4 6, ,6 Hangassuo la2 5 3,6 3,6 9, ,5 Marttilansuo la2 5 5, ,5 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 53) 437 6, ,7 Pintavalutuskenttä (n = 37) 322 6, ,7 Laskeutusaltaat (n = 8) 66 5, ,7 1) Hakasuolla suuri pohjavesimäärä. Taulukossa 6 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 213. Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Alalamminsuon ominaispäästöt Copyright Pöyry Finland Oy

11 olivat keskimääräistä pienemmät. Hangassuolla ja Marttilansuolla typen kuormitus oli suurempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai laskeutusaltaallisilla tuotantosoilla keskimäärin. Marttilansuolla myös kiintoaineen ja fosforin kuormitus oli keskimääräistä suurempi. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 6 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 213. Brutto Netto Vesien- CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine kok.p kok.n Kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk2-3 1,4,1 3,1,1,8 3,2 8,3,,29 2,8 Hakasuo 1) pvk1 96,22,7 13,14 15, , 1,7 35 Alalamminsuo 2) pvk1 99,13,2 7,1,76 2, ,2 4,5 29 Hangassuo 2) la2 26, , Marttilansuo 2) la2 165, , Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 43) 316,5,3 11,2 3,1 45 7,3 6,9 63 Pintavalutuskenttä (n = 34) 351,5,3 11,2 2, ,4 7,2 63 Laskeutusaltaat (n = 5) 217,4,4 11,3 7, ,2 7,6 56 1) Hakasuolla suuri pohjavesimäärä. 2) Kuormituslaskennassa käytetty vesistömallin valumaa. 7 Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 213 (touko-syyskuu). Isosuon (Utajärvi) ja Hakasuon päästöt on arvioitu suon omien tarkkailutulosten perusteella. Alalamminsuon, Hangassuon ja Marttilansuon päästöt on arvioitu kesäajalle soiden omien tarkkailutulosten ja muille vuodenajoille Pohjois-Suomen alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella. Muille Kiiminkijoen soille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vesistöön olivat yhteensä noin 248 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,4 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 63 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,2 kg/d fosforia, 6,4 kg/d typpeä ja 53 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat sekä fosforin, typen että COD Mn :n osalta selvästi pienempiä kuin vuonna 212. Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 121 t/a happea kuluttavaa ainesta, 34 kg/a fosforia, 8 82 kg/a typpeä ja 5596 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 23 kg/a fosforia, 5 4 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 213 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin,4 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 63 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,2 kg/d fosforia, 6,4 kg/d typpeä ja 53 kg/d kiintoainetta. Kiintoaineen vuosipäästö oli edellisvuotta suurempi, muilta osin päästöt olivat pienempiä kuin vuonna 212. Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 213. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n Bruttokuormitus Nettokuormitus kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy E 13,,2,4 2,7,1,3 2,4 Vittasuo Vapo Oy , 54 E 9,8,2,5 3,,2,3 2,6 Alalamminsuo Vapo Oy , 12 S 1,4,1,7 3,6,,5 3,1 Erkansuo Vapo Oy E 47,5,7 1,5 9,6,5 1, 8,5 Hakasuo Vapo Oy K 19,3,4 2,5 11,3,,3 7, Hangassuo Vapo Oy S,9,,6 1,1,,5,9 Marttilansuo Vapo Oy S 2,5,1,3 1,2,,2 1,1 Isosuo Vapo Oy K 12,5,1,4 1,,,,3 Sapilassuo Vapo Oy E 2,,3,6 4,,2,4 3,6 Vainionsuo Turveruukki Oy E 34,3,6 1,7 9,8,4 1,2 8,8 Vainionsuo Turveruukki Oy E 17,4,3,6 3,7,2,4 3,3 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy , ,1 55 E 19,4,3,6 3,8,2,4 3,4 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy ,7 29 E 1,1,1,3 2,,1,2 1,8 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy ,7 31 E 8,8,1,3 2,1,1,2 1,8 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E 1,,1,3 2,,1,2 1,8 Kuusisuo T. ja E. Valkola , 34 E 11,9,2,4 2,4,1,2 2,1 Tuotantosuot yhteensä ,38 11,8 63,23 6,4 52,3 Kuntoonpanosuot yhteensä 3,4 3,4 1,2,,,2,,,1 Vesistöalue yhteensä 3, ,38 11,8 63,23 6,4 52, , , , Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 213. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n Bruttokuormitus Nettokuormitus kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy E Vittasuo Vapo Oy , 54 E Alalamminsuo Vapo Oy , 12 S Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy S Marttilansuo Vapo Oy S , , Isosuo Vapo Oy K , Sapilassuo Vapo Oy E , Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy , ,1 55 E Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy ,7 29 E , , Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy ,7 31 E , Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E Kuusisuo T. ja E. Valkola , 34 E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä ,5 2, , Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 4.3 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 213 noin,9 kg/d fosforia, 14 kg/d typpeä ja 7,6 kg/d kiintoainetta (Pöyry Finland Oy 214b). Sekä kiintoaineen, fosforin että typen kuormitus oli suurempaa kuin vuonna 213. Pitkällä aikavälillä puhdistamon kuormituksessa on kuitenkin havaittavissa laskeva suunta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (29) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisaine-virtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta noin 16 % (Kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 18 % fosforihuuhtoumasta ja noin 7 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 1 2 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 36 % ja typen osalta noin 68 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOM:lle raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (29) mukaan. Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 213 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta, jossa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden yläpuolella. Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Taulukko 9 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 213. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N Nuorittajoki, Määtänperä N Kiiminkijoki, 834-tien silta K Vuonna 213 vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (Kuva 4). Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v Vedenlaatu vuonna 213 Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 213. Veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa (Kuva 5). Copyright Pöyry Finland Oy

