TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 Kaupunginhallitus 9.12.2013 385 Kaupunginvaltuusto
TALOUSARVIO VUODELLE SISÄLLYSLUETTELO Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Kaupungin taloudellinen tilanne 5 VUODEN TALOUSARVION PERUSTELUJA 8 Muutokset organisaatiossa 9 Verotulot 10 Valtionosuudet 13 Käyttötalous 14 Investoinnit ja poistosuunnitelma 15 TALOUSARVION SITOVUUS 16 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 17 HALLINTOPALVELUKESKUS 17 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS 23 SIVISTYSPALVELUKESKUS 52 Tekninen palvelukeskus - Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto 69 KÄYTTÖTALOUS 74 Hallintopalvelukeskus 74 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 75 Sivistyspalvelukeskus 77 Tekninen palvelukeskus 79 Lieksan kaupunki käyttötalous yhteensä 79 TULOSLASKELMA KAUPUNKI YHTEENSÄ 80 INVESTOINNIT 82 VESIHUOLTOLAITOS 89 PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 90 LIEKSAN KAUPUNKI JA PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS, TULOSLASKELMAYHDISTELY 91 RAHOITUSLASKELMA 92 LIITE: KUSTANNUSLASKENNAN HIERARKIA.docx 2 11.12.2013
YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Eurooppa on selvästi USA:ta jäljessä bruttokansantuotteen kasvussa. Bkt: kasvu neljännesvuosittain USA:ssa, Suomessa, EU:ssa ja euro-alueella vuoden 2011 viimeisestä neljänneksestä kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun OECD:n tilastojen mukaan EU-komissio ennustaa talousennusteessaan 5.11.2013 euroalueen talouden supistuvan tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta kääntyvän ensi vuonna lievään 1,1 prosentin kasvuun. Komissio ennustaa Suomen talouden kasvun olevan heikompaa kuin euroalueella keskimäärin; tänä vuonna -0,6 prosenttia, ensi vuonna +0,6 prosenttia ja vuonna 2015 + 1,6 prosenttia. "Suomen ennustetaan menettävän osuuksiaan maailman markkinoista, joskin hitaammin kuin viime vuosina, koska jotkut rakenteelliset muutokset ovat jo alkaneet näkyä", komissio sanoo Suomea koskevassa osiossaan. Valtiovarainministeriön syyskuinen ennuste ensi vuoden BKT:n kasvuksi on 1,2 prosenttia. Suomen vienti on ollut heikkoa. Erityisesti elektroniikka- ja paperiviennin hiipumista ei ole pystytty korvaamaan uusilla tuotteilla ja palveluilla. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen vienti lähtee kasvuun ensi vuonna. Suurimmat kasvuodotukset on kemianteollisuuden ja palvelujen viennillä. Palvelujen tuonti on kuitenkin tällä hetkellä vientiä suurempaa ja ero kasvoi viime vuonna huomattavasti. Vaihtotaseen alijäämä vuonna 2012 oli 3,6 miljardia euroa. Alijäämä supistuu ennustevuosina palvelujen taseen ja pääomakorvausten taseen vahvistuessa, kun maailmankaupan kasvu kiihtyy. Vuonna 2015 vaihtotaseen alijäämä on 0,8 % bruttokansantuotteesta.docx 3 11.12.2013
Vuoden 2012 lopulla alkanut työllisyyden heikkeneminen jatkuu edelleen. Tuotannon orastava kasvu ei näy välittömästi työllisyyden paranemisena, koska työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensopivuudessa on ongelmia, ja toisaalta siksi, että yritykset hakevat kasvua tuottavuutta parantamalla. Työvoiman supistuminen väestön ikääntyessä nostaa työllisyysastetta selvästi vuosina ja 2015. KUNTATALOUS Vuonna 2012 kuntien toimintamenot kasvoivat noin 5,5 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Investoinnit kasvoivat edelleen. Kuntien velka kasvoi ennätyksel lisen paljon, noin 1,5 miljardia euroa. Vuodesta 2000 lähtien kuntien bruttovelka on kolminkertaistunut, ja velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina. Peruspalvelubudjetin mukaan ensi vuonna kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia, verotulojen (ilman veronkorotuksia) kasvavan 2 % ja valtionosuustulojen pienenevän.docx 4 11.12.2013
valtiontalouden sopeutustoimiin liittyvien leikkausten myötä 1,5 prosenttia. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 miljoonalla eurolla, ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Laskelma ei ole ennuste, vaan painelaskelma, joka osoittaa velkaantumisen kasvun, jos sopeuttamistoimenpiteitä ei tehdä. Taulukon luvut kuvaavat koko kuntakenttää. Erot kuntien välillä ovat suuria ja kasvavat entisestään. Kuntien toimintamenojen kehitys keskipitkällä aikavälillä riippuu mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisilla uudistuksilla onnistutaan parantamaan kuntasektorin tuottavuutta. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lastaa kunnille suuren osan tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostosta. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä vähennetään niin, että kuntien menot vuonna 2017 ovat miljardin alemmalla tasolla kuin ilman tehtävien karsimista. Ensi vuonna kuntien tehtäviä kuitenkin lisätään esimerkiksi toisen asteen oppilashuollossa. Vuonna 2015 työmarkkinatuen u udistus laajentaa kuntien vastuuta ja lisää niiden tehtäviä ja kustannuksia. Sen lisäksi, että kuntien kustannuksia pyritään pienentämään tehtäviä leikkaamalla, tulee kuntien omilla toimenpiteillään tasapainottaa talouttaan miljardilla eurolla. Näitä omia toimenpiteitä ovat lähinnä tuottavuuden parantaminen ja verojen korottaminen. Tämän lisäksi hallitus odottaa kunta- ja sote-uudistuksen nostavan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta puoli prosenttiyksikköä vuosittain. KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Toisen osavuosiraportin jälkeen vuoden 2013 tulosennuste näyttää 3,3 miljoonan euroa alijäämää. Tällaisena alijäämä pienentäisi kaupungin taseeseen kertynyttä ylijäämää 6,7 miljoonaan euroon. Ennakoitu tulos on 1,5 miljoonaa euroa heikompi kuin vuoden 2012 joulukuussa hyväksytyn talouden tervehdyttämispaketin tavoite oli. Toimintakate-ennuste on jopa 3 miljoonaa euroa tavoitetta heikompi, mutta toimintakatteen alapuoliset erät (valtionosuudet, verotulot, rahoituserät ja poistot) toteutuvat tervehdyttämislaskelmien arviota parempina. Talouden tervehdyttämispaketissa sovittuja toimenpiteitä ei ole pystytty viemään läpi tai korvaamaan muilla..docx 5 11.12.2013
