Siilinjärven kunta Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.12.2013
Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kansikuva: Visio Vuorelan rakentamisesta Etelä-Siilinjärven yleiskaavassa Havainnekuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut, Juhani Heiskanen
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1 Väestö... 6 1.2 Työttömyys... 11 1.3 Työpaikat... 12 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 14 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät... 14 2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät... 15 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus... 17 3 KUNTASTRATEGIA 2025... 22 3.1 Toiminta-ajatus... 22 3.2 Visio... 22 3.3 Strategiset suunnat ja päämäärät... 23 3.4 Arvot... 25 4 TULOSLASKELMAOSA... 27 4.1 Tulot ja menot... 27 4.2 Verotulot... 28 4.3 Valtionosuudet... 29 4.4 Rahoitustulot ja -menot... 30 4.5 Vuosikate... 30 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä... 31 4.7 Taloussuunnitelma... 31 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma... 31 5 RAHOITUSOSA... 35 6 KÄYTTÖTALOUSOSA... 39 6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT... 41 6.1.1 Vaalit... 41 6.1.2 Hallinto- ja viestintäpalvelut... 41 6.1.3 Elinkeinopalvelut... 44 6.1.4 Henkilöstöpalvelut... 46 6.1.5 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut... 49 6.1.6 Kaavoitus... 51 6.1.7 Joukkoliikenne... 54 6.2 TALOUS- JA TUKIPALVELUT... 56 6.2.1 Talous- ja tukipalveluiden hallinto... 56 6.2.2 Tilintarkastus... 57 6.2.3 Talouspalvelut... 59 6.2.4 Muut tukipalvelut... 61 6.2.5 Tietotekniikkapalvelut... 64 6.2.6 Pelastustoimi... 68 6.2.7 Ruoka- ja puhtauspalvelut... 69 6.2.8 Maaseutuhallinto... 73 6.2.9 Ympäristöterveyspalvelut... 76 1
6.3 SIVISTYSPALVELUT... 80 6.3.1 Opetuspalvelut... 81 6.3.2 Varhaiskasvatuspalvelut... 86 6.3.3 Kansalaisopisto... 90 6.3.4 Kirjasto... 93 6.3.5 Liikuntapalvelut... 96 6.3.6 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut... 98 6.4 TEKNISET PALVELUT... 103 6.4.1 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut... 105 6.4.2 Kuntatekniikka... 107 6.4.3 Toimitilojen ylläpito... 109 6.4.4 Vesihuoltolaitos... 112 6.4.5 Rakennusvalvonta... 116 6.4.6 Ympäristönsuojelu... 119 6.4.7 Yksityistieasiat... 121 6.5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 122 6.5.1 Yhteiset palvelut... 122 6.5.2 Sosiaali- ja perhepalvelut... 130 6.5.3 Hoiva- ja vanhuspalvelut... 148 6.5.4 Terveyspalvelut... 155 7 KONSERNIBUDJETTI... 170 7.1 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2014 2016... 170 8 INVESTOINTIOSA... 174 2
Esipuhe Koko Suomen taloudellinen tilanne on haasteellinen. Valtakunnassa on suunniteltu monenlaisia toimenpiteitä niin yritystoiminnan elvyttämiseksi kuin julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Toivottavasti toimenpiteet ovat oikeita ja niiden vaikutukset alkavat näkyä joka päiväisessä elämässämme. Siilinjärvellä olemme toteuttaneet kuntastrategiaamme varsin mallikkaasti. Varsinkin elinkeinojen kehittäminen on edennyt pitkäjänteisellä työllä Suomen taloustilanteesta huolimatta erinomaiseen suuntaan. Yritysinvestoinnit ovat vuodessa n. 200 milj. euroa ja työpaikat lisääntyvät jopa 300:lla. Kunnan kasvun mahdollistamiseen on tehty paljon työtä kaavoituksessa ja maapolitiikassa. Kunnan peruspalvelut ovat edelleen kilpailukykyisiä monella mittarilla mitattuna. Myös henkilöstötavoitteet ovat menneet oikeaan suuntaan, esimerkiksi sairauspoissaolojen määrä on laskevassa trendissä. Kunnan talous on tosi tiukalla nyt ja koko kuluvan valtuustokauden ajan. Vaikka ajat ovat tiukkoja talouden suhteen, niin pidän erittäin tärkeänä, että säilytämme Siilinjärvellä positiivisen hengen, joka mahdollistaa tulevaisuuden kehittämisen. Kuluvana vuonna 2013 teimme paljon töitä tulevaisuuden eteen. Uusi valtuusto ja muut toimielimet aloittivat työnsä vuoden alusta. Elo-syyskuussa päivitimme kuntastrategian, jonka muutokset olivat pieniä tarkennuksia ja päivityksiä tähän päivään. Kuntatalouden haasteet havainnoitiin jo edellisenä vuotena, joten talouden vakauttamisohjelma työstettiin keväästä syksyyn 2013. Talous on mahdollista vakauttaa eli taseen alijäämä nollata vuoden 2017 loppuun mennessä. Talouden tasapainotus vaatii niin tulopohjan vahvistamista kuin kulujen kasvun hillitsemistä. Vakauttamisohjelman mukaan tavoite on mahdollinen, mutta se vaatii meiltä kaikilta positiivista sitoutumista ja toimenpiteitä talouden tasapainottamis- ja vakauttamisohjelman mukaisesti. Tänä vuonna olemme linjanneet Siilinjärven kannat kuntarakenne- ja sote-uudistukseen. Kuntarakennelain mukaisesti Siilinjärvi on ilmoittanut, että kunta on valmis tekemään