Työnohjauksen laadun ja työnohjaajan jaksamisen turvaamiseksi on suositeltavaa, että työnohjaaja toimii aina oman työnohjauksen tukemana.



Samankaltaiset tiedostot
Työnohjauksen laadun ja työnohjaajan jaksamisen turvaamiseksi on suositeltavaa, että työnohjaaja toimii aina oman työnohjauksen tukemana.

TYÖNOHJAAJAKOULUTUS. Sisältöjä työnohjaajakoulutuksessa: Aikuinen oppijana ja aikuisen ohjaajana:

Suomen työnohjaajat ry SUOSITUS TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSESTA

Suositus työnohjaajakoulutuksesta

TYÖNOHJAAJAKOULUTUS, VALMENTAVALLA TYÖOTTEELLA, NLP-VIITEKEHYKSESSÄ OP

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Ratkaisukeskeinen ja toiminnallinen työnohjaajakoulutus 60 op

Vaikuta ja vahvista muuttuvassa työelämässä

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

EASEL Ohjaaja- ja Työohjaakoulutuksen opetussuunnitelma

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Kirkon työnohjaajakoulutus. KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Vaikuta ja vahvista muuttuvassa työelämässä

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström,

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

Sinustako työnohjaaja?

INTEGRATIIVISEN TYÖNOHJAUKSEN KOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Hevoset osana työnohjausprosessia

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Ohjaus ja monikulttuurisuus

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

SUOSITUS TYÖNOHJAUKSEN HANKINNASTA VASTAAVILLE

KOULUTTAJAKOULUTUS STOry

työpaikkaohjaajan opas

Kognitiivis-analyyttisen psykoterapiayhdistys ry:n koulutuskriteerit ennen alkaneissa koulutuksissa ( muokattu versio)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Kansallinen seminaari

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

Syventävän harjoittelun info

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

PERHE- JA PARITERAPIAN KOULUTTAJAKOULUTUS VOIMAVARAKESKEINEN SUUNTAUS , ESPOO

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Lataa Työnohjaus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Työnohjaus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Koulutuspäivän tavoite

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

AUD Hyvinvointia mediasta 20ov

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

OH4-harjoittelu Norssi viikot / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Yhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

TUOTEKORTTI OPINTOJAKSO. Koulutuksen osa: Sosiaalipedagoginen orientaatio

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty , , OSAAMISPORTFOLIO

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Tule mukaan tarjoamiimme täydennyskoulutuksiin.

Monimuotoinen ohjaus. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, kouluttaja. Eeva-Kaisa Pakkala

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

Transkriptio:

SUOSITUS TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ 05.06.2009 Johdanto Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet toimia itsenäisesti työnohjaajana. Koulutus muodostuu teoreettisesta ja kokemuksellisesta opiskelusta, itsenäisistä tai osin pienryhminä toteutettavista suullisista/kirjallisista väli- ja lopputehtävistä, kokemuksellisista harjoitteista, työnohjaajana toimimisesta ja opiskelijoiden saamasta yksilö- ja pienryhmätyönohjauksesta. Koulutuksen kuluessa opiskelija muodostaa omaa käyttöteoriaansa yksilöllisen ja kollektiivisen oppimisen kautta. Koulutuksen aikaisessa ryhmäprosessissa mukanaolo, sen havainnointi ja arviointi ovat keskeinen osa koko koulutuskokonaisuutta. Työnohjaajakoulutuksen laadukkuutta arvioitaessa keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat koulutukselle asetetut tavoitteet suhteessa kohderyhmään, huolellisesti toteutettu opiskelijavalinta, kouluttajatiimin pätevyys, koulutuksen rakenne ja sisällöt ja jatkuva monitahoinen arviointityö. Laatuun tarvitaan sisällöllistä ja ajallista jatkuvuutta, joka mahdollistaa sisäistämisen. Työnohjauksen laadun ja työnohjaajan jaksamisen turvaamiseksi on suositeltavaa, että työnohjaaja toimii aina oman työnohjauksen tukemana. Työnohjauksesta on esitetty lukuisia määritelmiä. Koska työnohjaajakoulutuksia toteutetaan eri viitekehyksiä ja tavoitteita painottaen ja eri kohderyhmille, seuraavassa määritelmässä on pyritty huomiomaan työnohjausmenetelmälle tyypillisintä ydintä: Työnohjaus on työnohjaajan ja ohjattavan yksilön/ryhmän vuorovaikutukseen perustuva yhteinen kehittymis- ja oppimisprosessi, jonka sisällöt, kesto, osallistujat, työskentelypuitteet ja -menettelyt sovitaan yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. 1

