VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Transkriptio

1 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU X VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215

2

3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET Päästöjen laskentaperiaate Valumat Valumavesien laatu Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset Veden laadun kehitys 2-luvulla YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 215 Liite 4 Liite 5 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 215 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4 Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 211). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 215 Kiiminkijoella oli tuotantovaiheen päästötarkkailua Vapo Oy:n Hakasuolla (ympärivuotinen tarkkailu) ja Vittasuolla (suppea tarkkailu). Isosuolla (Utajärvi) tehtiin myös ympärivuotista tarkkailua, mutta se toteutettiin Pohjois- Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun puitteissa (Pöyry Finland Oy 216). Hangassuo ja Isonivansuo olivat jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turveruukki Oy:n Varpasuon lisäalue oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa, mutta sen tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 216) mukaisesti. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 215 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. Raportin liitteenä 5 on Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan (voimaantulo ) ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa ja valvova viranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Lupamääräysten tarkistaminen Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, Hangassuo Vapo Oy PSAVI 46/12/1, Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 116/11/1, VHO 13/37/1, Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSAVI 48/12/ Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainnit on esitetty kartalla liitteessä 1. 2 Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja-Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi-Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki-Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja-Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi-Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Turveruukki Oy Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/6.61 Oulu (Ylikiiminki) Kuusisuo Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Hydrologisen vuoden keskilämpötila (3,2 C) oli Pudasjärvellä 2 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo. Talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Hydrologisen vuoden sadesumma oli 727 mm, mikä oli 23 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Helmikuu ja huhtikuu olivat puolestaan vähäsateisia. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärven lentokentällä marraskuusta 214 lokakuuhun 215 sekä v keskimäärin. (Ilmatieteen laitos ). Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Copyright Pöyry Finland Oy

7 Nuorittajoen Perttusen havaintopaikan (F = 1 45 km 2 ) ja Kiiminkijoen suun keskivirtaamat tarkkailukaudella 215 sekä vuosina keskimäärin on esitetty taulukossa 3. Runsaiden sateiden myötä tarkkailukauden 215 virtaamat olivat noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. 3 Taulukko 3 Nuorittajoen ja Kiiminkijoen keskivirtaamat tarkkailukaudella 215 sekä v keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s MQ MQ kesä-syyskuu 17 8, 6 33 Marraskuussa virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia (kuva 2). Talvella ne olivat normaalitasolla, mutta keväällä huomattavasti suurempia. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 24.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 373 m 3 /s. Nuorittajoessa huippuvirtaama mitattiin päivää aiemmin, jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 171 m 3 /s. Kesällä ja syksyllä jokaisen kuukauden keskiarvovirtaama oli keskimääräistä suurempi. Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaamat tarkkailukaudella 215 sekä v keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215 Kiiminkijoen turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 215 oli 1 72 ha. Pinta-ala oli 6 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 93 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) ja se kasvoi edellisvuoteen nähden 8 %. Kuvassa 3 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 25 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt tänä aikana 42 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes kaksinkertaistunut. 4 Kuva 3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden pinta-alojen kehitys Vuodesta 25 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 25 prosenttiyksikköä (kuva 4). Laskeutusallaspinta-alat sisältävät sekä pelkän laskeutusaltailla varustetun pintaalan että laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadoilla varustetun alan. Copyright Pöyry Finland Oy