yhteisen kuntaliitosselvityksen alueen kuntien kanssa. Sote-uudistuksessa Siilinjärvi haluaa pitää perusterveydenhuollon järjestämisvastuun itsellään ja laajemmissa sote-palveluissa Siilinjärvi tukeutuu koko maakunnan tasoiseen järjestämisvastuuseen. Sisäisessä toiminnassa käynnistimme tietohallinnon ohjausryhmätyöskentelyn. Tavoitteena on löytää uusia tietoteknisiä ratkaisuja palveluiden tuottamisen uudistamiseen ja sitä kautta lisätä tuottavuutta. Talousarvioesitys sisältää niin euromäärät kuin toiminnalliset tavoitteet. Arvioitaessa kuntastrategian toteuttamista talousarviossa 2013, valtuustotasoisista tavoitteista huomataan, että tavoitteet pyrkivät hyvin toteuttamaan kuntastrategian viittä strategista painopistettä: Talous, palvelut, elinkeinot, kasvu ja henkilöstö. Strategiassa ja talouden vakauttamisohjelmassa korostetaan selkeästi innovaatioita tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Nämä uudet haasteet tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen eivät selkeästi välity tavoitteiden kautta. Tämä seikka on syytä muistaa koko organisaatiossa kuluvan valtuustokauden ajan. Meidän tulee suunnitella ja toteuttaa tuottavuuden lisäämistä ja taloudellisuutta jatkuvasti seuraavien kolmen - neljän vuoden aikana. Talousarvioesitys kokonaisuutena säilyttävät palvelut ja palveluverkoston. Tässä taloustilanteessa tarvitsemme tuloja lisää ja kulujen kasvun hillitsemistä. Tulopohjaa vahvistetaan tuloveroa korottamalla 1 %:la ja kiinteistöveroihin tehdään pieniä korjauksia ylöspäin, jota myös valtakunnallisesti suositetaan. Lisäksi tulopuolella on toteutettu mahdollisuuksien rajoissa asiakasmaksujen inflaatiotarkistukset. Kulupuolella päähuomio on henkilöstökulujen kasvun hillitseminen. Henkilöstökuluja karsitaan 1 % / vuosi seuraavat 3 5 vuotta. Vaikutus henkilöstökuluihin on noin 0,6 milj. euroa / vuosi. Velvoite johtanee rakenteellisiin muutosratkaisuihin, joiden vaikutus tullee olemaan kuluja alentava. Esiin nousseita kulurakennetta alentavia toimia ovat mm. terveyskeskuksen päivystyksen vähentäminen kahdella tunnilla arkisin ja neljällä tunnilla viikonloppuisin, lasten kotihoidontuen kuntalisän alentaminen, lastensuojelun palvelurakenteen selvittäminen ja päätösprosessien toimintamallien läpikäyminen. Talouden vakauttamisohjelman tavoitteina ovat enimmillään 3 %:n toimintakatteen heikkeneminen/vuosi ja taseen alijäämien nollautuminen vuoteen 2017 mennessä. 3
Tiukka talousarvio ja palvelut säilyvät Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2014 alijäämä tulee olemaan noin 2,5 milj. euroa. Vuosikate muodostuu positiiviseksi +5,2 milj. euroa. Vuoden 2014 poistojen määrä tulee olemaan poikkeuksellisen korkea n. 7,7 milj. euroa. Tämä johtuu kahdesta isosta kertapoistosta, Hamulan koulun ja Risuharjun vanhoista kiinteistöistä. Kertapoistot ovat yhteensä 2,5 milj. euroa, joten ilman niitä tulos olisi muodostunut nollatulokseksi. Nettoinvestointien määrä on noin 9,9 milj. euroa, joka on yläkantissa kunnan taloudelliseen kantokykyyn nähden. Investointipotti sisältää suurimpana kokonaisuutena uuden Hamulan koulun rakentamisen noin 4,4 milj. euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,8 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 58 milj. euroa ja lainaa on noin 2 700 euroa/asukas. Veroprosentti korotetaan 1 %:la ja vuoden 2014 alusta kunnan veroprosentti on 21,25 %. Yleinen kiinteistövero nousee 0,95 % 1,25 % ja vakituisen asunrakennuksen osalta 0,5 % 0,65 %. Verotulot kasvavat vuoteen 2013 nähden 9,3 %, ollen yhteensä 83,9 milj. euroa. Vastaavasti valtionosuudet kasvavat 4,2 %, ollen yhteensä 26,9 milj. euroa. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa niin kunnallisverotuotto (74,3 milj. euroa) kuin paraneva yhteisöveron tuotto (4,8 milj. euroa). Valtionosuudet lisääntyvät asukasmäärän kasvusta ja myös väestön ikärakenteen muutoksesta. On muistettava, että valtio on vähentänyt kuntien valtionosuuksia useana vuotena peräkkäin, joka on merkittävin seikka kuntien talouden heikkenemisessä. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 124,4 milj. euroa (123,1 milj. euroa vuonna 2013) ja toimintakate on 105,4 milj. euroa, jossa on heikkenemistä edelliseen vuoteen 1,7 %. Palvelualueiden osalta ulkoisten kulujen muutosprosentit ovat seuraavat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut - 3,0 % Talous- ja tukipalvelut + 3,6 % Sivistyspalvelut + 1,5 % Tekniset palvelut - 5,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut + 2,2 % Koko kunta + 1,7 % Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 58,7 milj. euroa (58,3 milj. euroa vuonna 2013), palveluiden ostot ovat 47,5 milj. euroa (47,1 milj. euroa vuonna 2013). Investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2014 on 9,9 milj. euroa. Investoinnit ovat korkeat, mutta talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen infran parantamista. Suurimpana investointina tulee olemaan uuden Hamulan koulun rakentaminen. Vuonna 2013 investointiohjelmassa oli 4,5 milj. euron osuus ja vuonna 2014 on 4,3 milj. euroa. Opetuspalveluiden koneisiin ja laitteisiin sijoitamme 755 000 euroa, pieniin toimitiloihin investoimme 370 000 euroa, uusien katujen rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen satsaamme 1,36 milj. euroa, kestopäällysteeseen laitamme rahaa 365 000 euroa, valaistus vie investoinneista 235 000 euroa, leikkipaikkoja kunnostamme 125 000 eurolla, vedenjakeluverkostoa kunnostamme 290 000 eurolla ja viemäriverkostoa parannamme 520 000 eurolla. Siis kaiken kaikkiaan hyvin monelle kunnan toiminnan alueelle saamme merkittäviä uudistuksia ja parannuksia näin talouden tiukkoina aikoinakin. 4
Elinkeinojen kehittämiseen vuonna 2014 investoimme 200 000 euroa ja maanhankintaan on varattu rahaa 150 000 euroa. Toiminnan kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen näkökulmasta haluan nostaa tässä kohtaa esille yhden tietojärjestelmäinvestoinnin: 100 000 euroa on varattu kotihoidon mobiiliratkaisuun, jonka pitäisi lisätä asiakastyötä kotihoidossa merkittävästi. On todella tärkeää löytää myös tietotekniikan hyödyntämisestä tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Kaiken kaikkiaan investoimme tietotekniikkaohjelmistoihin 258 000 euroa. Positiivisesti eteenpäin Kuntatalouden kireys heijastuu koko kuntakenttään ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Meidän kaikkien suomalaisten yhteinen etu on, että julkinen talous saadaan tasapainoon. Kuntakenttä tekee oman osuutensa palveluiden tuottamisen tehostamisessa ja tulopohjan lisäämisessä, mutta tarvitaan myös valtion linjauksia ja päätöksiä kuntien tehtävien ja normien vähentämiseksi. Siilinjärvellä on mielestäni varsin selkeät maamerkit tulevaisuuteen. Yhteisen veneemme virkamieskapteenina tuntuu siltä, että meillä on mahdollisuus onnistua myös ensi vuonna ja seuraavina vuosina. Tarvitaan ahkeraa työntekoa, oikeita päätöksiä sekä ennen kaikkea uskoa itseemme ja yhteisen veneemme mahdollisuuksiin. Positiivisuuden säilyttäminen on mielestäni avainasia koko elämässä. Pystymme positiivisella yhteistyöllä ohjaamaan oman veneemme myrskystäkin kevyempään tuuleen ja jopa tyyneen rauhalliseen satamaan. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5
1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2012 lopussa 21 431 henkilöä. Vuoden 2012 väestönkasvu oli 120 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 88 henkilöä, muuttovoitto 26 henkilöä. Asuntoja valmistui 145, mikä vastaa nykyistä keskimääräistä vuosituotantoa. Kuluvana vuonna valmistuu noin 90 uutta asuntoa, mikä on vähiten 2000-luvulla. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla. 1980-luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli 3 581 henkilöä. Vuosien 1990 1999 kasvu oli 1 040 henkilöä, ja vuosien 2000 2009 kasvu 1 380 henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku jatkaa kasvamistaan 0,7 1,4 prosentin vuosivauhtia. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö 1960 2012 sekä ennuste 2013 2016 Vuosi Väestö Muutos Muutos % 1960 8 023 833 11,6 1970 * 10 834 2 811 35,0 1980 15 168 4 334 40,0 1990 18 749 3 581 23,6 2000 19 723 974 5,2 2005 20 271 548 Muutos 2001-2005 2,78 % 2006 20 609 338 1,7 2007 20 750 141 0,7 2008 20 769 19 0,1 2009 20 964 195 0,9 2010 21 010 46 Muutos 2001-2010 6,5 % 2011 21 311 301 1,4 2012 21 431 120 0,6 2013 21 576 145 0,7 2014 21 766 190 0,9 2015 21 915 149 0,7 2016 22 104 189 0,9 * 1.1.1969 liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 6
Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys 2000 2012 ja ennuste 2013 2016 400 300 238 280 248 235 254 242 248 258 241 247 227 271 248 255 258 266 269 200 100 110 163 110 106 135 125 136 138 123 137 78 146 88 104 95 92 85 0-100 -200-128 -117-138 -129-119 -117-112 -120-118 -110-149 -125-160 -151-163 -174-184 -300 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Kasurila 3:ssa, Etelä- Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota 16 24-vuotiaista nuorista. 7
Muuttoliike 2000 2012 ja ennuste 2013 2016 1800 1300 1309 1144 1245 1317 1275 1317 1458 1319 1180 1230 1239 1466 1447 1485 1516 1516 1513 800 300-200 63-140 21 130-19 -91 205 5-104 51-31 149 38 46 106 54 70-700 -1200-1700 -1246-1224 -1187-1284 -1294-1253 -1314-1284 -1179-1270 -1317-1408 -1409-1439 -1410-1462 -1443 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne 2007 2012 200 167 150 100 50 0-50 55 14 105 96 78 39 70 54 70 55 61 0 3-4 -3 6 8-100 -150-200 -250-115 -131-138 -136-140 -183 0-14 15-24 25-64 65-2007 2008 2009 2010 2011 2012 8