16 Taulukko 1 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v O 2 Havainto- ph Sähk.- Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Fe Kloropvm joht. aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N ,4 76 5,6 1,6 7, ,5 85 6,9 3,2 1, < , , 8 6,9 4,3 9, <5 < , ,2 84 6,8 3,9 4, ,3 keskiarvo VII-IX 8,6 83 6,9 3,8 7, ,6 Nuorittajokisuu N ,9 84 6, 1,79 8, ,2 84 6,9 3, 1, <5 < , ,2 84 7, 3,4 4, < , ,3 87 7,2 4,1 4, < ,9 keskiarvo VII-IX 8,6 85 7, 3,5 6, < ,9 Kiiminkijoki 834-tien silta K , 85 6,2 1,9 6, ,8 93 7,1 3, 5, < , ,6 9 7, 3,4 1, <5 < , ,2 87 6,7 3,8 2, < ,6 keskiarvo VII-IX 8,9 9 6,9 3,4 2, < ,7 12 Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 8, 1, mg/l ja kyllästysasteet välillä %. Toukokuussa vesi oli hapanta: Kiiminkijoessa ph oli 6,2 ja Nuorittajoessa ph-arvot olivat 5,6 6,. Heinä-, elo- ja syyskuussa vedet olivat vain lievästi happamia tai lähes neutraaleja (ph 6,7 7,2) kaikilla näytteenottopaikoilla. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn -arvot olivat alhaisempia kuin Nuorittajoessa. Kiiminkijoen kiintoainepitoisuudet olivat elo- ja syyskuussa virtavesille varsin alhaisia, touko- ja heinäkuussa virtavesille tavanomaisia. Nuorittajoen kiintoainepitoisuudet olivat Kiiminkijokea korkeampia ja suurimmillaan pitoisuudet olivat heinäkuussa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) vuonna 213 selvästi korkeampia kuin Kiiminkijoessa (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat yläosalla suurempia kuin jokisuulla. Erityisen korkea ravinnepitoisuus oli Nuorittajoen Määtänperällä syyskuussa (61 µg/l), kun muilla havaintopaikalla korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin heinäkuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa (Taulukko 1). Kokonaistypen pitoisuudet kuvastivat Kiiminkijoessa lievää rehevyyttä ja Nuorittajoessa rehevyyttä. Nuorittajoessa myös klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät pääosin rehevyyttä, mutta heinäkuussa Määtänperän klorofyllitaso kuvasti lievää rehevyyttä. Kiiminkijoen klorofyllipitoisuudet viittasivat syyskuussa vähäravinteisuuteen, mutta heinä- ja elokuussa rehevyyteen. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Kesäaikaan epäorgaanisen nitriitti-nitraattitypen (NO 2 +NO 3 -N) pitoisuudet olivat pieniä tai kokonaan alle määritysrajan (5 µg/l). Ammoniumtyppeä (NH 4 -N) vedessä oli melko vähän. Fosfaattifosforin (PO 4 -P) pitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Kiiminkijoella syykuussa fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli suuri (66 %) kuvaten lähinnä vesistöön kohdistuvia lannoitevaikutuksia. Vuonna 213 Nuorittajoen turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan vesi oli hieman heikompilaatuista kuin alapuolisella havaintopaikalla. Lähinnä ravinteita ja kiintoainetta oli kuivatusvesien vaikutusalueen yläpuolella Määtänperällä hieman enemmän kuin kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nuorittajokisuulla. Liukoisten ravinteiden (PO4-P, NO2 + NO3-N sekä NH4-N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Jokialueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perustuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-n/kok-p) on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/Psuhde on yli 12, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle 1 ja mineraaliravinnesuhde alle 5, on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa 1-17 ja mineraalisuhteen 5-12, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja kokonaisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoen vedessä oli vuonna 213 runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli lähes joka havaintokerta tuotantoa rajoittavan ravinne (taulukko 11). Kokonaisravinnesuhteen mukaan toukokuussa on fosfori voinut olla rajoittava tekijä kaikilla havaintopaikoilla. Taulukko 11 Minimiravinnesuhteet havaintopaikoilla v Paikka KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne N N NO4-N P P kok.n/ miner N/ tasapaino- kok.n/ miner N/ tasapaino- µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kok-P PO4-P suhde Kok-P PO4-P suhde Nuorittajoki Määtänperä N , 1,6 P P/N N ,4 31,3 P/N N N , ,2 65,5 P/N N N ,7 6,3 P/N N N Nuorittajokisuu N ,4 3,3 P P/N N ,5 2, ,3 36,2 P/N N N , ,5 31,8 P N N , ,7 15,5 P/N N N Kiiminkijoki 834-tien silta K , 3,9 P P/N N , ,8 19,4 P/N N N ,5 2, ,6 3,9 P N N , ,8 9, P/N N N 13 Copyright Pöyry Finland Oy

18 Veden laadun kehitys Kuvassa (Kuva 5) on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla mg/l µg/l COD Mn Kok.P mg Pt/l µg/l Väri Kok.N mg/l Kiintoaine µg/l Klorofylli-a N47 N K55 Kuva 5 Veden laatu keskimääräinen kesäaikainen laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v sekä muutosta kuvaavta trendit. Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Nuorittajoessa veden laatu on ollut viime vuosina happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) ja kiintoaineen suhteen heikompaa, mikä näkyy pi- Copyright Pöyry Finland Oy

19 toisuustrendien nousuna. Kokonaisfosforipitoisuudet sen sijaan vaikuttavat olevan lievässä laskusuuntauksessa, ollen kuitenkin edelleen varsin korkeita. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt paljon vuosivaihtelua, mutta alaosalla suuntaus on ollut aleneva. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuonna 213 Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat samaa kuin edellisvuonna. Vesi oli väriltään hieman vaaleampaa, sillä vettä värjäävää ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta oli vähemmän kuin vuonna 212. Kiiminkijoen fosforipitoisuudet olivat vuonna 213 samaa tasoa kuin edellisvuonna, mutta typpeä oli vähemmän. Kiiminkijoen vedessä oli happea kuluttavaa orgaanista ainesta vähemmän kuin vuonna 212 ja sitä johtuen veden väri vaaleampaa. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne, ja vuonna 213 valumat olivat kevättulva-aikaan selvästi vähäisempiä kuin vuonna 212 ja myös syykuussa vettä virtasi normaalia vähemmän. 6 KALATALOUSTARKKAILU Kiiminkijoen vesistöalueen kalataloustarkkailuohjelma sisältää v. 212 ja 216 sähkökoekalastuksia Nuorittajoella ja Kiiminkijoen pääuomalla sekä kalastustiedustelun Hamarinjärvellä ja Nuorittajoella. Sateisesta kesästä johtuen Kiiminkijoen virtaamat olivat kesällä 212 niin suuria, että sähkökoekalastuksia ei voitu silloin tehdä, joten ne siirrettiin kesälle Aineisto ja menetelmät 6.2 Tulokset Tarkkailuohjelman mukaiset sähkökoekalastukset tehtiin Kiiminkijoen pääuomalla, Nuorittajoella ja Jolosjoella Hans Grassl ELT 6II GI-laitteella 6 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 5, koekalastusten perustulokset liitteessä 6 ja koealojen valokuvat liitteessä 7. Vesi oli kalastushetkellä lähellä kesän alivirtaamaa, joten kalastusolosuhteet olivat hyvät. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 6) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (lieju, hiesu, hiekka, sora, kivi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä arvioitiin seuraavalla luokituksella: = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 5 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % Koekalastuskohteet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän. Nuorittajoen ja Jolosjoen koealoilla soraa oli vain hiukan ja Kiiminkijoen pääuoman kohteilla muutaman prosentin peittävyytenä. Keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä,2-,4 m ja pintavirrannopeus,6-,8 m/s. Vesikasvillisuus koostui lähes täysin vesisammalista Fontinalis dalecarlica ja Hygrohyp- 15 Copyright Pöyry Finland Oy

