Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Toni Kirmula 21.6.2007 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 1/24

1. Työn lähtökohdat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan kuntien on laadittava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma palvelurakenteen uudistamiseksi ja toimitettava se elokuun 2007 loppuun mennessä sisäasiainministeriöön. Oulun kaupungin keskushallinto/talous- ja strategiaryhmä on tilannut Audiator Kehittämispalveluilta Oulun seudun kuntien (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä ja Yli-Ii) kuntakohtaiset talousanalyysit vuoteen 2015 sekä ennusteet väestö- ja palvelutarveanalyysit vuoteen 2015 ja 2025. Analyysejä käytetään laadittavien toimeenpanosuunnitelmien ja kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman pohja-analyyseinä. Tämä on tilatun selvitystyön yhteenvetoraportti. 2. Balance talousanalyysi Selvitys Oulun seudun 11 kunnan talouden tilanteesta nyt ja ennustelaskelma vuoteen 2016 tehdään Audiator Balance talousanalyysin avulla. Analyysi tuottaa samansisältöistä ja vertailukelpoista materiaalia ja perusteita päätöksenteolle jatkotoimenpiteitä varten. Analyysissä käytetty talouden tunnuslukujen laskenta-aineisto on pääsääntöisesti Tilastokeskuksen eri tarkoituksia varten keräämää puolueetonta ja tarkastettua aineistoa. Lisäksi on käytetty kuntien antamia omia tarkennettuja laskentatietoja ja ennusteita: vuoden 2006 tilinpäätöstiedot, vuoden 2007 talousarvio ja taloussuunnitelma. Kuntakohtaiset eläköitymistiedot on tilattu ja saatu KEVA:lta. Analyysissä kunnan taloutta on tarkasteltu tilinpäätöstietoihin pohjautuvan staattisen ja dynaamisen (menestyksen tai kriisin kierre) tarkastelun avulla. 3. Yleisesti kuntien asukaslukujen, tulojen ja menojen sekä palvelutarpeen kehityksestä Vuosina 1997 2005 Suomen 431 kunnasta asukasluku on laskenut 295:ssa. Voisi olettaa, että kuntien menot ja tulot olisivat laskeneet edes siinä tahdissa, missä varsinaisten palvelua tarvitsevien eli kunnan asukkaiden määrä on laskenut. Jos kuntien toimintamenot vuodelta 1997 indeksoidaan vuoden 2005 rahanarvoon, huomataan menojen laskeneen kuitenkin vain 60 kunnassa. Lopuissa 371 kunnassa menot ovat reaalisesti kasvaneet - tämä osoittaa osaltaan kuntien menojen olevan sidottuja palvelurakenteeseen, ei niinkään palvelun tarpeeseen. Jotta kehitys olisi tervettä, pitäisi menojen laskea reaalisesti asukasluvun laskiessa edes aikajaksossa. Edellinen selvinnee alla olevasta kaaviosta, jossa jokaisen kunnan piste kuvaa sen asemaa asukasluvun muutoksen ja menojen muutoksen avulla tarkasteltuna. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 2/24

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % -20,0 % -30,0 % -30,00 % -20,00 % -10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % Menojen muutos 97->05 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos 97->05 %:ia vaaka-akselilla Kuvio 1. Asukasluvun ja indeksoitujen menojen muutos 1997-2005 Kun vastaavasti tarkastellaan indeksoituja säännöllisiä tuloja, niin alla olevasta kaaviosta voidaan todeta niiden laskeneen 21:ssa asukkaitaan menettäneestä 295 kunnasta asukasluvun lasku pienentää siis selvästi kuntien säännöllisiä tuloja ja niitä kompensoidaan usein verojen korotuksella. Menojen ja tulojen erimerkkisestä kehityksestä seuraa yleinen ongelma meno-tulorakenteessa. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % -20,0 % -30,0 % -30,00 % -20,00 % -10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % Tulojen muutos 97 -> 05 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos vaaka-akselilla 97->05 %:ia Kuvio 2. Asukasluvun ja indeksoitujen tulojen muutos 1997-2005 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 3/24

4. Kuntakohtainen tarkastelu Oulun seutu on valinnut kuntakohtaiseen Audiator Balance -talousanalyysiin sisällytettäväksi seuraavat kokonaisuudet: asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos 1970-2030 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan toteutunut kuntakohtainen tulo- ja menokehitys talouden yleisanalyysi konsernitasetta koskeva yleisanalyysi dynaaminen tarkastelu finanssiriskianalyysi toiminnallinen tarkastelu ennuste talouden kehityksestä vuoteen 2016 Dynaamisen- eli kierretarkastelun menetelmä Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa kunnissa yrityksistä niin, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Finanssiriskeistä Finanssiriski on riski, joka realisoituessaan uhkaa kunnan palvelurakenteen rahoitusta tai jonka seurauksena tehty investointi menettää arvoaan tai se jää kokonaan käyttökelvottomaksi tai investointi ei tuota suunnitellulla tavalla. Finanssiriskit jaetaan pehmeisiin taustalla vaikuttaviin riskeihin (esimerkiksi väestökehitys, ikä- ja elinkeinorakenne), joihin vaikuttaminen on vaikeaa kunnan omin toimenpitein sekä koviin TTRriskeihin (esimerkiksi korko-, takaus- ja antolainariski). Taustalla vaikuttavat riskit vaikuttavat pidempään ja niiden muuttaminen on hidasta, kallista ja vaatii usein alueellisia, jopa valtakunnallisia toimenpiteitä. Osaan riskeistä ei voi enää vaikuttaa. TTR-riskit ovat tuloslaskelmasta, taseesta ja rahoitusosasta johdettuja finanssiriskejä, jotka realisoituessaan saattavat muuttaa rahoitusmahdollisuuksia nopeastikin. Molemmat finanssiriskiryhmät jaetaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen luokka on riskittömin, viides riskisin. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 4/24

Finanssiriskianalyysi tehdään julkisen tietoaineiston pohjalta. Sen avulla etsitään yleisiä havaintoja, jotka voidaan tulkita lopullisesti riskeiksi vasta lähemmän tarkastelun perustella. Talouden tarkastelu toiminnallisesti Kunkin kunnan taloutta on tarkasteltu toiminnallisesti verrokkiryhmän avulla. Kunnan omia tietoja on verrattu viiteryhmään, joka koostuu asukasluvultaan samankokoisista kunnista. Asukaslukupohjainen rajaus on tehty lähtökohtaisesti +/- 20 %:n ulottuvuudella. Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi liikelaitoistaneet tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää ilman tarkempaa rakenteellista tulkintaa luvut ovat suuntaa antavia ja kuvaavat kunnan henkilöstömäärän kehitystä 2001-2005. Tarkastelu toimialoittain Toimialoja tarkastellaan niin, että toimialan nettomenoja verrataan viiteryhmään ja ero muutetaan absoluuttisiksi euroiksi sekä nimettyihin verrokkeihin euroa/asukas. Erotus kertoo, käytetäänkö kunnassa enemmän vai vähemmän varoja toimialaan kuin verrokkiryhmässä. Tarkasteluasetelmassa ei oteta kantaa palvelujen tehokkuuteen, laatuun, jonoihin yms. ei-mitattaviin tekijöihin, tarkastelu käsittää ainoastaan kappaleen alussa mainitun perusteen. Ennustelaskelma vuoteen 2016 Ennustelaskelmassa on arvioitu tarkasteltavan kunnan talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Laskelman avulla voidaan arvioida kunkin kunnan tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Laskelman pohjana on kunkin kunnan vuoden 2006 tilinpäätös, vuoden 2007 talousarvio ja taloussuunnitelma. Kuntakohtaista suunnitelmaa on tarkennettu omasta ja/tai konsultin toimesta 20.4.2007 Oulussa pidetyn alustavan esittelyn ja ohjeistuksen pohjalta. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kunnan talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Mahdolliset tulot ja menot Laskelmassa on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan (Kuthanekin arvo -1,8 %, reaalikasvu). Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 5/24

Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) arvioi yleiseksi menojen muutokseksi, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita kohoavaan veroprosenttiin. Jos kunnan oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa Kuthanekin arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Palvelutarpeen muutoksen ja henkilöstön riittävyyden arviointi Arvion perusteena toimiva väestöennuste on Tilastokeskuksen uusin, vuoteen 2004 perustuva ennuste. Oletuksena arvioinnissa on, että tarkasteluajankohdan alun (KEVA:n tietoihin perustuva) työntekijämäärä on oikea. Kun väestön määrä muuttuu, muuttuu henkilöstön tarve suorassa suhteessa. Näin tapahtuu yleishallinnon ja teknisten palveluiden osalta suoraan (oletus, että ikärakenteen muutos ei vaikuta palvelutarpeeseen) ja perusturvassa, terveydenhuollon ja sivistyksessä palvelut, jotka eivät ole lasten opetukseen, pienen lasten tai vanhusten hoitoon erikseen kohdennettuja. Opetukseen, pienten lasten hoitoon ja vanhusten hoitoon kohdentuu erikseen vielä muutos ikärakenteen muutoksen perusteella suorassa suhteessa. Terveydenhuolto on dedikoitu siten Stakesin (Aiheita 20/2004) tutkimukseen perustuen, että alle eläkeikäisten tarve rakenteessa on lähtökohtana 65 % ja yli 85 osuus 35 %. Lähtökohta muuttuu vielä erikseen ikärakenteen muuttuessa mikäli vanhusten lukumäärä kasvaa, kasvaa myös henkilöstötarve suorassa suhteessa. Kaikilta osiltaan, erityisesti terveydenhuoltoon ja perusturvaan liittyen, on lisäoletuksena se, että tekniikka ei kehity. KEVA:n aineiston alkuvuoden ja analyysin nollatarkasteluvuoden 1.1.07 välillä oletetaan, että nettomuutosta ei tapahdu. Muutosta kuvaavissa graafeissa vasemmalla olevalla akselilla on kuvattu työntekijämäärän yleinen kehittyminen. Oikealla (pienemmän luvut) olevalla akselilla kuvataan eläköitymistä, asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutostarpeita työntekijämäärään ja korvaustarvetta. Jos eläköityminen on suurempi taantuvalla alueella kuin ikärakenteeseen perustuva muutostarve, alenee myös työntekijätarve. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 6/24

5. Hailuoto 5.7 Yhteenveto - Hailuodon tilanne vuoteen 2006 tultaessa on myönteinen dynaamisessa tarkastelussa Hailuoto on positiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - selkeä syntyneiden vähemmyys kuolleisiin - Hailuodon menot ovat kasvaneet asukasluvun viimeaikaisen lievän laskun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta - Hailuodon pehmeät riskit ovat vielä tyydyttävät (3) ja talouden kovat riskit ovat jo selvemmin koholla toiseksi riskisimmässä luokassa (4) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 554 000 euroa eli 554 euroa/as 2006, joka lisääntyy 873 000 euroon vuoteen 2016 mennessä - Hailuoto noudattaa tiukkaa menokuria eli käytännössä leikkaa toimintakulujaan samalla kun investointitaso pidetään erittäin matalalla tasolla. Mikäli kustannusten karsinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle. - Hailuodon on saatava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta se kykenee ottamaan vastaan ennakoidun muuttovoiton ja samalla vastaamaan ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen - Palvelutarpeen kehitys saa analyysin mukaan aikaan noin 23,5 henkilötyövuoden lisähenkilöstötarpeen vuoteen 2025 mennessä. Lisätarve korostuu erityisesti vanhustenhuollossa. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 7/24

6. Haukipudas 6.1 Haukiputaan asukasluvun, tulojen ja menojen kehitys Haukiputaan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kunnan nimi: Haukipudas KNO 84 Copyright Perlacon Oy 2006-2007 Kaikki Muutos 2025./..2005 Muutos/v. 2005 2010 2015 2020 2025 2030 kpl %:ia Asukasluku 17 409 19 326 20 949 22 305 23 297 23 927 5 888 33,8 % 294 1,7 % Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta 2 218 2 482 2 621 2 670 2 650 432 19,5 % 22 1,0 % 6 - vuotta 310 347 393 407 353 43 13,9 % 2 0,7 % Peruskoulu, 7 16- v 2 870 3 174 3 560 3 878 4 018 1 148 40,0 % 57 2,0 % Lukio, 17 19 659 772 767 859 962 303 46,0 % 15 2,3 % Työikä, 20 64 v 9 988 10 835 11 289 11 547 11 775 1 787 17,9 % 89 0,9 % 65. 74-vuotiaat 995 1 236 1 703 2 078 2 132 1 137 114,3 % 57 5,7 % 75 84 -vuotiaat 548 657 770 974 1 383 835 152,4 % 42 7,6 % yli 84 -vuotiaat 131 170 239 299 377 246 187,8 % 12 9,4 % Eläkeikä, yli 64 v 1 674 2 063 2 712 3 351 3 892 2 218 132,5 % 111 6,6 % Asukasluku 1970 9043 92,5 % ( Muutos 2005 /1970) Asukasluku 1980 11836 47,1 % ( Muutos 2005 /1980) Asukasluku 1990 13764 26,5 % ( Muutos 2005 /1990) Asukasluku 2005 17409 Asukasluku 2025 23297 33,8 % ( Muutos 2025 / 2005) Asukasluku 2030 23927 37,4 % ( Muutos 2030 / 2005) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana 1416 Syntyneet - kuolleet -indeksi 8,13 (Syntyneet - kuolleet -netto / asl 2005) Taulukko 1. Asukasluvun muutos vuodesta 1970 ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2030 Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan: - pidemmässä tarkastelussa Haukiputaan asukasluku on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1970 ja 2005 välisenä aikana. Asukasluku on kasvanut 1970-2005 kaikkiaan 92,5 % eli 8 366 henkeä - Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan jatkavan vahvaa kasvuaan (1,5 %/v) - asukasluvun kasvun ohella Haukiputaan väestö myös ikääntyy vuoteen 2025 mennessä samalla kun lasten, nuorten ja työikäisten määrät kasvavat nykyisestä. Eläkeläisten ja yli 84-vuotiaiden määrät kasvavat kuitenkin varsin voimakkaasti: yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa 2 218 hengellä eli 132,5 % ja yli 84-vuotiaiden 246 hengellä eli 187,8 % Ikärakenteen muutos tuo merkittäviä haasteita erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon palvelutuotantoon - viimeisen 10 vuoden aikana vahva syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden (1 416 henkeä) on osaltaan kasvattanut Haukiputaan elinvoimaa Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 8/24

Haukiputaan menojen muutokset 1998->2005 - alla olevassa taulukossa on esitetty Haukiputaan säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon - Haukiputaan menot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla reaalisesti peräti 5,4 % vuodessa - menojen reaalikasvu on kiihtynyt entisestään, ollen 5,6 %/v 2001-2005 - sekä henkilöstö- että ostopalvelujen menot ovat kasvaneet. Ostopalvelut ovat kasvaneet kaikkiaan 62,7 % eli 7,8 %/v ja menojen kasvu on kiihtynyt 2001-2005 ollen 9,2 %/v. Henkilöstömenot ovat kasvaneet kaikkiaan 36,9 % eli 4,6 %/v ja kasvu on hidastunut hieman 2001-2005 ollen 4,3 %/v Asl. muutos Asl. muutos Ind.menot Ind.menot Menot Muutos yht. Muutos yht.muutos yht.muutos yht. 1998-2005 %:a 1 998 2 001 2 005 98 05 98 05 01 05 01 05 per vuosi per vuosi Haukipudas 2 358 15,67 % 47 656 53 497 68 363 43,45 % 5,43 % 27,79 % 5,56 % Taulukko 2. Menojen muutos 1998-2005 Haukiputaan tulojen muutokset 1998->2005 - Haukiputaan tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin. Tuloihin on otettu mukaan kunnan säännölliset tulot. Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet sekä verotettavan tulon kasvun että veroprosentin muutoksen vaikutuksesta. - Haukiputaan säännölliset käyttötulot ovat kasvaneet reaalisesti väkiluvun kasvun myötä keskimäärin 3,2 % vuodessa. Tulojen kasvu on hidastunut 2001-2005 merkittävästi ollen 1,0 %/v - eniten ovat laskeneet yhteisöverot - tuloverot (3,5 %/v) ovat kasvaneet valtionosuuksia (3,2 %/v) hiukan enemmän Asl. muutos Asl. muutos Ind.tulot Ind. tulot Tulot Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht. 1998-2005 %:a 1 998 2 001 2 005 98 05 98 05 01 05 01 05 per vuosi per vuosi Haukipudas 2 358 15,67 % 53 185 63 884 66 954 25,89 % 3,24 % 4,81 % 0,96 % Taulukko 3. Tulojen muutos 1998-2005 Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Haukiputaan asukasluku on huomattavassa kasvussa ja säännölliset tulot ovat kasvaneet, mutta menot kasvaneet selvästi tuloja nopeammin. Haukiputaan meno- ja tulokehitys on ollut negatiivinen. Selvä menojen- ja tulojen epäsuhta (-2,2 %) on revennyt 2001-2005 (-4,6 %). Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 9/24

Haukipudas KNO 16 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot 53 185 58 042 59 353 63 884 58 829 66 779 61 556 66 954 25,9 % 3,2 % 4,8 % 1,0 % Verotettava tulot 153 650 154 166 166 289 171 071 189 127 181 121 190 953 197 395 28,5 % 3,6 % 15,4 % 3,1 % Veroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tulovero 28 457 28 521 28 945 31 648 34 988 33 507 35 326 36 518 28,3 % 3,5 % 15,4 % 3,1 % Yhteisöverot 702 3 746 5 568 8 889-1 313 3 175 888 630-10,2 % -1,3 % -92,9 % -18,6 % Kiinteistöverot 669 820 813 896 967 998 996 1 225 83,1 % 10,4 % 36,7 % 7,3 % Valtionosuudet 15 433 16 261 16 405 14 517 16 234 20 500 15 006 19 371 25,5 % 3,2 % 33,4 % 6,7 % Maksut 6 087 6 436 5 562 5 540 5 855 6 510 7 110 6 851 12,6 % 1,6 % 23,7 % 4,7 % Ilman yhteisöveroa 26,4 % 3,3 % 20,6 % 4,1 % 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot 47 656 49 717 50 139 53 497 56 941 61 092 66 352 68 363 43,5 % 5,4 % 27,8 % 5,6 % Henkilöstömenot 26 718 28 587 28 477 30 147 32 210 34 347 35 098 36 580 36,9 % 4,6 % 21,3 % 4,3 % Ostopalvelut 13 428 13 661 13 925 14 946 16 040 17 842 21 052 21 851 62,7 % 7,8 % 46,2 % 9,2 % Muut ostot 3 427 3 329 3 316 3 620 3 820 3 923 4 354 4 019 17,3 % 2,2 % 11,0 % 2,2 % Avustukset 3 521 3 561 3 914 4 184 4 244 4 258 5 098 5 037 43,1 % 5,4 % 20,4 % 4,1 % Muut menot 562 579 508 600 627 721 750 876 56,0 % 7,0 % 46,1 % 9,2 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku 15 051 15 256 15 774 16 096 16 400 16 696 17 090 17 409 15,7 % 2,0 % 8,2 % 1,6 % Asukasluku 1990 13 523 %:ia kpl/v. Asukasluku 2005 17 409 3 886 28,7 % 259 (2005-1990) Asukasluku 2020 20 365 2 956 17,0 % 185 (2020-2005) Asukasluku 2030 21 087 3 678 21,1 % 141 (2030-2005) Taulukko 4. Haukiputaan tulojen, menojen ja asukasluvun muutos 1998-2005 Haukiputaan verotettavan tulon kehitys 1998->2005 - verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla - Haukiputaan verotettavat tulot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä keskimäärin 3,6 %/v. Kasvu on ollut hiukan hitaampaa 2001-2005, 3,1 %/v - veroprosentti on säilynyt ennallaan Asl. muutos Asl. Muutos Verotettava 1998-2005 %:a tulo/v 01->05 Vero % 98 Vero % 05 Haukipudas 2358 15,7 % 3,08 % 18,50 18,50 Taulukko 5. Verotettavan tulon kehitys 1998-2005 6.2 Haukiputaan talous tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne - Haukiputaan verotettavat tulot 11 339 euroa/asukas (2005) ovat yli maan keskitason 10 487 euroa/asukas, mutta alle selvästi alle oman viiteryhmän (ASL +-20%) 12 209 euroa/asukas - Haukipudas on lisännyt velkaansa nopeasti vuodesta 2002 ja on keskimääräistä velkaisempi kunta. Sillä on lainaa selvästi yli maan keskiarvon eli 2 435 euroa/as (2005) - Kassavarat ovat tyydyttävät 161 euroa/asukas ja kunnan maksuvalmius on välttävä - Haukiputaalla on taseessa kumulatiivista alijäämää -13,56 milj.euroa eli -761 euroa/asukas Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 10/24