Yllä olevassa taulukossa on talouden tervehdyttämispaketin pohjana ollut, HT Eero Laesterän laatima laskelma talouden tasapainon saavuttamisesta vuosien 2013 2015 aikana. Vuoden 2013 vuosikatetavoitteesta ollaan jäämässä yli kaksi miljoonaa euroa. Vuoden talousarvio ei veroprosentin k o- rotuksesta, lomautuksista ja monista varsin haastavista säästötavoitteista huolimatta yllä laskelman vuosikatetavoitteeseen, vaan jää siitä noin miljoona euroa. Kaupungin kassavarat vuoden 2012 lopussa olivat yhdeksän miljoonaa euroa. Investointeihin on vuonna 2013 käytetty huomattavasti budjetoitua vähemmän rahaa. Tulorahoituksella ja kassavaroja pienentämällä on saatu rahoitettua käyttötalous, investoinnit ja lainanhoito- ja muut rahoituskulut. Uutta lainaa ei vuoden 2013 aikana näillä näkymin oteta, joten kaupungin lainakanta alkavan talousarviovuoden alussa on pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pielisen Karjalan seutukunnassa oli lokakuun 2013 lopussa työttömiä 1.613, työttömyysaste oli 16,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 15,7 % (1508 työtöntä). Lieksassa työttömänä oli lokakuun lopussa 958 työnhakijaa, 68 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä 587 oli miehiä ja 371 naisia. Työttömyysaste oli 19,0 (17,4 lokakuussa 2012). Nurmeksen työttömyysaste oli 15,1 ja Valtimon 12,8. Lieksan, Pielisen Karjalan seutukunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko maan työttömyysaste kuukausittain vuosina 2012 ja 2013..docx 6 11.12.2013
Lieksan työttömyysaste kuukausittain 2001, 2010-2013, koko maan työttömyysaste 2010-2013 Lieksan asukasluku vuoden 2012 lopussa oli 12.399. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lieksalaisia oli lokakuun 2013 lopussa 12.323. Oheinen kaavio näyttää kuinka eri tekijät; luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus), kuntien välinen nettomuutto ja siirtolaisuus ovat vuodesta 1980 lähtein vaikuttaneet kokonaisväestönmuutokseen..docx 7 11.12.2013
VUODEN TALOUSARVION PERUSTELUJA Lieksan kaupungin strategian uudistustyö on käynnissä ja valmistuu tammikuussa. Lähtökohtana on kaupungin asema alueensa hallinnollisena, kaupallisena, teollisena ja hallinnollisena osaamis- ja palvelukeskuksena. Vuoden talousarvion laadinnassa tärkein painopiste on talouden tervehdyttäminen. Kaupungin toimintaa ei ole pystytty sopeuttamaan riittävästi suhteessa vero- ja valtionosuustuloihin. Kaupunginhallitus ohjeisti palvelukeskukset ja lautakunnat tekemään talousarvion vuonna 2012 laaditun talouden tervehdyttämispaketin raamien mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoitti, että inflaation ja palvelutarpeen kasvun vaikutus piti kompensoida kokonaan tervehdyttämistoimenpiteillä; toimintakatteen heikkeneminen vuodesta 2012 vuoteen olisi saanut olla vain 0,5 % Koska kustannusten karsiminen vuonna 2013 ei ole toteutunut ohjelman mukaisesti, keinovalikoimaan annettiin myös lomautukset, mikäli tavoitteeseen ei muuten päästä. Lomautukset ja muut kertaluontoiset toimenpiteet eivät sellaisenaan muuta kustannusrakennetta, joten se antaa lisäaikaa sopeuttamiselle, mutta ei poista sen tarvetta tulevina vuosina. Lautakuntien talousarvioesitysten pohjalta tehty alustava tuloslaskelma, johon huomioitiin noin ka h- den viikon lomautusten vaikutus, jäi toimintakatteessa noin kolme miljoonaa euroa asetetusta tavoi t- teesta. Valtuusto päätti kokouksessaan 11.11.2013 nostaa kunnallisveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 21,00 prosenttiin. Korotus nostaa kaupungin verotuloja 1,5 miljoonalla eurolla vuonna. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 18.11. palauttaa talousarvion palvelukeskusten päälliköille uudelleen valmisteltavaksi. Vaatimuksena oli päästä talouden tervehdyttämispaketin mukaisiin tavoitteisiin. Lomautusten tuomina henkilöstökulusäästöinä on huomioitu viikon henkilöstökulut ympärivuorokaut i- sen hoidon ja hoivan sekä kotihoidon henkilöstön osalta, ja muiden osalta kahden viikon henkilöstök u- lut. Lopputuloksena on talousarvio, joka on 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja jossa lainakantaa kasvatetaan vain hyvin vähän. on erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen osalta tavoitteellinen, eikä se tule toteutumaan ilman johdonmukaisia toimenpiteitä. Keskushallinnon ja palvelukeskusten hallinnon virtaviivaistaminen ja tuottavuuden lisääminen edellyttää toimintojen keskittämistä pääsääntöisesti yhteen palvelupisteeseen. Tämä yhdessä muun asiaka s- palvelupisteen kehittämisen kanssa mahdollistaa tilojen käytön tehostamisen ja eläkkeelle siirtymisten käyttämisen hyväksi. Tuottavuuden parantaminen edellyttää palvelukeskuksilta esityksiä rakenteellisista muutoksista ja luottamushenkilöiltä rohkeutta saada päätökset aikaan. Ottaen huomioon Lieksassa olevien maahanmuuttajien suuren määrän, ei toistaiseksi pidetä mahdollisena ottaa vastaan kiintiöpakolaisia..docx 8 11.12.2013
MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA Kuntarakenneselvitys, jossa ovat mukana Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat, valmistuu syksyllä. Tämän jälkeen kuntien valtuustot päättävät kukin oman kuntansa osalta jatkotoimenpiteistä. Kaupungin toimintoja on joiltakin osin organisoitu uudelleen vuoden talousarviossa. Hallintopalvelukeskukseen on siirretty toimintoja, jotka hoidetaan maakunnallisesti. Palo- ja pelastustoimi siirrettiin teknisestä palvelukeskuksesta ja ympäristöterveydenhuolto sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta. Viimeksi mainittu siirtyi Joensuun hallinnoimaan Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 huhtikuun alussa. Vuoden alussa otetaan käyttöön muualla maakunnassa jo käytössä olleet talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot. Samalla kustannuslaskennan organisaatiot on käyty läpi ja niitä on jonkun ve r- ran muutettu ohjaamisen ja seurannan helpottamiseksi. Eniten muutoksia on tehty hallintopalveluke s- kuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hierarkioissa. Uusi hierarkia kustannuspaikkatasolle asti on kuvattu liitteessä 1. Tulosyksiköistä vastaavien henkilöiden nimet löytyvät toiminnallisten tavoitteiden osiosta..docx 9 11.12.2013