20 num sp. (liite 6). Vesisammalten peittävyys oli pieni eli tasoa 2-15 %. Muiden kasvilajien peittävyys oli yleensä alle 1 %. Rihmamaisia viherleviä esiintyi yleensä vain hiukan eli alle 1 % peittävyytenä (liite 6). Pääuoman ylemmillä kohteilla leviä ei esiintynyt ollenkaan. Enimmillään leviä oli Nuorittajoen alemmalla alueella vähän eli 2 % peittävyytenä. Ruskeaa pohjasakkaa esiintyi yleensä vähän-kohtalaisesti. Pääuoman ylemmillä kohteilla pohjasakkaa ei esiintynyt ollenkaan. Sammal oli kaikilla kohteilta päältä lähes puhdasta, mutta sammalen sisässä oli ruskeaa sakkaa. Nuorittajoesta saatiin pienin tiheyksin pääasiassa ahventa, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua (Taulukko 12). Niiden lisäksi esiintyi satunnaisesti harjusta, särkeä ja seipiä. Saaliiksi saadut 2 harjusta olivat kaksikesäisiä poikasia. Kiiminkijoen pääuoman koskikalasto oli pääasiassa harjusta, ahventa, särkeä, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua, joiden yksilötiheydet olivat pieniä (Taulukko 12). Alimmalta koealalta, Aittokoskelta, saatiin lisäksi 4 kesänvanhaa lohenpoikasta, jotka olivat luonnonkantaa. Saadut harjukset olivat yhtä kaksikesäistä yksilöä lukuun ottamatta kesänvanhoja luonnonpoikasia. Jolosjoen alaosan koskikalasto oli pääasiassa lohta, harjusta, seipiä, mutua ja kivisimppua, joiden yksilötiheydet olivat pieniä (Taulukko 12). Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti ahventa, särkeä ja kivennuoliaista. Alueelta saadut 4 lohenpoikasta olivat kaikki kesänvanhoja luonnonpoikasia. Saadut harjukset olivat 1- ja 3- vuotiaita yksilöitä. Taulukko 12 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Kiiminkijoen vesistöalueella v Nuorittajoki Kiiminkijoki Jolosjoki Pylväsk. Kalliok. Jousik. Nivank. Aittok. Lohi ,8 2,1 Harjus,5,5 2,7 -,5 1,1 Ahven 2,3 1,,9 1,,5,5 Särki -,5-2,,9,5 Seipi - 1, ,1 Mutu 2,8,5,9 2, 1,4 1,1 Kivennuoliainen 1,9 2,4,5-1,4,5 Kivisimppu 6,5 3,3 2,1 4,5 26,8 7,9 16 Nuorittajoen kohteiden kalasto on ollut koko tarkkailujakson ajan pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, mutua, särkeä ja ahventa (Taulukko 13). Yksilötiheydet ovat olleet pohjakaloja lukuun ottamatta pieniä, ja ne ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Taimenen ja lohen esiintyminen on ollut suoraan riippuvainen kulloinkin tehdyistä istutuksista. Luonnonkantaa olevaa harjusta on esiintynyt säännöllisesti pienin tiheyksin vain alemmalla Kalliokosken alueella. Ylemmällä alueella, Pylväskoskella, harjusta on esiintynyt vain satunnaisesti. Kiiminkijoen Aittokoskella, Ylikiimingin taajaman alapuolella, koskikalasto on ollut 2-luvulla pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, lohta, särkeä ja mutua (Taulukko 14). Yksilötiheydet ovat olleet pohjakaloja lukuun ottamatta pääosin pieniä, ja ne ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Taimenta, harjusta ja ahventa on saatu joinakin vuosina lähinnä satunnaisesti. Lohitiheydet ovat olleet kulloinkin tehdyistä istutuksista riippuvaisia, mutta ainakin v saaliiksi on saatu pienin tiheyksin myös kesänvanhoja varmuudella luonnonkudusta peräisin olevia poikasia. Taimentiheydet ovat olleet istutuksista riippuvaisia. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Kiiminkijoen Jousi- ja Nivankoskella, Yli-Vuoton yläpuolella, koskikalasto on ollut v. 29 ja 213 pääasiassa kivisimppua, harjusta, särkeä ja mutua (Taulukko 15). Yksilötiheydet ovat olleet kivisimppua lukuun ottamatta pieniä. Lisäksi on esiintynyt satunnaisesti madetta, ahventa ja kiiskeä. Jolosjoen alaosalla koskikalasto on ollut pääasiassa kivisimppua, kivennuoliaista, harjusta, mutua ja ahventa. Yksilötiheydet ovat olleet pääosin pieniä. Jolosjoen alaosalla on luontainen harjuskanta. Harjuksen yksilötiheydet ovat laskeneet 2-luvun alun jälkeen. Alueelta saatiin v. 28 yksittäinen taimenen kesänvanha poikanen ja v. 213 muutamia kesänvanhoja lohenpoikasia, jotka olivat peräisin luonnonkudusta. Taulukko 13 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) Nuorittajoella v Vuosina 2-23 tulokset ovat pyydystettävyysarvolla korjattuja. Pylväskoski Lohi 2,6 Taimen 1,1 3,2 1,4 1, 5, 2,8 2,3 Harjus 6,,7,5 Mutu 11,1 1,1 46,2 6,7 3,8 13,5,5 2,8 Särkikalat 12,4 7,4 5,9 Made,7 1,4 5,8 3,9 Ahven 1,6 5,6 3,4 2,4 2,8 2,5 4,1 2,3 Kivisimppu 24,3 6, 64,4 147,8 41,3 59,9 8,3 3,7 6,5 Kivennuoliainen 1,6 7,3 9,7 2, 4,2 12,3 5,5,5 1,9 Kalliokoski Taimen 2,7 11,2 8,1 15,4 7,4 6, 3,2 Harjus 3, 7,6,9 1,1 1,9,8 1,9,5,5 Mutu 14,6 3,6 1, 1,7 6,1 142,5 1,8,5 Särkikalat 1, 2,6 17,4,5 1,9 Ahven 1, Kivisimppu 4,8 39, 21,5 16,2 25,8 14,4 5,6,9 3,3 Kivennuoliainen 21,2 45, 27,2 15,6 22,4 24,9 4,6 2,4 17 Taulukko 14 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) Kiiminkijoella v Vuosina 2-23 tulokset ovat pyydystettävyysarvolla korjattuja. Jousikoski Harjus 4,7 2,7 Mutu 1,8,9 Särkikalat 2,7 Made,5 Ahven,9 Kiiski,5 Kivisimppu 48,2 2,1 Kivennuoliainen,5,5 Nivankoski Harjus,5 Mutu 1,8 2, Särkikalat 5,6 2, Ahven - 1, Kiiski,5 Kivisimppu 17,9 4,5 Kivennuoliainen 1,5 Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 Taulukko 14 jatkuu Aittokoski Lohi 1,9 13,4 8,1 6,7 18,5 11,7 1,8 Taimen,9 1,3 1,5 1, 1, Harjus 2,6 3,4 1,5,5 Mutu 32,4 132,3 22, 1,4 Särkikalat 25,8 6,8 8,8 25,3,5,9 Made 1, Ahven 1, 3,3,5,5 Kivisimppu 126,8 4,3 26,4 19,3 26, 6,6 26,8 Kivennuoliainen 9,7 4,9 5,9 3, 6, 2, 1,4 Taulukko 15 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) Jolosjoella v Vuoden 2 tulokset ovat pyydystettävyysarvolla korjattuja tuloksia. Jolosjoki Lohi 2,1 Taimen,5 Harjus 4,6 15,1 1,1 Hauki,6 Mutu 5,9 2,2,5 1,1 Särkikalat,6 1,6 Made 1,5 Ahven 3,9,6,5 Kivisimppu 332 5,6 7,8 7,9 Kivennuoliainen 3,8 7,8 1,7,5 7 YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 213 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua vuosille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 213 kuului ohjelman mukaan vuosittainen veden laadun tarkkailu Kiiminkijoen ja Nuorittajoen pääuomissa. Lisäksi suoritettiin päästötarkkailua kahdella kesäaikaisella tuotantovaiheen kohteella ja yhdellä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuun kuuluvalla ympärivuotisella kohteella. Kiiminkijoella oli vuonna 213 turvetuotantopinta-alaa yhteensä 853 ha, tuotannosta poistunutta alaa 27 ha ja kuntoonpanoalaa 3,4 ha. Hydrologisena vuonna lämpötila oli huhtikuulta lokakuulle lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Marras- ja helmikuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, joulu- ja maaliskuussa taas oli keskimääräistä kylmempää. Vuosi oli hieman tavanomaista vähäsateisempi. Helmi- ja maaliskuu olivat varsin vähäsateisia, mutta huhtikuussa satoi runsaasti. Syyssateet jäivät lokakuuta lukuun ottamatta keskimääräistä vähäisemmiksi. Tuotantoaikana touko-syyskuussa sää oli vähäsateinen, vain heinäkuussa satoi keskimääräistä enemmän. Kesän ja syksyn virtaamat olivatkin tavanomaisia tai sitä pienempiä. Päästötarkkailussa olleelta Isosuolta (Utajärvi) lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli parempi kuin keskimäärin, tosin vesi oli happamampaa. Alalamminsuon vedenlaatu oli typpeä lukuun ottamatta keskimääräistä parempi. Myös Hangassuon veden laatu oli typpeä lukuun ottamatta keskimääräistä parempi, mutta happamampi. Marttilansuolta lähtevässä vedessä kiintoaineen ja happea kuluttavan ai- Copyright Pöyry Finland Oy

