Asemakaava 516 A S E M A K A A V A S E L O S T U S Pappilanpellon niitty ja Pappilanmäki Suomenkyläntieltä nähtynä helmikuussa 2017. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 7. kaupunginosa, kortteli 530, tontit 22, 23 ja 24. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 530 tontteja 8 ja 10 kaupunginosassa 7. Asemakaavan käsittely: Vireilletulo: Asemakaava virallisesti nähtävänä: Asemakaavan hyväksyminen: Kaavoituskatsaus 2015 Kaupunkikehityslautakunta 6.6.2017 109 Kaupunkikehityslautakunta xx.xx.2017 1
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee vanhan Porvoon pohjoispuolella Pappilanmäen asuinalueen länsireunassa, keskustasta ja torista noin 1,2 kilometriä pohjoiseen. Kaava-alue käsittää Käräjätalontien ja Pappilanpellon välissä olevan korttelin 530 tontit 8 (kiinteistö 638-7-530-8) ja 10 (kiinteistö 638-7-530-10). Suunnittelualue on kooltaan noin 0,3 ha. Liite 1. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Käräjätalontie 16 20. Kaavamuutoksen tarkoitus on mahdollistaa lisätontin muodostaminen suunnittelualueelle jakamalla kaksi olemassa olevaa pientalotonttia kolmeksi. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.2 Aluevaraukset... 9 5.3 Kaavan vaikutukset... 9 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 5.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 9 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 9 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Sijaintikartta 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 5. Havainnekuva 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pappilanmäellä sijaitsevan korttelin 530 tonttien 8 ja 10 omistajat ovat hakeneet Porvoon kaupungilta 7.9.2011 asemakaavamuutosta siten että heidän tonttiensa väliin tulisi lisätontti kuten ennen kaupunginhallituksen 12.8.1996 hyväksymää kaavamuutosta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuodesta 2015 lähtien ja sen valmistelu on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnittelussa keväällä 2017. Asemakaavaa on laadittu yhteistyössä kaavan hakijoiden kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos on lähetetty kirjeellä nähtäville maanomistajille ja naapureille huhti-toukokuussa 2017. Kaavasta ei jätetty mielipiteitä, eikä viranomaisilla ollut huomautettavaa siitä. Kaavaehdotus vastaa kaavaluonnosta ja se asetetaan virallisesti nähtäväksi kesäkuussa 2017 vähintään 14 päivän ajaksi. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden pientalotontin muodostaminen Pappilanmäen kortteliin 530. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO-29) ja korttelin 530 nykyisistä tonteista 8 ja 10 muodostuu uudet tontit 22, 23 ja 24. Kullekin tontille on rajattu rakennuspaikat pää- ja talousrakennuksille. Asemakaavamääräykset säilyvät pääosin ennallaan ja yhteneväisinä muun Pappilanmäen asemakaavojen kanssa. Joiltakin osin asemakaavan määräyksiä tarkennetaan, joilla varmennetaan uudisrakentamisen sopeutuminen alueen kaupunkikuvaan. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus nousee 480 k-m²:stä 560 k-m²:in, ja jakaantuu kahden tontin sijasta kolmelle tontille. Vanhojen omakotilatopaikkojen rakennusoikeudet ovat 170+20 k-m² ja uuden pientalon 150+30 k-m², joissa jälkimäinen luku osittaa talousrakennukselle varatun kerrosalan. Tonttien yhteenlaskettu tehokkuus on noin e=0,22. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaan sisältyy sitova tonttijako. Ennen kuin uusi tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa, on sen maaperä oltava kokonaan saman omistajan hallinnassa. Kaavan mukainen uudisrakentaminen on mahdollista tonttien lohkomisen jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Pappilanmäki on vanhaa asuinaluetta, joka on rakentunut 1700-luvulta lähtien silloisen kaupunginrajan ulkopuolelle Vanhan Kuninkaantien varteen. Pääosa alueen rakennuksista on sijoitettu väljästi maaston mukaan ilman selkeää järjestystä, mutta uudemmissa osissa kuten Käräjätalontien varressa rakennukset noudattavat säännönmukaisempaa sijoitustapaa. Pääosa Käräjätalontien rakennuskannasta on jälleenrakennuskaudelta 1940 50-lukujen taitteesta. Kadun varrella on myös muutamia 1900-luvun alun puutaloja sekä 2000-luvun alun 3
täydennysrakentamisen myötä syntyneitä omakotitaloja. Useimmissa taloissa on kadun suuntaiset harjakatot ja tonteilla pieni talousrakennus. Pääosin kadun pientalojen kerroskorkeus on I ja 2/3 ja tonttien rakennusoikeus on 150 k-m² sekä 40 k-m² talousrakennukselle. Uudet pientalot poikkeavat kuitenkin massoittelunsa ja volyyminsa puolesta vanhasta rakennuskannasta. Suunnittelualueen korttelin pohjoispuolella sijaitsee teollisuustontti, jossa toimii kaapeleita rakennus- ja tuotantoteollisuuden tarpeisiin valmistava Kajote Oy. Asemakaava-alueen pinta ala on noin 2 600 m². 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä ja se koostuu kahdesta omakotitalotontista. Pihat ovat Pappilanmäelle tyypilliseen tapaan vehreitä ja niillä kasvaa muutamia komeita havuja lehtipuita. Tontit sijaitsevat länteen laskevassa rinteessä ja rajautuvat lännessä maisemallisesti tärkeään Papinpellon avoimeen niittylaaksoon, joka liittyy jokilaaksoon viheralueisiin. Kaava-alueen maaperä on maaperäkartan mukaan savea ja vaihtuu rinteen noustessa moreeniksi. Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta, eikä pohjavettä saa vaarantaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutosalueella on kaksi vanhaa omakotitaloa talousrakennuksineen. Tontin 8 lautaverhoiltu omakotitalo ja talousrakennus ovat valmistuneet vuonna 1949 ja edustavat tyypillistä jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Omakotitalon kerrosala on 75 m² ja talousrakennuksen 20 m². Vaatimaton talousrakennus on tarkoitus purkaa kaavamuutoksen myötä. Tontilla 10 sijaitsee vuonna 1952 rakennettu rapattu omakotitalo sekä 2011 rakennettu talousrakennus, joka koostuu varastosta ja autokatoksesta. Omakotitaloa on laajennettu kahteen kertaan 2000-luvun puolella ja laajennukset näkyvät selvästi talon arkkitehtuurissa. Omakotitalon kerrosala on 161 m² ja varaston 15 m². Suunnittelualueella on kunnallistekniikka. Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Tontin 8 pientalo. Tontin 10 pientalo. 4
3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaavaalue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty Itä-Uudenmaan 15.2.2010 vahvistamassa maakuntakaavassa pohjavesialueeksi (pv) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, maakunnallisesti arvokas (ma/m). Vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta 2014. Osayleiskaava Keskeisten alueiden 15.12.2004 hyväksytyssä osayleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen omaleimaisuuden säilyminen. Alueen viereinen suunnittelualueeseen kuulumaton Pappilanpelto on lähivirkistysaluetta (VL). Keskeisten alueiden osayleiskaava 2004. Asemakaava Alueella on voimassa 12.8.1996 hyväksytty asemakaava (AK 245, Käräjätalontie). Asemakaavassa alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-29). Alueella on kaksi tonttia, joista kummallakin on merkitty rakennusala ja 200 k-m² rakennusoikeutta. Lisäksi tonteille on rajattu rakennusalat talousrakennuksille, joilla on rakennusoikeutta 40 k-m². Kerrosluku on 1 ⅔. Liite 2, Ote ajantasa-asemakaavasta. Alueen edellisissä asemakaavoissa (AK 192 hyväksytty 8.6.1992 ja AK 10 21.6.1962) suunnittelualueelle on ollut osoitettuna kolme tonttia nykyisen kahden sijaan (kuvat seuraavalla sivulla). 5