Väestön kehitys 2003 2012 ja ennuste 2013 2016 22500 22 120 22000 21500 Strategia 06,10 & 13 22 104 21 431 21000 20500 20 119 20 478 20 776 tot /TA 2014 20000 19500 19 893 Strategia 02 19000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kunnan vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa jatketaan hallitun kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian taustalla väestötavoite vuodelle 2020 on 22 600 asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti 23 200 asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja 120 asukkaan vuosittainen kasvu vuosina 2016 2025. Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kunta on viime vuosina järjestelmällisesti jalostanut yritystontteja Rissalan, Toivalan, Vuorelan ja Jukolan yritysalueilla. Lisäksi kunta on pyrkinyt ohjaamaan erilaisia palveluja vapaina oleville tonteille siten, että lopputuloksena syntyisi toisiaan tukevien palvelujen keskittymiä. Usean vuoden työ on nyt johtanut ennätysmäisen vilkkaaseen yritysrakentamiseen. Työpaikkoja hankkeissa syntyy pysyvästi vähintään 250, mahdollisesti jopa 300. Kyseessä on kunnan suurin kasvupyrähdys sitten kaivostoiminnan käynnistymisen 1970-luvun alussa. Vuoden 2012 asukasluku oli 21 431 asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. 9
Väestön ikärakenne 2007 2012 ja ennuste 2013 2016 Ikä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 6 1 957 1 904 1 930 1 923 1 978 1 991 2 012 2 034 2 052 2 057 7 15 2 792 2 761 2 767 2 718 2 721 2 738 2 720 2 725 2 731 2 751 16 24 2 035 2 002 1 982 2 012 2 029 2 044 2 028 2 018 2 009 2 026 25 64 11 298 11 326 11 395 11 344 11 394 11 306 11 283 11 289 11 253 11 219 65 2 668 2 776 2 890 3 012 3 189 3 352 3 532 3 699 3 870 4 050 Yht. 20 750 20 769 20 964 21 010 21 311 21 431 21 576 21 766 21 915 22 104 Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2015 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli 16 24-vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina 2010 2015 peräti 34 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina 2012 2016-600 -400-200 0 200 400 600 800 0-6 79 7-12 41 13-15 -11 16-24 -3 25-39 260 40-64 -435 65-74 380 75-481 10
0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys 2000 2012 ja ennuste 2013 2016 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 4050 3870 3699 3532 yli 64-vuotiaat 3352 3189 2890 3012 2776 2668 2589 2292 2399 2190 2084 1936 2003 1949 1960 1949 1945 1924 1910 1965 1957 1904 1930 1923 1978 1991 2012 2034 2052 2057 0 6-vuotiaat 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1.2 Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa parempia. Vuonna 2011 ja 2012 Siilinjärven työttömyys on ollut 7,3 %, kun valtakunnan työttömyys on ollut 9,1 % ja 9,4 %. Työttömyyden ennustetaan lähivuosina kasvavan hiukan, mutta pysyvän valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 11
Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Työttömyyden perusteella työttömänä 25-vuotiaat Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) teella työmarkkinatukea saaneet olleet työttömät 1995 19 304 9 005 18,5 1 670 ei tilastoitu 390 335 1996 19 371 8 994 18,1 1 624 414 303 1997 19 435 8 979 15,8 1 418 341 235 1998 19 595 9 233 14,3 1 322 263 207 1999 19 584 9 424 13,3 1 251 237 193 2000 19 742 9 494 12,6 1 198 219 186 2001 19 760 9 305 12,3 1 148 220 170 2002 19 885 9 452 10,8 1 024 180 153 2003 20 119 9 528 9,7 921 357 147 127 2004 20 234 9 712 10,1 981 356 157 147 2005 20 271 9 723 9,8 955 322 161 135 2006 20 609 9 794 8,5 830 259 148 99 2007 20 750 9 920 6,9 686 211 101 76 2008 20 769 9 974 6,4 641 105 76 76 2009 20 964 10 112 8,6 858 210 87 132 2010 21 010 10 061 8,0 802 220 121 106 2011 21 311 10 247 7,3 735 210 131 104 2012 21 431 10 247 7,3 738 230 150 109 2013 21 576 10 247 7,8 800 230 160 110 2014 21 766 10 280 7,8 800 230 160 110 2015 21 915 10 280 7,8 800 230 160 110 2016 22 104 10 280 7,8 800 230 160 110 * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % 15 74-vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. 1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2011 lopussa 6 771 työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 21 työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa ja rahoituspalveluissa. Tällä hetkellä koko Euroopassa vallitsee epävarmuuden aika, sen ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan merkittävästi Siilinjärven kehitykseen. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Vuonna 2011 työväestön kasvu laski työpaikkaomavaraisuuden 71,6 prosenttiin. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta, osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin, vaikka vanhempi työväestö vähenee koko ajan. Työväestön ennustelaskelmissa käytetään yllä mainittua tilastokeskuksen mallia, jossa työvoiman määrä 15 74-vuotiaista on 65 %. 12
Vuonna 2011 työpaikkojen määrä jatkoi hienoista kasvuaan. Kasvua oli erityisesti rakennusalalla. Jatkossa uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän runsaimmin kaupan alalle, jonne on vireillä useita yrityshankkeita. Myös puolustusvoimien vahvistuminen Siilinjärvellä tuo lähemmäs 100 uutta työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousevan parin kolmen vuoden kuluessa lähelle 80 prosenttia. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty ennätysmäärä, ja niiden vaikutus tulee näkymään kahden vuoden sisällä. Työpaikat vuosina 2000 2016 Toimiala 2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Maa-, metsä- ja kalatalous 396 354 317 300 300 300 290 270 Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja 260 60 135 300 300 300 300 300 vesihuolto Teollisuus 945 1 006 979 1 000 1 100 1 150 1 150 1 150 Rakennustoiminta 430 737 784 800 800 800 740 740 Kauppa, kuljetus, majoitus 1 098 1 152 1 149 1 150 1 150 1 200 1 240 1 260 Informaatio, rahoitus, kiinteistöala 340 602 647 650 650 650 580 580 ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut 2 414 2 726 2 639 2 700 2 800 3 000 3 100 3 100 Tuntematon 113 121 100 100 100 100 100 Yhteensä 5 997 6 750 6 771 7 000 7 200 7 500 7 500 7 500 Asukasluku, 31.12. 19 742 21 010 21 311 21 431 21 576 21 766 21 915 22 104 Työvoima, 31.12. 9 559 10 064 10 247 10 247 10 247 10 280 10 280 10 280 Työttömät, 31.12. 1 221 781 788 809 880 880 880 880 Alueella asuva työllinen työvoima 8 338 9 283 9 459 9 438 9 367 9 400 9 400 9 400 Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) 2 341 2 533 2 319 2 150 1 950 1 750 1 750 1 750 Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 72,7 71,6 74,2 76,9 79,8 79,8 79,8 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2011 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 13
2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen talous kasvoi vielä vuonna 2011 reippaasti, mutta supistui vuonna 2012. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2012 oli -0,8 %. Vienti ja investoinnit supistuivat, yksityinen kulutus kasvoi vain hiukan. Yritysten toimintaylijäämät vähenivät 7,5 %, joten yritysten maksamat verot supistuivat voimakkaasti. Kaikesta tästä johtuen valtionhallinnon rahoitusasema jäi jo neljännen kerran peräkkäin alijäämäiseksi, ollen noin -7,4 mrd. euroa. Kuluvan vuoden supistumiseksi ennustetaan valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemassa suhdannekatsauksessa n. -0,5 %. Kuitenkin ennuste pitää sisällään oletuksen kasvun käynnistymiseen kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan n. 1,2 %. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen maltillisesti, 0,8 %, johtuen ensisijaisesti heikosta reaaliansioiden kehityksestä. Vienti lisääntyy kasvavan kansainvälisen kysynnän vanavedessä 3,7 %, ja viennin kasvu perustuu aiempaa enemmän investointihankkeisiin liittyvien palvelujen vientiin. Palkansaajien ansiotasoindeksin ennakoidaan kasvavan tehtyjen palkkaratkaisujen myötä n. 2,1 % vuosittain. Inflaation on ennustettu olevan 1,6 prosenttia kuluvana vuonna palkkojen, energia- ja elintarvikeraaka-aineiden nousun myötä. Jatkossakin inflaation odotetaan nopeutuvan vain hiukan. Työllisyystilanne alkoi heikentyä jo vuoden 2012 loppupuolella ja jatkuu vielä kuluvan vuoden. Työttömyysasteen odotetaan olevan ensi vuonna 8,2 prosenttia, mutta alenevan 7,9 prosenttiin vuonna 2015. Korkojen odotetaan pysyvän historiallisen matalina. Kotitalouksien velkaantuminen nousee ennustejaksolla ennätyksellisen korkeaksi. Viimeisen parin vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Kasvun käynnistymistä on odotettu ja nyt ministeriön ennuste lähtee siitä, että euroalueen taantuma päättyisi tänä vuonna, mutta kasvu pysyisi hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään, mutta poliittiset jännitteet, menoleikkaukset ja veronkorotukset aiheuttavat epävarmuutta. Maailman kaupan kasvu jatkuu hitaana. Ulkoisesta ympäristöstä ei siis ole odotettavissa merkittävissä määrin vetoapua Suomen taloudelle seuraavien parin vuoden aikana. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä. Valtion velka jatkaa kasvuaan, eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syyskuun 2013 suhdanneennusteen kansantalouden keskeiset tunnusluvut vuosilta 2010 2015 Muuttuja 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (% muutos) Tuotanto (määrä) 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 1,7 4,7 3,4 1,7 3,4 3,7 Ansiotaso 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot / BKT 42,4 43,6 44,0 44,9 45,0 44,8 Vaihtotase/BKT 1,7-1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 3,0 0,8 3,0 1,4 1,9 0,6 1,7 0,2 1,9 0,3 2,4 0,9 14