9 5 Kuva 4 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesä- ja talviaikana vuosina KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Hakasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 22. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 9.2. ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin maalis-toukokuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 96 mm. Isosuolla ei tuotettu vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa ja lokakuussa. Hangassuolla tehtiin seuraavat kalkitukset talven aikana: Lohkon 1 pohjoisosassa kosteikon reuna-alueet sekä kosteikon yläpuoliset kasvittomat alueet. Yhteensä kalkittavaa alaa noin 5 ha. Lohkolta 2 kasvittumattomat tai heikosti kasvittuneet alueet, noin 5 ha. Lohkojen 2-4 yhteinen auma-alue sekä lohkon 4 kosteikon ympäristö, yhteensä noin 13 ha. Isonivansuon kosteikolle johdettiin vedet. Vittasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Tuotantopäiviä oli 8. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokesäkuussa ja elo-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 25 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 6.1 Päästöjen laskentaperiaate 6.2 Valumat Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. Taulukossa 4 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden valumatiedot sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (Pöyry Finland Oy 216). Hakasuolla ja Isosuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Muilla tarkkailukohteilla virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä eikä niitä sen vuoksi ole esitetty taulukossa. Hakasuon valumat olivat suuresta pohjavesimäärästä johtuen kaikkina vuodenaikoina suurempia kuin Isosuolla ja Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Vuosivaluma oli lähes kaksinkertainen. Isosuon valumat olivat puolestaan keskimääräistä pienempiä kevättä lukuun ottamatta. Isosuolla on käytössä ns. tupla-anturointi minkä avulla saadaan tietoon padotustilanteet tarvittaessa 15 minuutin tarkkuudella. Padotustilanteiden kohdalla käytettiin laskennassa vesistömallin virtaamaa. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4 Hakasuon ja Isosuon valumat kesällä 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Hakasuo, pvk1 d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Talvi pvk Suuri pohjavesimäärä Kevät pvk Suuri pohjavesimäärä Kesä pvk Suuri pohjavesimäärä Syksy pvk Suuri pohjavesimäärä Vuosi Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk ,3, , , 9.12., , käytetty vesistömallia Kevät pvk , käytetty vesistömallia Kesä pvk , , 8.6. ja käytetty vesistömallia Syksy pvk , , , ja käytetty vesistömallia Vuosi Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet kohdemäärä Talvi kaikki , 158 Kevät kaikki Kesä kaikki ,7 13 Syksy kaikki ,1 12 Vuosi Valumavesien laatu Kiiminkijoen tarkkailusoilta kesällä lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli keskimääräistä parempi, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa ja kiintoainepitoisempaa. Keskimääräistä kiintoainepitoisuutta nostivat kahden näytteen poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet ( : 3 mg/l ja : 66 mg/l). Vittasuon haihdutus/imeytyskentän veden laatu vastasi pitkälti Pohjois- Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskiarvoa. Hangassuon laskeutusaltaalta lähtevän veden pitoisuudet olivat kauttaaltaan korkeita. Isonivansuon kosteikolta lähtevässä vedessä oli selvästi keskimääräistä enemmän fosforia. Keskimääräinen kiintoainepitoisuuskin oli korkea, mutta siihen vaikutti voimakkaasti yhden näytteen poikkeuksellisen korkea pitoisuus ( : 92 mg/l). Muilta osin pitoisuudet olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan kasvillisuuskenttä/kosteikkokohteiden keskiarvoa. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Hakasuolta otettiin kolme omavalvontanäytettä ja Vittasuolta sekä Isonivansuolta yksi (ks. liite 2). Näytteet otettiin huomioon samalla tavalla kuin konsultin ottamat näytteet. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk1 13 4,8 9,4 17 5, Isosuo pvk , , , 7,7 92 1,8 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi1 4 6, , ,2 Laskeutusallas Hangassuo* la2 4 6, Kosteikko Isonivansuo* kos 6 6, *' Pohjois-Pohjanmaan kaikki tarkkailusuot 215 Pintavalutuskentät 784 6, ,4 Laskeutusaltaat 65 6, Kasv.kenttä / kosteikko 22 5, * jälkihoitovaiheen tarkkailu ** liuk.pitoisuus, vain 1 näyte Taulukko 6 Hakasuon ja Isosuon veden laatu tarkkailukaudella 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely johtavuus NO 2 -N mg/l µg/l µg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi pvk1 8 4,8 3,6 12 3, , Kevät pvk1 3 4,2 2,1 6, 5,5 9, ,6 Kesä pvk1 13 4,8 9,4 17 5, Syksy pvk1 3 5,4 5, ,2 Koko vuosi 27 4,8 6,5 14 4, , Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,3 Kevät pvk ,5 7,3 9,3 45 1, Kesä pvk , , , 7,7 92 1,8 Syksy pvk ,9 8, ,5 Koko vuosi 19 6, ,8 Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 3/153 pvk 5, ,8 Kevät 39/152 pvk 6, ,3 Kesä 44/415 pvk 6, ,4 Syksy 45/13 pvk 6, ,3 6.4 Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset tuotantokaudella 215. Isosuon ominaiskuormitukset olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Syynä tähän olivat selvästi keskimääräistä parempi vedenlaatu ja hieman keskimääräistä pienemmät valumat. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Taulukko 7 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaiskuormitukset kesällä 215. BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk ,5,1 35 1, , Isosuo pvk ,1,1 7,1,1, ,,7 12 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi ,8,3 14,, ,4 4,4 13 Laskeutusallas Hangassuo* la , , Kosteikko Isonivansuo* kos ,1 1,1 19 3, ,7 8,8 366 Pohjois-Pohjanmaan kaikki tarkkailusuot 215 kohdemäärä Pintavalutuskentät ,8,3 19 1,1 1, ,4 9,2 78 Laskeutusaltaat ,,3 37 2,2 4, , Kasv.kenttä / kosteikko 2 778,9,4 2,1, , * jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaama arvioitu Taulukko 8 Hakasuon ja Isosuon ominaiskuormitukset tarkkailukaudella 215 sekä Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Brutto Netto Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Jakso Jakso Vesien- Mq NO 2 -N aine aine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi pvk ,3,1 32 2, , Kevät pvk ,5,4 7 5, , Kesä pvk ,5,1 35 1, , Syksy pvk ,5 61 7, vuosi kg/ha/a 68, , 7,9 48 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 9,3 14,1 5, 19, 1, 11 Kevät pvk , , 2,3 5,1 Kesä pvk ,1,1 7,1,1, ,,7 12 Syksy pvk ,2 1 3,, 9,9 vuosi kg/ha/a 7,1 3,2 9,8,,3 4, Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Kohdemäärä Talvi pvk ,4,2 16 4,6 6, , Kevät pvk ,2, , Kesä pvk ,6,3 17 1,5 2, , Syksy pvk ,8, , vuosi kg/ha/a 182,2,1 8,3 2,2 2, ,1 4,7 19 Hakasuon kuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja raudan osalta suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä kohteilla keskimäärin. Sen sijaan COD Mn -kuormitus oli selvästi keskimääräistä pienempi ja fosforikuormituskin oli hieman pienempi. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Vittasuon ominaiskuormitukset olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten ja kasvillisuuskenttä/kosteikko-kohteiden keskimääräisiä kuormituk- Copyright Pöyry Finland Oy

