Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus

2 Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä Miten vastata kansalaisilta jatkuvasti kasvavaan turvetuotannon vesiensuojeluun liittyvään kritiikkiin? Ovatko vesiensuojelumenetelmät riittävän tehokkaita ja toimivia? Saadaanko tarkkailulla luotettavaa kuvaa päästöistä ja vesistövaikutuksista? Onko valvonta tarpeeksi tehokasta?

3 Kansalaismielipide on turvetuotantovastaista Yleinen mielipide on kääntynyt turvetuotantoa vastaan muutaman viime vuoden aikana è mediassa niin aluekuin valtakunnallisella tasolla ovat turvetuotannon vesistöhaitat olleet toistuvasti esillä Turvetuotantoa syytetään enenevässä määrin vesistöjen huonosta tilasta Kansalaismielipiteessä on kuitenkin alueellisia eroja erityisen kriittisiä turvetuotantoa kohtaan on oltu Keski- Suomessa, Pirkanmaan pohjoisosassa sekä ja Etelä- Savossa Puulaveden alueella Kansalaisten yhteydenotot ELYihin ja myös ympäristöministeriöön ovat lisääntyneet

4 Mikä turvetuotannon vesiensuojelussa on kansalaisten mielestä huonoa? Turvetuotannon vesiensuojelutoimet eivät ole BAT:ia Vesiensuojelumenetelmät eivät toimi suurten valumien aikana Ominaiskuormitukset eivät kuvaa todellisia päästöjä ja niistä on luovuttava suuri osa päästöistä syntyy tulvien ja rankkasateiden aikana è tällöin ei yleensä tehdä mittauksia. Väitetään tulvavesien karkaavan yleisesti ohi vs-rakenteiden Kiintoaine mitattava tiheämmällä suodattimella, sillä nykyisillä menetelmällä saadaan selville vain karkeampi kiintoaines Eristysojien kuormitus laskettava turvetuotantoalueiden kuormitukseen mukaan Taustakuormituksen laskemisessa käytetään koko Suomessa samoja taustapitoisuuksia è nettokuormituksen laskenta ei ole luotettavaa Valvonta ei ole tarpeeksi tehokasta

5 Huoli turvetuotannon kasvusta lisää ennestään toimialaan kohdistuvaa arvostelua Turvetuotantoalueiden lupahakemuksia on ennätysmäärä vireillä aluehallintovirastoissa è lupahakemuksista annettujen muistutusten määrät ovat kasvaneet, ympäristöluvista valitetaan myös hanakasti Useassa maakunnassa on vireillä maakuntakaavoja tai turvetuotantoon liittyviä vaihekaavoja, joissa on esitetty runsaasti uusia aluevarauksia turvetuotantoa varten è myös niistä annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa on ollut havaittavissa kielteinen suhtautuminen turvetuotantoon

6 Ovatko turvetuotannon vesiensuojelumenetelmät riittävän tehokkaita ja toimivia?

7 Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmiä Vesiensuojelun perusrakenteet: sarkaoja-altaat ja lietteenpidättimet, laskeutusaltaat (padottavat rakenteet ja pintapuomit) kaikilla soilla Virtaamansäätö Luonnontilainen tai ojitettu pintavalutuskenttä Kosteikko/kasvillisuuskenttä Kemiallinen käsittely

8 Keskimääräiset pitoisuusreduktiot luonnontilaisilla ja ojitetuilla pintavalutuskentillä Luonnontilainen/ ojitettu n Keskiarvo minimi maksimi mediaani Kiintoaine, red. % ,8 62,3 88,7 68, ,6 14,4 86,8 73,6 Kokonaisfosfori, red. % ,9 74,3 47, ,9-271,9 74,2 42,3 Kokonaistyppi, red. % ,2 20,9 58,3 36, ,3 6, ,6 COD Mn, red. % ,7 6, ,3-35,1 8,6-6,8 rauta, red.% ,7 25,2 71,5 40, , ,2 36,7 Lähde: Tuukkanen ym. 2011: Tilastollinen analyysi turvetuotannon vesistökuormituksen vaikuttavista tekijöistä