2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät 2013 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2012 noin 1,7 mrd. euroon. Toimintakate heikentyi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Ennakoitua heikomman kehityksen taustalla oli erityisesti menojen ennustettua nopeampi kasvu. Toimintamenojen kasvu nopeutui yli kuuteen prosenttiin. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,5 %. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lisää kehyskaudella 2014 2017 tulojen kasvun hidastuessa. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntatalouden kiristyessä uhkana on kuntatalouden velkaantumisen jatkuminen voimakkaana. Kuntatalouden rahoitusaseman kehityksen kannalta ratkaisevaa tulee olemaan se, kuinka em. menokuri säilyy toimintamenoissa ja investoinneissa vuosina 2014 2017. Toimintamenojen kasvuksi ennustetaan n. 3,6 % vuodessa. Tällöin hintojen nousun osuudeksi oletetaan n. 2,6 % vuodessa ja kuntapalvelujen volyymin kasvuksi muodostuisi n. 1 % vuodessa. Korkomenojen arvioidaan kasvavan lainakannan kasvaessa. Nettoinvestointien odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Käytännössä kuntatalouden kiristyminen näkyy tällä hetkellä siinä, että kunnat vähentävät henkilöstöään, karsivat palveluitaan ja lykkäävät investointeja. Kunnallisveroihin on tulossa ennakkotietojen mukaan noin 100 kunnassa korotuksia. Hallituksen tarkoituksena on karsia kuntien tehtäviä niin, että kustannukset vähenisivät miljardilla eurolla. Karsittavia tehtäviä on kuitenkin ollut vaikea löytää. Hallituksen tarkoituksena on lisäksi toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu hallituksen mukaan luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Kuntauudistuksen etenemisen on todettu aikatauluttuvan siten, että kuntien tulee tehdä kuntaliitosselvitykset kuntaliitoksiin 1.7.2014 mennessä ja vuodet 2015 2017 uusien kuntien toteuttamisen aikaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelua on yritetty sovittaa yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kuntien verotulojen kehitys Verotulojen ennustetaan kasvavan yhteensä n. 4,4 % vuonna 2013. Verotulojen kasvun ennakoidaan olevan nopeampaa kuin muina vuosina kehyskaudella. Kunnallisveron arvioidaan kasvavan 4,2 %, yhteisöveron 6,4 % ja kiinteistöveron 4,7 % viime vuodesta. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuoden aikana koko maassa on 19,38. Vuosina 2014 2017 kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin n. 4,3 % vuosittain. Ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista vuosina 2013 2014 luovutaan ja pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulo- ja perusvähennystä, mikä alentaa kuntien verotuloja. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan kehyskaudella n. 3,5 % vuodessa ja eläketulojen n. 5,5 % vuodessa. Yhteisöverokantaa alennettiin 1,5 %:lla 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuodesta 2013 alkaen ja vuodesta 2014 alkaen se tippuu 20 prosenttiin. Verokannan alenemisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti yhteisövero-osuuden korottamista jatketaan myös vuosille 2014 2015 ja mahdolliset verotuottoa alentavat seikat ao. vuosilla kompensoidaan kunnille. Yhteisöveron tuotto kasvaa hiukan 2014 2015, mutta alenee 2016. Taloudessa vallitsevan epävarmuuden vuoksi yhteisöveron kehitykseen liittyy kehyskaudella suurta epävarmuutta. 15
Kuntien odotetaan nostavan kiinteistöveroja sen jälkeen, kun sen osuus poistettiin vuoden 2012 alusta verotulotasauksen laskentapohjasta. On myös tehty päätös kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistarpeesta, veropohjan laajennusmahdollisuuksista ja alarajojen nostosta, jotka tulevat voimaan 2014 alkaen. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille vuodesta 2014 alkaen hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. Kehyskaudella 2014 2017 kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat nimellisesti n. 581 milj. euroa vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2014 valtionosuuden perushinnoissa huomioidaan indeksikorotus 2,4 % ja laskelmissa on huomioitu myös väestö ja työllisyystiedot. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään asteittain 130 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, lisäyksessä on huomioitu kehyspäätökseen mukainen 15 milj. euron vähennys vuodesta 2015 alkaen. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdennetaan noin 27,3 milj. euroa vuonna 2013, 54,5 milj. euroa vuonna 2014 ja 82 milj. euroa vuonna 2015 ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäidenhenkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu valtionosuusrahoitukseen kohdistuvista leikkauksista vuodesta 2012 alkaen. Se alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia jolloin kunnan omarahoitusosuus kasvaa per asukas. Leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat siten, että 2014 kunnilta vähennetään yhteensä 1 118 milj. euroa, vuonna 2015 yhteensä 1 306 milj. euroa, vuonna 2016 yhteensä 1 346 milj. euroa ja vuonna 2017 yhteensä 1 396 milj. euroa. Vuonna 2014 kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus leikkaus huomioituna on 3 310,86 euroa (3 136,92 euroa v. 2013). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee leikkauksen johdosta 4,6 prosenttia keskimäärin 29,57 prosenttiin (aiemmin 30,96). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa on sovittu toteutettavaksi menosäästöt vuosina 2013 2015. Lisäksi valtionosuusindeksi jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä muuttui hallitusohjelmassa sovitulla tavalla vuoden 2012 alusta. Tämä merkitsi kiinteistöveron poistamista tasauslaskelman laskentaperusteista. Valtionosuudessa huomioonotettavan tasauslisän määrä on tasausrajan (91,86 %) 3 123,86 euroa/asukas ja kunnan laskennallisen asukaskohtaisen verotulon erotus täysimääräisenä. Kun kunta joutuu maksamaan verotulojen tasausta, tasausvähennyksenä huomioidaan 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista asukaskohtaisista verotuloista. Valtionosuusuudistusta on valmisteltu osana kuntauudistusta. Selvitysmiehen lopullinen ehdotus uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi on tarkoitus julkistaa joulukuussa 2013. Asia tulisi tämän jälkeen hallituksen käsittelyyn keväällä 2014 ja uusi lainsäädäntö astuisi voimaan 2015. 16
2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tulo-arviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Maaseutuhallinnon 13 kunnan yhteistoiminta-alue ja 8 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOIMINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Vuoden 2014 talousarvista lähtien mukana on myös eri yksiköihin kohdistuva työllistämistoiminta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Maaseutuhallinnon tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMINTAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille 2014 2016 sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. 17
Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 18
Vuoden 2014 talousarvion sitovien erien yhdistelmä N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot KÄYTTÖTALOUSOSA Tulosalue Keskusvaalilautakunta Vaalit 22 051 30 000 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B 88 616 88 691 Kunnanhallitus Hallinto- ja viestintäpalvelut B 1 410 398 27 646 Elinkeinotoimi B 870 161 328 500 Henkilöstöpalvelut B 1 344 543 1 345 965 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut B 679 737 1 485 600 Kaavoitus B 494 748 11 150 Joukkoliikenne N 721 018 133 290 Talous- ja tukipalveluiden hallinto B 93 562 Talouspalvelut B 433 106 433 952 Muut tukipalvelut B 538 477 517 835 Tietotekniikkapalvelut B 1 290 339 1 337 592 Pelastustoimi B 1 573 654 Ruoka- ja puhtauspalvelut B 6 389 352 6 418 729 Yhteensä 15 839 095 12 040 259 Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N 898 362 792 618 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut N 2 022 619 1 600 258 Sivistyslautakunta Opetuspalvelut B 24 381 955 789 047 Varhaiskasvatuspalvelut B 16 572 997 2 066 700 Kansalaisopisto B 1 064 812 264 790 Kirjasto B 1 214 385 33 300 Liikuntapalvelut B 1 666 092 10 750 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut B 839 351 60 033 Yhteensä 45 739 592 3 224 620 Tekninen lautakunta Tekninen hallinto ja varikkopalvelut B 749 747 533 319 Kuntatekniikka B 2 463 839 593 156 Toimitilojen ylläpito B 4 588 628 7 430 426 Vesihuoltolaitos N 1 514 193 3 306 551 Yhteensä 9 316 407 11 863 452 Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta B 294 835 237 500 Ympäristönsuojelu B 175 972 15 000 Yhteensä 470 807 252 500 Teknisen lautak. jaosto Yksityistieasiat B 102 406 Sosiaali- ja terveyslautak. Yhteiset palvelut B 2 317 989 254 794 Sosiaali- ja perhepalvelut B 15 242 618 2 093 169 Hoiva- ja vanhuspalvelut B 11 353 009 1 610 083 Terveyspalvelut B 38 491 788 2 677 667 Yhteensä 67 405 404 6 635 713 Käyttötalousosa yhteensä 141 905 359 36 528 111 19