14 sia. Hangassuon la2:n kuormitukset olivat puolestaan selvästi suurempia kuin tuotantovaiheen laskeutusaltaallisilla kohteilla mikä johtui heikommasta vedenlaadusta. Isonivansuon kosteikon fosforikuormitus oli selvästi Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kohteita suurempi. Myös kiintoainekuormitus oli suurempaa, mutta muutoin kuormitukset olivat suurin piirtein tuotantovaiheen kohteiden tasolla. Vittasuon, Hangassuon ja Isonivansuon kuormituksia vertailtaessa on huomioitava että kohteiden virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Vesistöpäästöjen vuosien väliset erot riippuvat voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen suuremmassa määrin kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Vuosipäästöjen laskennassa käytettiin taulukon 9 ominaiskuormituslukuja siltä osin kuin omaa tarkkailuaineistoa vuodelta 215 ei ollut käytössä. Luvut on saatu kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla tarkkailussa olleiden kohteiden aineistosta (Pöyry Finland 216). 1 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , , Syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,4 12 6,3 6,8 49 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 19 t/a happea kuluttavaa ainesta, 321 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (taulukko 1). Nettopäästöt olivat noin 153 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat suurempi kuin edellisvuonna ollen suurin piirtein vuoden 212 tasolla. Vuosipäästöjen suuruuteen vaikuttavat ennen muuta sääolot, eli sateisuuden kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä, ja toisaalta tarkkailukohteiden määrä. Esimerkiksi ns. laajan tarkkailun vuonna 214 tarkkailussa oli valtaosa vesistöalueen tuotantoalueista, mutta vuonna 215 vain muutama kohde. Vuonna 215 vuosipäästöjen laskennassa käytettiin siis suuremmassa määrin koko Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden aineistoa. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215. (tarkkailtu K = kyllä, J = jälkihoito, E = ei,). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy ,4 1,4 K 349, , Vittasuo Vapo Oy , 46 K Alalamminsuo Vapo Oy ,3 13 E Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy ,7 1 J , , Marttilansuo Vapo Oy J , , Isosuo Vapo Oy K , , Sapilassuo Vapo Oy E , Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy ,1 28 E , Varpasuo Turveruukki Oy ,1 61 K , Varpasuo Turveruukki Oy ,5 17 E , , Kuusisuo T. ja E. Valkola K , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 215 vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin Hakasuolla ja Vittasuolla ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 11. Hakasuolle on ympäristöluvassa asetettu raja-arvot reduktiolle; kokonaisfosfori 5 %, kokonaistyppi 2 % ja kiintoaine 5 %. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Käytännössä se laskettiin AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla. Hydrologisena vuonna 215 Hakasuon pintavalutuskentän reduktio täytti lupaehdot fosforin (68 %) ja kiintoaineen (82 %) osalta. Typen osalta reduktio (19 %) jäi hieman vaadittua heikommaksi. CODMn-arvot pienenivät kentällä kaikkina vuodenaikoina. Tehon tarkkailun tulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 2. Vittasuon haihdutus/imeytyskenttä pienensi kaikkia mitattuja pitoisuuksia. Tehokkaimmin kenttä poisti epäorgaanisia ravinteita. Kiintoainepitoisuus ja COD Mn - arvo eivät juuri muuttuneet kentällä. Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 Taulukko 11 Tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Suo n COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HAKASUO Talvi Pvk1yp 5 7, Pvk1 5 3,8 11 3, ,9 Teho % Kevät Pvk1yp 1 7, Pvk1 1 3, , Teho % Kesä Pvk1yp Pvk1 5 8,8 13 5, ,3 Teho % Syksy Pvk1yp Pvk1 1 8, ,1 Teho % Koko vuosi teho %* * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla VITTASUO Kesä Hi yp ,4 Hi , ,9 Teho % Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 215) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta 7,4 % (kuva 5). Metsäojitukset aiheuttavat 9,3 % fosforihuuhtoumasta ja 6,3 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on,9 1,6 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 54 % ja typen osalta noin 78 %. Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 Kuva 5 Arvio fosforin (vasemmalla) ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tullaan tekemään merkittäviä kunnostusojituksia vuosittain. Arvioiden mukaan kunnostusojitukset ovat keskimäärin samansuuruiset joka vuosi. Laskelmien mukaan kunnostusojituksista aiheutuu noin 162 kg fosforikuormitus ja kg kiintoainekuormitus Nuorittajokeen ja noin 1 6 kg fosforikuormitus ja kg kiintoainekuormitus Kiiminkijokeen vuodessa. Kunnostusojitukset lisäävät jonkin verran mineraalitypen (nitraattityppi, ammoniumtyppi) huuhtoutumista, mutta veteen liuenneen orgaanisen typen huuhtoutuminen pienenee siinä määrin, että huuhtoutuvan kokonaistypen pitoisuudet jopa pienenevät kunnostusojituksen jälkeen (WSP Finland Oy 213). Uusimman ekologisen luokittelun mukaan Kiiminkijoen alaosan tila on hyvä, Kiiminkijoen yläosan erinomainen. Vepsänjoki, Nuorittajoki, Jaalankajoki, Kallaoja ja Alaoja-Heteoja ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Jolosjärven tila on välttävä ja Hamarinjärven tyydyttävä. Muita vesistöseurannan vesistöjä ei ollut nimetty vesimuodostumiksi eikä luokiteltu. 7 VESISTÖTARKKAILU 7.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta jossa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Taulukossa 12 on esitetty vuosittaisen tarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Copyright Pöyry Finland Oy