9 Kaijansuo, Karstula turvetuotantoalueen pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vesinäytetulokset Kiintoaine mg/l, kokonaisfosfori µg/l ja kemiallinen hapenkulutus mg/l Kiintoaine (mg/l), pvk yp Kiintoaine (mg/l), pvk ap Kok.P (µg/l), pvk yp Kok.P (µg/l), pvk ap CODMn (mg/l), pvk yp CODMn (mg/l), pvk ap

10 Kemiallinen käsittely Klöve ym kemiallien käsittely Kiintoaine, red. % Kokonaisfosfori, red. % Kokonaistyppi, red. % 1-30 COD Mn, red. % Viime aikana on erityisesti vahojen tuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamiseksi esitetty kasvillisuuskenttiä/kosteikkoja. - teho on päästötarkkailujen perusteella vaihdellut paljon - yleensä kiintoainetta on saatu melko hyvin poistettua, mutta ravinteita ja humusta on saattanut huuhtoutua, erityisesti heti rakentamisen jälkeen - kaipaavat vielä kehittämistä sekä puhdistamistehoon liittyvien tekijöiden selvittämistä (lupiin tehontarkkailu), TASOssa mukana yhden kasvillisuuskentän tehon jatkuvatoiminen seuranta sekä mitoitusohjeiden laadinta

11 Turvetuotannon vesiensuojelutaso Lähde: VAHTI-rekisteri (tuotannossa, tuotantokunnossa ja valmistelussa olevan turvetuotantoalan vesiensuojelurakenteiden osuudet Vesiensuojelutaso 2007 muu menetelmä 1,9 % maaperäimeytys 1,2 % vain sarkaojaaltaat 1,3 % laskeutusaltaat 28,4 % maaperäimeytys 0,9 % pinta - valutus 70,2 %* muu menetelmä 1,3 % Vesiensuojelutaso 2011 vain sarkaojaaltaat 0,4 % laskeutusaltaat 8,6 % laskeutusaltaat ja virtaamansäätö 14,0 % kemikaloint i 4,6 % pintavalutus 42,7 % kemikaloint i 3,7 % laskeutusaltaat ja virtaamansäätö 20,7 % * mukana myös kasvillisuuskenttiä/kosteikkoja Vhs:ssa esitetty pintavalutuskenttiä/ kasvillisuuskenttiä tehtäväksi ha:lle è, 2011 vuoden lopulla tehty ha:lle eli tavoitteesta 55 % toteutunut

12 Saadaanko tarkkailuilla luotettavaa kuvaa päästöistä ja vesistövaikutuksista?

13 Nykyisin päästötarkkailua toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti : 1. Ympärivuotiset tarkkailuasemat virtaama mitataan jatkuvasti ja näytteitä otetaan seuraavasti: Kuukaudet Näytteitä kertaa/kk Kevät tulva (yleensä ) 1 kertaa/viikko kertaa/kk Laaja analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori (suod.), rauta Suppea analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph Talvella ja kevättulvan aikaan joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta laaja, muulloin suppea 2. Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntopanovaiheen aikana päivittäin, näytteenottotiheys sama kuin ympärivuotisilla asemilla, laaja analyysivalikoima

14 3. Tuotantoajan tarkkailut tuotantoajan tarkkailua tehdään määrävuosina (yleensä 2-4) vuotena/lupakausi) kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta Virtaamat mitataan näytteenoton yhteydessä Vesinäytteet otetaan 4 kertaa vuodessa : maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu, suppea analyysivalikoima 4. Vesiensuojelumenetelmän tehon tarkkailut Näytteitä otetaan vesiensuojelurakenteen ylä- ja alapuolelta Jos ympärivuotinen pintavalutuskenttä/kasvillisuuskenttä, niin näytteenottotiheys yleensä sama kuin ympärivuotisilla asemilla, suppea analyysivalikoima Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä, jos ei jatkuvatoimista virtaaman mittausta