1962 1992 Oteet vanhoista vuonna 1962 ja vuonna 1992 hyväksytystä asemakaavoista, joissa nykyiselle suunnittelualueelle on osoitettu kolme tonttia. Keskimmäistä tonttia ei ole koskaan lohkottu. Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Porvoon kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on tonttijako. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 12.12.2007 ( 143). Rakennusjärjestys on tullut voimaan 20.2.2008. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Maapolitiikan kaupunkimittaus ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Alueen viereinen Pappilanpellon niittyalue kuuluu Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt suunnittelualueen tontinomistajien hakemuksesta. Alueelle halutaan muodostaa uusi tontti, mikä vaatii voimassaolevan asemakaavan muuttamista. Kaavamuutoksen laatimiseksi suunnittelualueen maanomistajat ovat jättäneet 7.9.2011 hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että heidän tonttiensa väliin tulisi 6
lisätontti kuten ennen kaupunginhallituksen 12.8.1996 hyväksymää kaavamuutosta. Asemakaava on kuulunut kaupunkisuunnitteluohjelmaan vuodesta 2015 lähtien ja sen valmistelu on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnittelussa keväällä 2017. Asemakaavaa on laadittu yhteistyössä kaavan hakijoiden kanssa. Asemakaavoituksen kustannuksista vastaa kaavan hakija. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutus. Asemakaavan voidaan katsoa olevan vaikutuksiltaan vähäinen, sillä kaavalla ei ole kuntalaisten kannalta yleistä merkitystä ja sen vaikutukset kohdistuvat vain kaava-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Liite 3, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on lähetetty alueen maanomistajille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille postitse huhti-toukokuussa 2017, jolloin heille on varattu mahdollisuus esittää luonnoksesta kirjallisia mielipiteitä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti. Samalla on pyydetty sähköpostitse mielipiteet (alustavat lausunnot) viranomaisilta. Kaavasta ei jätetty yhtään mielipidettä. Alustavat lausunnot saatiin ympäristöterveydenhuollolta, ympäristönsuojelusta, Porvoon vedeltä ja Telia Oy:ltä, joilla ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisusta, eikä kaavaan tarvitse tehdä muutoksia alustavien lausuntojen vuoksi. Telia Oy ilmoitti alueella sijaitsevan kaapeleitaan, joiden mahdollisesta siirtotarpeesta tulisi kuitenkin ilmoittaa vähintään 14 viikkoa ennen siirtotarvetta. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista on kaavaselostuksen liitteenä (liite 4). Kaavaluonnos on jatkettu kaavaehdotukseksi toukokuussa 2017 ja asetetaan virallisesti nähtäville kesäkuussa 2017 vähintään 14 päivän ajaksi. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden pientalotontin muodostaminen suunnittelualueelle. Uusi tontti sijoittuu kahden nykyisen asuinrakennuksen väliin, ja se muodostetaan lohkaisemalla kummastakin olemassa olevasta tontista osat uuteen tonttiin. Osayleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Osayleiskaavan mukainen tavoite asemakaavaa laadittaessa on varmistaa kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen omaleimaisuuden säilyminen. Uudelle pientalolle pyritään osoittamaan rakennuspaikka niin, ettei se häiritse olemassa olevia rakennuksia, ja samalla sopeutuu luontevasti osaksi Käräjätalontien katulinjaa ja Pappilanpellon maisemaa. Julkisivumääräyksissä pyritään huomioimaan uudisrakentamisen laadukkuus ja sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan luonnosvaiheessa asemakaavan hakijat ovat esittäneet tarkentavia toiveita uuden tontin muodostamisesta. Toiveet poikkeavat osin asemakaavamuutoshakemuksessa esitetystä, jossa on toivottu lisätontin muodostamista kuten aiemmassa 1992 vahvistetussa asemakaavassa. Vuoden 1992 kaavasta poiketen hakijat toivovat uuden asuinrakennuksen sijoittumista tontin tien puolelle sekä tontin rajojen linjaamista aiempia asemakaavoja kauemmas 7
olemassa olevista asuinrakennuksista tavalla joka mahdollistaa rakennettujen terassien ja talousrakennusten säilymisen nykyisillä omistajillaan, mutta joka pienentää uuden muodostuvan tontin pinta-alaa. Lisäksi tontin 8 omistajat toivoivat mahdollisuutta autosuojan rakentamiseen tontin pohjoiskulmaan. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot Asemakaavaa valmisteltaessa tutkittiin uuden asuinrakennuksen sijoittumista sekä tontin pellon puolelle että kadun puolelle, samoin erilaisia versioita uuden tontin rajoista. Varsinaisia kaavaluonnoksia ei laadittu kuitenkaan useampaa, vaan vaihtoehdoista valittiin kokonaisuudeltaan toimivin ratkaisu esitettäväksi kaavaluonnoksena osallisille. Alustavia luonnoksia uuden pientalon sijoittumisesta ja tonttijaosta maaliskuussa 2017, joista vasemmanpuoleinen valittiin asemakaavaluonnoksen pohjaksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa alue säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO-29) ja kaavamääräykset pääosin ennallaan. Alueelle on osoitettu yksi uusi erillispientalotontti. Uuden pientalon rakennuspaikka on sijoitettu Käräjätalontien varteen jättäen sekä vanhoille että uudelle rakennukselle vapaita näkymiä. Samalla uudelle pientalolle muodostuu länteen suuntautuva oleskelupiha. Vanhojen rakennuspaikkojen rakennusalat pienenevät 200 k-m²:stä 170k-m²:iin ja niiden talousrakennusten kerrosalat 40 k-m²:stä 20 k-m²:iin. Uuden pientalon rakennusoikeus on 150 k-m², mikä vastaa Käräjätalontien tyypillistä rakennusoikeutta. Tontin pienestä koosta johtuen talousrakennukselle on annettu hieman keskivertoa vähemmän rakennusoikeutta, 30 k-m². Asemakaavan tonttijako on sitova. Kaavassa annetaan määräyksiä koskien mm. julkisivumateriaaleja ja kattokulmaa, joiden tavoitteena on yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen omaleimaisuuden säilyminen sopeuttamalla uusi pientalo osaksi kaupunkikuvaa. 8
Kaavamääräyksissä on merkintä myös alueen pohjaveden suojelemiseksi ja radonturvallisen rakentamisen huomioimiseksi. 5.2 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen aluetta (AO-29). 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pappilanmäki on vanha pientaloalue ja siellä on olemassa oleva kunnallistekniikka ja palvelut, eikä yhden uuden omakotitalon sijoittumisella ole vaikutusta alueen yhdyskuntarakenteeseen tai liikenneolosuhteisiin. Uudelle talolle on luonteva paikka aluerakenteessa, sillä asemakaavaalueelle on ollut osoitettuna kolme tonttia/rakennuspaikkaa aiemmissa asemakaavoissa aina vuoteen 1996 asti. 5.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alue on rakennettua ympäristöä jo ennestään. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja kaavassa on määräys pohjaveden suojelusta. Maisemallisesti kaavassa on huomioitu uuden pientalon sopeutuminen osaksi Käräjätalontien talorivistöä. Talousrakennuksille on osoitettu paikat päärakennuksista erilleen alueelle tyypillisesti. Asemakaavamääräyksillä uudisrakentaminen ohjataan sopeutumaan olemassa oleviin rakennuksiin ja niitä noudatettaessa vaikutus maisemaan ja rakennettuun ympäristöön on paikallisesti huomattava, mutta kokonaisuutena aluerakenteeseen sopiva. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Pappilanmäkeä koskevat yksityiskohtaiset rakennustapaohjeet on laadittu aikeisemman koko Pappilanmäen aluetta koskevan vuonna 1992 vahvistetun kaavan yhteydessä. Niitä tulee noudattaa myös tällä asemakaavamuutosalueella. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuoden 2017 aikana. Uusi tontti voidaan lohkoa asemakaavan saatua lainvoiman ja kun koko maaperä on saman omistajan hallussa. Porvoo 30.5.2017 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Olga Airaksinen vs. kaavoitusarkkitehti 9
Asemakaava 516 Detaljplan 516 Liite 1 Bilaga 1 KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 TINGSGÅRDSVÄGEN 16-20 Asemakaavan muutosalue Detaljplaneändringsområdet 250 m 1:10 000
Asemakaava 516 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Liite 2 Detaljplan 516 UTDRAG UR DETALJPLANESAMMANSTÄLLNINGEN Bilaga 2 KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 TINGSGÅRDSVÄGEN 16-20 Asemakaavan muutosalue Detaljplaneändringsområdet 1:1000
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 3 Bilaga 3 PORVOO KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 7. KAUPUNGINOSA KORTTELI 530, TONTIT 22, 23 ja 24 Asemakaavan muutos koskee: 7. kaupunginosa, kortteli 530, tontit 8 ja 10 Suunnittelualue Alueen rajaus ja sijainti opaskartalla, noin 1:10 000. Nro 516 1. Suunnittelualue ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Pappilanmäen korttelin 530 tontteja 8 ja 10. Alue sijaitsee Käräjätalontien ja Pappilanpellon välissä, keskustasta ja torista noin 1,2 kilometriä pohjoiseen. 2. Hankkeen taustaa Asemakaava muutos on käynnistynyt tonttien 8 ja 10 omistajien yhteisestä aloitteesta. Heidän tavoitteena on saada alueelle yksi uusi omakotitalotontti, mikä vaatii asemakaavan muutoksen. Tonttien 8 ja 10 väliin on ollut osoitettuna tontti jo aiemmin vuosina 1960 ja 1992 hyväksytyissä asemakaavoissa. Kolmas tontti on kuitenkin poistettu asemakaavasta vuonna 1996 hyväksytyllä asemakaavamuutoksella silloisten tontinomistajien hakemuksesta. Nyt asemakaava haluttaan muuttaa ennen vuotta 1996 hyväksytyn asemakaavan mukaiseen tilaan ja jakaa tontit 8 ja 10 kolmeksi tontiksi. (Kts. liite 3, Asemakaavoituksen vaiheet suunnittelualueella.) Hakemus asemakaavan muuttamiseksi on jätetty vuonna 2011. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä vuodesta 2015. Alueen asemakaavoitus on aloitettu keväällä 2017. 1
3. Suunnittelun tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätontin muodostaminen Käräjätalontiellä korttelissa 530 sijaitsevien tonttien 8 ja 10 väliin. (Kts. liite 5, Havainnekuva. ) 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Yleistä: Suunnittelualue sijaitsee vanhan Porvoon pohjoispuolella Pappilanmäen asuinalueen länsireunassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Pappilanpellon niittylaaksoon, joka kuuluu Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon. Alueen pohjoispuolella on teollisuustontti, jossa toimii kaapelivalmistaja Kajote Oy. Suunnittelualue on kooltaan noin 3 ha. Maakuntakaava: Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty Itä- Uudenmaan 15.2.2010 vahvistetussa maakuntakaavassa pohjavesialueeksi (pv) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi b(ma/m). Yleiskaava: Keskeisten alueiden 15.12.2004 hyväksytyssä osayleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen omaleimaisuuden säilyminen. Alueen viereinen suunnittelualueeseen kuulumaton Pappilanpelto on lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaava: Alueella on voimassa 12.8.1996 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-29). Alueella on kaksi tonttia, joista kummallakin on merkitty rakennusala ja 200 k-m² rakennusoikeutta. Lisäksi tonteille on rajattu rakennusalat talousrakennuksille, joissa rakennusoikeutta on 40 k-m². Kerrosluku on 1 ⅔. (Kts. liite 2, Ote ajantasaasemakaavasta.) Asemakaavaan liittyvät erilliset rakennustapaohjeet. Maanomistus: Kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Asemakaavaan ei liity maankäyttösopimusta. Koska asemakaava on yksityisen edun vaatima ja laaditaan maanomistajien hakemuksesta, kunnalla on oikeus periä maanomistajilta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset (MRL 59 ). Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö: Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä ja käsittää kaksi pientalotonttia. Molemmilla tonteilla on vanhat omakotitalot talousrakennuksineen. Tontit ovat alueelle tyypilliseen tapaan vehreitä. Tontilla 8 (kiinteistö 638-7-530-8) on vuonna 1949 valmistunut lautaverhoiltu omakotitalo ja talousrakennus. Omakotitalon kerrosala on 75 m² ja talousrakennuksen 20 m². Tontin 10 (kiinteistö 638-7-530-10) rapattu omakotitalo on valmistunut vuonna 1952 ja talousrakennus sekä siihen liittyvä autokatos vuonna 2011. Omakotitaloa on laajennettu kahteen kertaan 2000-luvulla. Omakotitalon kerrosala on 161 m² ja 2
talousrakennuksen 15 m². Kunnallistekniikka: Alueella on kunnallistekniikka. 5. Esiselvitykset Ei esiselvityksiä 6. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset sekä luonnonympäristöön ja maisemaan - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tämä asemakaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Asemakaavalla ei ole yleistä merkitystä kuntalaisten kannalta ja sen vaikutukset kohdistuvat kaavaalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. 7. Osalliset 7.1 Maanomistajat: 638-7-530-8 yksityinen maanomistaja 638-7-530-10 yksityinen maanomistaja 7.2 Naapurit 7.3 Yritykset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Porvoon Alueverkko Oy Telia Sonera Finland Oyj 7.4 Viranomaiset ja muut tahot: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 7.5 Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Konsernijohto Maapolitiikka Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Sosiaali- ja terveystoimi Terveydensuojelu Liikelaitos Porvoon vesi 7.6 Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta 7.7 kaikki kuntalaiset 7.8 muut osallisiksi itsensä tuntevat 8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen (MRL 63 ): - Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuodesta 2015. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. 3
Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Tämä osallistumis-ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos sekä muu suunnittelumateriaali lähetetään nähtäväksi kirjeellä kaava-alueen maanomistajille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, joille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kommentit pyydetään kohdissa 7.3-7.5 mainituilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnittelussa, palvelupiste KOMPASSissa, Rihkamatori B, katutaso sekä Porvoon kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä tai mahdollisuuden mukaan sähköpostitse kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille. Lisäksi kuulutus on kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2): - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ): - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. 9. Kaavoitushankkeen aikataulu Asemakaavan suunnittelutyö on käynnistynyt alkuvuonna 2017. Tavoitteena on että kaupunkikehityslautakunta hyväksyy kaavamuutoksen vuonna 2017. 10. Valmistelusta vastaa vs. kaavoitusarkkitehti suunnitteluavustaja Olga Airaksinen Gunnevi Nordström puh. 040 489 5749 puh. 040 489 5756 olga.airaksinen@porvoo.fi gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL 23 06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys 4.4.2017 Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 4