18 14 Taulukko 12 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 215. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N Nuorittajoki, Määtänperä N Kiiminkijoki, 834-tien silta K Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). Vuonna 215 vuosittaisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Huhtikuun näytekerta ajoittui kevättulvahuipun laskuvaiheeseen (kuva 4). Kuva 6 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat tarkkailukaudella Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset Taulukossa 13 on esitetty vuosittaisen vesistötarkkailun havaintopisteiden veden laatu vuonna 215. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 6,5 11 mg/l ja kyllästysasteet välillä %. ph:t olivat alimmillaan toukokuussa (5,3 5,8) ja kesällä ne vauhtelivat välillä 5,8 6,7 siten että Nuorittajoessa ne olivat hieman matalampia kuin Kiiminkijoessa. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden keskimääräiset väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn -arvot olivat hieman pienempiä kuin Nuorittajoessa. Molempien jokien kiintoainepitoisuudet olivat virtavesille melko alhaisia eikä jokien välillä ollut suuria eroja. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 13 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v Havainto- O 2 ph Sähk.- Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kloropvm joht. aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N ,6 69 5,3 1,4 3, ,2 71 6,1 2,1 7, , 4, ,5 66 5,9 2, , 6, 3 9 3, ,3 66 5,8 2,1 9, < ,1 ka. VII-IX 7, 68 5,9 2, ,3 3, ,3 15 Nuorittajokisuu N ,4 1,5 3, ,8 78 6,1 2, , ,1 73 6,1 2, , , ,9 73 6,3 2, , 4 6,7 ka. VII-IX 7,6 75 6,2 2, , ,3 Kiiminkijoki 834-tien silta K ,8 1,7 5, , ,8 79 6,3 2,4 7, , 8, ,1 74 6,4 2,6 8, , , ,4 79 6,7 3, ,9 ka. VII-IX 7,8 77 6,5 2,7 8, , , Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä sekä jokisuulla vuonna 215 hieman korkeampia kuin Kiiminkijoessa. Nuorittajoen pisteiden välillä ei ollut suuria eroja. Korkeimmillaan ravinnepitoisuudet olivat elo-syyskuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen heinä-syyskuun keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät heinäkuussa rehevyyttä, mutta elo-syyskuussa lievää rehevyyttä. Epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N ja NH 4 -N) ja epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) pitoisuudet olivat varsin pieniä. Vuonna 215 Nuorittajoen turvetuotannon kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan veden laatu oli kokonaisuutena hyvin samanlainen kuin alapuolisella havaintopaikalla. Liukoisten ravinteiden (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N sekä NH 4 -N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Jokialueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perustuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-n/kok-p) on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/P-suhde on yli 12, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle 1 ja mineraaliravinnesuhde alle 5, on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa 1 17 ja mineraalisuhteen 5 12, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. (Forsberg ym. 1978). Copyright Pöyry Finland Oy

20 Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja kokonaisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoessa oli edellisvuosien tapaan runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli pääasiallinen tuotantoa rajoittava ravinne. Kokonaisravinnesuhteen mukaan huhtikuussa on fosfori voinut olla tuotantoa rajoittava tekijä Kiiminkijoessa. 7.3 Veden laadun kehitys 2-luvulla Kuvassa 7 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu vuosina Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut keskimäärin noin 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 215, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin nouseva klorofylli-a:ta lukuun ottamatta (kuva 7). Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samanlaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua, mihin vaikuttaa esimerkiksi valuntatilanne, ja vuonna 215 valumat olivat kevättulva-aikaan ja kesällä keskimääräistä suurempia (ks. kuva 2). Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214). Kiiminkijoen vesistöalueen vedet ovat ravinteikkaita ja vesistöön kohdistuu runsaasti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitusta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 3 4 % (ks. kuva 5). Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset veden laatuun ovat kokonaisuutena vähäiset, koska Kiiminkijoen valuma-alueesta vain pieni osa (,3 %) on turvetuotannossa ja toisaalta Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Kuvassa 8 on esitetty Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N47) otettujen näytteiden COD Mn -, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla Kiiminkijoen pisteen näytemäärä oli 396 kpl ja Nuorittajoen pisteen 179 kpl. Kiiminkijoen piste sijaitsee turvetuotantoalueiden alapuolella (Marttilansuota lukuun ottamatta) ja Nuorittajoen piste tuotantoalueiden yläpuolella. Nuorittajoella kaikkien esitettyjen pitoisuuksien kehityssuunta on nouseva, mutta Kiiminkijoella vain COD Mn :n ja lievemmin typen. 16 Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Kuva 7 Keskimääräinen kesäaikainen veden laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v Kuvassa on esitetty myös Kiiminkijoen osalta lineaarinen trendi. Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 Kuva 8 Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N47) otettujen näytteiden COD Mn -, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla Kiiminkijoen pisteen näytemäärä 396 kpl ja Nuorittajoen pisteen 179 kpl. Copyright Pöyry Finland Oy

23 8 YHTEENVETO 9 VIITTEET Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 215 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua vuosille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 215 kuului ohjelman mukaan vuosittaisen veden laadun tarkkailu. Kiiminkijoella oli vuonna 215 kuormittavaa turvetuotanto pinta-alaa 1 72 ha, josta tuotannossa oli 76 ha. Kuntoonpanossa oli 16 ha, tuotantokunnossa olevaa, muttei tuotannossa olevaa alaa oli 11 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 24 ha. Jälkikäytössä oli 663 ha. Tarkkailukauden 215 talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Tarkkailukauden sadesumma oli 23 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Sateista johtuen Nuoritta- ja Kiiminkijoen virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Vuonna 215 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat päästöt olivat suurempia kuin edellisvuonna ollen vuoden 212 tasolla. Kokonaisuutena selvästi eniten kuormitusta Kiiminkijoen valuma-alueella aiheutuu luonnonhuuhtouman lisäksi maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 214 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen seurannasta. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vedet olivat humuspitoisia ja ravinteikkaita. Vesien happitilanteet olivat hyvät. Nuorittajoen vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa, sillä kiintoainetta, humusta ja ravinteita sen vedessä oli enemmän. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 215, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin pääosin nouseva. Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samansuuntaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa, eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua. Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun ovat kuitenkin vähäiset, koska Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti ja toisaalta valuma-alueesta vain pieni osa on turvetuotannossa. Vesistöalueen maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Int. Verh. Limnol. 21: Ilmatieteen laitos Sääpalvelu. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Osa 1. Taustatiedot. Raportteja 128/215. Copyright Pöyry Finland Oy 19

24 Pöyry Finland Oy 211. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. WSP Finland Oy 213. Kiiminkijoen uuden turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin täsmentäminen ja Natura-arviointi5 Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Copyright Pöyry Finland Oy

25 Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Varpasuo Turveruukki Oy Alalamminsuo Vapo Oy Kallasuo Vapo Oy Isonivansuo Vapo Oy Isosuo Turveruukki Oy Vittasuo Vapo Oy " " " " " " N Lamminsuo Vapo Oy " " N47 Vainionsuo Turveruukki Oy " K55 " " " Marttilansuo Vapo Oy " " Hangassuo Vapo Oy 5 " Hakasuo Vapo Oy 1 km " Turvesuo Vuosittainen veden laadun tarkkailu Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Sapilassuo Vapo Oy Isosuo Vapo Oy Erkansuo Vapo Oy Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1. Kiiminkijoen vesistöalue

26 Liite 2.1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Koordinaatit: Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 246 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- SO 4 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ,8 3, , , 37, ,64, pvk ,1 1,9 7, 15, , 24, , pvk ,7 2,3 9, 2, 1, , , 31, ,31,1 34 2, pvk ,6 2, 13 11, 79 3, , 29, , pvk , 2,1 11 4, 1, , ,5 26, ,2,1 14, pvk ,9 6, 14 9,5 85 6, , 2, , pvk ,6 5,7 12 5, 9, , ,5 25, ,31,1 22, pvk ,5 5,9 17 8,5 97 5, , 29, , pvk ,4 3,2 11 9, 7, , , 41, ,9,7 69 8, pvk ,2 2, 4, 9, , , 44, , pvk ,1 1, , , , 38, ,2,1 65 3, pvk , 1,6 3, 13, 38 1, , 39, , pvk ,9 1,6 3 16, , , 29, , pvk , 2,2 4, 2 15, , , 29, ,19,1 46 1, pvk , * , pvk ,2 2,3 6, 2* , , pvk ,3 3,2 1 11, , , 28, , pvk ,3 5,1 1 2* , , 27, , pvk ,4 5,3 1 5, 11, , , 25, ,24,1 16, pvk , ,8 67 9, , 26, , pvk , , 1, , ,5 32, ,7,3 49, pvk , , , 24, , pvk , , , 22, , pvk , , , , 26, , pvk ,8 8, , , , 3, , pvk ,7 4, , , , 29, , pvk ,7 4,8 6, 17, 2 2 1, , 35, , TALVI keskiarvo 4,8 3,6 12 3, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,3,1 32 2, keskihajonta,6 1,9 3,1 1,5 3, , Nettokuormitus g/ha d, KEVÄT keskiarvo 4,2 2,1 6, 5,5 9, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,5,4 7 5, keskihajonta,2 1, 4,4 4,9 2,2 6, ,8 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 4,8 9,4 17 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,5,1 35 1, keskihajonta,9 8,1 13 3, 3, 6, Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 5,4 5, ,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,6 2,1 16 2,7 557,7 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 4,8 6,5 14 4, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,7 6,4 11 2,7 3, Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Padottaa, alavesipinta n. 32 cm v-aukon kärjen yläpuolella. Ylä- ja alavesipinnan ero n. 9 cm , ja 6.7. omavalvontanäytteet Voimakas pyörteily, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkkaan. Padottaa, ylä- ja alavesipinnan erotus n. 15 cm. * = liuk., ei mukana keskiarvossa Padotusta noin 1 cm, kaivon oma asteikko 38 cm. Vesi pyörteilee voimakkaasti Kiintoaineen hehkutushäviö 33 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l. Padotusjaksolla käytetty omaa virtaamadataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi eikä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. luotettavaa läheisen tuotantoalueen dataa ole saatavilla

27 Hakasuo, pvk1 Liite 2.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 16 näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,4 µg/l 22 Kokonaistyppi g/ha/d ,2 1,,8,6,4,2, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

28 Liite 2.2 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Koordinaatit: Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp , , pvk1yp ,5 4, , pvk1yp ,3 5, , pvk1yp ,1 5,2 57 1, pvk1yp ,2 5, , pvk1yp ,5 7, , pvk1yp , 9, , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp ,3 6,5 61 9, pvk1yp , , TALVI keskiarvo 5,5 7, , keskihajonta 1,1 5, , KEVÄT keskiarvo 4,5 7, , keskihajonta KESÄ keskiarvo 5, keskihajonta 1, 3,1 17 7,5 2, ,9 SYKSY keskiarvo 4, #### 16 ##### ##### ##### #DIV/! 15 keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/! ##### ##### ##### #DIV/! #### VUOSI keskiarvo 5,3 9, keskihajonta 1, 4, , ,4 Lisätiedot: Näytteen sulfaattipitoisuus 92 mg/l Näytteen sulfaattipitoisuus 46 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 6,3 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 13,25 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 5,6 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 1,6 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö on jäänyt analysoimatta laboratorion virheen vuoksi Kiintoaineen hehkutushäviö 18,5 mg/l

29 Hakasuo, pvk1yp Liite 2.2 mg/l 45 Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori µg/l 35 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

30 Liite 2.3 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , pvk1yp ,5 4, pvk1yp ,3 5, pvk1yp ,1 5, pvk1yp ,2 5, pvk1yp ,5 7, pvk1yp , 9, pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp ,3 6, pvk1yp , Keskiarvo TALVI 5,5 7, TALVI Keskiarvo KEVÄT 4,5 7, KEVÄT Keskiarvo KESÄ 5, KESÄ Keskiarvo SYKSY 4, SYKSY Keskiarvo VUOSI 5,3 9, VUOSI Pvk:n alapuoli Virtaamapainotettu vuosireduktio %* 1 pvk ,8 3, VUOSI pvk ,7 2, ,6 3 pvk , 2, ,6 4 pvk ,9 6, ,7 5 pvk ,6 5, ,5 6 pvk ,4 3, , 7 pvk , 1,6 3 1,5 8 pvk , 2, ,1 9 pvk ,4 5, ,4 1 pvk , ,3 11 pvk , pvk ,8 8, ,1 Keskiarvo TALVI 4,8 3,8 11 3, ,9 Keskiarvo KEVÄT 4,4 3, , Keskiarvo KESÄ 4,8 8,8 13 5, ,3 Keskiarvo SYKSY 5,8 8, ,1 Keskiarvo VUOSI 4,9 6,2 12 5, ,2 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla

31 Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite 2.3 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

32 Liite 2.4 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hangassuo, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Oulu Vesistöalue: 6.25 Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Koordinaatit: Mittapadon valuma-alue: 27,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , 2 la , , 3 la , , 4 la , , KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,4 8, ,8 Nettokuormitus g/ha d 2, Lisätiedot: Kiintoaineen hehkutushäviö 27 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö 28 mg/l Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.25.

33 Liite 2.4 Hangassuo, la2 mg/l Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 25 Kokonaisfosfori µg/l 4 5 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

34 Liite 2.5 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Isonivansuo, kosteikko Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kosteikko Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kos , , , kos , * kos , , 4 kos , ,7 5 kos , ,5 6 kos , KESÄ keskiarvo 6, * KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1 1,1 19 3, keskihajonta, Nettokuormitus g/ha d 1,7 8,8 366 Lisätiedot: Omavalvontanäyte Kiintoaineen hehkutushäviö 66,1 mg/l * = liuk. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.62.

35 Isonivansuo, kosteikko Liite 2.5 mg/l Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori µg/l 14 Kokonaistyppi pitoisuus 215 pitoisuus 215

36 Liite 2.6 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 215 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 6.62 Projekti: 16X1956 Koordinaatit: Purkuvesistö: Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 168,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hi , * ,4,3* 22 4, hi , , , ,8,3 18,5, hi , , , ,7,3 15,4, hi , , ,7,3 5,7,3, KESÄ keskiarvo 6, , ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,8,3 14,, keskihajonta,4 3,9 14 5,6 221, , Nettokuormitus g/ha d,4 4,4 13 Lisätiedot: Ei virtaamamittausta, virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä * = liuk., ei mukana keskiarvossa Omavalvontanäyte Tulvanäyte pumppausaltaan patolaitteelta: ph 6,1, COD Mn 26 mg/l, kok.p 35 µg/l, kok.n 88 µg/l, kiintoaine 5,5 mg/l =pitoisuus alle määritysrajan, laskennoissa käytetty määritysrajaa

37 Liite 2.6 Vittasuo, hi1 l/s km 2 Valuma näyte mg/l 12, Kiintoaine g/ha/d 3 4 1, , , , , 5 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,6 µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d ,4 1,2 1,,8,6,4, , kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

38 Liite 2.7 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 215 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 6.62 Projekti: 16X1956 Koordinaatit: ap: , yp: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % hi yläpuoli 1 hi1 yp , , hi1 yp , , hi1 yp , , Keskiarvo KESÄ 6, ,4 KESÄ 1, ,3 hi alapuoli 1 hi , ,3 2 hi , ,4 3 hi , Keskiarvo KESÄ 6, ,9 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

39 Vittasuo, hi1 Liite 2.7 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli

40 Liite 3 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä vuonna 215 Havaintopaikka Tunnus Otto- Otto- t O 2 ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 3 -N Fe Klorofylli-a Näkö- Kok. pvm syv. aine NO 2 -N syvyys syvyys m C mg/l kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Kiiminkijoki MTS-8341 K , 1, ,8 1,7 5, , 43 1,8 Nuorittajoki jokisuu N , 1, ,4 1,5 3, ,8 2, Nuorittajoki Määtänperä N ,7 1,7 9,6 69 5,3 1,4 3, ,8 1,5 Kiiminkijoki MTS-8341 K ,5 16 7,8 79 6,3 2,4 7, , 8, ,5 1, Nuorittajoki jokisuu N ,5 15 7,8 78 6,1 2, , ,4 1, Nuorittajoki Määtänperä N , 15 7,2 71 6,1 2,1 7, , 4, ,4 2, Kiiminkijoki MTS-8341 K ,5 17 7,1 74 6,4 2,6 8, , ,2,5 1, Nuorittajoki jokisuu N ,5 17 7,1 73 6,1 2, , ,7,4 1, Nuorittajoki Määtänperä N , 16 6,5 66 5,9 2, , 6, 3 9 3,7,3 2, Kiiminkijoki MTS-8341 K ,8 13 8,4 79 6,7 3, ,9,3 1,4 Nuorittajoki jokisuu N ,5 12 7,9 73 6,3 2, , 4 6,7,2 1, Nuorittajoki Määtänperä N ,9 11 7,3 66 5,8 2,1 9, < ,1,2 1,7

41 Liite 4 Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä syyskuussa v (v. 214 touko-syyskuu) O 2 Havainto- Vuosi n ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropiste aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N ,8 77 5,9 2, , ,8 84 6,6 3, , , ,1 79 6,6 3, ,2 89 6,8 3, , , ,2 83 7, 3, , , 7, 7, ,1 96 6,9 4, , ,5 9, ,4 77 6,5 3, , ,7 8, , 77 6,2 3, , , ,7 9 6,9 4, , , ,8 83 6,3 2, , , 52 6, ,4 82 6,2 2, , < , ,5 83 6,5 2, , ,8 77 6,5 2, , < 5 < 5 8, , 72 6,5 2, , , ,2 81 6,3 2, < , ,6 83 6,9 3, , , , 68 5,9 2, , 11 6, , 68 5,9 2, ,7 9,3 6,3 keskiarvo 8,4 8 6,5 3, , N , 78 6, 2, , ,8 9, ,7 86 6,6 3, , , ,1 79 6,6 3, , , ,9 89 6,8 3, , ,3 9, ,5 87 6,9 4, , ,1 9, ,2 82 6,8 3, , ,2 9, ,8 83 6,7 3, , ,5 7, ,6 83 6,6 3, , ,3 7, ,3 8 6,9 4, , , ,3 9 6,4 2, , , ,5 85 6,3 2, , ,5 8 6,5 2, , , ,7 77 6,5 2, < 5 < 5 8, ,2 76 6,6 2, , , 81 6,4 2, , < ,6 85 7, 3, , , 5, 9, ,6 75 6,2 2, , ,6 75 6,2 2, ,3 keskiarvo 8,4 82 6,6 3, , ,9 K ,4 84 6,3 3, , ,8 7, ,1 91 6,8 3, , , ,4 7, ,5 83 6,7 3, , ,4 7, ,7 96 6,9 3, , , , 6,8 6, ,2 95 7,2 3, , , 2,8 5, ,4 95 7, 3, , , ,1 5, ,7 87 6,8 3, , , 6, ,7 87 6,9 3, , , , 6, ,3 95 7,1 3, , , ,3 4, 5, ,9 87 6,6 3, , , ,7 88 6,5 2, , ,5 12 6, , 88 6,7 3, , , , 15 4, ,9 79 6,7 2, , ,3 597 < , ,6 81 6,7 3, , , , , 82 6,6 2, , , 577 < , ,9 9 6,9 3, , , 6, ,8 77 6,5 2, , , 8, ,8 77 6,5 2, , , keskiarvo 8,7 87 6,7 3, , ,2 6,5

42 Liite 5 1 Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 215 Vapo Oy:llä on käynnistymässä turvetuotantohanke Pudasjärven Kuokkasuolla. Kuokkasuon tuotantoalue sijoittuu eteläreunaltaan lähimmillään noin 15 m etäisyydelle Vaanaharju-Kiviharjun pohjavesialueesta (kuva 1, liite 2). Kuva 1. Kuokkasuon sijainti. Kuokkasuon alueella ja sen eteläpuolella on tehty pohjavesiselvitys v. 213 (Pöyry Finland Oy 213). Selvityksen yhteydessä asennettiin pohjavesiputkia ja laadittiin myös tuotantotoiminnan aikainen pohjavesitarkkailuohjelma. Ohjelman mukaan pohjavesipinnat mitataan neljän kuukauden välein esimerkiksi maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Tarvittaessa seurantaa tihennetään. Taulukossa 1 on esitetty seurattavat pisteet. Putkikortit ilmenevät liitteestä 1 ja tarkkailupisteiden sijainti liitteestä 2. Taulukko 1. Tarkkailuohjelma. Piste Koordinaatit (YKJ) Tarkkailutiheys ja ajankohdat p i (maalis, kesä, syys, joulu) krt/v krt/v krt/v krt/v Kaivo Ka21 (Rn:o 37:28) krt/v Kaivo Ka22 (RNo:37:34) krt/v Kaivo Ka23 (Rn:o 37:33) krt/v

43 2 Tuotantotoiminnan aikainen tarkkailu on aloitettu kesällä 215. Tuotantotoimintaa (tai uusia kuivatustoimenpiteitä) ei ole ollut vielä 215. Vuosina seurantaa on tehty vain kerran vuodessa (ennakkoseuranta). Seurannan tulokset raportoidaan vuosittain asiantuntijan toimesta Kiiminkijoen yhteistarkkailun yhteydessä. Tarkkailutulokset Pohjavesitarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 1. Pohjaveden korkeuksissa ei ole tapahtunut tarkkailun aikana merkittäviä muutoksia. Kuvasta ilmenee että Pikku Leppilammen rannalla sijaitsevien asuinkiinteistöjen (vapaa-ajan kiinteistöt) alueella vesipinta on selvästi ylempänä kuin Kuokkasuon alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Kuokkasuon eteläosassa pohjoiseen. Vaanaharjun suunnassa virtaus kääntyy etelän suuntaan kohti Pikku Leppilampea Heteniemen alueella. Pohjaveden virtaussuunta harjun ydinosalla on pääosin länsi-luoteen -suuntaan. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella näyttää myös siltä että Kiviharjun ja Haapamaan välillä on vedenjakaja. Pohjaveden virtauskuva ilmenee liitteestä 2. Taulukko 2. Pohjaveden korkeushavainnot. Pvm. Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 18, , , , ,8 Kaivo Ka21 111,74 Kaivo Ka22 112,43 Kaivo Ka ,35 16,99 1,3 17,42,89 16,79 1,33 18,6 1,55 11,53 1,44 11,3 2,7 19, ,17 17,17 1,28 17,44,76 16,92 1,27 18,12 1,62 11,46 1,46 11,28 2,7 11, ,38 16,96 1,42 17,3,88 16,8 1,45 17,94 1,87 11,21 1,69 11,5 2,34 11, ,17 17,17 1,3 17,42,76 16,92 1,26 18,13 1,52 11,56 1,33 11,41 1,95 11, ,23 17,11 1,34 17,38,76 16,92 1,31 18,8 1,61 11,47 1,42 11,32 2,8 11, ,19 17,15 1,32 17,4,74 16,94 1,28 18,11 1,57 11,51 1,4 11,34 2,3 11,4 Kuva 2. Pohjaveden korkeudet Kuokkasuon pohjavesitarkkailua jatketaan v. 216 ohjelman mukaan.

44 3 Oulussa Pöyry Finland Oy / Ympäristöpalvelut FM Pekka Keränen maaperägeologi FM Tapio Leppänen ympäristögeologi johtava asiantuntija Viitteet Pöyry Finland Oy 213. Kuokkasuon pohjavesiselvitys. 16X16485, Vapo Oy. Liitteet: 1. Putkikortit 2. Tarkkailupistekartta

45 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 11 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,35 m 16,99 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,29 + mmpy Putken yläpään korkeus 18,34 + mmpy Putken alapään korkeus 13,34 + mmpy Putken kokonaispituus 5, m Muita havaintoja 3, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 18,34 5, Huom.,-2,3 Tv 2,3-4,5 sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 3, mp+ 17,29 pv+ 16,99 Nä 2, m 2,5 m 4, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 18,34,5 ###### 1,5 3 1,5 1,5 mp+ 17,29,3 ###### 1,35 1,35 1,35 pv+ 16,99,2 ###### 5, 5, 5, pohja+ 13,34,1 4 ; 2, SrMr 3, 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi 5 13,34 Geokeskus

46 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 12 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 2,64 m 14,96 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,66 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,6 + mmpy Putken alapään korkeus 13,8 + mmpy Putken kokonaispituus 3,8 m Muita havaintoja 1,8 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,6 3,8 Huom.,-1,9 Tv 1,9-4, HHk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,8 mp+ 16,66 Nä 1,5 m 3, m Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 17,6,5 ######,94,94,94 mp+ 16,66,3 ###### 2,64 2,64 2,64 pv+ 14,96,2 ###### 3,8 3,8 3,8 pohja+ pv+ 14,96 ; 13,8,1 2, SrMr 1,8 2,, 12,3 Ramboll pohja+, Tieliikelaitos 13,8, Suomen malmi 4 Geokeskus

47 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 13 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,3 m 17,42 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,85 + mmpy Putken yläpään korkeus 18,72 + mmpy Putken alapään korkeus 15,22 + mmpy Putken kokonaispituus 3,5 m Muita havaintoja 1,5 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 18,72 3,5 Huom.,-,5 Tv,5-3,5 (si)hk VARSIPUTK EI I; 1,5 mp+ Nä KYLLÄ 17,85 1, m 1 PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) pv+ 17,42 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 18,72,5 ######,87,87,87 mp+ 17,85,3 ; ###### 1,3 1,3 2, 1,3 pv+ 17,42,2 ###### 3,5 3,5 3,5 pohja+ 15,22,1 3 pohja+ 15, SrMr 1,5 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

48 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 14 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5,89 m 16,79 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,91 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,68 + mmpy Putken alapään korkeus 13,48 + mmpy Putken kokonaispituus 4,2 m Muita havaintoja 2,2 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,68 4,2 Huom.,-3,6 Tv 3,6-> kivennäismaa (e.p.s.) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 2,2 mp+ 16,91 pv+ 16,79 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 17,68,5 ######,77 3,77,77 mp+ 16,91,3 ######,89,89;,89 pv+ 16,79,2 2, ###### 4,2 4,2 4,2 pohja+ 13,48,1 4 pohja+ 13, SrMr 2,2 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 5 Geokeskus

49 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 15 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,49 m 16,27 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,68 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,76 + mmpy Putken alapään korkeus 14,66 + mmpy Putken kokonaispituus 3,1 m Muita havaintoja 1,1 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,76 3,1 Huom.,-2, Tv 2,-> kivennäismaa (e.p.s) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,1 mp+ 16,68 pv+ 16,27 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, ; 2, 1, ######,,, pp+ 17,76,5 ###### 1,8 1,8 1,8 mp+ 16,68,3 ###### 1,49 1,49 1,49 pv+ 16,27,2 ###### 3,1 3,1 3,1 pohja+ 14,66,1 3 pohja+ 14, SrMr 1,1 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

50 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 16 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,33 m 18,6 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 18,3 + mmpy Putken yläpään korkeus 19,39 + mmpy Putken alapään korkeus 15,89 + mmpy Putken kokonaispituus 3,5 m Muita havaintoja 1,5 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 19,39 3,5 Huom.,-1,5 Tv 1,5-3,5 KSi EI VARSIPUTK I; 1,5 Nä KYLLÄ 1, m 1 mp+ 2, m 18,3 PVC PEH RAUTA pv+ 18,6 syvyys putken päästä (m) Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 19,39,5 ###### 1,9 1,9 1,9 mp+ 18,3,3 ; ###### 1,33 1,33 2, 1,33 pv+ 18,6,2 ###### 3,5 3,5 3,5 pohja+ 15,89,1 3 pohja+ 15, SrMr 1,5 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

51 PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 17 Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,34 m 16,61 +mmpy Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,1 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,95 + mmpy Putken alapään korkeus 12,95 + mmpy Putken kokonaispituus 5, m Muita havaintoja 3, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,95 5, Huom.,-2,3 Tv 2,3-5, sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 3, mp+ 17,1 pv+ 16,61 Nä 1,5 m 2,5 m 4, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 17,95,5 ######,94 3,94,94 mp+ 17,1,3 ###### 1,34 1,34 1,34 pv+ 16,61,2 ###### 5, 5, 5, pohja+ 12,95,1 4 ; 2, SrMr 3, 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi 5 12,95 Geokeskus

52 12 (w+14, ) 15 (w+16,27, ) (w+16,61, ) w+17,15 14 w+16, w+18,11 w+17,4 Ka21 w+11,51 Ka23 w+11,4 Ka22 w+11,34 VAANAHARJU-KIVIHARJU MERKINNÄT: Liite 2 Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue Pohjaveden virtaussuunta Tutkittu vedenottamopaikka Pohjavesiputki Kaivo Tuotantoalue Tarkkailu Vapo Oy: 5m Pohjavesiputki, w (N6) Talousvesikaivo 1:1

53 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-9571 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Toimitamme ohessa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin vuodelta 215. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Turveruukki Oy Velj.Valkola Ay Oulun seudun ympäristövirasto Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus