310 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskien Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 25/ (5) 310 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskien Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 TRE:3662/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh ja lakimies Patricia Nikko, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös nro 18/0259/2 merkitään tiedoksi. Hallinto-oikeuden kumottua kaupunginvaltuuston hyväksymän Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osittain, on hallinto-oikeuden päätökseen syytä hakea muutosta perusteluista ilmenevillä valitusperusteilla. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Johanna Loukaskorpi, Pekka Salmi ja Mikko Aaltonen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kantakaupungin yleiskaavan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikennevirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo sekä neljä yksityistä tahoa valittivat päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Liikennevirasto peruutti valituksensa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hyväksyi Pirkanmaan ELYkeskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon valitukset osittain ja kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen Tampereeen kantakaupungin yleiskaavan 2040 hyväksymisestä seuraavilta osin:

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 25/ (5) 1. Kaavakartalla 1 Paasikiventien pohjoispuolella sijaitseva keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta koskeva kaavamerkintä (Hiedanranta). 2. Kaavakartalla 1 VAK-ratapihan alueella olevat palvelujen ja työpaikkojen sekoittunutta aluetta ja keskustatoimintojen aluetta osoittavat merkinnät sekä etelän kasvusuuntaa ja kasvun vyöhykettä koskevat kehittämisperiaatemerkinnät. 3. Kaavakartan 1 yleismääräys, jonka mukaan yleiskaavan RA- ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 :n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen sekä rakennusoikeuden määrää koskevat määräykset. 4. Kaavakartalla 1 Kalevan RKY-alueella olevat kehittämisperiaatemerkinnät kasvun vyöhyke ja elinvoiman vyöhyke. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa. Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Tampereen kaupunki katsoo, että VAK-ratapihaa koskevan ratkaisun osalta hallinto-oikeus on perusteluissaan viitannut Liikenneviraston peruuttamassaan valituksessa esitettyihin seikkoihin. Hallinto-oikeuden mukaan uuden järjestelyratapihan toteuttamisen taloudellisia mahdollisuuksia ei ole selvitetty ja, että kaavan toteuttaminen voi estää ratapihatoimintojen lyhyemmän aikavälin kehittämisen. Järjestelyratapihaa koskeva tavoiteltu muutos pohjautuu vuonna 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavan taustaselvityksissä on esitetty järjestelyratapihan siirron talousarvio. Ratapiha-alueen maankäyttö ja toiminnot perustuvat nykytilanteessa ensisijaisesti alueella voimassa olevaan asemakaavaan, alue on kokonaisuudessaan osoitettu rautatieliikenteen alueeksi ja se on myös kokonaisuudessaan toimintaan liittyvien tahojen omistuksessa. Yleiskaavaratkaisusta huolimatta ei ole mahdollista, että ratapiha-alueelle sijoittuu nykyisen asemakaavan tai maanomistajan tahdon vastaisesti muuta maankäyttöä.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 25/ (5) Tampereen kaupungin yleiskaavaa laadittaessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet keskeinen osa kaavan tavoitteistoa ja VAK-ratapiha on huomioitu kaavaratkaisussa niin hyvin kuin se tiiviin yhdyskuntarakenteen keskellä ylipäänsä on mahdollista. VAK-ratapihaan liittyvän kehittämisen esille tuomiseen kaavan selostuksessa muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita enemmän ole perusteita. Liikennevirasto ei ole esittänyt Tampereen kaupungille mitään ratapiha-alueen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia tai tavoitteita eikä myöskään esittänyt toiveita rajoittaa ympäröivää maankäyttöä nykyisen toiminnan turvaamiseksi. Olemassa oleva maankäyttö huomioon ottaen Tampereen järjestelyratapiha ei voi nykyisellä sijainnillaan enää laajeta. Yleiskaava on laadittu maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti siten, että kantakaupungissa vielä vapaat rannat on varattu kaavassa virkistyskäyttöön. Yleiskaava-alueella on ollut jo kaavan laatimishetkellä noin asukasta. Kun yleiskaavan tavoitteena on kantakaupungin asukasmäärän kasvattaminen noin asukkaalla, ei rakentamattomia virkistysalueita etenkään järvien rannoilla voida varata nykyistä enempää rakentamiseen ja yksityiseen käyttöön, jotta nykyisille ja uusille asukkaille voidaan tarjota riittävät ja laadukkaat vapaa-ajan alueet palveluineen ja toimintoineen. Suurin osa kantakaupungin yleiskaavassa virkistysalueiksi varatuista ranta-alueista on jo aikaisemmin laadituissa ja voimassa olevissa yleisaavoissa osoitettu virkistyskäyttöön. Eri aikoina ranta-alueille laadittuihin yleiskaavoihin on kuitenkin sisältynyt eriarvoista yksityistä maanomistusta koskevaa kohtelua, jonka poistaminen on ollut sekä yleiskaavan että ranta-alueiden maanomistajien tavoitteena. Kantakaupungin yleiskaavan ranta-alueita koskevaa ratkaisua valmisteltiin koko yleiskaavan laatimisen ajan yhdessä rantaalueiden maanomistajien kanssa. Rakennusluvan myöntäminen lomarakennuspaikoille suoraan yleiskaavan pohjalta on olemassa tilanteen toteavana tarkoituksenmukaista ja hakijan kannalta sujuvaa hallintoa. Kaupunki voi kaavoitustoimivaltaa käyttävänä viranomaisena päättää rakennusoikeuden määrästä kunnan eri alueilla. Tampereen kaupunki on katsonut, että kantakaupungin rannoilla ja maaseutualueiden rannoilla rakentamista voidaan ohjata erilaisilla periaatteilla. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisissa tilanteissa olevia on kohdeltava samalla tavalla. Tampereen kantakaupungin rannat ja Pohjois-Tampereen maaseutualueiden rannat eivät sijaintinsa puolesta ole samassa tilanteessa, esimerkiksi kantakaupungissa taajaman virkistysalueet rajautuvat suoraan ko. lomarakennuspaikkoihin. Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kantakaupungin yleiskaava ei täytä rakennetun ympäristön vaalimista koskevia sisältövaatimuksia Kalevan RKY-alueen osalta ja on päätöksellään kumonnut kaavakartalla 1 Kalevan RKY-alueella olevat kehittämisperiaatemerkinnät kasvun vyöhyke ja elinvoiman vyöhyke. Hallinto-oikeus ei pidä riittävänä sitä, että Kalevan RKY-

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 25/ (5) alueella edellytetään yhteistyötä museoviranomaisen kanssa kehittämisperiaatteiden edistämiseksi. Kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut strategiset kasvun ja elinvoiman vyöhykkeet liittyvät raitiotien linjauksiin Sammonkadulla ja Teiskontiellä sekä niihin liittyvään Tampereen ydinkeskustan laajentumiseen. Strategisten merkintöjen tavoitteena on osoittaa kokonaistavoite ja -kuva raitiotien vaikutuksesta Tampereen yhdyskuntarakenteessa. Säilyttäminentai suojelu -sanojen puuttuminen strategisista määräyksistä ei merkitse Kalevan RKY- alueen arvoille suurempaa uhkaa nyt yleiskaavassa käytetystä sanamuodosta johtuen. Yleiskaavan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskevassa määräyksessä todetaan, että alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Määräys on velvoittava. Merkinnät eivät ota kantaa yksityiskohtaisiin, mm. rakentamista koskeviin ratkaisuihin vaan muutokset edellyttävät aina asemakaavaa selvityksineen ja vaikutusarviointeineen. Hallinto-oikeuden päätös tulee kumota siltä osin, kun se on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 hyväksymisestä edellä kohdissa mainituin osin. Hallintosäännön 36 :n 32-kohdan mukaan konsernijohtaja päättää muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä. Liitteenä oleva hallinto-oikeuden päätös sisältää henkilötietoja, minkä johdosta sitä ei julkaista kaupungin internet-sivuilla kokonaisuudessaan. Tiedoksi Mikko Nurminen, Taru Hurme, Pia Hastio, Reijo Väliharju, Patricia Nikko Liitteet 1 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävänä : Päätös on lähetetty sähköpostilla Tampere Elina Nikkilä Hallintosihteeri

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 25/ (5) Muutoksenhakukielto 310 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )