BJÖRKSKÄR RANTA-ASEMAKAAVA

Hangon kaupunki 1.12.2014 BJÖRKSKÄR RANTA-ASEMAKAAVA Koskee tiloja tai osia tiloista RN:ot 3:28, 7:19, 7:20, 8:01, 8:04, 8:07 8:09, 8:13, 8:14, 8:16, 8:17, 8:18, 8:18, 8:20, 8:22, 8:24, 8:27, 8:28, 8:30 ja 876:1 Tvärminnen kylässä Kuva 1: Björkskärin ja Klobbarnin välinen salmi. Kaavan laatija: Henrik Wickström, DI, YKS-160/ Oy Wixplan Ab Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188, e-mail: henrik.wickstrom@sulo.fi Vireilletulo: Vireilletulokuulutus 14.06.2010 Käsittely: OAS (MRL 62 och 63) Yltk 8.6.2010 95 Kaavaehdotus Kh 17.12.2012 246, nähtävillä 5.2-8.3.2013 Kaavaehdotus II Kh 31.3.2014 68, nähtävillä 20.5-18.6.2014 Hyväksyminen Kh 00.00.2014 00, Kv 00.00.2014 00

2 Sisällysluettelo 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot (Etukannella) 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Kaavaselostuksen sisältö 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Liikenne 6 3.1.5 Maanomistus 6 3.1.6 Pohjakartta 6 3.2 Suunnittelutilanne 7 3.2.1 Maakuntakaava 7 3.2.2 Yleiskaava 7 3.2.3 Ympäristöselvitykset 7 3.2.4 Suojelupäätökset 7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 9 4.3.1 Osalliset 9 4.3.2 Vireille tulo 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 10 4.4 Ranta-asemakaavoituksen tavoitteet 10 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 10 5.1 Kaavan rakenne 11 5.2 Mitoitus 12 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 13 5.4 Aluevaraukset, liikenne ja tekninen huolto 13 5.4.1 Korttelialueet 13 5.4.2 Liikenne 16 5.4.3 Tekninen huolto 16 5.5 Kaavan vaikutukset 16 5.5.1 Vaikutukset yleensä 16 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 17 5.5.3 Vaikutukset luonnon arvoihin 17 5.5.4 Vaikutukset edessä olevaan Natura 2000-alueeseen 18 5.6 Ympäristön häiriötekijät 18 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 19 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 6.1 Toteuttamisvastuu 18 6.2 Toteuttamisen ajoitus 18 6.3 Toteuttamisen seuranta 18

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Katso kansilehti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Tvärminnentien varrella rajoittuen Tvärminnen kyläkeskukseen n. 10 km itään Hangon kaupungin keskustasta. Rantaasemakaava on yhtenäinen alue, joka koostuu 19 tilasta tai tilanosista Tvärminnen kylässä. Tilojen yhteinen maapinta-ala on 159,53 ha ja kaavaalueen kokonaisrantaviiva on 5,55 km. Koska tiloille kuuluvat alueet kauempana kuin 100 m Tvärminnentien pohjoispuolella eivät ole otettu mukaan varsinaiseen ranta-asemakaava-alueeseen tulee kaava-alueen kokonaispinta-alaksi 100,7 ha, josta 72,1 ha on maa-alueita ja 28,6 ha vesialueita. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Björkskär ranta-asemakaava Kaavan tarkoituksena on järjestellä alueella olemassa olevan loma- ja kiinteän asutuksen sekä suunnitella alueelle uutta loma- ja kiinteätä asutusta kaupungin hyväksymien mitoitusnormien puitteissa. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen arvokas luontoympäristö, olemassa olevat suojelualueet sekä vanha kulttuuriympäristö. Koska alue liittyy suoraan Tvärminnen

4 kyläasutukseen, voidaan osa uudesta asutuksesta suunnitella ympärivuotisena asutuksena. Kaavassa tutkitaan myös pienehkön matkailupalvelujen alueen (asuntovaunualueen) sijoittamista alueelle. Kaikki uudet ja vanhat asunnot suunnitellaan liitettäviksi uuteen alueelliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka liitetään kaupungin olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. 1.4 Kaavaselostuksen sisältö Katso sivu 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selvitys alueen rakennuksista ja rakennussuojelusta Liite 1 Tontti- ja yksityistieliittymätarkastelu Liite 2 Kaava-alueen maanomistajakohtainen mitoitusliite Liite 3 Ampuma-alueen meluvyöhykkeet, Akukon Oy Liite 4 Viemäriverkoston yleissuunnitelma Liite 5 Ranta-asemakaavan pienennös Liite 6 Ranta-asemakaavan havainnekuva (pienennös) Liite 7 Luontoselvitys, Silvestris Oy (erillinen liite) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (erillinen liite) Österviken, rantakaava-alueen vedenalaisarkeologinen inventointi, Museovirasto 2013 (erillinen liite) Björkskär, arkeologinen inventointi, Museovirasto 2014 (erillinen liite) Selvitys ranta-asemakaavan vaikutuksista Hangon saariston ja pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000-alueeseen (erillinen liite) TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan laatiminen perustuu Hangon kaupungin yleiskaavassa Tvärminnen kyläkeskuksen länsipuolella osoitettujen loma-asuntoalueiden (RA), kyläkeskusalueiden (AT) sekä näihin liittyvien maa- ja metsätalousalueiden (M) sekä suojelualueiden (SL) kaavalliseen toteuttamiseen ja käyttöönottoon yksityiskohtaisella asemakaavasuunnittelulla. Rantaasemakaavalla järjestellään alueen olemassa oleva loma- ja kiinteä asutus sekä sijoitetaan alueelle uutta loma- ja kiinteätä asutusta ottamalla huomioon alueen arvokkaan luontoympäristö, olemassa olevat suojelualueet sekä vanha kulttuuriympäristö. Ranta-asemakaavassa on osoitettu aluevarauksia omakotitalojen korttelialueille ja rakennuspaikoille (AO), erityyppisille loma-asunnoille (RA, RA-1), asuntovaunualueelle (RV), venevalkamille (LV), luonnonsuojelualueille (SL, SL-1), rakennusaloja talous- (t) ja saunarakennuksille (ts) sekä osaaluemerkinnät rakennussuojelu- (sr), sota- ja kultturihistoria- (/s-(1)), lähivenepaikka- (lv-1) ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiskohteille (luo) sekä Natura 2000 suojeluohjelmaan kuuluvia alueita (nat). Ranta-asemakaavassa on osoitettu 19 rakennuskorttelia, joissa on 45 ohjeellista tonttia ja rakennusalueita. Yksi kortteli ja yksi korttelinosa on tarkoitettu toteutettavaksi kokonaisuutena ilman ohjeellista tonttijakoa ja niille

5 voidaan sijoittaa useampia erikokoisia rakennuksia. Suojelupäätöksellä rauhoitetut alueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL). Luontoinventoinnin mukaiset arvokkaat luontoalueet, arvoluokka 3, joihin kuuluu mm. alueen metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt sekä myös arvoluokan 2 kohteet, on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on luontoarvoja (MY) ja (luo)-lisämerkinnällä, joka edellyttää, että näiden alueiden luontoarvot säilytetään. Asunto- ja loma-asuntorakennusten (RA +AO) yhteinen kerrosala on enintään 6980 k-m2. Lisäksi saa tonteille rakentaa saunoja sekä muita talousrakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti, joiden yhteinen kerrosala on enintään 3520 ka-m2. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee välittömästi Tvärminnen kyläkeskuksen länsipuolella Tvärminnentien molemmin puolin siten, että pääosa korttelialueista on Tvärminnentien eteläpuolella. Alue on osa Tvärminnen vanhaa kyläkeskusaluetta ja kulttuurimaisemaa. Alueella on sijainnut useita asuinrakennuksia, joiden pelto-, niitty- ja laidunalueet ovat kasvaneet umpeen mutta viljelys- ja laidunalueiden jäljet näkyvät vielä selvästi maastossa sekä alueen kasvillisuudessa. Muutama vanha asuinrakennus on vielä jäljellä. Kaava-alue muodostuu 17 rekisterikiinteistöstä tai osista niistä. Pohjoisessa kiinteistöt rajoittuvat Suomen valtion omistuksessa olevaan Syndalenin ampuma-alueeseen ja etelässä mereen. Ampuma-alueen meluvyöhykkeen ja maasto-olosuhteiden takia metsäalueet kauempana kuin 100 m Tvärminnentien pohjoispuolella eivät ole otettu mukaan varsinaiseen rantaasemakaava-alueeseen, jolloin kaava-alueen maapinta-alaksi tulee 72,1 ha. Kaava-alueeseen kuuluu myös 28,6 ha kiinteistöjen yhteisistä vesi- ja vesijättöalueista. Ranta-asemakaavan rantaviivan pituus on 5,55 km. Muunnetun rantaviivan pituus on 4,3 km, mutta koska mitoitus perustuu ainoastaan tilojen pintaaloihin, tällä ei ole ratkaisevaa merkitystä kaavan kokonaismitoituksen kannalta mutta kyllä vapaana säilytettävän rantaviivan osuuden osalta, joka pitää pyrkiä säilyttämään mahdollisimman suurena. Kaava-alueella on tällä hetkellä 20 päärakennusta, joista 5 on tai on ollut omakotikäytössä ja 15 kpl on rakennettu loma-asuntoina. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue muodostuu pääasiallisesti varsin matalista ja osin soistuneista hiekkakangasalueista. Ranta-alueet ovat kallioisia nimenkärkialueita ja niiden välissä matalia hiekkarantoja. Kallioniemet nousevat 10-15 m:n korkeuteen kun taas kaava-alueen muut osat sijaitsevat n. +0 - + 3 m meren pinnan

6 yläpuolella. Alueen kasvillisuuteen vaikuttaa alueen hiekkainen maaperä sekä korkea pohjaveden taso. Alueen metsät ovat mäntyvaltaisia sekametsiä. Rehevimmillä entisillä pelto- ja niittyalueilla kasvaa enemmän kuusta, leppää, koivua ja haapaa. Osa näistä rehevimmistä entisistä peltoalueista on lehtomaisia. Alueen metsät ovat pääosin saaneet kehittyä viimeiset vuosikymmenet varsin koskemattomina. Talvella 2010-2011 on suoritettu harvennushakkuita kahdella metsälohkolla Tvärminnentien eteläpuolella ja n. 3 ha:n avohakkuu Tvärminnentien pohjoispuolella. Alueen luonnonympäristö sekä kasvillisuus ja linnusto on seikkaperäisesti selvitetty kaavoitusta varten laaditussa luontoinventoinnissa (Silvestris luontoselvitys Oy, Esko Vuorinen 11.11.2011). 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Liikenne Kaava-alue on osa Tvärminnen vanhaa kyläasutusta ja kaava laajentaa Tvärminnen uusi kyläkeskus hieman länteen. Melkein kaikki kiinteistöt ovat ennestään rakennettuja. Kaava-alueella on 5 asuinrakennusta ja 15 lomaasuntoa. Useimmat asuinrakennukset ovat tällä hetkellä vapaa-ajankäytössä. Åldermans nimisen tilan RN:o 8:24 vanha asuinrakennus, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1797, on yksi Hangon kaupungin vanhimmista rakennuksista. Myös vanha asuinrakennus maantien vieressä tilalla RN:o 8:14, joka on rakennettu 1900-luvun alussa, kuuluu vanhaan kyläasutukseen. Lisäksi alueella on päätilan, Björksundin, perustukset sekä muutama muun vanhan talon perustus ja siihen kuuluvia pihapiirin jäännöksiä, jotka myös osoittavat että alue on kuulunut Tvärminnen vanhaan kyläasutukseen. Land-Björkskärin, Västertorskarin ja Mellantorskarin niemillä on ollut vanhaa, 1800-luvun loppupuolella rakennettua loma-asutusta. Asutus on myöhemmin osittain korvattu ja täydennetty nuoremmilla loma-asunnoilla. Tarkempi selostus vanhasta asutuksesta ja rakennuksista on rakennussuojelu otsikon alla kohdassa 5.4. Selostuksen liitteenä on tarkempi selvitys kaavaalueen kaikista rakennuksista kuvineen sekä arvio eräiden rakennusten rakennushistoriallisista arvoista, liite 1. Kaava-alueen läpi kulkee Lappoja-Täcktom maantie nro 11007, jonka nimi on kaupungin osoitejärjestelmässä Tvärminnentie. Tie on asvalttipinnoitteinen ja hyväkuntoinen. Keskivuorokausiliikenne oli vuonna 2011 (KVL) 312 ajoneuvoa. Tvärminnen taajaman 50 km/h nopeusrajoitus alkaa n. 600 m kaava-alueen itärajasta kaava-alueen puolella. Kaikki nykyiset liittymät ovat 50 km/h nopeusrajoitusalueella paitsi Svanvikin tilan alueen länsiosassa. Tiellä kulkee kaksi linja-autovuoroa vuorokaudessa.

7 3.1.5 Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat yksityishenkilöiden, kiinteistöyhtymien tai kuolinpesien omistuksessa. 3.1.6 Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan mittakaavaan 1:2000 on laatinut Suomen kartoitus ja mittaus SKM Oy vuonna 2010. Hangon kaupungin tekninen johtaja Sten Öhman on hyväksynyt pohjakartan 8.12.2010 31. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) alue on osittain merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osana Tvärminnen kylää. Merialue on merkitty Natura-alueeksi Natura-päätöksen mukaisesti ja Balget kuuluu laajempaan luonnonsuojelualueeseen. Myös pieni suo yleisen tien pohjoispuolella on esitetty suojelualueeksi. Edessä oleva merialue on myös osoitettu vz1- merenrannikko- ja sisäsaariston vyöhykkeenä, jota on tarkoitus suunnitella kaikkia toimintoja ja maankäyttömuotoja sisältyvänä alueena ottaen huomioon maisema-arvot, linnustolle tärkeät alueet ja virkistystarpeet. Pohjoisessa alue rajoittuu Syndalenin sotilasalueeseen ja sen ympärillä olevaan meluvyöhykkeeseen sekä idässä Tvärminnen kyläalueeseen. Vaihemaakuntakaava 2 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013. 3.2.2 Yleiskaava Hangon kaupungin rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.12.1984. Osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.2.1987. Tvärminnen kyläkeskusalueelle on laadittu osayleiskaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa 15.3.1994. Ranta-asemakaava rajoittuu idässä Tvärminnen osayleiskaava-alueeseen. Rantayleiskaavassa on suurin osa Tvärminnentien eteläpuolella olevasta kaava-alueesta osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA) ja muilta osin rantaasemakaava-alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi M. 3.2.3 Ympäristöselvitykset Ranta-asemakaavoitustyön pohjaksi on Silvestris luontokartoitus Oy laatinut yksityiskohtaisen ja perusteellisen luontoinventoinnin vuoden 2010 aikana. Selvitysalue on laajempi kuin ranta-asemakaava-alue ja siihen liittyy myös rantojen ja rantavesikasvillisuuden selvittäminen merenlahdissa kallioniemien välissä. Selvitys on kaavaselostuksen erillisliitteenä.

8 3.3.4 Suojelupäätökset Vesialueet kaava-alueen edustalla sekä leveähkö rantakaistale Balgetin rannalla kuuluvat laajempaan Natura 2000 alueeseen FI0100005 (Tammisaaren ja Hangon saariston sekä Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue). Maanomistajat ovat vapaaehtoisesti suojelleet Natura 2000 alueeseen kuuluvat Balgetin ranta-alueet ja edessä olevat vesialueet luotoineen. Ympäristökeskuksen suojelupäätös luonnonsuojelulain nojalla LUO/925/22.12.2009 on saanut lainvoiman 18.2.2010. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Hyväksytyssä rantayleiskaavassa on melkein koko kaava-alue Tvärminnentien eteläpuolella varattu loma-asutukseen (RA). Yleiskaavan mukaan alue pitää suunnitella ja rakentaa harvaan loma-asutuksen alueena, jossa olemassa oleva asutus voidaan täydentää tietyssä laajuudessa. Rakentaminen ranta-alueella on edellyttänyt ELY-keskuksen poikkeamispäätöstä, jos kyseessä on uudisrakennus taikka vähäistä laajempi lisärakentaminen. Ranta-asemakaavan laatiminen poistaa kaksinkertaisen lupamenettelyn. Hangon kaupunki on myös asettanut tavoitteeksi saada lähes kaikki mannerrannat asemakaavoitetuiksi. Kaupunki on myös asettanut tavoitteeksi saada mahdollisimman laajat alueet liitettyä kaupungin viemäriverkostoon. Kaikki yllä mainitut asiat puoltavat tai edellyttävät ranta-asemakaavan laatimista Björkskärin alueelle mahdollisimman laajana. 4.2 Suunnittelutyön käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen maaomistajat päättivät Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla 7.1.2010 pidetyssä keskustelu- ja informaatiokokouksessa, että alueelle laaditaan ranta-asemakaava, johon kaikki kiinteistöt Tvärminnen osayleiskaavan länsireunalta Svanvikin tilaan RN:o 7:20 asti liittyvät mukaan. Kokouksessa Hangon kaupungin silloinen tekninen johtaja Sten Öhman selosti kaupungin näkemyksiä ja tavoitteita alueen suunnitteluhankkeelle. Vastuulliseksi ranta-asemakaavan laatijaksi kokous valitsi DI Henrik Wickströmin, Oy Wixplan Ab, joka laati alustavan ehdotuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS) 30.3.2010.

9 Ranta-asemakaava-alue ja ranta-asemakaavan laatija hyväksyttiin sekä päätettiin asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville ympäristölautakunnan päätöksellä 08.06.2010 95. Viranomaisneuvottelu OAS:sta sekä ranta-asemakaavaluonnoksesta pidettiin 18.1.2012. Neuvottelussa käytiin läpi alueen suunnitteluperiaatteita sekä käsiteltiin laadittua ranta-asemakaavaluonnosta. Suunnittelukokouksia Hangon kaupungin suunnittelusta vastaavien virkamiesten kanssa on pidetty 13.5.2011, 5.7.2012, 6.9.2012 ja 5.7.2013. Kaupunginhallitus päätti 17.12.2012 246 asettaa ranta-asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville. Kaava oli nähtävillä 5.2.-8.3.2013 välisenä aikana. Ehdotuksesta on saatu 9 viranomaislausuntoa sekä 5 muistutusta. Saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella ranta-asemakaavaehdotus on tarkistettu ja täydennetty ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu tarkistetusta ja täydennetystä ranta-asemakaavaehdotuksesta on pidetty 13.9.2013, jonka jälkeen alueen perusselvityksiä on täydennetty ja ranta-asemakaavaehdotus tarkistettu. Uudenmaan ELY-keskus edellytti, että ehdotus asetetaan muutosten jälkeen uudelleen nähtäville. Kaava asetettiin Kh:n päätöksellä 31.3.2014 68 uudestaan nähtäville 20.5 18.6.2014 välisenä aikana. Saatujen lausuntojen johdosta on kaavaehdotukseen ja liiteselvityksiin tehty vähäisiä tarkistuksia ja korjauksia. Lopullinen ehdotus on päivätty 1.8.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Björkskärin ranta-asemakaavahankkeen osallistahot ovat: - lähialueen maanomistajat - kaupungin viranomaiset: o vesi- ja viemärilaitos o tekninen lautakunta - muut viranomaiset: o Uudenmaan liitto o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) o Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos o Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo o Museovirasto o Merivoimien esikunta - muut osallistahot: o Hangon ympäristöyhdistys ry Kaikki osalliset ovat antaneet lausuntonsa ranta-asemakaavaehdotuksesta. 4.3.2 Vireille tulo Maanomistajat aloittivat ranta-asemakaavoitustyön 13.2.2010 päivätyllä

10 hakemuksella Hangon kaupungin ympäristölautakunnalle. Hangon kaupunki on kuuluttanut kaavoitustyön aloittamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkipanon yhteydessä 14.6.2010. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavoitustyön aloittamisesta on kuulutettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavilla teknisen ja ympäristöviraston kansliasta sekä nähtävillä olon aikana kaupungin www-sivuilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostus suunnittelutyön sisällöstä ja sen etenemisestä sekä esitetty hankkeen yhteyshenkilöt ja heidän yhteystiedot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunnot merivoimien esikunnalta sekä Hangon ympäristöyhdistykseltä. Toisessa maanomistajakokouksessa 29.1.2011 käytiin läpi alustava mitoitus ja kaavaluonnos, josta maanomistajille lähetettiin kopiot. Hangon ympäristöyhdistyksen edustaja oli myös kokouksessa läsnä. Kaavaehdotus on myös ollut julkisesti nähtävillä 5.2.- 8.3.2013 sekä muutosten jälkeen toisen kerran 20.5.- 18.6.2014 välisenä aikana. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidettiin 18.01.2012. Rantaasemakaava oli nähtävillä 5.2.2013-8.3.2013 välisenä aikana ja tämän jälkeen on 13.9.2013 pidetty ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu lausuntojen ja muistutusten perusteella tarkistetusta ja täydennetystä rantaasemakaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaava on tämän jälkeen täydennetty Östervikenin vedenalaisarkeologisella inventoinnilla sekä koko kaava-aluetta kattavalla arkeologisella inventoinnilla. Kaavaehdotus on tarkistettu laadittujen selvitysten, saatujen lausuntojen ja toisen viranomaisneuvottelun pohjalta. Toisen nähtävillä olon jälkeen saatujen lausuntojen johdosta on kaavaehdotukseen ja liiteselvityksiin tehty vähäisiä tarkistuksia ja korjauksia. Lopullinen ehdotus on päivätty 1.8.2014. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on järjestellä alueen olemassa oleva loma- ja kiinteä asutus sekä sijoittaa alueelle uutta loma- ja kiinteätä asutusta kaupungin vastaavissa hankkeissa käytettyjen mitoitusnormien puitteissa ottamalla huomioon alueen arvokkaan luontoympäristön, olemassa olevat suojelualueet sekä vanhan kulttuuriympäristön. Yksittäisten maanomistajien tavoitteena on saada uusia ja täydentää omien alueiden rakennuskantaa sekä turvata rakennusmahdollisuuksia jälkipolville siten, että alueen luonto ja kulttuuriympäristö voidaan säilyttää ja ettei asumisympäristön kauneus ja viihtyisyys mainittavammin muutu.

11 Koska alue liittyy suoraan Tvärminnen kyläasutukseen, voidaan pieni osa uudesta asutuksesta suunnitella ympärivuotisena asutuksena. Hangon kaupungin tavoitteena on saada suurimman osan mannerrannoista yksityiskohtaisen kaavoituksen piiriin. Kaupungin tavoitteena on myös saada mahdollisimman laajoja alueita liitettyä kaupungin runkoviemäriin. Erityistavoitteina tässä ranta-asemakaavassa on: - suunnitella alue siten, että kaikki päärakennukset voidaan liittää alueelle samanaikaisesti suunniteltavaan ja rakennettavaan LPS paineviemäriverkostoon, - suojella alueen arvokkaita luontoalueita ja elinympäristöjä ja turvata niiden säilymistä, - suojella vanhoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita loma- ja asuinrakennuksia ja rakennusympäristöjä, - välttää sijoittamasta uutta kiinteätä asutusta Syndalenin ampumaalueen meluvyöhykkeelle, - selvittää pienen matkailupalvelualueen (asuntovaunualueen) sijoittamista alueelle, 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suurin osa uudesta asutuksesta on sijoitettu siten, että se täydentää ja laajentaa olemassa olevaa asutusta Tvärminnentien varrella sekä jo rakennetut alueet Väster-, Mellantorskarnin ja Land Björkskärin niemillä sekä Svanvikin tilan rakennetun pihapiirin läheisyyteen. Kokonaan uusia rakennusalueita on ainoastaan kahdessa pienessä ryhmässä Tvärminnentien tuntumassa vanhan kyläasutuksen ja Svanvikin välisellä alueella.