Työnohjaajakoulutuksen sisältöjen määrittelytyön tavoitteena on ollut: - työnohjaajakoulutusten laadun varmistaminen (suositus opetussuunnitelmaksi) - koulutusten läpinäkyvyyden parantaminen - opiskelijan oikeusturvan kehittäminen (mm. koulutussisältöjen riittävä kuvaus) - työnohjauspalvelujen laadun takaaminen ja jatkuva kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallista kehitystä ja työelämän moninaisia vaatimuksia (sisältökuvaus tukee koulutussuunnittelua) Tiivistelmä työnohjaajakoulutuksen rakenteesta ja sisällöistä: A. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN RAKENNE 1. Työnohjaajakoulutuksen prosessinomaisuus ja kokonaiskesto 2. Työnohjaajakoulutus oman ammattitutkinnon jälkeisenä täydennyskoulutuksena pohjautuen oman alan työkokemukselle 3. Työnohjausten muoto ja määrä a. Omaan perustyöhön saatu työnohjaus b. Opiskelijan antama yksilö- ja ryhmä/yhteisöohjaus c. Opiskelijan saama koulutustyönohjaus d. Työnohjauksen havainnointi (ei ehdoton) e. Suora työnohjaus 4. Koulutuksen lähiopetuspäivät 5. Ennakko- ja välitehtävät (etätehtävät) 6. Arviointi B. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT (tulevat käsittelyyn erityisesti lähiopetuspäivinä ja eri tavoin myös koko koulutusprosessin aikana) B.1. Työnohjauksen teoriataustan muodostuminen B.2. Työnohjaus toimintana C. OPISKELIJOIDEN VALINTAKRITEERIT D. TYÖNOHJAAJAKOULUTTAJIEN KRITEERIT E. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN MARKKINOINNIN KRITEERIT 2

Sisällöt A. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN RAKENNE 1. Työnohjaajakoulutuksen prosessinomaisuus ja kokonaiskesto - työnohjauskoulutus muodostaa 2-3 vuotisen sisällöllisen ja ajallisen jatkumon (prosessinomaisuus) - laajuus vähintään 60 op (vastaa laajuudeltaan ammatillisia erikoistumisopintoja) - lähiopetuspäivien tuntimäärä vähintään 200 h - opiskelijoilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen kestoajaksi, keskeyttäminen vain pätevästä syystä, koska vaikuttaa koko koulutusryhmään - koulutus muodostaa useasta toisiinsa liittyvästä osiosta, jotka on läpikäytävä ja joilla kullakin on oma merkityksensä työnohjaajaksi kasvussa - kokemus erilaisista ryhmämuodoista oppimisympäristöinä, mm. parityö, pienryhmä, suuurryhmä - läsnäolovelvoite ja korvaavuus mahdollisten poissaolojen varalle eri koulutusosioiden osalta on sovittava ennen koulutuksen alkua (opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu) Perustelut - opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen ryhmässä olosta, (kokemuksellinen oppiminen), ryhmän vaiheista (alku-, keskivaihe ja lopetus), ryhmäilmiöistä, ryhmädynamiikasta ja erilaisista tavoista oppia ja saada ohjausta - ryhmä- ja oppimisprosessia itsereflektoidaan suullisesti ja kirjallisesti ja käsitellään myös yhdessä koulutusryhmässä koko koulutusprosessin ajan - teoreettisen tiedon sisäistäminen - työnohjaajaksi opiskelun prosessin yhteys työnohjausprosessiin hahmottuu - kouluttajien antama malli ohjata ja johtaa opiskelijaryhmää, yhteys tiimiohjaukseen 2. Työnohjaajakoulutus oman ammattitutkinnon jälkeisenä täydennyskoulutuksena pohjautuen oman alan työkokemukselle - koulutukseen hakeutumisen edellytyksenä on ammatillinen koulutus ja tutkinnon jälkeistä työkokemusta vähintään 5 vuotta - eduksi vankka työelämän tuntemus, elämänkokemus, tiedollinen laaja-alaisuus ja kokemus työnohjattavana olosta - ammatillinen peruskoulutus antaa pohjan (tietotaidon) omassa ammatissa toimimisen - kokemus työelämässä toimimisesta ja perusammatin ammatti-identiteetin rakentumisesta ja työelämän vuorovaikutussuhteista on eduksi työnohjaajan rooliin ja tehtävään kasvamisessa - perusammatin ja työnohjaajan roolien erojen ja yhtäläisyyksien havainnointi ja reflektointi mahdollistuu 3

3. Työnohjausten muoto ja määrä a. Omaan perustyöhön saatu työnohjaus - opiskelija saa vähintään 40 työnohjaustuntia (a 45 min) omaan perustyöhönsä, tuntimäärään lasketaan sisälle myös työnohjaukseen valmistautuminen (esim. yhteensä 6 tuntia valmistautumista ja 34 tuntia työnohjauksessa läsnäoloa) - suositellaan, että opiskelija osallistuu sekä yksilö- että ryhmätyönohjaukseen - opiskelija voi hyödyntää sovittavalla tavalla 1/2 vuoden sisällä ennen koulutuksen alkua toteutunutta perustyön työnohjausta osana koulutuksen edellyttämää perustyön työnohjausta, työnohjaajan tulee olla työnohjaajakoulutettu tai potilastyössä TEOpsykoterapeutti, ja työnohjaus tulee suhteuttaa alkavaan koulutukseen ja sen tavoitteisiin - osa opiskelijoista voi jatkaa työnohjauksen suorittamista varsinaisen koulutuksen jälkeen - todistuksen saamisen edellytyksenä on kaikkien vaadittavien työnohjausosioiden suorittaminen ja hyväksyntä - opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen ohjattavana olosta - työnohjaajan roolin ja oman käyttöteorian muotoutuminen vähitellen oman perustehtävän rinnalle/sisään/oheen b. Opiskelijan antama yksilö- ja ryhmätyönohjaus - opiskelija toimii sekä yksilö- että ryhmämuotoisen työnohjauksen ohjaajana vähintään yht. 80 tuntia - oman toiminnan ja työnohjausprosessin etenemisen reflektointi ja raportointi sovittavalla tavalla (käsittely mm. koulutustyönohjauksessa) - työnohjausta voi antaa osin myös parityönä - opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen sekä yksilö- että ryhmä/yhteisömuotoisen työnohjauksen ohjauksesta ja kokemusten käsittelystä oman työnohjauksen tukemana - turvallisen harjoittelumahdollisuuden saaminen - opiskelija saa mahdollisimman laaja-alaisen kokemuksen erilaisista työnohjausprosesseista - oman työnohjaajan käyttöteorian rakentuminen - itsestä, toisilta ja toisista oppiminen - taito ilmaista itseä ja pyrkimys tulla kuulluksi ja taito kuunnella toisia kehittyvät c. Opiskelijan saama koulutustyönohjaus - opiskelija osallistuu koulutuksen aikana vähintään 50 tuntia ryhmämuotoiseen - koulutustyönohjaus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä omia 4