- Haukiputaan omavaraisuusaste oli vuonna 2003 vielä tyydyttävä 63,6 %, mutta on laskenut nopeasti vuoteen 2005 38,4 %:iin eli selvästi alle maan keskiarvon 61,1 % ASL 06 Verotettava Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. jäämä Kumulat. jäämä tulo/as 2005 2006 eur/as eur/as t.eur 2006 eur/as 2006 Haukipudas 17 809 11 339 19,50 2 566 161-13 560-761 Taulukko 6. Haukiputaan tilinpäätös 2006 Konsernitase - Haukipudas on siirtänyt lainaa myös konserniin ja konsernivelka on jo selvästi yli valtakunnan keskiarvon - rahoitusomaisuuden suhteen tilanne on välttävä - konsernin omavaraisuusaste on painunut nopeasti vuoden 2003 34 %:sta vuoden 2005 22 %:iin 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni Haukipudas 2 498 4 593 395 771 22 % Koko maa 1 491 3 744 930 1 364 47 % Taulukko 7. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2006 tultaessa Haukipudas on seuraavassa tilanteessa: - asukasluvun / liikevaihdon muutos kasvussa. Positiivinen kierre - kannattavuus ei ole kannattava. Negatiivinen kierre - maksuvalmius välttävä. Negatiivinen kierre - ylivelkaisuus / vakavaraisuus ei kata, ylivelkainen. Negatiivinen kierre Haukiputaan asukasluku on merkittävässä kasvussa ja Tilastokeskuksen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan sen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Haukipudas ei ole kannattava kunta, koska vuosikate ei riitä kattamaan korvaus- ja uusintainvestointien poistoja. Maksuvalmius on välttävä ja kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen kunta, koska vuosikatteella ei lyhennetä lainakannan 1/10 osaa. Dynaamisesti tarkastellen voidaan todeta, että Haukipudas on lähes kaikilla mittareilla tarkastellen negatiivisessa kierteessä oleva kunta, jonka oikaiseminen vaatii meno- ja tulorakennetta korjaavia toimenpiteitä. Negatiivinen kehitys osittaa kuitenkin mahdollisia oikenemisen merkkejä viime vuosina. Haukipudas on vuonna 2006 asukasluvultaan kasvava, mutta kannattamaton ja ylivelkainen kunta, jonka maksuvalmius on välttävä. Liikevaihdon Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos Vakavaraisuus Haukipudas Kasvussa Ei kannattava, nousussa Välttävä, nousussa Ei vakavarainen, nousussa Negatiivinen, ehkä hyvään kierteeseen Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 11/24

Taulukko 8. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Menestyksen tai kriisin kierre Haukipudas 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Asukasluku 31.12. 15 051 15 256 15 774 16 096 16 400 16 696 17 090 Liikevaihdon muutos - Asukasluku 31.12. Kannattavuus: Vuosikate ja poistot 1000 euroa 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 19 000 8 000 Vuosikate 1 709 4 080 5 124 6 778 1 110 5 305-5 551 Poistot 18 500 2 003 2 092 6 000 1 994 2 170 2 361 2 704 2 865 18 000 4 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 17 500 Vuosikate 1709,462085 4080,4073 5124,013368 2 000 6778 1110 5305-5551 17 000 Lask. velan lyhennys 1 787 1 818 10327 1 382 1 336 1 925 3 276 16 500 1998 1999-2 000 16 000 2000 2001 2002 2003 2004 Maksuvalmius vrk 15 19 16 5 17 3 4 15 500-4 000 15 000 1998 1999-6 000 2000 2001 2002 2003 2004 Lainakanta 14 500 17 866 18 180 13 268-8 000 13 820 13 363 19 251 32 756 14 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Poistot Vuosikate Ali/ylijäämät -4 106-2 118 87 153 157 313-7 855 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Maksuvalmius vrk 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 8 000 6 000 4 000 2 000-2 000-4 000-6 000 Ylivelkaisuus: Vuosikate ja lask. lainanlyhennys 1000 euroa 0-8 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lask. velan lyhennys Vuosikate Kuvio 1. Haukiputaan kierretarkastelu Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 12/24

6.3 Haukiputaan finanssiriskit Haukiputaan pehmeät riskit (taustalla vaikuttavat) ovat toiseksi riskittömimmässä luokassa 2/5. Taustalla vaikuttavat tekijät antavat hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle. Haukiputaan riskisyyttä nostaa lähinnä alhainen työpaikkaomavaraisuus. Haukiputaan kovat finanssiriskit ovat selvästi koholla luokassa 5/5. Talouden riskeissä korostuvat erityisesti välttävä maksuvalmius, kunnan velkaantuminen sekä meno-/tulorakenteen ongelmat. Kuntakortti II, finanssiriskit Haukipudas Taustalla vaikuttavat riskit 2 Menoriskeistä 10% 0,34 1,63 Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous TTR- ja tulo/menoriskit yhteensä 5-7,99-28,9-15,2-11,3-8,4-4,8 3,0-10,2 6,3-9,8-0,4 Tiedot yleisesti vuoden 2004 tietoja Luokat Paino- Tulo 1 tai 5 2 tai 4 3 4 tai 2 5 tai 1 Keski- Keski- Medi- Jak. Muuttuja Arvot LK 1 5 arvo PA LKxPA Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. arvo hajonta aani Vinous Maakunta Pohjois-Pohjanmaa 5 1 5 Asukaslukuryhmä 10.000...20.000 as. 4 1 4 Kuntatyyppi Esikaupunkikunta 1 1 1 3,3 Alkutuotannon osuus 1,7 1 6 6 0,1 5,2 12,3 18,0 24,5 42,7 15,3 9,7 15,0 0,2 Asl:n muutos 89 -> 05 28,7 % 1 3 3-30,5 % -15,2 % -10,2 % -4,0 % 8,1 % 116,9 % -3,0 % 16,5 % -6,8 % 1,9 BKT per perhe 26 021 1 2 2 11 404 14 631 16 150 19 256 23 618 41 693 19 151 5 963 17 726 1,8 Huoltosuhde 1,43 3 8 24 0,0 1,3 1,4 1,6 1,8 2,5 1,5 0,3 1,5 0,2 Jalostus 35,7 2 2 4 4,5 16,1 22,3 27,3 35,9 66,5 26,2 11,5 24,5 0,6 Koulutustaso 303 1 11 11 150 200 216 235 262 527 234 44 225 2 Muut palvelut 7,00 3 1 3 2,9 5,8 6,8 7,8 9,1 19,5 7,5 2,0 7,4 1,0 Taajama-aste 95,7 1 5 5 0,0 42,8 52,1 63,6 81,8 100,0 60,2 22,1 57,6-0,1 Työpaikkaomav. 64,2 5 1 5 42,1 67,8 80,7 91,0 98,6 147,1 85,3 18,3 87,1 0,2 Työttömyysaste 11,80 4 3 12 0,0 7,6 9,7 11,7 14,3 24,9 11,1 4,1 10,6 0,6 Väestön tiheys 39,10 1 1 1 1,8 0,2 5,6 9,0 13,8 33,0 3030,6 56,6 203,5 11,4 9,4 Ikärakenne vuonna 2004 0-7 P 12,1 % 1 5 5 0,0 % 5,8 % 6,6 % 7,4 % 8,5 % 16,5 % 7,2 % 1,8 % 6,9 % 1,0 0-19 P 32,8 % 1 2 2 0,0 % 20,4 % 21,9 % 24,0 % 26,1 % 39,3 % 23,5 % 4,0 % 22,8 % 0,5 20-64 P 57,4 % 2 9 18 0,0 % 54,1 % 55,7 % 57,0 % 58,8 % 66,7 % 56,3 % 4,0 % 56,3 % -6,5 65 P 9,8 % 1 5 5 0,0 % 16,0 % 18,9 % 21,4 % 24,2 % 34,2 % 20,0 % 4,8 % 20,2 % -0,4 yli 80 P 2,0 % 1 3 3 1,4 0,0 % 3,9 % 4,9 % 5,7 % 6,7 % 10,0 % 5,2 % 1,6 % 5,3 % -0,1 Ikärakenteen muutos 2020 mennessä Alle 7 M -1,5 % 3 2 6-7,8 % -2,9 % -1,9 % -1,2 % -0,2 % 4,6 % -1,6 % 1,7 % -1,7 % 0,1 0-19 M -3,0 % 2 3 6-15,5 % -7,4 % -5,5 % -3,7 % -1,8 % 7,6 % -4,6 % 3,6 % -4,6 % -0,1 20-64 M 1,5 % 1 6 6-9,5 % -3,2 % -1,6 % -0,6 % 0,5 % 6,2 % -1,2 % 2,4 % -1,1 % -0,1 65 M 1,6 % 1 4 4-9,1 % 2,4 % 4,9 % 7,1 % 9,3 % 17,9 % 5,8 % 4,2 % 5,8 % -0,1 yli 80 M 1,1 % 1 4 4 1,4-1,0 % 1,9 % 2,8 % 3,4 % 4,2 % 6,9 % 3,0 % 1,3 % 3,1 % -0,2 Keskiarvo 1,63 Todelliset TTR-riskit Veroprosentin muutos Min Max. (-) kasvatt., (+) alentaa Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Liikevaihdon muutos 0,40-0,8 1,8-0,8-0,3-0,1 0,0 0,2 1,8-0,1 0,3-0,1 1,1 Kannattavuus -0,84-6,3 16,1-3,0-0,8 0,1 0,7 1,6 3,0 0,3 1,5 0,4-0,3 Maksuvalmius -3,00-34,1 42,9-3,0-3,0-3,0-2,0 1,3 3,0-1,3 2,3-3,0 1,0 Ylivelk./vakav. -2,02-12,1 26,2-3,0-1,3 0,0 1,1 2,3 3,0 0,4 1,9 0,6-0,3 Korkoriski, + 5% -1,10-3,0 1,6-3,0-0,9-0,6-0,4-0,1 1,6-0,5 0,5-0,5-0,3 Käyttöomaisuusriski -0,21-1,6 0,0-1,6-0,2-0,2-0,2-0,1 0,0-0,2 0,1-0,2-6,4 Takausriski -0,37-4,9 0,0-3,0-0,8-0,5-0,3-0,1 0,0-0,5 0,4-0,4-1,6 Valuuttak.riski, + 5% 0,00-0,7 0,0-0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0-6,8 Antolainariski -0,03-4,2 0,2-3,0-0,3-0,1-0,1 0,0 0,2-0,2 0,4-0,1-3,0 Yhteensä -7,18 -> -7,18-14,5-6,4-3,7-0,8 2,4 9,3-2,1 5,0-2,6 0,2 Tuloriskit Tulolajien riski 97 05 Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Valtionosuudet -0,8-0,2-6,5-3,0-2,1-1,5-1,1-0,7-0,2-1,4 0,8-1,3-0,6 Kunnallisverot -1,5-0,2-3,9-3,0-1,2-0,9-0,8-0,6-0,2-1,0 0,5-0,9-1,9 Yhteisöverot -1,7-0,1-7,1-3,0-2,1-1,7-1,2-0,9-0,1-1,5 0,7-1,5-0,5 Kiinteistöverot -0,1 0,0-1,0-1,0-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0-0,1 0,1-0,1-3,0 Maksut -0,6-0,1-6,6-3,0-1,2-0,8-0,5-0,3-0,1-0,8 0,7-0,6-1,6 Yhteensä -4,72-4,72-11,6-6,5-5,1-4,1-3,1-0,8-4,9 2,1-4,6-0,7 Menoriskit Menolajien riski 97 05 Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Henkilöstömenot -1,3-0,2-7,5-3,0-1,3-1,0-0,7-0,5-0,2-1,0 0,7-0,8-1,5 Ostopalvelut -1,5-0,2-10,1-3,0-2,0-1,5-1,2-1,0-0,2-1,5 0,6-1,4-0,8 Muut ostot -0,2 0,0-1,5-1,5-0,3-0,2-0,1-0,1 0,0-0,2 0,2-0,2-3,2 Avustukset -0,2 0,0-1,6-1,6-0,4-0,2-0,2-0,1 0,0-0,3 0,2-0,2-2,7 Muut menot -0,1 0,0-1,8-1,8-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0-0,2 0,2-0,1-4,5 Yhteensä -3,39-3,39-8,5-4,0-3,1-2,6-2,1-1,1-3,2 1,4-2,8-1,6 Taulukko 9. Haukiputaan finanssiriskit Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 13/24