12 Koko Klobbarnin niemi sekä muiden kallioniemien eteläosat säilytetään rakentamattomina luonto- ja maisema-alueina samoin kuin rakentamattomat hiekkaranta-alueet lahdenpoukamissa niemien välissä. Pääosa kaava-alueen rannoista jää koskemattomiksi luontoalueiksi maa- ja metsätalousalueina joilla on ympäristöarvoja (MY), luonnonsuojelualueina taikka rakentamattomina korttelialueina. Kaavan rakenneratkaisu ilmenee liitekuvasta 3

13 5.2 Mitoitus Kaavan mitoituksessa on noudatettu samoja ohjeellisia mitoitusnormeja kuin on sovellettu muissa äskettäin hyväksytyissä tai vireillä olevissa rantaasemakaavoissa Hangon kaupungissa. Mitoitus on laskettu maanomistajayksiköittäin seuraavasti kaupungin kaavoitusvirkamiesten antamien ohjeiden mukaisesti, ottaen huomioon että kaikki uudet päärakennukset on liitettävä kaupungin yleiseen viemärijärjestelmään: 1 rakennuspaikka/ täyttä ha, 0-5 ha:n tiloille ja tämän jälkeen 1 rakennuspaikka/täyttä 2 ha 5-11 ha:n tiloille ja tämän jälkeen 1 rakennuspaikka/ täyttä 5 ha 11 ha isoimmille maanomistusyksiköille Mitoituksen kohtuullisuutta arvioitaessa on lisäksi huomioitava, että kaavaalueen tilojen pinta-aloista 87,7 ha ei ole otettu mukaan rakennusoikeuden mitoitukseen, koska varsinainen kaava-alue päätettiin lähinnä ympäristö- ja melualuesyistä rajata ainoastaan 100 m Tvärminnentien pohjoispuolelle. Erillisessä mitoitusliitteessä on esitetty kaikkien kiinteistöjen mitoituslaskelmat. Ranta-asemakaavassa on 19 rakennuskorttelialuetta, joissa on yhteensä 45 ohjeellista rakennustonttia tai rakennusaluetta. Kahdessa korttelissa maanomistaja ei ole halunnut ohjeellista tonttijakoa, joten korttelissa on vaan osoitettu ohjeelliset rakennusalat, päärakennusten enimmäismäärä, kokonaisrakennusoikeus ja yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko. Loma-asuntorakennuspaikan (RA) enimmäisrakennusoikeus on 130 ka-m2 päärakennukselle ja 25 ka-m2 erilliselle saunarakennukselle. Talousrakennusten yhteinen kerrosala, johon myös saunan kerrosala lasketaan, on 70 ka-m2. Poikkeaminen Hangon kaupungin rakennusjärjestyksestä perustellaan sillä, että on suurempi tarve saada rakentaa enemmän talousrakennusalaa kuin 150 k-m2 suuruisia lomaasuntoja. Kokonaiskerrosala 200 ka-m2 on kuitenkin sama kuin Hangon kaupungin rakennusjärjestyksessä. RA-1 korttelialueilla, joilla ei ole tonttijakoa, on kokonaisrakennusoikeus laskettu samalla tavalla eli 200 ka-m2 per sallittu päärakennus. Päärakennuksen enimmäiskoko on enintään 150 ka-m2. Korttelialueella on erillisten saunarakennusten lukumäärä rajoitettu kahteen enintään 40 ka-m2 suuruiseen yhteiskäyttöiseen saunaan. Rakennusalan ulkopuolella samalla tilalla sijaitseva olemassa oleva saunarakennus lasketaan korttelin rakennusoikeuteen. AO tonttien rakennusoikeus on 200 ka-m2 päärakennukselle ja 25 ka-m2 erilliselle saunarakennukselle. Poikkeaminen rakennusjärjestyksestä, joka sallii paritaloja sekä 300 km2 taloja isoilla tonteilla, perustellaan sillä, ettei syntyisi niin suurta eroa kiinteän asutuksen ja loma-asutuksen välillä samalla alueella sekä että näin voidaan myös paremmin säilyttää Tvärminnen kylän perinteistä rakennustapaa. Talousrakennusten ja saunan yhteinen kerrosala on enintään 100 ka-m2.

14 Kaikkien sallittujen päärakennusten yhteinen enimmäiskerrosala on 6980 kam2 ja talousrakennusten enimmäiskerrosala on 3520 ka-m2. Kaikkien päärakennusten yhteenlaskettu sallittu enimmäiskerrosala on 1580 ka-m2 pienempi kuin mitä Hangon kaupungin rakennusjärjestys sallisi. 5.3 Kaavan suunnittelu- ja ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Luonnosvaiheessa asetetut tavoitteet (selostuksen kohta 4.4) ovat toteutuneet kaavoituksessa seuraavasti: 1. Kaavaratkaisu noudattaa pääasiallisesti hyväksytyn rantayleiskaavan varauksia ja periaatteita. 2. Korttelialueet ja rakennusalat on pystytty sijoittamaan siten, että luontoselvityksen mukaan luonnoltaan arvokkaimmat alueet säilyvät rakentamattomina luontoalueina luo-merkinnällä. 3. Vesi- ja Natura-alueiden suojelua on turvattu antamalla kaavassa ruoppauskielto ranta-alueilla. 4. Alueen vanhat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on suojeltu kaavamääräyksillä. 5. Jätevesipäästöjen poistamiseksi kaikki päärakennukset on kaavamääräysten mukaan liitettävä alueelle rakennettavaan viemärijärjestelmään, joka sitten liitetään kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen runkoviemäriin. 6. Kaava-alueen 5,55 km:n kokonaisrantaviivasta on 0,65 km osoitettu kortteli- tai liikennealueiksi (RA,LV) ja 4,9 km eli 88 % on osoitettu suojelualueiksi (S-1) tai maa- ja metsäalueiksi, joilla on luontoarvoja (MY). Nämä alueet säilyvät koskemattomina luontoalueina. Rannan käyttöaste on siten varsin alhainen, mikä osaltaan turvaa alueen maiseman ja luontoarvojen säilymistä. Tämä on selvä parannus yleiskaavaan verrattuna. 5.4 Aluevaraukset, liikenne ja tekninen huolto 5.4.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavassa on osoitettu 19 erillistä korttelialuetta. Korttelialueiden suuri lukumäärä johtuu lähinnä alueen pirstoutuneesta kiinteistöjaotuksesta, maastosuhteista ja tavoitteista pyrkiä säilyttämään tärkeät luontokohteet ja kasvuympäristöt. Kahdessa korttelissa ei ole tonttijakoa, vaan korttelit rakennetaan kokonaisuutena maaston ja luonnon ehdoilla yhteisellä infrastruktuurilla sekä yhteisillä talousrakennuksilla, teillä, laitureilla ym. Korttelia ei jaeta erillisiksi kiinteistöiksi.

15 Erillispientalojen korttelialue (AO) Kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään puolitoistakerroksisen ja yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 200 kam2, yhden enintään 25 ka-m2 suuruisen erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Saunan ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 ka-m2. Perustelut tonttikohtaiselle rakennusoikeudelle on esitetty kohdassa 5.2 (Mitoitus). AO tontteja on ranta-asemakaavassa osoitettu yhteensä 10 kpl, joista 7 on rakennettuja ja 3 on uusia rakennuspaikkoja. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen ja yksiasuntoisen lomaasunnon, jonka kerrosala saa olla enintään130 ka-m2, yhden enintään 25 kam2 suuruisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Saunan ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 70 ka-m2. Saunarakennus ei saa sisältää asumiseen soveltuvia tiloja. Rantaasemakaavassa on osoitettu 35 RA-tonttia, joista 10 on ennestään rakennettuja. Loma-asuntojen korttelialue (RA-1) Korttelialueelle saa rakentaa kaavamerkinnällä osoitetun määrän erillisiä yksikerroksisia loma-asuntoja. Korttelialueella saa rakentaa kaksi erillistä saunarakennusta ja muita tarpeellisia talousrakennuksia osoitetun kerrosalan puitteissa. Erillisen loma-asunnon enimmäiskoko on 150 ka-m2 ja saunarakennuksen enimmäiskoko on 40 ka-m2. Ranta-asemakaavassa on osoitettu 2 RA-1 korttelialuetta, joissa on enintään 6 päärakennusta, joista 4 on rakennettu. Asuntovaunualue (RV) Korttelialueella saa olla enintään 25 asuntovaunua taikka asuntoautoa. Alueelle saa rakentaa 20 ka-m2 suuruisen huoltorakennuksen, 25 ka-m2 suuruisen saunarakennuksen sekä 80 ka-m2 suuruisen toimisto- ja kokoontumisrakennuksen. Korttelialue jakautuu kahteen osaan, siten että rantasauna ja uimalaituri ovat Tvärminnentien eteläpuolella.

16 Kuva 4: Asuntovaunualueen toteuttamissuunnitelma. Luonnonsuojelualueet (SL, SL-1) Merkinnällä SL on osoitettu alueita, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Alueella on noudatettava voimassa olevan suojelupäätöksen määräyksiä. N. 33 ha suuruinen Balget-Storstrandenin ranta-alue kuuluu osana laajempaan Natura 2000 merensuojelualueeseen FI0100005. Ranta-alue sekä edessä oleva vesialue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla maanomistajien esityksestä. Aluetta koskee suojelupäätöksessä annetut suojelumääräykset ja aluekäyttöoikeudet. Päällekkäismerkintä osoittaa myös että alue myös kuuluu Natura 2000 suojelualueverkostoon. Merkinnällä SL-1 on osoitettu Natura 2000-alueeseen kuuluva yksityisomistuksessa oleva alue, joka ei ole vielä suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Venevalkama (LV) Land Björkskärin itäpuolella suojaisella paikalla, jossa veden syvyys on riittävä, on vanhastaan yhteinen rasitevenevalkama-alue, johon varsin monella alueen kiinteistöllä on oikeus. Alueelle on rakennettu laituri n. 10 venettä varten. Kolmella kiinteistöllä on yhteinen venerasite Klobbarnin alueella ja se on osoitettu lähivenepaikaksi osa-aluemerkinnällä ranta-asemakaavassa. Kuusi muuta yhteistä lähivenepaikkaa on myös osoitettu kaavassa. Niistä neljä on jo venepaikkakäytössä.