koulutustyönohjaukseen (harkittava, voiko toteuttaa myös yksilöohjauksena) - koulutustyönohjaajien valinnan kriteerit: koulutettu ja kokenut työnohjaaja, työnohjaajan valinta on kouluttajatiimin vastuulla - suositellaan, että koulutustiimi ja koulutustyönohjaajaryhmä ovat eri henkilöistä muodostetut - istunnoissa käsitellään opiskelijoiden antamia työnohjauksia ja niitä raportoidaan sovittavalla tavalla (suullisesti, kirjallisesti, rooliharjoituksin, nauhoilla, videoille jne.) - koulutustyönohjaus voidaan sisällyttää omana osionaan myös lähiopetuspäiviin d. Työnohjauksen havainnointi (vapaaehtoinen) - mahdollisuuksien mukaan opiskelija hakeutuu havainnoimaan kokeneen työnohjaajan vetämää työnohjausprosessia tai seuraa toisen opiskelijan vetämää työnohjausta - opiskelijat voivat toimia myös työpareina, jolloin havainnointi ja vetovastuu vuorottelevat e. Suora työnohjaus - työnohjaaja, työnohjattava tai työnohjaaja/t ja ohjattava ryhmä ja koulutusryhmä ovat samassa tilassa tai ohjaus tapahtuu esim. suorana videotyönohjauksena 4. Koulutuksen lähiopetuspäivät - kurssiryhmä ja koulutuksen alussa sovitut koulutustyönohjausryhmät muodostavat opiskelijalle keskeisen viite- ja vertaisoppimisryhmän, jossa voi peilata omaa työnohjaajaksi kasvuaan ja joka tarjoaa haasteita ja tukea koulutusprosessin aikana - prosessiohjausvastuu on pääkouluttajilla - lähiopetuspäivien tuntimäärä vähintään 200 tuntia (opetustunti on 45 minuuttia) - pääkouluttajien ja muiden asiantuntijoiden (erityiskysymykset) merkitys koulutusprosessin harjoitustyönohjauksia ja koulutuksen aikaista yksilö- ja ryhmäprosessia - koulutustyönohjaajat toimivat samaistumismalleina - kouluttajatiimi ja koulutustyönohjaajat seuraavat yhdessä koulutuksen ja opiskelijoiden etenemistä yhteisten kokoontumisten (esim. 2 x /vuosi) kautta, monipuolinen arviointi mahdollistuu - koulutustyönohjausryhmä vertaistuen, -oppimisen ja palautteen mahdollistajana - mahdollisuus työstää, mitä toisen kertoma itsessä herättää - mahdollisuus havainnoida ja reflektoida työnohjausta hiljaisena jäsenenä niin ettei itse tarvitse olla vetovastuussa - havainnointi edellyttää ohjaajan ja ohjattavan ryhmän vapaaehtoisuutta - ulkopuolisen, hiljaisen jäsenen läsnäolijan merkitys tiedostettava mahdollistaa suoran havainnoinnin ilman välittynyttä tietoa - koulutusprosessi antaa mallin työnohjausprosessista, ja eri oppimiskäsitysten ja teoreettisten viitekehysten operationalisointi ja konkretisointi mahdollistuu - käytettävät opetus- ja ohjausmenetelmät painottuvat eri tavoin eri koulutuksissa - pyrkimyksenä tarkastella työnohjausta, sen sisältöjä ja työelämän ilmiöitä erilaisista teoreettisista viitekehyksistä käsin 5