23 8 VIITTEET neksen (COD Mn ) määrä oli laskeutusaltaallisten soiden keskitasoa, mutta ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Vuonna 213 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat tuotantokauden aikaiset päästöt olivat selvästi pienemmät kuin vuonna 212. Vuositasolla kiintoainepäästö oli edellisvuotta suurempi. Fosforin, typen ja COD Mn :n osalta myös vuosipäästöt olivat pienempiä kuin vuonna 212. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravinnekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 213 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vedet olivat humuspitoisia, väriltään tummia ja ravinteikkaita. Vesien happitilanteet olivat hyvät. Nuorittajoen vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa, sillä kiintoainetta, humusta ja ravinteita sen vedessä oli enemmän. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia viimeisten vuosien aikana. Nuorittajoen veden laadussa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä ainostaan lievää kiintoaineen ja orgaanisen aineksen pitoisuuskasvua. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuoden 213 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat erittäin vähäiset. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Sähkökoekalastusten mukaan Nuorittajoen koskikalasto oli pääasiassa pohjakaloja, kivennuoliaista ja kivisimppua, sekä ahventa ja mutua. Harjusta esiintyi Nuorittajoella vain satunnaisesti. Kiiminkijoen pääuomalla koskikalasto oli pääasiassa pohjakaloja sekä harjusta, ahventa, särkeä ja mutua. Kiiminkijoen alimmalta kohteelta saatiin myös kesänvanhoja lohen luonnonpoikasia. Jolosjoen alaosan koskikalasto oli pääasiassa lohta, harjusta, seipiä, mutua ja kivisimppua. Saadut lohet olivat kesänvanhoja luonnonpoikasia. 19 Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pöyry Finland Oy 211. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille Moniste Pöyry Finland Oy 214a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v Copyright Pöyry Finland Oy