6.4 Talouden tarkastelu toiminnallisesti Haukiputaan tietoja on verrattu viiteryhmään, joka koostuu asukasluvultaan samankokoisista kunnista. Asukaslukupohjainen rajaus on tehty +/- 20 %:n ulottuvuudella ja verrokkien määräksi on näin saatu 27 kuntaa. Henkilöstö 2001 2002 2003 2004 2005 Henkilökunnan määrä koko kunnassa kpl 956 1 020 1 024 1 092 1 053 Henkilökunta/1000 asukasta 59 62 61 64 60 Koko maa keskimäärin 59 60 59 59 58 Viiteryhmä 57 58 57 57 56 Erotus viiteryhmään työntekijää kpl 32 77 76 126 86 Erotus koko maahan työntekijää kpl 6 40 39 77 51 Taulukko 10. Haukiputaan henkilöstömäärä - Haukiputaan henkilöstömäärä on viiteryhmään nähden selvästi suurempi. 2005 Haukiputaalla oli keskimäärin 86 työntekijää enemmän kuin viiteryhmän kunnissa keskimäärin ja 51 työntekijää valtakunnan keskiarvoa vähemmän - Haukipudas tuotti 2005 runsaat 60 % palveluistaan itse - 2001-2005 työntekijämäärä on kasvanut 97 henkilöllä Tarkastelu toimialoittain Alla olevaan yhteenvetotaulukko on koottu Haukiputaan yhteenvetotiedot toimialoittain vertailun helpottamiseksi. Nettom. eur/as Viiter. nettom. eur/as Erotus eur viiter. - omat Haukipudas 2004 2005 2004 2005 2004 2005 Yleishallinto 61 85 119 114 994 282 514 128 Opetus 941 957 859 891-1 407 132-1 156 220 Sosiaalitoimi* 1 051 1074 975 1 038-1 291 321-637 286 Terveydenhuolto 1 124 1 176 1 189 1 259 1 115 378 1 445 019 Muut palvelut 110 106 231 222 2 069 224 2 021 029 Kaikki yhteensä 3 286 3 398 3 372 3 524 1 480 431 2 186 670 Taulukko 11. Haukiputaan toimialakohtaiset kustannukset verrattuna viiteryhmän keskiarvoon 2005 - Haukipudas käytti 29 euroa/asukas vähemmän rahaa yleishallintoon kuin viiteryhmä keskimäärin ja 118 euroa/asukas vähemmän kuin maan keskiarvo. Kustannusnousu viiteryhmää nopeampaa - opetus- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseen Haukipudas käytti 66 euroa/asukas enemmän kuin viiteryhmä keskimäärin. Koko maan keskiarvon on 875 euroa/asukas. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa - sosiaalitoimen palveluiden tuottamiseen Haukipudas käytti 36 euroa/asukas enemmän kuin viiteryhmä keskimäärin. Maan keskiarvoon verrattuna 9 euroa/asukas enemmän. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 14/24

- terveydenhuollon palveluihin Haukipudas käytti 83 euroa/asukas vähemmän kuin viiteryhmänsä. Maan keskiarvoon verrattuna 153 euroa/asukas enemmän. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa - muihin palveluihin Haukipudas käytti yli puolet 116 euroa/asukas vähemmän kuin viiteryhmänsä kunnat keskimäärin - Haukipudas käytti 2005 koko palvelurakenteeseensa huomattavat 126 euroa/asukas vähemmän rahaa kuin verrokkinsa keskimäärin. Kustannusnousu selvästi viiteryhmää hitaampaa Kuntakohtainen tarkempi erittely on raportin liitteenä. 6.5 Haukiputaan talous 2007 2016 Kunnan nimi: Haukipudas Haukipudas 2006 TA2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 17 809 18 155 18 501 18 847 19 192 19 538 19 884 20 230 20 576 20 922 21 267 Verotettavat tulot 205 133 222 308 231 282 238 974 248 533 258 475 268 814 279 566 290 749 302 379 314 474 Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,50 20,50 21,00 Toimintatuotot 11 388 7 447 7 469 7 641 7 832 8 067 8 309 8 558 8 815 9 079 9 352 (Toimintatuottojen muutos) 45,0 % -34,6 % 0,3 % 2,3 % 2,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakulut 72 147 72 579 73 575 75 035 78 036 81 938 86 035 90 337 94 854 99 596 104 576 (Toimintakulujen nousu) 5,5 % 0,6 % 1,4 % 2,0 % 4,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % NETTO -60 759-65 132-66 106-67 394-70 204-73 871-77 726-81 779-86 039-90 517-95 224 Kunnallisverot 40 001 43 350 45 100 46 600 48 464 50 403 52 419 55 913 59 604 61 988 66 040 Yhteisöverot 1 009 800 800 800 824 849 874 900 927 955 984 Kiinteistöverot 1 336 1 300 1 300 1 300 1 365 1 433 1 505 1 580 1 659 1 742 1 829 Verotulot 42 346 45 450 47 200 48 700 50 653 52 685 54 798 58 394 62 190 64 685 68 853 Valtionavut 21 669 23 500 24 675 25 750 26 523 27 318 28 138 28 982 29 851 30 747 31 669 (Harkinnanvarainen) 0 Korkotuotot 61 9 9 11 11 11 11 11 11 11 11 Muut rahoitustuotot 74 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Korkokulut 1 308 1 223 1 408 1 450 1 488 1 550 1 639 1 722 1 799 1 907 2 011 Muut rahoituskulut 4 40 40 40 40 40 40 40 40 40 40 VUOSIKATE 2 912 2 714 4 480 5 727 5 604 4 703 3 691 3 996 4 325 3 128 3 408 Poistot 3 160 2 547 2 585 2 637 2 800 2 856 2 913 2 971 3 031 3 091 3 153 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Satunnnaiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä -167 167 1 895 3 090 2 804 1 847 778 1 025 1 294 37 254 Kumulatiivinen ylij/alij. -13 560-13 393-11 498-8 408-5 604-3 757-2 979-1 954-660 -623-369 Kumulatiivinen ylij/alij./as -761-738 -621-446 -292-192 -150-97 -32-30 -17 VUOSIKATE 2 912 2 714 4 480 5 727 5 604 4 703 3 691 3 996 4 325 3 128 3 408 Nettoinvestoinnit 3 254 5 419 7 401 8 883 7 106 7 177 7 249 7 322 7 395 7 469 7 544 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 45 699 48 443 51 442 54 719 56 224 58 701 62 261 65 589 68 661 73 003 77 142 Lainakanta euroa/as 2 566 2 668 2 781 2 903 2 930 3 004 3 131 3 242 3 337 3 489 3 627 Kassavarat 1000 euroa 2 862 2 900 2 978 3 098 3 098 3 098 3 098 3 098 3 098 3 098 3 098 Kassavarat euroa/as 161 160 161 164 161 159 156 153 151 148 146 Saamiset 1000 euroa 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 1 971 Saamiset euroa/as 111 109 107 105 103 101 99 97 96 94 93 Taulukko 12. Haukiputaan ennuste vuoteen 2016 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 15/24

Staattinen tarkastelu Vero % Asukasluku Lainakanta eur/as Lainakanta teur Kassavarat teur Ali/ylijäämä kumulat. teur 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 Haukipudas 19,50 21,00 18 155 21 267 2 668 3 627 48 443 77 142 2 900 3 098-13 393-369 Taulukko 13. Laskelmat vuoteen 2016 - vuoteen 2016 ulottuvassa ennustelaskelmassa Haukiputaan veroprosentti nousee 1,50 % vuoden 2007 tasosta 21,00 %:iin vuoteen 2016 mennessä - lainakanta kasvaa merkittävästi nykyisestä eli 77,142 miljoonaan euroon. Lainakannan kasvuun vaikuttaa osaltaan tarkastelujakson huomattavan korkea investointitaso - maksuvalmius on heikko 2016 ja Haukipudas on selvästi ylivelkainen kunta - taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä sulaa suurelta osin; taseeseen jää kumulatiivista alijäämää vuonna 2016 vielä -369 000 euroa eli -17 euroa/asukas. Kumulatiivinen alijäämä kasvaa, mikäli nettoinvestointeihin nähden alhaista poistotasoa nostetaan Dynaaminen tarkastelu Vuosikate 2 912 2 714 4 480 5 727 5 604 4 703 3 691 3 996 4 325 3 128 3 408 Poistot Asukasluvun muutos 3 160 kuvaamassa Kannattavuus: vuosikate ja poistot 2 547 2 585 2 637 2 800 2 856 2 913 2 971 3 031 3 091 3 153 Laskenn. Lyhennys liikevaihdon 4 570 muutosta 7000 4 570 4 844 5 144 5 472 5 622 5 870 6 226 6 559 6 866 7 300 Maksuvalmius 24000 vrk. 12 13 13 13 13 12 12 11 11 10 10 23000 22000 5000 21000 4000 20000 19000 3000 18000 2000 17000 Nettoinvestointien 16000 taso, yksittäiset onvestointikohteet vuosina 2009 2015 1000 Poistojen 15000 taso Tasearvot 2005 0 14000 Käyttötulojen 2006 ja 2008 käyttömenojen 2010 reaalikasvu 2012 2014 2016 Verotulojen ja valtionosuuksien reaalikasvu 6000 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Poistot Vuosikate 8000 Ylivelkaisuus - vakavaraisuus 14 Maksuvalmius vrk. 7000 12 6000 5000 4000 10 8 3000 6 2000 1000 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Laskenn. Lyhennys Vuosikate 4 2 0 2006 TA2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Taulukko 14. Kierretarkastelu 2006-2016 - Laskelman oletuksena on, että Haukiputaan asukasluvun muutos noudattaa Tilastokeskuksen ennustetta - ennusteen mukaan Haukiputaan asukasluku jatkaa selvää kasvuaan Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 16/24

- veroprosentti olisi 21,00 - kunta olisi kannattava, eli vuosikate kattaisi alhaisen näköiset poistot, mutta ei merkittävää nettoinvestointitasoa - maksuvalmius laskisi entisestään heikommaksi - Haukipudas olisi kannattava, mutta ylivelkainen kunta, jonka vuosikate ei kata lainan 1/10 osan lyhennystä Dynaamisesti tarkastellen vuoteen 2016 tultaessa Haukipudas on melko negatiivisessa kierteessä oleva, taloudellisesti kannattava ja muuttovoittoinen, mutta ylivelkainen kunta, jolla on heikko maksuvalmius. Liikevaihto/ Ylivelkaisuus/ Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius vakavaraisuus Arvio Haukipudas Nousussa Kannattava 21,00 % Heikko Vuosikate ei kata lyhennyksiä Melko negatiivinen kierre Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Mahdolliset tulot ja menot Oman mahdollisen kasvun ja palkkatason yms. kasvun ero Haukipudas 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Oma tulojen muutos 1,003 1,023 1,025 1,030 1,030 1,030 1,030 1,030 1,030 Oma menojen muutos 1,014 1,020 1,040 1,050 1,050 1,050 1,050 1,050 1,050 Kuthanek, tulojen muutos 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 Kuthanek, menojen muutos 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 Oma muutos/keskiarvo 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tulot 7 447 000 7 469 000 7 641 000 7 832 000 8 066 960 8 308 969 8 558 238 8 814 985 9 079 435 9 351 818 Menot 72 579 000 73 575 000 75 035 000 78 036 400 81 938 220 86 035 131 90 336 888 94 853 732 99 596 419 104 576 239 Toimintakate 65 132 000 66 106 000 67 394 000 70 204 400 73 871 260 77 726 162 81 778 650 86 038 747 90 516 984 95 224 422 Todellinen muutos/kuthanek Tulot 7 447 000 7 782 115 8 132 310 8 498 264 8 880 686 9 280 317 9 697 931 10 134 338 10 590 383 11 066 951 Menot 72 579 000 75 845 055 79 258 082 82 824 696 86 551 808 90 446 639 94 516 738 98 769 991 103 214 640 107 859 299 Toimintakate 65 132 000 68 062 940 71 125 772 74 326 432 77 671 121 81 166 322 84 818 806 88 635 653 92 624 257 96 792 349 Reaalikasvu/taantuma Erotus tulot 0 313 115 491 310 666 264 813 726 971 348 1 139 693 1 319 353 1 510 949 1 715 133 Erotus menot 0 2 270 055 4 223 082 4 788 296 4 613 588 4 411 508 4 179 850 3 916 259 3 618 222 3 283 060 Erotus toimintakate 0 1 956 940 3 731 772 4 122 032 3 799 861 3 440 160 3 040 157 2 596 906 2 107 273 1 567 927 Paine veroprosenttiin 0,84 1,60 1,77 1,63 1,48 1,30 1,11 0,90 0,67 Veroprosentilla verotuloja 2 330 769 Taulukko 16. Haukiputaan laskelma vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Yllä olevaan taulukkoon on laskettu ennustelaskelmassa käytettyyn Haukiputaan veroprosenttiin kohdistuva muutospaine, mikäli tulo- ja menokehitys toteutuisi kunnan arvion sijaan Kuthanekin ennusteen mukaisena. Haukiputaan laskelmassa olevaan veroprosenttiin 21,00 kohdistuisi näin lieviä lisäpaineita ja vuonna 2016 veroprosentin tulisi olla 21,67. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 17/24

6.6 Väestö- ja palvelutarveanalyysi Tilastokeskuksen Haukiputaan väkilukua ja väestön ikärakenteen muutosta koskevan ennusteen perusteella tuleva palvelutarpeen kehitys edellyttää noin 224,6 henkilötyövuoden suuruista lisäystä kunnan henkilöstöön vuoteen 2015 mennessä, ja kaikkiaan noin 433,6 henkilötyövuoden lisäystä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarve korostuu väestön ikärakenteen muutoksen myötä selvästi eniten vanhustenhuollossa. Henkilöstötarve lisääntyy kuitenkin käytännössä myös kaikilla muilla Haukiputaan palvelusektoreilla. Tarkempi palvelukokonaisuuksittainen tarkastelu on raportin liitteenä. KAIKKI YHTEENSÄ 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Eläköityminen 25,6 23,8 27,4 31,7 40,1 38,0 38,0 42,6 43,8 31,7 38,7 41,4 35,8 40,2 26,6 40,1 26,1 33,2 24,8 24,7 Väestöpohj. muutos 25,5 28,2 28,2 28,2 28,2 28,0 28,0 28,0 28,0 28,0 24,8 24,8 24,8 24,8 24,8 17,6 17,6 17,6 17,6 14,6 Korvaustarve 48,2 52,1 55,6 59,9 68,4 66,0 65,9 70,6 71,7 59,6 63,5 66,2 60,6 65,0 51,4 57,6 43,6 50,8 42,3 39,3 Haukipudas 1094,0 1119,5 1147,7 1176,0 1204,2 1232,4 1260,4 1288,4 1316,4 1344,3 1372,3 1397,1 1421,9 1446,7 1471,5 1496,4 1513,9 1531,5 1549,1 1566,7 1581,3 Taulukko 17. Palvelutarpeen muutoksen edellyttämä henkilöstölisäys 1800 Kaikki yhteensä 80 1600 70 1400 60 1200 1000 800 50 40 600 30 400 20 200 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Haukipudas 1094 1119 1148 1176 1204 1232 1260 1288 1316 1344 1372 1397 1422 1447 1472 1496 1514 1532 1549 1567 1581 Eläköityminen 25,6 23,8 27,4 31,7 40,1 38 38 42,6 43,8 31,7 38,7 41,4 35,8 40,2 26,6 40,1 26,1 33,2 24,8 24,7 Väestöpohj. muutos 25,5 28,2 28,2 28,2 28,2 28 28 28 28 28 24,8 24,8 24,8 24,8 24,8 17,6 17,6 17,6 17,6 14,6 Korvaustarve 48,2 52,1 55,6 59,9 68,4 66 65,9 70,6 71,7 59,6 63,5 66,2 60,6 65 51,4 57,6 43,6 50,8 42,3 39,3 0 Taulukko 18. Henkilöstön eläköityminen ja eläköitymisen korvaustarve Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 18/24

6.7 Yhteenveto - Haukiputaan tilanne vuoteen 2006 tultaessa on huolestuttava dynaamisessa tarkastelussa Haukipudas on negatiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - selkeä syntyneiden enemmyys kuolleisiin - Haukiputaan menot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta, joka on syventynyt entisestään 2001-2005 - Haukiputaan pehmeät riskit ovat melko hyvät (2) ja talouden kovat riskit ovat riskisimmässä luokassa (5) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista alijäämää -13,560 milj. euroa eli -761 euroa/as 2006, jota se ei saa pois taseestaan vuoteen 2016 mennessä ilman erityistoimia. Alijäämäkehitystä arvioitaessa on huomioitava myös alhainen poistotaso - Haukipudas noudattaa tiukkaa menokuria eli käytännössä leikkaa toimintakulujaan vuoteen 2010 saakka. Tarkastelujakson investointitaso on erittäin merkittävä. Mikäli kustannusten hallinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle - Haukiputaan on saatava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta sillä on voimaa ottaa vastaan ennakoitu muuttovoitto ja samalla vastata ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen - Väestökehitys ja väestön ikärakenteen muutos saa aikaan 433,6 henkilön lisäresurssitarpeen henkilöstössä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarvetta esiintyy kaikilla palvelusektoreilla, mutta erityisesti se korostuu vanhustenhuollossa Liitteet Tulos- ja rahoituslaskelma Asukasluvun ja ikärakenteen muutos 1970-2030 Asukasluvun muutos, menot ja tulot 1998-2005 Asukasluvun ja asukasluvun muutoksen perusteella tehty vertailu Taseyhtälötarkastelu Tunnusluvut Konsernitase 2005 Kierretarkastelu vuoteen 2006 Toiminnallinen yleistarkastelu Finanssiriskitarkastelu Ennuste vuoteen 2016 Todellinen ja mahdollinen kasvu Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 19/24

7. Kempele 7.7 Yhteenveto - Dynaamisessa tarkastelussa Kempele on vuonna 2006 melko negatiivisessa, mutta mahdollisuuksia sisältävässä kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut ja jatkaa nopeaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa erittäin nopeasti - selkeä syntyneiden enemmyys kuolleisiin - Kempeleen terve tulo-/menorakenne on vinoutunut ja menot ovat kasvaneet 2001-2005 selvästi tuloja nopeammin. Näin kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta - niin Kempeleen pehmeät kuin kovatkin riskit ovat hyvässä luokassa (2) - Kempele käytti verrokkeihin nähden vuonna 2005 palvelutuotantoon 288 euroa/asukas vähemmän rahaa - taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 1,782 milj.euroa eli 120 euroa/as 2006, joka lisääntyy varsin merkittävästi vuoteen 2016, ollen 16,170 milj.euroa - Kempeleen on saatava huolestuttava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta se kykenee ottamaan vastaan ennakoidun muuttovoiton ja samalla vastaamaan ikärakenteen muutoksen haasteeseen - Väestökehitys ja väestön ikärakenteen muutos saa aikaan 486,5 henkilön lisäresurssitarpeen henkilöstössä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarvetta esiintyy kaikilla palvelusektoreilla, mutta erityisesti se korostuu vanhustenhuollossa. 8. Kiiminki 8.7 Yhteenveto - Kiimingin tilanne vuoteen 2006 tultaessa on huolestuttava dynaamisessa tarkastelussa Kiiminki on negatiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut voimakkaasti ja jatkaa nopeaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - poikkeuksellisen vahva syntyneiden enemmyys kuolleisiin, mikä lisää kunnan omaa elinvoimaan - Kiimingin menot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta, joka on syventynyt erityisesti 2001-2005 - Kiimingin pehmeät riskit ovat hyvässä luokassa (2) ja talouden kovat riskit riskisimmässä luokassa (5) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista alijäämää -1,756 milj.euroa eli -142 euroa/as vuoteen 2006, jonka Kiiminki saa pois taseestaan vuoteen 2016 mennessä; taseeseen kertyy kumulatiivista ylijäämää merkittävät 16,297 miljoonaa euroa vuoteen 2016 - Mikäli kustannusten hallinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle - Kiimingin on saatava meno- ja tulopohjan 2001-2005 syventynyt epäsuhta oikaistua, jotta sillä on voimaa ottaa vastaan ennakoitu muuttovoitto ja samalla vastata ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 20/24