Sitovuus Menot Tulot INVESTOINTIOSA Hankeryhmä Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B 200 000 150 000 Koneet ja kalusteet B 105 000 Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B 200 000 Yhteensä 505 000 150 000 Sivistyslautakunta Liikuntapaikat B 130 000 22 500 Koneet ja kalusto B 793 000 9 000 Yhteensä 923 000 31 500 Tekninen lautakunta Rakennukset B 4 690 000 Maa- ja vesirakenteet B 2 520 000 Koneet ja kalusto 160 000 Vesihuoltolaitos B 990 000 Yhteensä 8 360 000 Sosiaali- ja terveyslautak. Tietokoneohjelmistot 258 200 Koneet ja kalusto 20 000 278 200 Investointiosa yhteensä 10 066 200 181 500 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 83 924 000 Valtionosuudet B 26 895 090 Korkotuotot B 33 130 Muut rahoitustuotot B 3 172 062 Korkokulut B 925 000 Muut rahoituskulut B 2 543 762 Satunnaiset kulut 60 000 RAHOITUSOSA Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saam. muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähenn. B 8 308 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 13 075 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT yht. 163 808 321 163 808 893 20
Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2014 Myyntituotot 10,1% Investoinnit 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,0% Muut rahoitustuotot 2,0 % Valtionosuudet 16,4 % Verotulot 51,2 % Vuokra-ja muut tuotot 7,4 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 1,2 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2014 Talous- ja tukipalvelut; 8,1 % Tekniset palvelut; 6,0 % Korko- ja rahoituskulut; 2,2 % Sivistyspalvelut; 27,9 % Sosiaali-ja terveyspalvelut; 41,1 % Konserni-ja maankäyttöpalvelut; 3,4 % Lainojen lyhennys; 5,1 % Investoinnit; 6,1 % 21
3 KUNTASTRATEGIA 2025 3.1 Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut Saatavuus Asukaslähtöisyys Riittävät palvelut Hyvä elinympäristö Yhteistyö 3.2 Visio Toimiva infrastruktuuri Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne Resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen Mitä tarkoittaa vastuullinen Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin Ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. Kunta tuntee vastuuta kuntalaisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 22
3.3 Strategiset suunnat ja päämäärät 3.3.1 Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. Kunnan velkamäärä pysyy kuntien keskiarvossa tai on sitä alhaisempi Tulokselliset palveluprosessit: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja vaikuttavuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Ohjaava taksapolitiikka Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut. Resurssien tehokas hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa toiminnan järjestämisen lähtökohtana on tuottavuusnäkökulman korostaminen ja olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla Omaisuudesta huolehtiminen. 3.3.2 Kuntalaisten hyvinvointi Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen ja turvaaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kuntalaisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen Tieto, hyvinvointi- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat ja oikein kohdennetut palvelut Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen Kunnan ja naapurikuntien sekä kunnan ja järjestöjen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa 23
Syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Lapsiperhepalveluiden tehostaminen ennakoivien toimenpiteiden käytössä Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen Ympäristötekijöiden arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitys ratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen 3.3.3 Vahva elinkeinotoimi Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet Lentoasemaympäristön hyödyntäminen yritysalueena Näkymisen parantaminen pääteillä Yrityskuntaimagon vahvistaminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen Kehitetään kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä Kilpailukykyä yhteistyöstä: Yritys- ja sidosryhmäyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin Kuntien yhteinen resursointi merkittävissä elinkeinohankkeissa. 3.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Monimuotoisuus asumisessa: Siilinjärvi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja sekä taajamissa että kyläkeskuksissa. Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen Vanhojen asuntoalueiden saneeraaminen, jota tuetaan täydennysrakentamisella Varataan riittävästi sopivia tontteja ikääntyvän väestön lisääntyvään asuintarpeeseen Maankäytön kehittämistä ohjataan yleiskaavalla koko kunnassa 24