Liite 4 Bilaga 4 516 KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 Asemakaavan muutos Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on lähetetty alueen maanomistajille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille postitse, jolloin heille on varattu mahdollisuus etsittää luonnoksesta kirjallisia mielipiteitä. Samalla on pyydetty sähköpostitse mielipiteet (alustavat lausunnot) viranomaisilta. Vastausaikaa oli varattu noin 14 pv loppuen 17.5.2017. Mielipiteet, alustavat lausunnot ja kaavoituksen vastineet niihin on koottu tähän yhteenvetoon. Alustava lausunto/mielipide Telia (4.5.2017): Yhtiöllä on suunnittelualueella kaapeleita, jotka haarautuvat Käräjätalontieltä olemassa oleviin pientaloihin. Jos kaapeleita tarvitsee siirtää, tulee olla yhteydessä osoitteeseen productiondesk@teliacompany.com hyvissä ajoin (14vkoa ennen siirtotarvetta). Porvoon vesi (8.5.2017): Ei kommentoitavaa. Ympäristönsuojelu (15.5.2017): Ei huomautettavaa. Ympäristöterveydenhuolto (15.1.2017): Suunnittelualue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (0161251 A), mikä on otettu huomioon kaavan yleisissä määräyksissä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu myös radonturvallinen rakentaminen. Ei huomautettavaa. Vastine ja vaikutus kaavaehdotukseen Vastine: Yhtiön toimittamien kuvien mukaan kaapeleita ei tarvitse siirtää asemakaavan mahdollistaman rakentamisen tieltä. Vaikutus kaavaehdotukseen: Ei muutoksia. Vastine: - Vaikutus kaavaehdotukseen: Ei muutoksia. Vastine: - Vaikutus kaavaehdotukseen: Ei muutoksia. Vastine: - Vaikutus kaavaehdotukseen: Ei muutoksia. Naapurit ja muut osalliset Mielipiteitä ei jätetty. -
7 Asemakaava 516 HAVAINNEKUVA Liite 5 Detaljplan 516 ILLUSTRATION Bilaga 5 547 KÄRÄJÄTALONTIE 16-20 TINGSGÅRDSVÄGEN 16-20 12 3 6 3 8-7 -5 3 3-2 804 m 2 6 3 8-4 5 5-5 -9 3 975 m 2 19 533 6 3 8-7 -5 3 3-3 986 m 2 8 11 Violvägen 8 5 4 k 6 3 8-7 -5 4 7-5 7 1310 m2 6 3 8-7 -5 3 3-4 859 m 2 10 Orvokintie Punaisella kaava-alueen rajaus Uudet rakennukset valkoisia, vanhat harmaita Uudet tonttirajat mustalla viivalla, vanha tonttiraja mustalla katkoviivalla k 5 9 51 6 52 26 25 14 2 36 27 35 6 3 8-7 -5 3 0-7 976 m 2 31 170 28 16 m 2 399 m 2 642 m 2 1418 m2 1 003 m 2 20 30 7 M 13 243 m 2 150 6 5 34 170 k 30 1 1196 m2 969 m 2 4 25 29 20 20 13 9 2 Käräjätalontie 42 3 II 22 41 33 638-7-9901-1 12719 m2 1 6 3 8-7 -5 2 9-6 959 m 2 6 3 8-7 -5 2 9-1 1 5 529 1014 m2 L 3 28 6 26 20kV 11 L 2 29 12 L 6 3 8-7 -9 9 0 3-1 30 25 6 3 8-7 -5 2 3-5 1232 m2 31 6 3 8-7 -5 2 8-1 965 m 2 32 Tingsgårdsvä 6 3 8-7 -5 2 3-6 804 m 2 33 6 3 8-7 -5 2 3-8 9 6 3 8-7 -9 9 0 3-1 24075 m2 9 363 6 3 8-4 5 5-5 -1 0 5 24 at 23 786 m 2 6 3 8-7 -5 3 0-5 822 m 2 8 9 10 11 19 18 17 6 3 8-7 -5 2 9-1 0 6 3 8-7 -5 2 9-3 1241 m2 967 m 2 27 7 28 35 28 27 36 26 8 6 3 8-7 -5 2 3-1 1971 m2 523 42 38 34 6 3 8-7 -5 2 3-1 4 Pappilanpelto Prästgårdsåkern 21 22 6 3 8-7 -5 3 0-3 6 3 8-4 5 5-5 -1 0 7 681 m 2 6 3 8-7 -5 3 0-2 0 1115 m2 850 m 2 44 530 6 3 8-7 -5 3 0-2 1 425 m 2 14 13 6 3 8-4 5 5-1 -4 5 Tingsgårdsvägen 12 14 m 2 24 15 14 k II 16 6 3 8-7 -5 2 9-2 760 m 2 23 10 11 24 23 tr 25 6 3 8-7 -5 2 3-1 1 1338 m2 II 1:1000