15 Päästötarkkailu Vapo Oyn Länsi- Suomen alueella v Vuonna 2011 tarkkailussa mukana oli 120 pysyvää päästötarkkailuasemaa (54 mittasi vesienkäsittelyjärjestelmän yläpuolista vedenlaatua) Täydentäviä tarkkailuja tehtiin 126 suolla, 297 pisteellä, niistä 131 oli yläpuolisia Erillislaajatarkkailu oli 7 tarkkailupisteellä, 3 yläpuolista asemaa Kuntoonpanovaiheen tarkkailu 21 suolla, 47 pisteellä, joista 19 oli yläpuolisia pisteitä

16 250,0 Valkeisuon kiintoainekuormitus (kg/d) ja valunta valunta l/s/km2 kg kiintoainetta /d 200,0 150,0 100,0 50,0 0,

17 valunta l/s/km 2 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Valkeissuon kok P-kuormitus g/päivä ja valunta l/s/km 2 valunta l/s/km2 KOK-P (g / d) kokonaisfosfori g/päivä

18 500 Valkeisuon kokonaisfosforikuormitus g/d valunnan funktiona Valkeisuo kiintoaineen kuormitus kg /d valunnan funktiona ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 valunta l/s/km ,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 valunta l/s/km Valkeisuon kok.fosforikuormitus g/d kiintoainekuormituksen kg/d funktiona

19 Jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittaus Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus on jo yleistä käytäntöä mm. ympärivuotisilla tehotarkkailusoilla TASOssa on käytössä useita mittausasemia, joissa mitataan virtaaman lisäksi vedenlaatua, myös Vapo on perustanut omia asemia eri puolelle Suomea Asemien kalibroinnissa on ollut ongelmia, antureiden puhdistaminen on työlästä, tuotettua dataa tulee seurata tiheästi Kalibrointi vaatii myös manuaalista vesinäytteenottoa Mittareilla ei saada suoraan kaikkia tarvittavia parametreja Jatkuvatoimisella mittauksella on mahdollista saada kuitenkin reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa kuormituksesta è ei ole kuitenkaan menetelmä, jolla päästöjä arvioidaan kaikilla soilla (kallis, tarvitsee myös vesinäytteenottoa, kalibrointi, anturoiden puhdistusta, datan tarkkailua) è voisi olla sopiva menetelmä nyt päästötarkkailuohjelmissa olevilla ympärivuotisilla tehotarkkailusoilla, joiden päästöjen perusteella arvioidaan ominaiskuormitukset

20 Turvetuotannon vesistövaikutusten mittausmenetelmiä tulee kehittää Turvetuotannon vaikutukset ovat hyvin selvillä Pohjien liettyminen, hapen kuluminen, muutoksia pohjaeläimistössä, kalojen kutualueissa ja vesikasveissa Veden tummuminen, verkkojen likaantuminen, virkistyskäytön vaikeutuminen, rehevöityminen Haasteena on Muun turvemaan, erityisesti metsätalouden vaikutusten erottuminen Millä muuttujilla turvetuotannon haitat voitaisiin parhaiten mitata ètaso-hankkeen tavoitteena on turvetuotannon kuormitus- ja vesistövaikutuksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien arviointi ja kehittäminen erityisesti fysikaalis-kemiallisten muuttujien osalta èbiotar-hankkeessa kehitetään biologisia tarkkailumenetelmiä turvemaiden vaikutusten arviointiin 20

21 Onko valvonta tarpeeksi tehokasta

22 Turvetuotannon valvonnasta ELY-keskuksella on tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus valvonnan suorittamiseksi (YSL 83 ) valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein (YSA 29 ) YM antanut ympäristölupien valvontaohjeen (päivitetään parhaillaan)è määräaikaistarkastuksia tehty Suomessa turvesoille vähintään 4 vuoden välein Määräaikaistarkastusten lisäksi tarkastuksia tehdään Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa yleensä vesiensuojelurakenteiden valmistuttua Jos poikkeuksellisissa tilanteissa aiheutuu päästöjä, joista voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisvaaraa Lisäksi tarkastus on suoritettava turvetuottajan, asianosaisten tai muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta pidetä ilmeisen tarpeettomana tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka tallennetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI)