VEROTULOT Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta alkaen. Suurin kunnallisveron tuottoon vaikuttava muutos on osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistaminen. Kunnallisverotulot kasvavat, kun entistä suurempi osa osinkotuloista verotetaan ansiotuloina. Esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus taas laskevat kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Lieksan kaupungin valtionosuuksiin vuonna lisätään noin 120.000 euroa kompensaationa veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä. Lieksan kunnallisveroprosentti nostettiin vuodelle 2012 19,5 prosentista 20 prosenttiin. Vuodelle valtuusto päätti nostaa kunnallisveroprosentin 21:een. MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO 2011 2012** 2013** ** 2015** 2016** Ansiotulot - vähennykset 160 911 163 633 166 585 167 182 169 934 173 626 Tuloveroprosentti 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 VERO (Tulon perust.) 31 378 32 727 33 317 35 108 35 686 36 461 Työtulovähennys 793 1 043 1 027 1 018 1 016 1 015 Muut vähenn. verosta 777 787 813 856 883 932 Vähenn. Verosta yht. 1 570 1 831 1 840 1 874 1 899 1 947 MAKSUUNPANTAVA VERO 29 808 30 896 31 477 33 234 33 787 34 514 Muutos % 3,0 3,7 1,9 5,6 1,7 2,2 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 209 216 220 233 237 242 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 29 599 30 680 31 257 33 002 33 550 34 273 Verovuosi 2011 2012** 2013** ** 2015** 2016** Verotettava tulo 1000 152 861 154 480 157 384 158 258 160 889 164 355 Muutos % 3,0 1,1 1,9 0,6 1,7 2,2 Verotett. tulo /Asukas 12 146 12 459 12 877 13 129 13 524 13 987 Muutos % 3,8 2,6 3,4 2,0 3,0 3,4 Efektiivinen veroaste % 13,68 13,76 13,82 14,54 14,56 14,59 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** TA-VUODEN ENNAKOT Koko maan kertymä, milj. 26 677 27 593 29 137 Kuntaryhmän jako-osuus 0,6286 0,6241 0,0337 TA-vuonna tilitetään 0,91 0,912 0,916 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj. 15 260 15 710 16 340 16 720 17 270 17 930 Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0,00184620 0,00184643 0,00179969 0,00185361 0,00183285 0,00180686 Tark. jako-os. vuoden lopussa 0,00180722 0,00182552 0,00176411 0,00183235 0,00180546 0,00177767 Kunnan osuus tilityksistä 27 579 28 678 28 826 30 637 31 180 31 874 Muutos % 1,4 4,0 0,5 6,3 1,8 2,2 Osuus maksuunpanosta % 92,5 92,8 91,6 92,2 92,3 92,3 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj. 1 780 2 037 2 120 1 940 2 010 2 110 Kunnan jako-osuus 0,00186183 0,00180722 0,00182552 0,00176411 0,00183235 0,00180546 Ennakot (tammi-lokakuu) 3 314 3 682 3 870 3 422 3 683 3 810 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -2 722-2 662-2 832-1 973-2 355-2 494 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 43 43 417 410 402 396 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 635 1 062 1 455 1 859 1 730 1 711.docx 10 11.12.2013 TILITYKSET VUODELTA t-2 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 431 506 530 360 350 350
Kunnan osuus tilityksistä 27 579 28 678 28 826 30 637 31 180 31 874 Muutos % 1,4 4,0 0,5 6,3 1,8 2,2 Osuus maksuunpanosta % 92,5 92,8 91,6 92,2 92,3 92,3 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj. 1 780 2 037 2 120 1 940 2 010 2 110 Kunnan jako-osuus 0,00186183 0,00180722 0,00182552 0,00176411 0,00183235 0,00180546 Ennakot (tammi-lokakuu) 3 314 3 682 3 870 3 422 3 683 3 810 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -2 722-2 662-2 832-1 973-2 355-2 494 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 43 43 417 410 402 396 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 635 1 062 1 455 1 859 1 730 1 711 TILITYKSET VUODELTA t-2 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 431 506 530 360 350 350 Lisäkannot + muut tilitykset, 798 915 958 546 572 635 TILITYKSET AIKAISEMMILTA VUOSILTA 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> 147 122 91 71 87 86 TILITYKSET YHTEENSÄ 29 160 30 778 31 330 33 113 33 569 34 306 Muutos % -1,3 5,5 1,8 5,7 1,4 2,2 Kiinteistöverolakiin esitetyt muutokset vaikuttavat kiinteistöverotuloon nostamalla sekä rakennusten että maapohjien verotusarvoja. Lieksan kiinteistöverotuotoissa muutos näkyy noin 230.000 euron kasvuna. Kiinteistöveroprosentit, jotka käyvät ilmi oheisesta taulukosta, pidetään vuoden 2012 tasolla. KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet 40 418 40 506 40 906 44 049 44 049 44 049 rakennukset 75 971 75 366 79 708 86 594 86 594 86 594 Vero % (0,60-1,35) 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 780 950 1 206 1 306 1 306 1 306 Vak. asuinrakennukset 209 677 215 781 218 815 239 887 239 887 239 887 Vero % (0,32-0,75) 0,32 0,32 0,43 0,43 0,43 0,43 VERO 671 690 941 1 032 1 032 1 032 Muut asuinrakennukset 41 326 43 210 44 302 48 569 48 569 48 569 Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,75 0,82 0,95 0,95 0,95 0,95 VERO 310 354 421 461 461 461 Voimalaitokset 15 833 16 130 16 110 16 110 16 110 16 110 Vero % (maks. 1,4 /2,85) 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 VERO 451 460 459 459 459 459 Yleishyödylliset yhteisöt 2 244 2 225 2 251 2 442 2 442 2 442 Vero % 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 15 18 23 24 24 24 Rakentamaton rakenn.paikka 0 0 0 0 0 0 Vero % (1,00-3,00) 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Verotusarvot yhteensä 385 469 393 218 402 092 437 651 437 651 437 651 Muutos % 0,1 2,0 2,3 8,8 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO 2 227 2 473 3 050 3 283 3 283 3 283 Muutos % -0,1 11,0 23,3 7,7 0,0 0,0 Yhteisöverokanta laskee vuonna nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vähennyskelpoisten kulujen rajoituksilla yhteisöveron tuottoa nostetaan jonkun verran. Tämä kompensoi pienen osan y h- teisöverotuoton pienenemisestä. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle tulisi muutosten jälkeen 35,35 % ja vuodelle 2015 33,98 %..docx 11 11.12.2013
MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2011** 2012** 2013** ** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO 18 432 19 165 18 020 19 500 21 700 22 800 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 4 792 4 700 4 410 3 900 4 340 4 560 Kuntaryhmän osuus 0,3199 0,2834 0,2949 0,3517 0,3416 0,2804 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa 1 532 1 322 1 290 1 360 1 470 1 270 Kunnan jako-osuus 0,0024997 0,0022838 0,0025215 0,0025215 0,0025215 0,0025215 KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA 3 830 3 018 3 253 3 429 3 707 3 202 Muutos % -13,2-21,2 7,8 5,4 8,1-13,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011** 2012** 2013** ** 2015** 2016** Verovuodelta 2008 kunnalle tilitetään 11-31 0 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2009 kunnalle tilitetään -235-196 0 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään 1 246-252 0 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään 3 028 764-225 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään 240 2 226 731-183 0 0 muokkaus Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään 200 2 547 756-227 0 muokkaus Verovuodelta kunnalle tilitetään 227 2 673 731-227 muokkaus 0 0 0 Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään 227 2 874 782 muokkaus 0 0 0 Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään 227 2 446 muokkaus 0 0 TILITYKSET YHTEENSÄ 4 328 2 740 3 228 3 473 3 606 3 001 Muutos % 5,4-36,7 17,8 7,6 3,8-16,8 Yhteenveto TILIVUOSI 2011 2012 2013** ** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 29 160 30 778 31 330 33 113 33 569 34 306 Muutos % -1,3 5,5 1,8 5,7 1,4 2,2 Yhteisövero 4 328 2 740 3 228 3 473 3 606 3 001 Muutos % 5,4-36,7 17,8 7,6 3,8-16,8 Kiinteistövero 2 227 2 473 3 050 3 283 3 283 3 283 Muutos % -0,1 11,0 23,3 7,7 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 35 715 35 990 37 607 39 869 40 458 40 589 Muutos % -0,5 0,8 4,5 6,0 1,5 0,3 Kaupungin verotuloiksi vuonna budjetoidaan yllä olevien laskelmien mukaisesti yhteensä 39,87 miljoonaa euroa..docx 12 11.12.2013
VALTIONOSUUDET Osana hallituksen sopeuttamistoimia tehdään kuntien valtionosuuksiin lisäleikkauksia vuonna. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 30,96:sta 29,57:een. Vuonna 2011 valtionosuusprosentti oli 34,11 ja vuonna 2012 31,42. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 prosentin kustannustason tarkistus. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Lieksan kaupungin valtionosuustuloja nämä leikkaukset pienensivät vuonna 2012 1,46 miljoonaa e u- roa ja vuonna 2013 1,74 miljoonaa euroa. vuoden leikkaukset ovat 2,55 miljoonaa euroa. VALTIONOSUUDET (milj. ) TILIVUOSI Tilinpäätös 2012 2013 Vahvistettu 2013 Sos. ja terv. palveluiden laskennalliset kustannukset 55,8 58,3 58,7 60,9 Esi- ja perusopetuksen, kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 9,7 9,5 9,5 9,5 Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus -38,1-39,5-39,5-41,1 Peruspalvelujen valtionosuus yht. 27,4 28,4 28,7 29,4 Yleinen osa 1,6 1,7 1,7 1,7 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus -0,3-0,3-0,3-0,3 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 2,8 2,9 2,8 3,0 Verotulontasaus 5,1 5,8 5,9 6,5 Yhden putken valtionosuus yhteensä 36,7 38,4 38,8 40,3 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1,4-1,5-1,1-1,6 Valtionosuudet yhteensä 35,3 37,0 37,7 38,7 Muutos edellisestä vuodesta % 5,8 4,7 6,8 4,5.docx 13 11.12.2013
KÄYTTÖTALOUS Vuonna 2012 kaupungin toimintakate heikkeni 7,8 %:lla edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 toisen osavuosiraportin mukaan toimintakate kuluvana vuonna heikkenee 1,7 % vuodesta 2012. Vuoden talousarvion toimintakate on -73,4 miljoonaa euroa; toimintakate on näin 1,2 prosenttia (0,89 miljoona euroa) parempi kuin vuoden 2013 ennuste. Henkilöstökustannuksia pienennetään vuonna koko henkilökuntaa koskevilla lomautuksilla miljoonalla eurolla. Henkilöstökustannusten osuus kaupungin ulkoisista toimintakuluista vuonna on 45 %. sisältää palvelukeskusten säästötavoitteita, joita on kuvattu toiminnallisissa tavoitteissa. Toimintatuottojen ja kustannusten vertailun helpottamiseksi on alla olevassa taulukossa organisaatiossa tapahtuneet muutokset huomioitu niin, että toimintojen tulot ja kustannukset on jokaisessa sarakkeessa sisällytetty sen palvelukeskuksen lukuihin, joissa toiminto on vuonna : Ympäristöterveydenhuollon tuotot ja kustannukset on vuoden 2012 ja 2013 sarakkeissa eliminoitu sosiaalija terveyspalvelukeskuksen luvuista ja siirretty hallintopalvelukeskuksen lukuihin, koska se on vuonna budjetoitu hallintopalvelukeskuksen alle. Samoin palo- ja pelastustoimen luvut on vähennetty teknisen palvelukeskuksen luvuista ja lisätty hallintopalvelukeskukseen. Samoin on huomioitu vuoden 2013 alussa tapahtuneet toimintojen siirrot. Muutettu Hallintopalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot 2 807 2 630 2 630 2 705 75 2,9 % -102-3,6 % Kulut -7 651-7 679-7 620-7 430 190-2,5 % 221-2,9 % Netto ennen poistoja -4 844-5 049-4 990-4 725 265-5,3 % 119-2,5 % Muutettu Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot 9 795 8 756 8 742 8 708-34 -0,4 % -1 087-11,1 % Kulut -56 600-56 231-58 417-58 709-292 0,5 % -2 109 3,7 % Netto ennen poistoja -46 805-47 475-49 675-50 001-326 0,7 % -3 196 6,8 % Muutettu Sivistyspalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot 1 762 1 481 1 533 1 560 27 1,8 % -202-11,5 % Kulut -20 419-21 320-20 766-20 552 214-1,0 % -133 0,7 % Netto ennen poistoja -18 657-19 839-19 233-18 992 241-1,3 % -335 1,8 % Muutettu Tekninen palvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot 9 423 9 958 9 866 9 978 112 1,1 % 555 5,9 % Kulut -9 994-10 650-10 263-9 662 601-5,9 % 332-3,3 % Netto ennen poistoja -571-692 -397 316 713-179,6 % 887-155,3 % Muutettu Käyttötalous yhteensä TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot 23 787 22 825 22 771 22 951 180 0,8 % -836-3,5 % Kulut -94 664-95 880-97 066-96 353 713-0,7 % -1 689 1,8 % Netto ennen poistoja -70 877-73 055-74 295-73 402 893-1,2 % -2 525 3,6 %.docx 14 11.12.2013
INVESTOINNIT JA POISTOSUUNNITELMA Vuoden talousarviossa nettoinvestoinnit ovat 5 519 500 euroa. Moisionkadun koulun peruskorjaus valmistuu vuonna. Pääkirjaston peruskorjaus ajoittuu vuosille 2015. Poistosuunnitelma 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Poisto- Poisto- %/ Poistoarvio menetelmä poistoaika v. 2013 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tasapoisto 2-5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2-10 vuotta MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa RAKENNUKSET Asuinrakennuset Tasapoisto 30-50 vuotta Hallinto-ja laitosrakennukset Tasapoisto 20-30 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 10-20 vuotta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Maa- ja vesirakenteet Kadut,tiet,torit ja puistot Menojäännöspoisto 15-20 % Sillat,laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 15-25 % Vesi- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 7-10 % Johtoverkostot ja laitteet Menojäännöspoisto 15-20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20-25 % KONEET JA KALUSTO Kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Viestintälaitteet Tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 vuotta MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Arvo- ja taide-esineet ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Yhteensä euroa 0 Pysyvien vastaavien aktivointiraja on 10 000 euroa. Pysyvien vastaavien poistojen laskeminen aloitetaa tavaran tai rakennuksen käyttöönottokuukauden alusta. Paitsi: * Muiden pitkävaikutteisten menojen poistot aloitetaan sen tilivuoden alusta, jolloin meno syntyy * Kiinteille rakenteille ja laitteille tehdään koko tilivuoden menojäännöspoisto Rakennuksen ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti..docx 15 11.12.2013
TALOUSARVION SITOVUUS on valtuuston tärkein ja vaikuttavin toiminnan ja talouden ohjausväline. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. on tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. on hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Sitoviksi tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi perusteluina ja informaationa voidaan esittää muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaa ohjaavia. 1. Määrärahojen käytössä on tarkoin noudatettava hallintosäännön määräyksiä ja näitä erityisohjeita sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen erikseen tekemiä päätöksiä. Kutakin määrärahaa on lupa käyttää vain talousarviossa tai sen perusteluissa vahvistettuun tarkoitukseen. 2. Määrärahojen käyttöä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiraporteissa. Mahdolliset määrärahamuutosesitykset sisällytetään osavuosiraportteihin. muutoksia käsitellään valtuustossa osavuosikatsausten ulkopuolella vain poikkeustapauksissa. 3. Kaupunginhallitus ja kukin lautakunta sekä tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa menoista ja tuloista sekä määrärahatavoitteista. Kaikille tulosyksiköille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tulosyksikkövastaavat on nimetty talousarvion toiminnalliset tavoitteet osiossa kunkin tulosyksikön kohdalla. Kustannuspaikkavastaavat kirjataan käyttösuunnitelmaan. 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1. Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) 4.2. Palkkausmäärärahat ja niiden perustelut sekä niitä koskevat liitteet ovat siten sitovia, ettei uusia virkoja eikä työsopimussuhteisia toimia voida perustaa ilman kaupunginhallituksen nimenomaista päätöstä tai hallintokunta palkata vastaavanlaista henkilökuntaa, ellei kaupunginvaltuusto ole myöntänyt sitä varten erikseen määrärahaa 5. TULOSLASKELMAOSA 5.1. Tulosyksikkö 800 Rahoitus tulosyksikkötasolla 6. INVESTOINTIOSA 6.1. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sitoo investointien osalta palvelukeskuksia ja lautakuntia seuraavasti: Kaikilla tulosyksiköillä on valtuustoon nähden sitova taso: kustannuspaikkataso, mikäli määräraha on annettu kustannuspaikkatasolla projektitaso, mikäli määräraha on annettu projektitasolla Paitsi: ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kustannuspaikat ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia vesihuollon kustannuspaikat vesilaitos ja viemärilaitos ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia. Investoinneissa, jotka alkavat talousarviovuonna ja jatkuvat useamman vuoden aikana, myös investoinnin kokonaiskustannusarvio on valtuustoon nähden sitova. 7. VESIHUOLTOLAITOS Laskennallisesti eritytettynä taseyksikkönä vesihuoltolaitoksen talousarvio esitetään myös erikseen tuloslaskelman muodossa ja sitovuustaso valtuustoon nähden on tilikauden tulos. 8. PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Valtuustoon nähden sitova taso on liikelaitoksen nettotulos..docx 16 11.12.2013
PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus EU-vaalit organisoidaan Prosessit ja rakenteet Sähköinen äänestäjärekisteri otetaan käyttöön Talous Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa 22. - 25.5.. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on 14. - 20. toukokuuta. Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle edu s- kuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. 1210 TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteen sovittaminen. Riskienhallinnan ja konsernivalvonnan seuranta. Taloudelliset resurssit Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kpl/vuosi. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kaupunginvaltuuston hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan. Prosessit ja rakenteet Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi Raportointi hallintokunnittain kokouksissa. Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa; vuonna painopisteenä riskienhallinta. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit riittävässä laajuudessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivien määrä 10 kpl, toteutumisen seuranta. Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa..docx 17 11.12.2013
Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkastus-lautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta. Kaikki jäsenet osallistuvat vähintään yhteen koulutustilaisuuteen vuodessa. Arviointisuunnitelman kehittäminen. raportoinnin ja seurannan kehittäminen. 1310 KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin virka- ja luottamushenkilöorganisaatioiden tehtäväjaon ja toimintatapojen selkiyttäminen. 1410 KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palvelujen merkittävä lisääminen sekä organisaation omassa toiminnassa että kuntalaisille tarjottavissa palveluissa Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen ja valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja palvelukeskusten sitouttaminen Prosessit ja rakenteet Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edel- asianhallintatoiminnot siirretään aspaan Koko kaupungin keskitetyt kirjaamo- ja leen ja yhteispalvelukeskuksen luominen. 1.4. mennessä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstölähtöisen kehittämisen juurruttaminen kaupungin toimintaan LATUhankkeen päättymisen jälkeen Henkilöstölähtöinen kehittäminen mukana strategiassa, a talousarviossa ja vuosikelloissa. Kehittämisideoiden käsittelyn vakiinnuttaminen. Palvelukeskusten LATU-vastaavien toiminnan aloittaminen Sisäisten uudistajien toiminnan määrittely Talous Kaupunginhallituksen avustuksiin varataan 71.000 euroa. Määrärahasta jaetaan kaupunginhallitukselta haettavat toiminta-, tapahtuma-, kylätoimikunta- ja talojen korjausavustukset sekä WaskiAreenan avustus ja kerrostalojen hissiavustukset. Omalle kustannuspaikalleen on varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukse t ja yhteistoimintaosuudet:.docx 18 11.12.2013
2013 Muutos Pikes Oy 491 600 485 300-6 300-1,3 % Karelia-Expert Oy 151 000 143 500-7 500-5,0 % Teollisuuskylä Oy 81 000 54 000-27 000-33,3 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry 70 000 70 000 0 0,0 % Kolin matkailuyhdistys ry 15 000 15 000 0 0,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry15 000 15 000 0 0,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy 1 500 1 500 0 0,0 % Muu matkailun edistäminen 9 500 8 200-1 300-13,7 % Yhteensä 834 600 792 500-42 100-5,0 % Karelia-Expertin kanssa on sovittu kustannusten laskemisesta viidellä prosentilla osana kaupungin talouden tervehdyttämistä. Teollisuuskylä Oy:n avustus lopetetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 avustus pudotettiin 118.000 eurosta 81.000 euroon ja vuonna avustus on 54.000. Vaskiviikon kannatusyhdistys on hakenut avustuksen nostamista 80.000 euroon. ssa avu s- tus on pidetty ennallaan 70.000 eurossa. EU- ym. projektit kustannuspaikalla on kaupungin hallinnoima LuontoKolin kasvusysäys-hankkeen osatoteutus, joka jatkuu 30.6. asti. Kustannuspaikalle on varattu myös kaupungin osuudet Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoimiin Puun käytön laaja-alaistaminen ja Seutukaupunkipilottihankkeisiin (5.100 ja 15.000 euroa). Muihin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varattu lisäksi 79.000 euroa. Yhteisöjen valvonta: Teollisuuskylä Oy: Esko Lehto (Johanna Tähkiö) Ajoharjoitteluratasäätiö: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pikes Oy: Esko Lehto (Matti Taponen, Johanna Tähkiö) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy: Johanna Tähkiö (Matti Taponen) Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot: Matti Taponen (Tuomo Kotilainen) PKSSK: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) Tuustaipaleen päihdehuolto: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) PKKY: Arto Sihvonen (Matti Taponen) PKS: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan Energia Holding: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Arto Sihvonen (Asko Saarelainen) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Tuomo Kotilainen (Ilkka Puumalainen) Lieksa-Nurmeksen lentokenttä Oy: Tuomo Kotilainen (Matti Taponen) 1420 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH 344 18.11.2013) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki..docx 19 11.12.2013
Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ympäristöterveydenhuollon arkiston päättäminen (oma toiminta loppunut helmikuun lopussa 2013) Talous 1430 KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin ja yritysten yhteisrekrytointi Opetushenkilöstön TVA Prosessit ja rakenteet Sähköinen arkistointi Kuntien yhteinen tehtäväluokitus käyttöön 1.3. Sähköinen arkistointi käytössä vuoden aikana Pöytäkirjojen tekeminen kokouksissa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstövoimavarojen arviointi KT:n uusi suositus henkilöstöraportoinnista otetaan käyttöön vuoden 2013 raportoinnissa Dynasty: valmistelijoiden koulutus (asianhallinta, kokoushallinta, sopimushallinta, sähköinen arkistointi) Koulutusten koordinointi yli palvelukeskusrajojen, yhteiset koulutukset Organisaation ja oman työn kehittämisen valmiuksien lisääminen, työnanta- teemakoulutukset (4-6 koulutusta/v). Esimiesten säännölliset puolen päivän jan roolin esille ottaminen Mukaan otetaan ammattijärjestöjen edustajia. Talous Henkilökunnan virkistysmääräraha pidetään vuoden 2013 tasolla 35.000 eurossa. 1440 KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: Riikka Boren 1540 Asiakaspalvelukeskus Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus E-palveluiden tarjonnan lisääminen Ainakin yksi uusi palvelu käyttöön Uuden kotisivualustan ja sosiaalisen Liferay-alustan käyttöönotto vuoden median käyttöönotto aikana Viranomaispalvelujen tarjonta lisääntyy Yksi uusi viranomaispalvelu Palveluiden laadun seuranta Asiakastyytyväisyysmittaus Palvelutarpeiden kartoitus Palvelukeskusten johtoryhmien tapaamiset, 1 uusi palvelu/palvelukeskus Palvelukeskusten yhteisen asianhallintatiimin perustaminen asiahallintatiimiin. Tiimi antaa asianhal- Palvelukeskuksista siirtyy 1-2 henkilöä lintaan liittyviä palveluja kaikille palvelukeskuksille yhdestä työpisteestä. Taloudelliset resurssit.docx 20 11.12.2013
Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Skannauksen ja tulostuksen uudelleenjärjestely Käyttötarpeen selvittäminen, vanhojen laitteiden kartoitus ja korvaaminen yhdellä monitoimilaitteella Asiakaspalvelupisteeseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti ½-1 hlötyövuoden vähennys/palvelukeskus Tilaratkaisut (tilojen käytön tiivistäminen) Prosessit ja rakenteet QF-laatukäsikirjan ja prosessiportaalin hyödyntäminen Palveluprosessit ja työohjeet ylläpidetään ja käytetään sähköisesti Aspan tunnettavuuden kasvu (sisäinen ja ulkoinen) Tilavarausten tehokas hallinta Palveluneuvojien TVA Avoimet ovet tapahtuma nimenannon yhteydessä, ollaan esillä tapahtumissa, lehdistötiedotteet uusien palvelujen käyttöönotoista Maakunnallisen tilavarausjärjestelmän käyttöönotto ja tilavaraustiedon tuottaminen Liferaysta infotv:n selvitetään, Outlook kalentereiden tehokkaampi hyödyntäminen Palveluneuvojien TVA suoritetaan sivistystoimen TVA.n yhteydessä tai otetaan käyttöön valtiovarainministeriön asiakaspalvelu hankkeen tuotoksena tehty TVA. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Palveluja annetaan 12kk/5pv/9-15 Jokainen työntekijä osaa sijaistaa kahta palvelukokonaisuutta ja tuottaa QF työohjeet omasta palvelukokonaisuudesta Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu 3 koulutuspäivään Muutosvaiheen parempi hallinta työpaikkakokoukset viikoittain, kehityskeskustelun 2x/v, yhteiset virkistyspäivät, Asiakaspalvelu työryhmätyöskentelytilan hyödyntäminen Talous Asiakaspalvelupisteen kustannukset jaetaan osittain muille palvelukeskuksille. ssa aspan määrärahoissa on mukana vain asiakaspalvelu ja aspan rakentamisesta aiheutuvat kulut; kirjaamo- ja asiahallintatoimintojen keskittämiseen liittyvät talousarviomuutokset tehdään ensimmäisessä osavuosiraportissa. 1450 RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Leena Tuupanen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Vastataan kysyntään laadukkain palveluin ja kilpailukykyisin hinnoin. Laatua ja toimintaa seurataan asiakastyytyväisyyskyselyin. Taloudelliset resurssit Raaka-aine hankinnat hankintasopimuksen mukaisesti, valitaan mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia raaka-aineita n noudattaminen. Tavoiteltavat kustannussäästöt 4 henki- Toimitaan palvelusopimuksen mukaisesti ja tuotetaan ateriat huomioiden eri ikäkausiryhmät (päivähoito, koulut, laitosasiakkaat) Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Asiakas palautteet käsitellään, raportoidaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osa-.docx 21 11.12.2013
Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma lötyövuotta keskuskeittiöhankkeen vuosiraportit toteutuksella Prosessit ja rakenteet Ruokatuotannossa laadun varmistaminen tuotantoprosessien ja omavalvontaohjeistuksen Elintarviketutkimukset hygieniaohjeistuksen mukaan mukaan Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ruokapalveluhenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen Yhteiset koulutus päivät, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Työkierto eri toimipisteissä Tavoitteena lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitaminen Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Yhteistyö Amo:n kanssa Työssäoppimis jaksoille otetaan kokkiopiskelijoita keittiötyöhön osaksi yhteistä toimintaa. Tunnusluvut Mittari Suorite Toteuma 2012 2013 Ruokahuollon suoritteiden määrä Terveyskeskus 128966 132400 134000 Partalanmäen palvelukoti 143432 133000 136400 Koulut 255755 247612 243360 Ruokahuollon suoritteiden hinta Terveyskeskus 5,03 4,67 Partalanmäen palvelukoti 4,51/4,17 4,67 Koulut 3,17 3,30 Toteuma Talous Keskuskeittiöhankkeen viivästymisestä johtuen keittiöiden koneita ja laitteita on uusittava jo tulevana vuotena. Keittiöiden kone- ja laitekanta on vanhentunut. esim. osaan laitteista ei ole saatavana enää varaosia, laitehuolto on ilmoittanut muutamat laitteet korjauskelvottomiksi. Uudet on hankittava tilalle. Uunien osalta kahden uunin hankinta on ajankohtainen alkuvuodesta. on on tehty varaus kahden uunin hankintaan 30000 (Rauhala ja Kuhmonkatu). Henkilöstön määrä on vähentynyt 1,5 henkilöä vuonna 2013, toimet on jätetty täyttämättä. nykytilanteessa ruokapalveluhenkilöstö pysyy ennallaan eikä henkilöstö säästöjä ole mahdollista toteuttaa. Ruokatuotannon keskittäminen yhteen keittiöön =keskuskeittiöön tuo suoraan säästöjä henkilöstö kuluista 5 hlö / 160000..docx 22 11.12.2013
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata sosiaalihuollon-, terveydenhuollon- sekä hoivapalveluiden järjestämisestä. Palvelujen toteuttaminen ja kehittäminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistuksiin. Lieksan kaupungin strategia määrittelee suuntaviivat SOTE strategialle, kehittämistyölle ja tavoitteille. SOTE strategia painopistealueet vuosille 2012 2015 ovat: Suunnitelmallinen ehkäisevä toiminta Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman ja hyvinvointikertomuksen laatiminen seuraavaksi valtuustokaudeksi yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa Henkilöstöresursseista huolehtiminen Alueellisen yhteistyön kehittäminen Päihde- ja mielenterveystyön uudelleen organisointi Huostaanottojen vähentäminen (kodin ulkopuolelle sijoitettujen palvelurakennemuutos) Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitu toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Tulosalueita ja kustannuspaikkoja pyritään muokkaamaan tarvelähtöisesti ja ehkäisevän työn painotus huomioiden. Tulosaluejaon pohjalta on mahdollista seurata paremmin ehkäisevän työn toteutumista ja jatkossa integroida toimintoja palvelukeskuksen sisällä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Menossa olevat toiminnan kehittämishankkeet: Hallitusohjelman mukainen työllistämiskokeilu, 1.9.2012- Ikääosaavat palvelut IMMO 2012-, kotihoidon pienkotien kehittämishanke Terveempi Itä-Suomi (TERVIS), 1.1.2013-31.10.2015 Neurologisten sairauksien ryhmäkuntoutushanke, uusi (rahoitus auki) Palvelualueet: - sosiaalipalvelut - terveyspalvelut - hoivapalvelut Tulosyksiköt 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 2120 Ehkäisevä lapsiperhetyö 2130 Lasten ja perheiden sosiaalityö 2140 Vammaispalvelut 2150 Aikuissosiaalityö 2160 Työllisyyspalvelut 2170 Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut vastuualue 2210 Erikoissairaanhoito 2220 Työterveydenhuolto 2230 Hammashuolto 2240 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 2250 Perusterveydenhuolto 2260 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hoivapalvelut vastuualue 2310 Ehkäisevä työ 2320 Kotihoito 2340 Palvelukodit ja palveluasuminen PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Suuntautuminen ehkäisevään työhön ja Ehkäisevän toiminnan prosessien kuntouttavaan työotteeseen. avaaminen ja kehittäminen Seurantatapa: Prosessikuvaukset valmiit vuoden 2015 lopussa. Mt- ja päihdepalveluiden ja lastensuojelun avopalveluiden osalta aikana Kuntalaisten omatoimisen selviytymisen Vanhusneuvoston toiminnan käynnis-.docx 23 11.12.2013
Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma tukeminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. edistäminen täminen, ryhmämuotoisen toiminnan Sähköisen asioinnin kehittäminen Medinetin ja sähköisen toimeentulotuen hakumenettelyn käytön edistäminen Asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen kuntalaisille, esim. keskustelutilai- Tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille suudet Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen toteuttaminen Lomautusten ja muiden säästökeinojen Kustannustehokas toiminta Organisaatiorakenne tukee osaltaan Resurssien suuntaaminen palvelujen esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja henki- saamiseen, saatavuudesta joudutaan tinkimään löstöstä. Tulosalueille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Päälliköt ja toimielimet ovat velvollisia ohjaamaan ja valvomaan taloutta ja ryhtymään ajoissa toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi. Seurantatapa: Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien tukeminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvaa toimintaa Taloustilanteen systemaattinen analysointi Kuntamaisematietojen kerääminen ja hyödyntäminen Vammaispalvelujen, erityisesti henkilökohtaisen avun, tilanteen selvittäminen suhteessa naapurikuntiin Prosessit ja rakenteet Toimintasäännön vastuiden vakiinnuttaminen ja selkiyttäminen Ikäpoliittisen strategian toteuttaminen Kustannusten laskeminen lähemmäs vertailukuntien tasoa. Toimintakäytäntöjen luominen ja kirjaaminen Ikäihmisten asumisen ja osallisuuden kehittäminen Mielenterveys- ja päihdestrategian Strategian toteuttamisen arviointi toteuttaminen n vuosikello Käytössä alkaen Hyvinvointikertomuksen tekemiseen/toteuttamiseen osallistuminen mioiminen toimintasuunnitelmista Jatkuvaa toimintaa. Tavoitteiden huo- Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työolosuhteiden ja ilmapiirin parantaminenmaattinen käsittely yksiköissä ja LATU työilmapiirimittauksen syste- ilme- Esimiesten ja henkilöstön kehittäminen Kaikki palvelukseen tulevat saavat riittävän perehdytyksen neviin epäkohtiin puututaan. Esimiestunneille osallistuminen Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien hallinnollinen koulutus Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatapa: Kaikki ovat käyneet kehityskeskustelun vuosittain. Keskushallinnon luomien perehdytyskäytäntöjen ja -materiaalien käyttö, materiaalin läpikäynti esimiestunnilla Tietoturva ja -suoja-asioiden lainmukaisuus LATU-käytännöt Johdon katselmukset kaikille soten tulosyksiköille Tietoturvasuunnitelman ohjeet, seuranta, sanktiot ja koulutus. Seurantatapa: Kaikilla työntekijöille vaitiolovelvollisuussitoumus allekirjoitettuna Jatkuu pysyvänä toimintakäytäntönä Vuonna 2110 SOTEN HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Pellervo Hämäläinen 2110 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2120 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2130 Soten hankkeet 2140 Soten avustukset 2150 Soten tukipalvelut.docx 24 11.12.2013
Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toteuma Palvelut ja niiden vaikuttavuus Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen jatkaminen Tukipalveluiden uudelleenorganisointi Taloudelliset resurssit Toimivat ja ajanmukaiset työvälineet ja työtilat Resurssien käyttö Prosessit ja rakenteet Toimistopalveluiden kehittäminen Seurantatapa: saatu palaute Huolto- ja vahtimestaripalveluiden keskittäminen ja toiminnan tehostaminen. Tehokkaan työskentelyn vaatimien välineiden varmistaminen, toimitilojen osalta yhteistyö tekniikan kanssa Resurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö Seurantatapa: Toiminnan itsearviointi Käytäntöjen yhtenäistämisen jatkaminen Yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen Sopivien ja tarkoituksenmukaisten toimintatapojen etsiminen ja vakiinnuttaminen ottaen huomioon kolmen erillisen toimipisteen tuomat ongelmat Prosessien kuvaaminen Prosessien kuvaamisen aloittaminen hankalimmista/tärkeimmistä Toimistopalveluiden ja muiden työyksiköiden työtehtävien tarkasteleminen etenkin rajapinnoilla Työtehtävät ja vastuut selvitetty ja sovittu rajapinnoilla Toimistopalveluille kuuluvien tehtävien listaaminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja Pyritään mitoittamaan tehtävät ja jaksamisesta huolehtiminen henkilöstö oikein. Pyritään löytämään uusia aikaa säästäviä toimintatapoja. Huolehditaan työajoista ja pyritään pitämään mahdolliset kertyneet tunnit nopeasti pois Riittävä koulutus ja perehdytys uusiin ohjelmiin ja työtehtäviin Kehityskeskustelut 1 x vuosi Työkuormien tasaaminen Seurantatapa: Henkilöstöpalaute Vuosittainen toteuman arviointi Työparitoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Tehtävien osittainen uudelleenorganisointi Seurantatapa: Itsearviointi Talous Palvelukeskuksen sisäiset henkilöstösiirrot kasvattavat kustannuksia noin 100 000 eurolla. Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu on siirretty soten hankkeiden alle työllisyyspalveluista (nettovaikutus 50 000 )..docx 25 11.12.2013