24 Pöyry Finland Oy 214b. Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuonna 213. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. 2 Copyright Pöyry Finland Oy

25 N 1 K KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Turveruukki Oy Isosuo 11 Vainionsuo 1 Varpa-Hoikkasuo 12 2 km Vapo Oy Isonivansuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isosuo Marttilansuo Alalamminsuo Sapilassuo Kallasuo Lamminsuo Velj. Valkola Kuusisuo 13 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Liite 1 6

26 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 213 Kohde: Isosuo, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,2 8, , , 37, , ,6 166, pvk , , , 2,2 6,9, ,2 383, pvk , , ,5 2,4 12,1 7,8,1 2,,,2,5 4 pvk , , ,5 7,2 132,9 76,1,5 11,9,2,6 2,7 5 pvk , , ,5 7, ,8 23,8 1,4 25,7,3 1,2 6,2 6 pvk , , , 53, , pvk ,6 9, , , 5, , pvk , , , 28, , pvk , , , 26, , pvk , , , 9, , ,7 94,5 2,5 7,9 11 pvk , , , 11,8 61 4, ,1 24,1,,6,,2,8 2, 12 pvk , , , 9, , ,4 162,9 5, pvk ,3 21 6, , 64 1, , 14, , ,6 83,2,1 2,4,2,3 2,5 7,5 14 pvk , * , , 26, , ,4 252,17,8* 7,9, pvk ,2 14 8, 43 1, , 13, , ,7 57,3 1,7 6,1 16 pvk ,2 18 8, 4, , , 11, 491 3, ,9 61,3,1 1,9,2,34 2,1 3,8 17 pvk ,1 17 4, , 2, , ,5 214,5 6, pvk , 13 5, , 9, , ,9 66,3 2,4 5,1 19 pvk , 12 5, 45 1, ,5 1,2 34 2, ,4 25,1,8 2,7 2 pvk ,9 8,9 6, , 9, 297 2, ,7 3,3 11 Jakelu: Vapo Oy, Oulu Turveruukki Oy Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Utajärvi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus TALVI keskiarvo 6, ,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5,6 885, 6,1 94,1 7, 31 keskihajonta, ,2 Nettokuormitus g/ha d, 4,4 26 KEVÄT keskiarvo 6, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , , keskihajonta,2 1,9 2, ,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 7,1 17 7,9 2, , ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7, 97,1 6,7 1,,1 3,1,1,8 3,2 8,3 keskihajonta,1 3,8 2,8 1,2 8, 45 93,5 Nettokuormitus g/ha d,,3 2,8 SYKSY keskiarvo 6,9 8,9 6, 29 1, SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 2, ,1 1,1 3,3 11 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,,6 6, VUOSI keskiarvo 6, ,7 85 5, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,4 236, Nettokuormitus g/ha d, 5,3 69 Lisätiedot: Omavalvontanäyte. *= liuk Virtaamamittarin anturi irti Virtaamat jaksolle arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

27 Isosuo, pvk2-3 l/s km 2 45 Valuma keskiarvo näyte mg/l 12, 1, Kiintoaine g/ha/d , 6, 4, 2, , kuormitus 213 pitoisuus 213 µg/l 7 6 Kokonaisfosfori g/ha/d 6, 5, µg/l 35 3 Kokonaistyppi g/ha/d 2 5 4, , 2, , 5 4, kuormitus 213 pitoisuus 213 kuormitus 213 pitoisuus 213

