KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 7.4.2017 nro 17/0114/2 VALITTAJA Tampereen kaupunki / kaupunginhallitus VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Maija Neva Tampereen kaupunki Konsernihallinto, Lakiasiat PL 487 33101 Tampere puh. 040 147 4379 etunimi.sukunimi@tampere.fi VAATIMUKSET Tampereen kaupunki vaatii, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 7.4.2017 nro 17/0114/2 kumotaan siltä osin kun hallinto-oikeus on kumonnut yleiskaavapäätöksen ja Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava saatetaan myös tältä osin voimaan. PERUSTELUT Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut kaavapäätöksen lainvastaisena siltä osin kuin kaavassa on osoitettu keskustatoimintojen ja virkistykseen sekoittunut alue ja asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhyke Eteläpuiston tällä hetkellä rakentamatto-
2 malle osalle. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan yleiskaava on tältä osin maankäyttöja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden osalta. Ekologinen kestävyys Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään tarkemmin perustellut sitä, millä tavoin yleiskaavaratkaisu on laissa asetettujen sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden osalta. Tampereen kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Eteläpuiston alueella ei ole selvityksin osoitettavissa sellaisia ekologisia luonnonarvoja, jotka heikentyvät yleiskaavan tavoittelemalla ratkaisulla. Täydentävän rakentamisen tukeminen edullisen keskustasijainnin läheisyydessä sen sijaan edistää monin tavoin kestävää kehitystä. Luonnonarvojen vaaliminen Tampereen kaupunginhallitus toteaa, että Eteläpuiston alue ei ole miltään osin luonnontilainen eikä alueelta ole osoitettavissa uhattuna olevia luonnonarvoja. Pyynikin luonnonsuojelualueen käyttöpaineen lisääntyminen ei johdu suoranaisesti Eteläpuiston alueelle mahdollisesti toteutuvasta täydentävästä rakentamisesta. Koko keskustan strategisen osayleiskaavan alueelle sijoittuu laskennallisesti merkittävä määrä uusia asukkaita. Tammerkosken länsipuolella nykyisen asukasmäärän, n. 17.000, lisäksi kaava tavoittelee kosken länsipuolelle n. 5.000 uutta asukasta. Koko kaavan alueella olevien n. 40.000 asukkaan lisäksi kaavan tavoite on keskustaan n. 15.000 uutta asukasta. Hallinto-oikeuden päätöksellä kumotun alueen asukasmäärän kasvu ei yksinään aiheuta uhkaa Pyynikin luonnonarvojen säilymiselle. Kasvavan kaupungin keskelle sijoittuvan arvoalueen luonnonarvojen suojelu ei voi perustua käyttäjien määrän rajoittamiseen yhdeltä pieneltä alueelta. Pyynikin luontoarvojen säilyminen tulee turvata alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kuten hallinto-oikeuskin päätöksessään toteaa, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella on hyväksyttävää ja jopa tavoiteltavaa tiivistää taajamia ja lisätä rakentamisen tehokkuutta. Tampereen kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden käsitykseen siitä, että myös maisemalliselta ja virkistykselliseltä arvoltaan keskeisiä puisto- ja viheralueita on erityisin perustein mahdollista osoittaa rakentamiseen. Tampereen kaupunginhallituksen käsityksen mukaan kaavaratkaisussa on myös esitetty tällaisten erityisten perusteiden olemassaolo.
3 Osayleiskaavaratkaisussa on huomioitu samaan aikaan työ alla ollut maakuntakaavatyö. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisussa maankäyttö on osoitettu voimassa olevaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa yleispiirteisempänä. Eteläpuiston alue sijoittuu maakuntakaavaehdotuksessa keskustatoimintojen (C) alueelle. Lisäksi seudullisesti merkittävät viheralueet, mm. Eteläpuisto Ratinan suvannolta Pyynikille, on osoitettu viheryhteysmerkinnöillä. Osayleiskaavaratkaisussa alueelle tavoiteltu viheryhteyden merkitys on tunnistettu maakuntakaavaa tarkemmin osoittamalla alue keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Lisäksi osayleiskaavassa Eteläpuiston aluetta koskevat useat ranta-alueita ja virkistyskäyttöä ohjaavat kehittämisperiaatemerkinnät. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Hämeenpuisto" (RKY 2009) on osoitettu yleiskaavakartalla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueella tapahtuva kehittäminen on sopeutettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Alueen osoittaminen yleiskaavassa varmistaa osaltaan kehittämistavoitteen välittymisen tarkemmalle suunnitelmatasolle. Hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut ratkaisusta tehdyn tulkinnan mukaan noin 4,7 ha suuruisen alueen, joka on varattu keskustatoimintojen ja virkistyksen käyttöön. Aluevaraus on osoitettu kaavakartalla puna-vihreänä raidallisena alueena. Merkinnän keskeinen tavoite on osoittaa alueen kehittämisen tapa nimenomaan siten, että alueesta puolet kehitetään julkisen virkistyskäytön ehdoilla. Näin ollen laskennallinen virkistysalueen pinta-alan pienentyminen olisi alle 2,5 ha. Eteläpuiston alueelle sijoittuvan virkistysalueen riittävää pinta-alaa asukasta kohden ei voida yksiselitteisesti määritellä. Keskusta-alueella virkistysalueita hyödyntävät myös muut käyttäjät ja keskustan ulkopuolella asuvat, mistä syystä keskustoissa on joka tapauksessa vähäisempi määrä virkistysalueita asukasmäärään suhteutettuna. Sen sijaan keskusta-alueiden virkistysalueiden laatu ja toiminallinen monipuolisuus kompensoivat vähäisempää pinta-alaa, mikä on myös yleiskaavan Eteläpuistoa koskeva keskeinen kehittämistavoite. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa ei ole toista aluetta, jolla virkistykseen liittyvien arvojen turvaamista ja kehittämistä olisi ohjattu niin monipuolisesti kuin Eteläpuiston alueella. Eteläpuiston alueelle osoitetun asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeen kaavamääräys edellyttää mm. alueen suunnittelemista siten, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja reittejä. Kehitettävän viher- ja virkistysvyöhykkeen kaavamääräys edellyttää viher- ja virkistyspalveluiden laadun ja jatkuvuuden kehittämistä siten, että mm. Pyynikin saavutettavuus keskustasta paranee. Maankäyttömerkinnältään Eteläpuiston alue on keskustatoiminto-
4 jen ja virkistyksen sekoittunut alue. Kaavaselostuksen mukaan tällaisilla alueilla virkistykseen liittyvien toimintojen tulee olla keskeinen lähtökohta alueiden kehittämisessä. Näiden monien Eteläpuiston alueen virkistyskäyttöä tukevien merkintöjen lisäksi alueelle on osoitettu vielä merkintä viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueen kehittämisen kohde tai tarve. Kaavaselostuksessa on kerrottu tämän tarkoittavan Eteläpuiston rannan kehittämistä. Virkistysalueiden, -toimintojen ja -palveluiden kehittämistä Eteläpuiston alueella on ohjattu siten peräti viidellä toisiaan täydentävällä kaavamerkinnällä ja - määräyksellä. Lisäksi aluetta koskee yleiskaavassa erityinen tavoite kehittää Eteläpuiston laajaa rantaaluetta osana virkistyskäytön kokonaisuutta. Kaavassa ranta-alue on osoitettu osaksi Pyhäjärven rannan kehittämisvyöhykettä, jolla kaavamääräyksen mukaan, sen lisäksi että rantojen kehittämisen on vahvistettava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina, rantoja on suunniteltava siten, että rannoille syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Reittien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti ja rantojen saavutettavuutta osana kaupungin keskustaa on parannettava ja rantojen julkinen käyttö on turvattava. Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta koskevien monien kaavamerkintöjen ja -määräysten pohjalta on todettavissa, että virkistyskäytössä olevien alueiden pinta-alaa ei olla vähentämässä nykyisestä vaan Eteläpuistoa halutaan kehittää asukkaita paremmin palvelevaksi laadukkaaksi ja toiminallisesti monipuoliseksi virkistyskäyttöalueeksi. Näin ollen osayleiskaavassa on myös Eteläpuiston osalta huomioitu virkistykseen liittyvien alueiden riittävyys. Kumotun yleiskaava-alueen rajaus Tampereen kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan hallinto-oikeuden ratkaisussa esitetty aluerajaus kaavapäätöksen kumottavasta alueesta on hyvin epäselvä. Eteläpuiston rakentamatonta aluetta ei voida yksiselitteisesti määritellä. Alue ei ole miltään osin luonnontilainen, mistä syystä aluetta ei voida pitää rakentamattomana. Eteläpuistokadun eteläpuolelle sijoittuu urheilukäyttöön rakennettu hiekkakenttä, Hämeenpuiston päätteenä on rakennettu muotopuutarha istutuksineen ja vesialtaineen. Rantaviivaan rajautuvat alueet ovat osin täyttöalueita, jolle sijoittuu nurmikkoalueiden lisäksi myös pysäköintialuetta ja yhdyskuntateknisen huollon välivarastointialuetta. Osayleiskaavan keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneesta alueesta on tällä hetkellä pelkästään virkistyskäytössä noin 1½ hehtaarin suuruinen muotopuutarhan alue.
5 Lopuksi Tampereen kaupunki on kehittänyt yleiskaavaa strategisena maankäytön kehittämisasiakirjana. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on käytetty useita aluevarausmerkintöjä, jotka tavoittelevat jo rakennetuille alueille uudenlaista sekoittunutta maankäyttöä. Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneen maankäytön alueilla on tavoitteena paitsi täydennysrakentamisesta johtuva ekologinen kestävyys myös uudistuvien alueiden laadullistaminen virkistysalueiden ja -toimintojen sovittamisella uudistuvaan ympäristöön. Lisäksi kaavassa on useita kokonaisuutta ohjaavia strategisia kehittämisperiaatemerkintöä. Saman tyyppistä strategista merkintätapaa kaupunki on soveltunut myös hyväksymisvaiheessa olevassa kantakaupungin yleiskaavassa. Samoin valtakunnallisesti yleiskaavojen luonne on muuttumassa merkittävästi strategisemmaksi. Strategisen osayleiskaavan tarkoituksena on ollut myös Eteläpuiston alueella keskittyä alueidenkäytön päälinjoihin ja määrittää lähtökohdat yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kaavan tavoitteena on kehittää Eteläpuiston aluetta kokonaisuutena kiinnittämällä erityistä huomiota viher- ja virkistysalueisiin samalla kaupunkirakennetta tiivistäen. Tampereen kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan osayleiskaavan kaavamääräykset eivät ole epäselviä eivätkä kaavamääräysten tavoitteet ole keskenään ristiriitaisia ottaen huomioon yleiskaavan tarkoituksen. Tampereen kaupunginhallituksen käsityksen mukaan kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaavapäätös täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä asetetut sisältövaatimukset myös valituksenalaisen alueen osalta. Hallinto-oikeuden päätös tulee kumota valituksenalaiselta osaltaan. Tampereella Tampereen kaupunginhallitus Liitteet Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 7.4.2017 nro 17/0114/2