Kortteli 85 HAAPAVESI

Transkriptio

1 Kortteli 85 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Vireilletulo 3/2015 Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 2

3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maanomistus Maaperä Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava... 9 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät

4 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

5 1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Haapaveden keskustaajaman kortteli 85 Asemakaavan muutoksella muodostuu Haapaveden keskustaajaman kortteli Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajamassa. Vanhatien varrella. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on rakennettua Haapaveden keskustaajaman aluetta valtakunnallisesti arvokkaan Vanhatien varrella Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäristö. Kasvillisuus on pääosin pihakasvillisuutta. 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tällä hetkellä korttelialueella on käytöstä poistuva päiväkotirakennus. Lähiympäristössä on pientaloasutusta sekä pienkerrostaloja ja kerrostaloja 1990 loppupuolelta ja 200-luvun alusta. Vanhempaa rakennuskantaa on Vanhatien pohjoislaidalla. Korttelialueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia Muinaisjäännökset Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa Maaperä Maaperältään on alue pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvaa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. 3.3 Maakuntakaava Kaava-alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu ). Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edis- 7

8 tää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. OULUN ETELÄISEN ALUEEN KAUPUNKIVERKKO Merkinnällä osoitetaan maakunnan eteläosan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Oulun Eteläisen aluekeskuksen ydinalueen. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Pyhäjokilaakso; Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Maakunnassa on vireillä maakuntakaavan uudistaminen vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen aihepiirit ovat energiatuotanto ja siirto, kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, luonnonympäristö ja liikennejärjestelmät. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Toisessa vaiheessa käsittelyyn tulee kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteen käsittely. Kolmannessa vaiheessa tulevat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaavan uudistamisen seuraava vaihe on mahdollista käynnistää limittäin vireillä olevan kaavan kanssa. 3.4 Yleiskaava Alueella on voimassa Haapaveden keskustan osayleiskaava vuodelta Osayleiskaavassa alue on merkitty julkisille palveluille. 8

9 Ote osayleiskaavasta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus punaisella. 3.5 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1992, jossa alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa varten. Ote ajantasakaavasta. Alustava kaavarajaus punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Haapaveden kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset asukkaat ja maanomistajat 9

10 Elenia Verkko Oy Pohjanmaan PPO Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto Perusturvalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöterveyslautakunta Haapavesi-Seura Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavasta on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Korttelialueella alueella on päiväkoti, jonka toiminta on loppunut. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kerrostalomuotoinen asuinrakentaminen korttelialueelle. Kaavassa tulee huomioida valtakunnallisesti arvokas Vanhatien ympäristö Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. 10

11 Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavan tavoitteista keskeisimpiä ovat taajamatoimintojen alueeseen liittyvät eheytyvä yhdyskunta rakenne ja liikenteelliset tavoitteet. Ks. kohta Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan mukaan alue on palvelujen aluetta. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki oli tutkinut jäähallin sijoittumiseen useampaa eri vaihtoehtoa ja ko. paikka oli kohteista paras. Sijoitusvaihtoehtoina tutkittiin mm. nykyistä paikkaa ja urheilukentän aluetta. Muutos alue eli ns. varikon alueesta todettiin, että nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää, maaperän on hyvä ja p-aluetta on valmiiksi, etäisyys kouluun on kohtuullinen ja asutusta ei ole lähellä. Negatiivisena mainittiin, että teknisen osaston toiminnoille joudutaan etsimää uusi paikka Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaa on käsitelty Haapaveden kaupungin maankäyttötoimikunnassa: ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan rakenne noudattelee olevaa kaavaa ja nykytilannetta Mitoitus Mitoitus perustuu tiedossa oleviin hankkeisiin. lähialueen voimassaolevien kaavojen tehokkuuksiin. Kerostalokorttelien tehokkuus Haapaveden keskustaajamassa on yleisesti 0.40 ja rakennusoikeutta kortteliin se mahdollistaa n m² Palvelut Alueelle ei tule uusia palveluja. Palveluiden osalta muutosalue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 4.2 Kaavan tavoitteiden toteutuminen toteuttaminen Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden tai maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Yleiskaavassa alue on merkitty asemakaavan mukaisesti palvelujen alueeksi. Nykyinen käyttötarkoitus on kuitenkin loppumassa. Vanhatien varsin on yleiskaavassa pääosin asumiseen osoitettua, joten muutos ei ole merkittävässä ristiriidassa yleiskaavan kanssa. 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet AK 11

12 Asuinkerrostalojen korttelialue ½ II e= Muut alueet 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Nykyinen päiväkotirakennus poistuu kaavan toteutuessa. Vanhatien varsi on lähialueella toteutunut pienkerrostallo- ja kerrostalovaltaisena, joten kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi Vanhatie ympäristön rakennetun ympäristön yleisilmeeseen. Mittakaavallisesti suurin ero syntyy tien pohjoispuolen kanssa, jossa on pienempää jälleenrakennuskaudelle ajoittuvaa rakentamista Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia arvokkaisiin luontoarvoihin tai luontoon Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin oloihin. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ks. kaavakartta ja kohta Nimistö 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 5.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteumista seuraa pääasiassa kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa Mikko Korhonen Arkkitehti 12

13 LIITTEET Asemakaavan seurantalomake. 13