28 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 213 Kohde: Alalamminsuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Vesistöalue: 6.64 Projekti: 16WWE1764 Purkuvesistö: Koordinaatit: Tarkkailuluokka: suppea Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , pvk , , pvk , , , pvk , , , KESÄ keskiarv o 6, , ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, 99,13,2 7,1,8 2,9 11,7 34 keskihajonta 1, 3,7 21 2, ,4 Nettokuormitus g/ha d,2 4,5 29 Jakelu: Lisätiedot: Oranssi väri = pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Ei virtaamamittausta. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta Siv u 1 (2) Alalamminsuo 213.xls; tulostus /9:27

29 Alalamminsuo, pvk1 mg/l Kiintoaine pitoisuus 213 µg/l 5 Kokonaisfosfori µg/l 3 Kokonaistyppi pitoisuus 213 pitoisuus 213 Siv u 2 (2) Alalamminsuo 213.xls; tulostus /9:27

30 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 213 Kohde: Hangassuo, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Vesistöalue: 6.25 Projekti: 16WWE1764 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: jälkihoito Koordinaatit: Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot ha Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , pvk ,6 1, , pvk ,5, ,5 29, pvk ,6, ,2 23, pvk ,7, ,8 26, KESÄ keskiarv o 3,6 3,6 9, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,4 26,7 18,4 33 keskihajonta,1 5, ,8 3, 5,9 Nettokuormitus g/ha d 14,7 25 Jakelu: Lisätiedot: Oranssi väri = tulos alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla Vesi todella kirkasta (laboratorion havainto) Mp noin 7 cm syvyydessä veden alla. Ei virtaamamittausta. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta Siv u 1 (2) Hangassuo 213.xls; tulostus /9:28

31 Hangassuo, la2 mg/l 14 Kiintoaine pitoisuus 213 µg/l 35 Kokonaisfosfori µg/l 3 5 Kokonaistyppi pitoisuus 213 pitoisuus 213 Siv u 2 (2) Hangassuo 213.xls; tulostus /9:28

32 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 213 Kohde: Marttilansuo, la2/kirkko-oja Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: järvi Kunta: Vesistöalue: 6.22 Projekti: 16WWE1764 Koordinaatit: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: jälkihoito Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , la , la , , la , , la , , KESÄ keskiarvo 5, ,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 9,6 166,4 19,5 79 keskihajonta,8 5, ,4 Nettokuormitus g/ha d,3 15,3 71 Jakelu: Lisätiedot: Marttilansuolla tarkkaillaan järvestä lähtevän veden laatua Kiintoaineen hehkutushäviö12 mg/l. Ei virtaamamittausta. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta Sivu 1 (2) Marttilansuo 213.xls; tulostus /17:6

33 Marttilansuo, la2/kirkko-oja mg/l 3 Kiintoaine pitoisuus 213 µg/l 1 Kokonaisfosfori µg/l 3 5 Kokonaistyppi pitoisuus 213 pitoisuus 213 Sivu 2 (2) Marttilansuo 213.xls; tulostus /17:6

34 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A Liite Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 213 Kohde: Hakasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE1895 Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 231 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,2 3,4 3, 2 15, ,2 71,1,4 29 3, pvk ,9 3,3 4, 19, , ,1 49, pvk ,4 3,4 12 7, 1, , ,8 2,1,4 6,5,3 5,9 5, pvk ,6 3,7 14 9,9 95 4, ,2 17,1 4, pvk ,6 4, 14 8, 1, , ,9 17,1,3 4,,2 3,4 9, pvk , , , , , ,6 68,1 5, pvk , , , , 1, 559 2, ,8 49,1,5 3,7,1 2, pvk ,3 4,5 11 7, , , 44, , ,5 352, pvk ,1 3,8 9, 2 1, , , 36, , ,8 249,6, , pvk , 3, 6, 12, , , 38, , ,3 28, pvk ,9 2, , 38, , ,5 165, pvk , 3,2 14,4 46 1, , 24, , ,9 8, pvk ,3 3,7 8, 3, 11, , , 25, , ,9 89,2,7 6,5,12 4, pvk ,4 3, ,3 32 2, , 23, , ,1 95,3 8, 6 15 pvk ,8 4, , , , 24, , ,9 152,4,7 31, pvk ,1 3, ,6 46 3, ,5 23, , ,1 82, pvk ,4 5,1 7, 3, 14, , , 23, , ,3 125,2,7 17, pvk ,7 5,4 7, 14,9 74 1, , , ,6 73, pvk ,6 5, ,6 62 3, , 21, , ,4 89,2 9, pvk ,8 6, 17 1,9 63 4, , 2, , ,4 95, pvk ,5 4,6 6, 12, ,5 22, , ,3 113, pvk ,2 3,6 4, 14, ,5 21, , ,6 18, TALVI keskiarvo 5,3 7,8 15 9, ,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,8 46,1,5 8,2,5 5, keskihajonta,9 7,3 12 8,1 3, ,7 Nettokuormitus g/ha d, 5,2 15 KEVÄT keskiarvo 4,1 3,5 7,3 2, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 84, ,5, , keskihajonta,2,8 3,5 4,5 13 2,3 Nettokuormitus g/ha d, 5 16 KESÄ keskiarvo 4,6 4,5 11 2, , ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 22, ,2,7 13, keskihajonta,7 1,1 3,8,6 3,6 21, ,2 Nettokuormitus g/ha d, 1,7 35 SYKSY keskiarvo 5,4 4,1 5, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 21, ,2 19, keskihajonta,2,7 1,4 1,5 49, Nettokuormitus g/ha d, 9,1, VUOSI keskiarvo 4,8 5,4 11 6, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,4 92, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, 1 37 Lisätiedot: Vedenkorkeutta ei mitattu kaivon korkean kaasupitoisuuden vuoksi Osa vesistä karkaa pvk:n alkuosassa ei saatu näytettä viereisestä ojasta Mittapadon kulma on 112 astetta. Kuormitukset laskettu kaavalla joka huomioi kulman. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Virtaamat jaksoille ja arvioitu vesistömallijärjestelmästä Jakelu:

35 Hakasuo, pvk1 Liite 4.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 18 näyte mg/l 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 213 pitoisuus 213 µg/l 4, Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d 1 35, 3, 25,,9,8,7, ,,5 5 15,, , 5,,3,2, ,, kuormitus 213 pitoisuus 213 kuormitus 213 pitoisuus 213

36 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteillä vuonna 213 O 2 Otto- Otto- t ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 3 -N Fe Klorofylli-a Näkö- Kok. pvm syv. aine NO 2 -N syvyys syvyys m C mg/l kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m K ,5 8,5 1, 85 6,2 1,9 6, # # N , 8, 9,9 84 6, 1,8 8, # # N , 6,5 9,4 76 5,6 1,6 7, # # K ,3 17, 8,2 84 6,9 3, 1, < 5 < ,9,4 1, N ,3 17,8 8,8 93 7,1 3, 5, < ,9,5,5 N , 15,4 8,5 85 6,9 3,2 1, < ,1,6 1,7 K ,3 17,4 8,6 9 7, 3,4 1, < 5 < ,6,5,5 N ,3 16,2 8,2 84 7, 3,4 4, < ,9,5,5 N , 15,8 8, 8 6,9 4,3 9, < 5 < ,4 1,9,5 K ,3 12,7 9,2 87 6,7 3,8 2, < ,6,5,5 N ,3 12,3 9,3 87 7,2 4,1 4, < ,9,6,6 N ,7 11,5 9,2 84 6,8 3,9 4, ,3,8 1,4 # ) Näkö- ja kokonaissyvyyttä ei oltu merkitty kenttäkorttiin

37 Liite 4 Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä syyskuussa v (v kesä-lokakuu) O 2 Havainto- Vuosi n ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropiste aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N ,8 77 5,9 2, , , ,8 84 6,6 3, , , ,1 79 6,6 3, , , ,2 89 6,8 3, , , ,2 83 7, 3, , , ,1 96 6,9 4, , , ,4 77 6,5 3, , , , 77 6,2 3, , , ,7 9 6,9 4, , , ,8 83 6,3 2, , , ,4 82 6,2 2, , < , ,5 83 6,5 2, , , ,8 77 6,5 2, , < 5 < 5 8, , 72 6,5 2, ,7 3733, , ,2 81 6,3 2, , < , ,6 83 6,9 3, , ,6 keskiarvo 8,5 82 6,5 3, , ,2 N , 78 6, 2, , , ,7 86 6,6 3, , , ,1 79 6,6 3, , , ,9 89 6,8 3, , , ,5 87 6,9 4, , , ,2 82 6,8 3, , , ,8 83 6,7 3, , , ,6 83 6,6 3, , , ,3 8 6,9 4, , , ,3 9 6,4 2, , , ,5 85 6,3 2, , , ,5 8 6,5 2, , , ,7 77 6,5 2, , < 5 < 5 8, ,2 76 6,6 2, , , , 81 6,4 2, , < , ,6 85 7, 3, , ,9 keskiarvo 8,5 83 6,6 3, , ,2 K ,4 84 6,3 3, , , ,1 91 6,8 3, , , ,5 83 6,7 3, , , ,7 96 6,9 3, , , ,2 95 7,2 3, , , ,4 95 7, 3, , , ,7 87 6,8 3, , , ,7 87 6,9 3, , , ,3 95 7,1 3, , , ,9 87 6,6 3, , , ,7 88 6,5 2, , , , 88 6,7 3, , , ,9 79 6,7 2, , < , ,6 81 6,7 3, , , , 82 6,6 2, , < , ,9 9 6,9 3, , ,7 keskiarvo 8,9 88 6,8 3, , , ,3

38 Joloskoski Kalliokoski Aittokoski Jousikoski Nivankoski km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.,