23 Valvonta jaetaan Laillisuusvalvonta Luvan tarpeen arviointi Lupamääräysten noudattamisen valvonta Vuosiyhteenvetotietojen tarkistus Päästö- ja vaikutustarkkailuraporttien käsittely Valvontatarkastukset Epäkohtiin ja laiminlyönteihin puuttuminen Yleisen edun valvonta Ympäristölupahakemuksesta annettavan lausunnon antaminen AVI:lle Vastineiden antaminen valitusten johdosta Muutoksenhaku AVIn lupapäätöksiin Luvassa määrättyjen suunnitelmien ja selvitysten hyväksyminen sekä tarkkailuohjelmien hyväksyminen/muuttaminen

24 Turvetuotanto Keski-Suomessa - Vuoden 2011 lopussa tuotannossa/tuotantokunnossa ha ja kunnostusvaiheessa 520ha è 101 tuotantoaluetta - Lisäksi lainvoimainen lupa tällä hetkellä on 8 tuotantoalueella, yhteensä 440 ha, joiden kuntoonpano on aloitettu tai pian aloitetaan - lisäksi <10 ha:n alueita 16 kpl (pinta-ala ~130 ha) - Lisäksi LSSAVIssa turvelupahakemuksia K-S:n alueelta - ei vielä kuulutettu 27 kpl (10 uutta aluetta) - KESELY antanut lausunnon, ei vielä päätöstä 15 kpl (6 uutta aluetta) - Valitustuomioistuimissa 20 lupapäätöstä (uusia 14)

25 Valvontaan liittyviä määrällisiä lukuja Keski-Suomesta Keski-Suomen ELYssä on turvetuotannon valvonta ollut v lähtien painopistealueena è määräaikaistarkastuksia tehty noin 2-kertainen määrä Valvontaresursseja on lisätty è valvontaan käytettävissä 1,2 htv + lisäksi käytettävissä lainsäädännöllistä sekä vesiensuojelullista asiantuntemusta Vuoden 2012 alusta olemme käyneet pientuottajien kanssa läpi lainvoimaiseksi tulleet uudet luvat sekä niiden määräykset ja velvoitteet Määräaikaistarkastukset (kpl) Lausunnot AVI:lle 9 25 Vastineet tuomioistuimille Kirjeet toiminnanharjoittajille Lisäksi on vastattu lukuisiin haitankärsijöiden valituksiin, selvityspyyntöihin jne

26 Turvetuotannon vesiensuojeluun panostetaan Vesienhoidon toteutusohjelmassa TASO-hanke (turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittämis-hanke ) on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi Taso-hanke saanut rahoitusta YM, MMM, TEM ja paikalliset tahot Hallitusohjelmassa on useita viittauksia turvetuotantoon (mm. soiden ja turvemaiden kestävä ja vastuullinen käyttö, turvetuotannon ohjaaminen jo ojitetuille tai muuten luonnontilansa menettäneille soille, toimenpiteisiin ryhdytään turvetuotannon vesistö- ja pölykuormituksen estämiseksi ja jo aiheutuneiden haittojen poistamiseksi) Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön kansallisesta strategiasta

27 Turvetuotannon vesiensuojeluun panostetaan YSL:n kokonaisuudistuksessa tarkastellaan mm.luontoarvojen huomioimista lupaprosessissa sekä luparajan poistamista YM valmistelee ohjetta turvetuotantoalueiden huomioonottamisesta maakuntakaavoituksessa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmaa valmistellaan parhaillaan Ympäristöministeriö on käynnistänyt turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen uudistamisen ja ajantasaistamisen Virkamiestyöryhmä è Kuullaan valmistelun eri vaiheissa sidosryhmiä, ensimmäinen kuuleminen oli 3.9, seuraava 4.10 Ohjeessa pureudutaan erityisesti turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden ohjeistukseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä valvontaan Ehdotus ohjeeksi on tarkoitus antaa helmikuun loppuun 2013 mennessä Vesienhoidon työohjelman ja keskeisten kysymysten kuulemisessa on monella vhs-alueella nostettu turvetuotannon vesiensuojelun hallinta ja siihen panostaminen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi

28 Kiitos!