KYNTTILÄN YRISTYSPUISTO korttelit 113 ja 511

KYNTTILÄN YRISTYSPUISTO korttelit 113 ja 511 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy 6.5.2013 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Vireilletulo 18.12.2013 Hyväksytty kunnanhallituksessa..2009 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2009 1

2

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Muinaisjäännökset... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.1.6 Maaperä... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 3.3.1 Osalliset... 10 3.3.2 Vireilletulo... 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Kaavan rakenne... 13 4.1.1 Mitoitus... 13 4.1.2 Palvelut... 13 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 13 4.3 Aluevaraukset... 13 4.3.1 Korttelialueet... 13 4.3.2 Muut alueet... 13 4.4 Kaavan vaikutukset... 14 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 4.4.3 Muut vaikutukset... 14 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 15 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 3

4.7 Nimistö... 15 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 5.4 Toteutuksen seuranta... 15 4

1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Haapaveden keskustaajaman korttelin 113 tonttia 5 ja korttelista 511 tonttia 1 sekä niihin liittyviä katu-, viher- ja erityisalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 113 tontit 5 ja 10 sekä korttelin 511 tontti 1 sekä niihin liittyvät katu- ja viher- ja eritysalueet. 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajaman pohjois-osassa Pulkkilantien itäpuolella. Alue rajautuu etelässä valion meijerin alueeseen, pohjoisessa alue rajoittuu viheralueeseen ja idässä Teollisuustiehen ja sahan alueeseen. Lännessä on teollisuustontteja. Kaava-alueen pinta-ala on hieman alle 8 ha. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi käynnistyi kunnanvaltuuston päättäessä hankkeen käynnistämisestä 17.12.2012. Sitä ennen oli tehty jo eri sijoitusvaihtoehtojen vertailua. Kokonaisuudessaan parhaimmaksi paikaksi valikoitui nykyinen kaupungin varikon alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 20.12.2012 15.1.2013 ja kaavaluonnos oli nähtävillä 28.2.-2.4.2013. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa uusi jäähalli rakennettaisiin nykyisen kaupungin varikon tontille. Allastien pohjoispuolelle tulee uusi alavesisäiliö nykyisen viereen ja niiden länsipuolelle jäähallin lisäpysäköimispaikat. Kaava-alueen länsipuolella on nykyinen betonitehdas, jonka laajentumassa hieman itään. Ko. tontti liitetään kaava-alueeseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pääosin rakennettua teollisuusympäristöä. Pohjoisosassa on rakentamatonta aluetta kaupungin vesilaitoksen alavesisäiliötä lukuun ottamatta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäristö. Kasvillisuus on pääosin sekalaista puustoa tonteilla ja entisillä piha-alueilla. Nykyisen alavesisäiliön itäpuolella ja sahan länsipuolella on pienet metsäsaarekkeet. 6

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen rakennusta kanta on pääosin teollisuusrakennuksia. Pääasiallinen julkisivumateriaali on pelti. Kaupungin teknisen varikon toimistorakennus on osin tiiliverhottu. Mittakaavaltaan kaava-alueen rakennukset ovat keskisuuria. Eteläpuolella on suurempia rakennuksia, mm. valion meijeri. 3.1.4 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. 3.1.5 Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisessä omistuksessa. 3.1.6 Maaperä Maaperältään on alue pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvaa. 7

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaava Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelus- Kaava-alueen likimääräinen sijainti 8

sa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Yleiskaava Ote osayleiskaavasta Kaava-alueen sijainti punaisella Yleiskaavassa alue on teollisuusaluetta ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. 9

Asemakaava Ote ajantasakaavasta. Voimassaolevat asemakaava on vuodelta 1993. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nykyinen Haapaveden Luistelukeskus Oy:n omistama jäähalli on valmistunut vuonna 1996. Halli on rakennettu ja ylläpidetty pitkälti talkoovoimin. On todettu, että hallin suhteen joudutaan etsimään uusia ratkaisuja. Myös hallin kunnosta on ristiriitaisia näkemyksiä. Sijaintivaihtoehtoja pohdittaessa todettiin, että jäähalli joudutaan sijoittamaan uuteen paikkaan, joka puolestaan edellyttää asemakaavan muuttamista. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Haapaveden kaupunginvaltuusto päätti hankkeen käynnistämisestä 17.12.2012. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset asukkaat ja maanomistajat Elenia Verkko Oy Pohjanmaan PPO Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto Perusturvalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöterveyslautakunta Haapavesi-Seura 10

3.3.2 Vireilletulo Kaava on tullut vireille 18.12.2013. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 20.12.2012 15.1.2013. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavasta on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavan tavoitteista keskeisimpiä ovat taajamatoimintojen alueeseen liittyvät eheytyvä yhdyskunta rakenne ja liikenteelliset tavoitteet. Ks. kohta 3.2.1 Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan mukaan alue on suunniteltu teollisuutta ja liiketoimintaa varten. 11

3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessi käynnistyi alunperin liittymien uudelleen järjestelyjen takia. Uusi rakennushanke tuli kaavan tavoitteisiin mukaan 2012. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki oli tutkinut jäähallin sijoittumiseen useampaa eri vaihtoehtoa ja ko. paikka oli kohteista paras. Sijoitusvaihtoehtoina tutkittiin mm. nykyistä paikkaa ja urheilukentän aluetta. Muutos alue eli ns. varikon alueesta todettiin, että nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää, maaperän on hyvä ja p-aluetta on valmiiksi, etäisyys kouluun on kohtuullinen ja asutusta ei ole lähellä. Negatiivisena mainittiin, että teknisen osaston toiminnoille joudutaan etsimää uusi paikka. 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaa on käsitelty Haapaveden kaupungin maankäyttötoimikunnassa: 4.12.2012 23.1.2013 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavassa uusi jäähalli rakennettaisiin nykyisen kaupungin varikon tontille. Allastien pohjoispuolelle tulee uusi alavesisäiliö nykyisen viereen ja niiden länsipuolelle jäähallin lisäpysäköimispaikat. Kaava-alueen länsipuolella on nykyinen betonitehdas, jonka laajentumassa hieman itään. Ko. tontti liitetään kaava-alueeseen. 12