ja oppimisen ohjaajina, tukijoina ja erilaisina samastumismalleina - työnohjauksen teoreettisen viitekehyksen ja työnohjaajan oman käyttöteorian rakentuminen koko koulutusprosessin aikana - < lähiopetuspäivät, työnohjauksen harjoittelu ja erilaiset tiedonhankintamenetelmät ja oppimisympäristöt (tai keskittymällä tiettyyn viitekehykseen, vrt. koulutuksen tavoitteet) - lähestymistapa painottuu eri tavoin eri kouluttajien järjestämissä koulutuksissa - opiskelijaryhmän toiminnan ja ilmiöiden havainnoinnin, käsittelyn ja ymmärtämisen pyrkimys mahdollistuu - itsehavainnointi 5. Ennakko- ja välitehtävät (etätehtävät) - opiskeluihin orientoituminen, koulutukseen liittyvät odotukset, kirjallisuuden työstäminen lähipäivien välillä, koulutuksen ja oman oppimisen ja opiskelijaryhmän väliarviointi, loppuarviointi - yhteiseen oppimisprosessiin tarvitaan sekä eheyttämistä (erilaiset taustat) että joskus myös eriyttämistä (huomioitava mahd. erityttämistarve opiskelijavalinnassa) - antavat kuvaa sekä opiskelijoille että opettajille yksittäisen opiskelijan ja koko opiskelijaryhmän oppimisen etenemisestä ja koulutuksen vaikuttavuudesta, koulutussuunnittelun onnistumisen arviointi - erilaiset opiskelijoiden tausta tuovat rikkautta ja monipuolisuutta ja monialaisuutta, ja vertaisryhmät ovat hyvä eheyttämisen väline - nivovat koulutuskokonaisuuden osiot prosessinomaisesti yhteen - verkkoa voidaan hyödyntää oppimisympäristönä 6. Arviointi - itsearviointi kulkee läpäisynä koko koulutuksen ajan, koskee omaa oppimista ja ammatillista kasvua, ryhmäprosessin arviointia - koulutus edellyttää omakohtaista sitoutumista ja itselähtöistä motivaatiota - toteutuu mm. työnohjauksessa, lähiopetuspäivien aikana, kirjallisissa välitehtävissä, lopputyössä (portfolio), oppimispäiväkirjassa - muilta (mm. kurssitoverit, työkaverit, työnohjattavat, opettajat) saadun palautteen työstö - henkilökohtaisen soveltuvuuden itsearviointi - sisältää arviointia myös siitä, kenen tai keiden työnohjaajaksi lähtee tulevaisuudessa - tukee työnohjaajaksi kasvamista ja sen arviointia - jatkuva halu ja kyky itsearviointiin ovat yksi keskeinen osa työnohjaajan ammattitaitoa - tutkiva työote, reflektiivisyys ja arviointi ovat työnohjaajan perusosaamista ja niitä on tarpeen harjoitella eri tavoin koko opiskeluohjelman ajan sekä yksilön että ryhmän kontekstissa 6

- työnohjaajan identiteetti ja omat käyttöteoriat videointi/litterointi myös mahdollisina menetelminä - työnohjaajana kehittymisen portfolio on koulutuksen kokonaisarvio, jossa opiskelija kuvaa kehittymistään työnohjaajaksi eri pätevyysalueilla tai esim. perehtyy johonkin työnohjauksen erityiskysymykseen - opiskelija julkituo oman käyttöteoriansa portfolion avulla - vaadittava laajuus noin 10 opintopistettä ja läpäisykriteerit - opiskelijalle annettava palaute/ portfolion (muun lopputyön) arviointitapa - opettaa opiskelijaa jatkuvaan arviointiin B. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT B.1. Työnohjauksen teoriataustan muodostuminen - riittävän monipuolinen perehtyminen työnohjausta ja sen lähialoja käsittelevään kirjallisuuteen ja muihin tiedonlähteisiin, menetelmiin ja välineisiin - kirjallisuuden läpikäynti voi toteutua monin eri tavoin: referointi, kirjallisuuspiiri, kirjallisuuden käyttö kotitenteissä, esitelmä jne. - työnohjauksen teoriatausta, viitekehykset ja käytännön totutus kulkevat tiiviisti ja prosessinomaisesti nivoutuen toisiinsa koko koulutuksen ajan B.2. Työnohjaus toimintana (teoreettisen viitekehyksen operationalisointi) Seuraavat aiheet tulevat käsittelyyn erityisesti lähiopetuspäivinä ja eri tavoin yhteiseen oppimis- ja koulutusprosessiin niveltyen - aikuinen oppijana ja aikuisen ohjaajana, oppimisteoriat, yksilö- ja kollektiivinen oppiminen, mitä ohjaaminen on? - ihmiskäsitykset - työnohjauksen historia - työnohjauksen määritelmä ja yhteydet lähikäsitteisiin (työnohjauksen kriteerit) - työnohjauksen muodot: yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjaus - työnohjauksen taustateoriat, työnohjaajan käyttöteoriat, oman taustan vaikutus työnohjaukseen - työnohjausprosessi: suunnittelu, - työnohjaus toimintana muotoutuu yksilö- ja yhteisönäkökulmat ja työnantaja/organisaationäkökulm at huomioiden - teoreettinen ja kokemuksellinen oppiminen nivoutuvat toisiinsa - työnohjaaja ymmärtää sekä yksilö- että yhteisönäkökulman työnohjausprosessissa - Liite: sopimuslomake, Story - ihminen ajattelevana ja tuntevana olentona, jolla on 7

työnohjaussopimus, aloitus, keskivaihe, arviointi, lopetus - työnohjaajan ammatillinen tausta ja erilaiset roolit - työnohjattavan ammatillinen tausta ja toimintaympäristö (oman perustehtävän tutkiminen ja kehittäminen) - työnohjauksen erilaiset toimintaympäristöt - arvot ja etiikka (käsitellään mm. eettisesti haasteellisten perustyön/työnohjaustilanteiden kautta, artikkelit /kirjallisuus) - työnohjaus ja tutkimus (mm. vaikuttavuustutkimus ja menetelmät) - luvovuus - työnohjaus ja yrittäjyys - työnohjauksessa käytettävät menetelmät - työnohjauksen erityiskysymykset (mm. kriisit, työpaikkakiusaaminen) tarpeita ja pyrkimyksiä niiden toteuttamiseksi - ihminen sosiaalisena olentona - itsetuntemuksen lisääminen: tietoisuus omista tarpeista ja motiiveista - etiikka: työnohjaaja toimii useimmiten toimintaympäristöissä, joissa työn eettinen herkkyys (työn arvopohja, tavoitteet, kohderyhmät, valta ja vastuukysymykset, eettisten valintojen vaikeus) on suurta - Liite: Eettiset periaatteet työnohjauksessa, Story - Ihmisen psyykkinen ja sosiaalinen toiminta o käyttäytymisen lainalaisuudet (mieli, motivaatio, tunne, kognitiiviset tekijät, yms.) o elämänkulun psykologia (normatiivinen ja ei-normatiivinen kehitys) o persoonallisuus (identiteetti, itsearviointi yms.), oman persoonan tutkiminen ja työstäminen o ryhmäprosessi ja ryhmän havainnointi koulutuksen ajan o vuorovaikutustaidot (eri osatavoitteineen, mm. empatia) o ryhmädynamiikka (roolit, kulttuuri, vuorovaikutus yms.), huomioiden teoreettisuus ja kokemuksellisuus - Työnohjattavan tausta ja perustehtävä, työnohjaajan erilaiset roolit - Yhteiskunnallisten ilmiöiden heijastuminen työnohjaukseen - Työyhteisöt ja organisaatiot työnohjaajan toimintaympäristönä o organisaation käsite o organisaatiokulttuuri o tiimien ja työryhmien toiminta o työelämän muutokset ja haasteet työnohjaustoiminnan muuttuminen uusien haasteiden ja - työnohjaaja pyrkii ymmärtämään yhteiskunnan muutosten vaikutuksia organisaation toimintaan ja edelleen työntekemisen puitteisiin, niiden luomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin - tietoisuus erilaisista organisaatioista kasvaa 8

tarpeiden myötä (esim. vapaaehtoistyö, omaishoitajat, aikaresurssien kaventuminen) o esimiestyö ja osaamisen johtaminen o työssäjaksamisen tukeminen työelämästä kertyneiden (työnohjaus-)kokemusten kautta työnohjaus liittyy organisaation ja sen johdon strategiseen kehittämistoimintaan ja on tavoitteiltaan sen suuntaista C. OPISKELIJOIDEN VALINTAKRITEERIT - oman ammatin peruskoulutus - vähintään 5 vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen - kokemus omasta perustyön työnohjauksesta hankitaan koulutuksen aikana, ja aiemmin hankittu työnohjaus voidaan harkintaa käyttäen hyväksilukea ½ vuoden ajalta ennen kulutuksen alkua, työnohjaajan täytyy olla kouluttajatahon hyväksymä - mahdollisuus toimia työnohjaajana koulutuksen aikana - henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointi: kirjallinen hakemus ja soveltuvuushaastattelu/ryhmätehtävä yksilö/ryhmämuotoisena suositeltava - valitusmenettely opiskelijaksi hylkäämistilanteissa - perusammatissa saatu kokemus auttaa reflektoimaan työnohjauksessa vastaantulevia ilmiöitä - oman ammatti-identiteetin perusta on jo rakentunut - mahdollistaa hyvät edellytykset hyötyä koulutuksesta D. VASTUUKOULUTTAJIEN KRITEERIT - korkeakoulututkinto tai oman erityisalan erityisasiantuntijapätevyys - vankka ammattitaito omassa perusammatissa - oma työnohjaajakoulutus - vankka osaaminen koulutuksen keskeisiltä sisältöalueilta - vahva ammatti-identiteetti, senioriteetti - pedagoginen osaaminen - pitkä kokemus työnohjaustyöstä - koulutuksen tavoitteista/kohderyhmästä nousevat muut erityisvaatimukset kouluttajaorganisaation/koulutuksen suunnitteluryhmän/johtoryhmän oltava koottu työnohjauksen asiantuntijoista tai heitä käytettävä suunnittelussa työnohjaajakoulutuksen asiantuntijoina - vankka teoreettinen ja käytännöllinen asianhallinta, työnohjauksen asiantuntijat/pääkouluttajat/koulut ustyön-ohjaustiimi varmistavat koulutuksen laadun - suunnitteluryhmä/johtoryhmä ja koulutusohjaustiimi seuraavat koulutuksen edistymistä ja suuntaavat koulutusprosessia ja ovat samalla tukena kouluttajille 9

E. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN MARKKINOINNIN KRITEERIT - markkinoinnissa tulee ilmetä (esitteet ja opetussuunnitelma) o koulutuksen painotukset ja viitekehys o koulutuksen kohderyhmä o minkä tyyppiseen työnohjaukseen koulutus pätevöittää o vastuukouluttajat ja kouluttajien pätevyys o järjestäjätaho o koulutuksen pääsisällöt ja laajuus (tunteina ja opintopisteinä) o opiskelumenetelmät o koulutuksen kokonaiskustannukset (kuluuko oma työnohjaus hintaan), maksutapa (voiko maksaa useammassa erässä) o hakuajat ja valintaprosessi o koulutuksen jaksotus/aikataulut pääpiirteittäin o opiskelijaryhmien koko (esim. työnohjaukset) o koulutuksen eettiset periaatteet (opiskelijoiden autonomia, opiskelijoiden kohtelu tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti) - koulutuksen laadunvalvonta - opiskelijan oikeusturva takaamiseksi keskusteltava/ sovittava siitä, mikä taho tukee/autta opiskelijaa koulutuksen aikaisissa eettisissä kysymyksissä - koulutusten vertailtavuus (hinta/laatusuhde) - jäsentää opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua hyväksytty Suomen työnohjaajat ry:n hallituksen kokouksessa 5.6.2009 10