17 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä luontoarvoja (MY) Avohakkuut on kielletty. Rantakasvillisuus ja puusto on säilytettävä. Näillä alueilla sijaitsee sellaisia osa-alueita, joiden luontoarvot ovat paikallisesti erittäin merkittävät (luontoselvityksen arvoluokka 3) sekä paikallisesti merkittävät (luontoselvityksen arvoluokka 2) ja joiden säilyminen kaavamääräys osaltaan turvaa. Luo-lisämerkintä antaa rajatuille luontokuvioille lisäsuojan. Kortteleiden 3 ja 4 sekä korttelin 7 tonttien 1-2 käyttöä varten on osoitettu saunarakennusalat MY-alueella olemassa olevien saunarakennusten mukaisesti ts-rakennusaloina. Maa- ja metsätalousalueet (M) Metsäalueet, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja, on osoitettu talousmetsäalueiksi. Rakennussuojelu (sr) Ranta-asemakaava-alueella on kolme rakennussuojelukohdetta, joissa on yhteensä 4 suojeltavaa rakennusta; ns. Hultmanin huvila ja ulkorakennus Västertorskaren niemellä, Åldermansgården Land-Björkskäriin johtavalla kannaksella sekä Macebon vanha asuinrakennus Tvärminnentien vieressä kaava-alueen itälaidassa. Kaavamääräyksen mukaan sr-merkittyä rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuslupaviranomainen on ennen rakennuslupaa taikka rakennuksen korjausta tai muuttamista, julkisivujen muuttamista tai muuta MRA:n 62 :ssä tarkoitettua toimenpidettä koskevan hakemuksen ratkaisemista, varattava Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Suojelurakennusten pihapiirit on myös suojeltu kaavamääräyksellä. Näillä tonteilla saa olla kaksi päärakennusta sallitun rakennusoikeuden puitteissa. Liiteselvityksessä on tarkempi selostus suojeltavista rakennuksista. Alueen osa, joka on suojeltava sota- tai kulttuurihistoriallisesti merkittävänä alueena tai kohteena (/s-(1)) Museovirasto on inventoinut kaikki sotahistorialliset kohteet laaditun arkeologisen inventoinnin yhteydessä. Selvitys on erillisenä liitteenä. Ranta-asemakaavassa on osoitettu seuraavat kohteet: /s-(1): Vaktanberget 1 (mj. rek. nro 1000023017) II maailmansodan tulipesäke /s-(2): Vaktanberget 2 (mj. rek. nro 1000023018) II maailmansodan tulipesäke /s-(3): Vaktanberget 3 (mj. rek. nro 1000023019) II maailmansodan tulipesäke /s-(4): Västertorskaren (mj.rek. nro 1000023016) II maailmansodan tulipesäke /s-(5): Mellantorskaren. Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aholle kuuluneen huvilan jäänteet. Venäläiset tuhosivat huvilan vuonna 1940.

18 5.4.2 Liikenne Myös muualla kaava-alueella on korsujen, juoksuhautojen ja ampumaasemien jäänteitä, joita ei saa turhaan hävittää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Alueen luontoarvot on säilytettävä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia rakennelmia taikka laitteita. Kaikki luontoselvityksen paikallisesti erittäin arvokkaat luontoaluekuviot, arvoluokka 3 sekä paikallisesti arvokkaat luontoaluekuviot, arvoluokka 2, on osoitettu tällä lisämerkinnällä, joka turvaa niiden luontoarvojen säilymistä. Luo-merkintään liittyvä numero viittaa luontoselvityksen vastaavaan kuvionumerointiin ja kuvioselitykseen. Alueen pääliikenneväylä on Lappohja-Täcktom maantie nro 11007 (Tvärminnevägen). Tie on ranta-asemakaavassa osoitettu katualueeksi tiehallinnon vaatimuksesta. Sisäisen liikenneverkon runko muodostuu nykyisistä rasiteteistä. Alueelle esitetään ainoastaan kolme uutta kaavatieliittymää. Uudet liittymät täyttävät maanteille asetetut näkemäaluevaatimukset. Torskarintien liittymää käyttävät tulevaisuudessa 14 kiinteistöä ja Björkskärinpolun liittymää 12-14 kiinteistöä. Torskarintien liittymän leveys ja näkemäalueet tulee parantaa. Useimmissa liittymissä on tai on mahdollista järjestää vaadittuja 80 m:n tai 105 m:n näkemäalueita. Liitteessä 2 on erillinen liittymätarkastelu kaikista liittymistä. Olemassa oleva 50 km/h nopeusrajoitus kaava-alueen itärajasta n. 500 m länteen Hangon kaupungin keskustan suuntaan voisi laskea 40 km:iin /h tiheän liittymävälin ja RV-alueen rannalle suuntautuvan jalankulkuliikenteen takia. 5.4.3 Tekninen huolto Kaavaratkaisu perustuu siihen, että kaikki uudet rakennukset sekä myös vanhat rakennukset peruskorjausten yhteydessä liitetään alueelle rakennettavaan viemäriverkostoon. Viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä uusitaan myös olemassa olevat vesijohdot ja laajennetaan samalla vesijohtoverkkoa. Alueelle rakennetaan LPS paineviemärijärjestelmä kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. Kallioisilla alueilla vesi- ja viemärijohdot asennetaan eristettyyn polystyreenilaatikkoon, jossa on lämpökaapeli. Tällä ratkaisulla voidaan pitkälti välttää syviä ja kalliita louhintoja, mikä säästää rakennuskustannuksia ja vähentää maisemavaurioita. Koska pumppaamot tarvitsevat sähköä asennetaan tarvittaessa sähkökaapelit samaan kaivantoon.

19 Suurin osa kiinteistöistä voidaan liittää saman johtolinjan kautta Topeliuksentien viettoviemäriin. Korttelit 1-2 liitetään suoraan vesilaitoksen siirtoviemäriin. Kaavan liitteenä ovat alueen viemäröinnin yleissuunnitelma ja toteutuksen tekniset periaateratkaisut sekä LPS-järjestelmän perusmitoitustiedot. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Yleiset vaikutukset Ranta-asemakaavan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat korkeintaan marginaaliset. Merkittävin yleisvaikutus on että Tvärminnen kyläkeskusalue laajenee jonkin verran länteenpäin Tvärminnentien varrella. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia kylän palveluille ja kehitykselle pidemmällä aikavälillä. 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Tärkein yleisvaikutus rakennetulle ympäristölle on, että nyt osittain umpeenkasvanut kulttuurimaisema otetaan uudestaan osittain asumiskäyttöön. Tämä aiheuttaa sen että näiden alueiden luonne muuttuu hoitamattomasta kulttuuriympäristöstä rakennettuun ja hoidettuun kulttuuriympäristöön. Pääosa uudesta asutuksesta sijoitetaan ennestään rakennettujen alueiden yhteyteen ja tuntumaan Tvärminnentien, Torskarintien, Torskarinpolun ja Björkskärinpolun varsille. Ainoastaan 3 korttelialuetta, joissa on yhteensä 7 tonttia, sijoitetaan kokonaan erilleen nykyisestä asutuksesta rakentamattomille alueille. Merelle työntyvien kallioniemien rakentamattomat kärkialueet on jätetty rakentamattomiksi MY-alueiksi, jotta alueen merimaisemaa ei muuttuisi. Västertorskaren niemen uudisrakennusten sijoittelu on varsin hyvä esimerkki rakennusten sopeuttamisesta merelliseen maisemaan. Tähän pyritään myös ranta-asemakaavassa rajaamalla ja sijoittamalla rakennuskorttelit ja korttelin sisäiset rakennusalat maaston ja maiseman mukaan. Ainoastaan yksi uusi RA-tontti rajoittuu suoraan rantaan. Kaikki muut uudet RA-tontit eivät rajoitu suuoraan rantaa. Koska myös 88 % rantavyöhykkeestä jätetään rakentamisen ulkopuolelle MY-alueina ja osa luo-lisämerkinnällä suojeltuina alueina taikka luonnonsuojelualueina (SL), niin ranta-asemakaavan vaikutus rantamaisemaan ja alueen kokonaiskuvaan tulee olemaan varsin pieni. 5.5.3 Vaikutukset alueen luontoon ja luonnonarvoihin Ranta-asemakaavan vaikutukset alueen luonnonarvoihin tulevat olemaan varsin marginaaliset koska melkein kaikki luontoselvityksessä todetut paikallisesti erittäin arvokkaat (arvoluokka 3) ja paikallisesti arvokkaat (arvoluokka 2) luontoalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle MY-alueina luo-lisämerkinnällä. Seudullisesti arvokas Balgetin alue on jo suojeltu

20 luonnonsuojelulain nojalla ja on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) kaavaan. Juuri ennen kaavoitustyön aloittamista on alueen merkittävin luontokohde, Balgetin matala merenlahti, hiekkaranta ja rantaniitty, joka sisältyy Natura 2000 alueeseen FI0100005, suojeltu maanomistajien hakemuksesta luonnonsuojelulain nojalla ympäristökeskuksen päätöksellä LUO/925/22.12.2009. Alue on myös suojeltu ranta-asemakaavassa osoittamalla alue luonnonsuojelualueeksi. Pääosa kaava-alueesta, so. 83 % alueen maapinta-alasta ja n. 88 % rantaviivasta jäävät rakentamisalueiden ulkopuolelle pääosin luonnontilaan, minkä takia ranta-asemakaavan vaikutukset alueen luonnonarvoihin myös tämän takia eivät tule olemaan merkittävä. Kun kaikki uudet rakennukset on liitettävä yleiseen viemäriverkostoon ja ajan myöten myös kaikki vanhatkin, asutuksen jätevesipäästövaikutus luontoon ja vesistöön vähenee pidemmällä tähtäimellä, mikä on alueen matalien merenlahtien kannalta myönteistä. 5.5.4 Ranta-asemakaavan vaikutukset edessä olevaan Natura 2000 alueeseen FI0100005 Kaavan vaikutuksista Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen eli Natura 2000-alueeseen FI0100005 on laadittu erillinen selvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Selvityksen mukaan ranta-asemakaavassa on riittävällä tavalla otettu huomioon sen edustalla olevan Natura 2000-alueen suojelutavoitteita eikä kaavan toteuttaminen tule vaikuttamaan merkittävästi Natura 2000-alueen suojeluarvoihin. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Syndalenin ampuma-alue kaava-alueen pohjoispuolella on merkittävä ympäristön häiriötekijä koko Tvärminnen kyläalueella. Ampuma-alueen asutusta rajoittava meluvyöhyke ulottuu ranta-asemakaava-alueelle ainoastaan alueen luoteisosassa. Ranta-asemakaava-alue rajattiinkin tietoisesti merivoimien esikunnan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman lausunnon perusteella, siten ettei kaava-alue ulottuisi ampumameluvyöhykkeille. Yhtään uutta tonttia ei sijaitse ampuma-alueen meluvyöhykkeen 2 rajauksen sisäpuolella (55 db(aeq)) eikä pienkaliiperisten aseiden meluvyöhykkeen melualueella (60 db(almax)). Ampuma-alueen meluvyöhykekartta on liitteenä 4. Kaava-alueen vaikutusalueella ei ole muita erityisen häiritseviä toimintoja taikka ympäristötekijöitä ja kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan uusia

21 häiritseviä ympäristötekijöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavassa on käytetty ympäristöministeriön 31.3.2000 kaavamerkintäasetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. Myös Hangon kaupungin muissa ranta-asemakaavoissa käytettyjä standardimääräyksiä on hyödynnetty tämän ranta-asemakaavan määräyksissä 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisvastuu Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta MRL:n määräysten mukaisesti. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Alueen toteuttaminen aloitetaan heti sen jälkeen kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. Toteuttaminen aloitetaan rakentamalla LPS-viemäriverkon runkojohdot sekä liittymä kaupungin viemäriverkostoon. Samalla asennetaan uusi runkovesijohto samaan kaivantoon. Suurin osa alueen kiinteistöistä on 100 m:n etäisyydellä viemäriverkon runkojohdosta, mikä myös tarpeen mukaan mahdollistaa alueen määräämistä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toimintaalueeksi ilman että tästä aiheutuisi suurempia kustannuksia kaupungille. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisen seuranta tapahtuu kaupungin normaalin rakennusvalvonnan puitteissa. Vastuullinen ranta-asemakaavan laatija: Henrik Wickström Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188 e-mail: henrik.wickstrom@sulo.fi

22 OTE HANGON KAUPUNGIN RANTAOSAYLEISKAAVASTA Kuva 5:Ote Hangon kaupungin rantaosayleiskaavasta ja ranta-asemakaavan rajaus.