4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan rakenne noudattelee pääsääntöisesti olevaa kaavaa ja nykytilannetta. Muutoksia katuverkkoon ei ole tulossa. Liikennöinti korttelialueille toteutuu edelleen pääasiassa Allastien kautta, joka kulkee suunnittelualueen läpi itä länsi suunnassa. Teollisuustieltä ei ole liittymiä muutettaviin kortteleihin. Olevat puistoalueet pääsääntöisesti säilyvät. Rakentamattoman Takatien länsipuolella sahan vieressä olevaan puistoon on suunniteltu pysäköimisalue. 4.1.1 Mitoitus Mitoitus perustuu tiedossa oleviin hankkeisiin. Jäähallia varten on varattu 2000 m² ja vesisäiliöitä varten 500 m². 4.1.2 Palvelut Alueelle tulee uusia liikuntapalveluja. Muiden palvelujen osalta muutosalue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet YU-1 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella voi olla kaupungin teknisen huollon varikkotiloja. Uuden jäähallin tontti. Rakennusoikeutta on varattu 3700 m². Alueella voi olla edelleen kaupungin teknisen huollon varikko-/sosiaalitiloja. TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. II 1500 Nykyiset teollisuustontit. Alueella on tällä hetkellä varastotoimintaa. Rakennusoikeutta on 1500 m². T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. II e=35 Nykyisen betonitehtaan tontti, jota laajennetaan. 4.3.2 Muut alueet ET-1 Yhdyskuntarakenteellista huoltoa palvelevien rakennusten alue. Alueella saa olla vesilaitosta palvelevia laitteita ja rakennuksia. Kaupunginvesihuoltolaitoksen alavesisäiliöt. 13

VL Olevat viheralueet. Katualueet LP Yleinen pysäköintialue Uudet pysäköintialueet, jotka toimivat lähinnä jäähallin lisäpysäköinti alueena. Alueella voi olla myös ulkoilureitin pysäköinti. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Osa nykyisen kaupungin varikon rakennuksista joudutaan purkamaan, mutta niillä ei ole rakennushistoriallista tms. arvoa. Alueen rakennetun ympäristön luonne tai mittakaava ei ole oleellisesti muutu. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia arvokkaisiin luontoarvoihin tai luontoon. Kaavaalueen maankäyttö on kuitenkin teollista- tai kaupallista toimintaa, joten kaavan mukaisella käytöllä on välillisiä vaikutuksia luontoon erilaisten tarvikkeiden ja tuotteiden tuottamisen ja kuljetusten osalta. Puistoalue Allastien pohjoispuolella pienenee, mutta se on tällä hetkellä pääosin entistä pihaaluetta. Pysäköintialueen sijoittaminen sahan länsipuolelle pienentää hieman metsäsaareketta, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta virkistykselle tai luonnonympäristölle. 4.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin oloihin. Muutoksella ei ole suurta vaikutusta palvelutarjontaan. Haapavedellä on nykyisin jäähalli, joka nyt rakennetaan eri paikkaan. Liikenteellisesti muutos lisää erityisesti tapahtumien aikaan liikennettä Allastiellä ja Teollisuustiellä ja se saattaa heijastua myös Allastien ja Pulkkilantie risteykseen. Kaavamuutos saattaa vaikuttaa hieman kuntoilureittien linjauksiin Allastien lähellä, mutta muutokset eivät ole merkittäviä ja tarkoittavat lähinnä pysäköintialueiden uudelleen järjestelyjä. 14

4.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on teollisuusympäristöä, joten alueella on jonkin verran meluhaittoja. 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Ks. kaavakartta ja kohta 4.3. 4.7 Nimistö 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 5.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteumista seuraa pääasiassa kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa 8.5.2013 (seurantalomake lisätty 14.5.2013) Tapio Tuuttila DI Mikko Korhonen TkK LIITTEET Asemakaavan seurantalomake 15

Liite: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 071 Haapavesi Täyttämispvm 14.05.2013 Kaavan nimi Kynttilän yrityspuisto korttelit 113 ja 511 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,6793 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 11,6793 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11,6793 100,0 21688 0,19 0,0000-1661 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,1528 9,9 3700 0,32 1,1528 3700 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,2008 44,5 16988 0,33-1,0215-2861 V yhteensä 2,1214 18,2-0,3865 R yhteensä L yhteensä 2,1967 18,8 0,7393 E yhteensä 1,0076 8,6 1000 0,10-0,4841-2500 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 16

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11,6793 100,0 21688 0,19 0,0000-1661 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,1528 9,9 3700 0,32 1,1528 3700 YU-1 1,1528 100,0 3700 0,32 1,1528 3700 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,2008 44,5 16988 0,33-1,0215-2861 T 4,4251 85,1 15488 0,35 0,1313 460 TY 0,7757 14,9 1500 0,19 0,7757 1500 TV-V -1,9285-4821 V yhteensä 2,1214 18,2-0,3865 VP -0,0661 VL 2,1214 100,0-0,3204 R yhteensä L yhteensä 2,1967 18,8 0,7393 Kadut 1,2974 59,1 LP 0,8993 40,9 0,7393 E yhteensä 1,0076 8,6 1000 0,10-0,4841-2500 ET-1 1,0076 100,0 1000 0,10 0,5348 500 ET-2-1,0189-3000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 17