1 LOIMAAN KAUPUNKI Khall 17.6.2013 TALOUSSUUNNITELMAN 2014 2016 LAADINTAOHJEET Lähtökohta vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelman valmisteluun on huono. Vuoden 2012 tulos oli selvästi arvioitua heikompi. Verotulot jäivät 0,4 milj. euroa edellisvuotta pienemmiksi ja 1,8 milj. euroa budjetoitua alhaisemmiksi. Henkilöstökulut ylittivät lomapalkkajaksotuksen kirjauksista johtuen 1,1 milj. eurolla ja erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat selvästi ennakoitua enemmän. Talousarviossa ennakoitu yhdistymisavustuksen loppuminen heikensi tulosta 1,7 milj. eurolla. Tuloslaskelman alijäämä oli 4,4 milj. euroa ja tase kääntyi samalla 3,5 milj. euron ylijäämästä noin 1,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2012 huonosta tuloksesta johtuen kriisikuntakriteereistä täyttyi jälleen jo neljä (4): - 1,26 %-yksikköä keskimääräistä korkeampi veroprosentti, - 1,2 milj. euron negatiivinen vuosikate, - taseen vajaan 1,0 euron alijäämä sekä - 45 %:iin pudonnut omavararaisuusaste. Asukasta kohti laskettu 2.530 euron lainakanta nousi 15 % yli keskimääräisen lainakannan ja suhteellinen velkaantuneisuus 47 %:iin. Ne eivät ylittäneet kriteeriä. Vuoden 2013 talousarvio on budjetoitu 2,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämän mukaisesti taseen alijäämä heikkenisi vuonna 2013 vajaaseen 3,0 milj. euroon. Yleisen talouskasvun pysähtyminen ja julkisen talouden kestävyysvaje sekä valtion vuoden 2014 budjettikehyspäätöksiin sisältyvät valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntataloutta. Ennakkotietojen (KL 25.4.2013) mukaan Loimaan vuoden 2014 valtionosuudet ovat jäämässä noin 1,5 milj. euroa valtuuston joulukuussa 2012 hyväksymän vuoden 2014 taloussuunnitelman mukaisia valtionosuuksia pienemmiksi. Vuoden 2013 verotuloihin liittyy epävarmuutta mm. yleisen talous- ja työllisyystilanteen osalta. Tämä vaikeuttaa myös taloussuunnitelmakauden 2014 2016 verotulojen arviointia. Avoinna olevat valtakunnalliset kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset luovat myös osaltaan epävarmuutta vuosien 2014 2016 palveluja ja toimintaa suunniteltaessa. 1. Ohjaavat asiakirjat 1.1. Loimaan linja 2013-2016 strategia Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Loimaan Linja strategian 14.1.2013. Se on keskeinen ohjausväline kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, 2020 luvulle ulottuva visio tulevaisuudesta sekä viisi (5) näihin pohjautuvaa strategialinjausta. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus: Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle. Visio 2020 +++ kuvaa kehityssuuntamme pitkällä tähtäyksellä: Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva
2 päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelujemme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategialinjaukset: 1. Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille / Elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea /Liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana /Ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta /Talous, organisaatio ja henkilöstö Loimaan Linja -strategialla ohjataan muita palvelu- ja toimintastrategioita sekä suunnittelua ja päätöksentekoa. Strategian liitetaulukoissa kullekin viidelle (5) strategialinjaukselle on määritelty mm. keskeiset strategiset tavoitteet ja/tai toimenpiteet sekä palvelujen ja toiminnan arviointiin liittyvät seurannan mittarit. Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomusten yhteydessä. Valtuustokautta 2013 2016 koskeva kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä vuonna 2016. Toiminta-ajatus ja visio ulottuvat 2020-luvulle ja strategialinjaukset valtuustokaudelle 2013 2016. Painopisteitä ja strategisia tavoitteita voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Talousarviossa vuosittain asetettavien tehtäväaluekohtaisten toiminnallisten tavoitteiden tulee pohjautua strategisiin tavoitteisiin. Heikentyneen talouden vuoksi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelman valmistelussa on syytä korostaa erityisesti talous-, organisaatio- ja henkilöstö linjauksen painopisteitä: 5.1. Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta osana kuntauudistusta 5.2. Sosiaali- ja terveys-palvelujen tuloksellisuus 5.3. Sujuva päätöksenteko ja vireä viestintä osana kuntakonsernin tuloksellista johtamista 5.4. Osaava, oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö 5.5. Tasapainoinen talous ja riskien hallinta Paikallistalouden ja kaupungin tulorahoituksen vahvistamiseksi on vuosina 2014 2016 tärkeää kuitenkin panostaa myös yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Nämä painotukset on syytä ottaa huomioon myös toiminnallisia tavoitteita asetettaessa ja määrärahoja vuodelle 2014 esitettäessä. 1.2. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelma 2013-2016 Kaupunginhallitus on 28.1.2013 ( 42) käynnistänyt Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman 2013-2016 valmistelun. Ohjelma jakaantuu seuraaviin painopistealueisiin: tasapainotustoimenpiteet 2013 henkilöstöpoliittisten linjausten päivittäminen 2013 vuoden 2014 talousarvion valmistelu palvelujen sopeuttamistoimenpiteet 2014-2016 valtakunnalliset kuntapalvelujen sopeuttamistoimenpiteet Taloustyöryhmä on priorisoinut seuraavat vaikuttavuudeltaan merkittävät kehittämiskohteet:
3 Kaupunginhallituksen nimeämä taloustyöryhmä on helmi-toukokuun 2013 aikana valmistellut sopeuttamisohjelmaa. - Sosiaali- ja terveyspalvelukeskukselle on annettu tehtäväksi selvittää ja valmistella mm. terveysasemaverkkoon, kehitysvammapalveluihin sekä ikäihmisten palveluihin liittyvät uudelleen järjestelyt. - Sivistyspalvelukeskuksen toimeksiantoon sisältyvät mm. varhaiskasvatukseen, opetuspalveluihin, kouluverkkoon, Hirvikosken kouluratkaisuun, seudullisiin palveluihin ja kirjastopalveluihin liittyvät toimenpide-esitykset sekä seuraavalle valtuustokaudelle ulottuva kouluverkkoselvitys. - Tekninen palvelukeskus on ohjeistettu jatkamaan aiemmin valmisteltuja rakenteellisia muutoksia sekä päivittämään mm. vuonna 2011 valmisteltu ruokahuoltoselvitys. Sopeuttamisohjelman valmistelua jatketaan vuoden 2013 aikana ja 1. vaiheen toimenpiteen on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kesäkuussa 2013. Sopeuttamisohjelman toimenpiteet otetaan huomioon myös taloussuunnitelman 2014 2016 valmistelussa. 1.3. Valtuuston 27.5.2013 lähetekeskustelu Kaupunginvaltuusto kävi vuoden 2014 talousarvion lähetekeskustelun 27.5.2013. Lähetekeskustelun ryhmäpuheenvuorojen lähes yksimielinen näkemys Loimaan kaupungin taloudellisen tilanteen kohentamiseksi on palvelurakenteiden uudistaminen. Puheenvuoroissa nousi esille mm. seuraavia asioita: Pitkään jatkunut asukasmäärä väheneminen tulisi ottaa huomioon palvelurakenteissa sekä palvelujen ja henkilöstön määrässä. Omien palvelujen kustannustasoa suhteessa muihin vastaaviin kuntiin pidettiin korkeana. Panostaminen asukasmäärän / veronmaksajien määrän kasvattamiseen. Verotulojen arvioinnin täsmentämistä pidettiin välttämättömänä. Nykyisestä suhteellisen korkeasta veroprosentista johtuen sen nostamista ei pidetty ensisijaisena vaihtoehtona. Veroprosenttipäätös tulisi tehdä koko valtuustokaudelle. Lomautusta pidettiin perusteltuna tilapäisenä yhteen vuoteen rajattavana toimenpiteenä. Tärkeänä pidettiin sen sijaan henkilöstökustannusten saamista kestävälle pohjalle muilla toimilla. Ostopalvelujen, energiakustannusten sekä avustusten vähentäminen nähtiin tärkeinä menojen vähentämiskeinoina. Talousarvion tunnuslukujen ja seurantamittareiden kehittäminen helpommin seurattavaksi ja kuvaavammaksi nähtiin tärkeäksi. Kaupunkikonsernin vuokra-asuntojen määrän esitettiin vähennettäväksi. Investointien määrän mitoittamista enintään poistojen tasolle pidettiin tärkeänä. Myönteinen yritysilmapiiri sekä mm. kohtuullisen hyvä työllisyystilanne nähtiin myönteisinä asioina, joista tulee jatkossakin pitää kiinni. Kuntauudistukseen ja sote-uudistukseen liittyvä epävarmuus vaikeuttaa suunnittelua. Lääkäripalvelujen saatavuutta ja nuorten syrjäytymisen estäviä ennakoivia toimenpiteitä pidettiin tärkeinä. Sairaanhoitopiirin heikentyvästä taloudesta sekä mm. lähipalvelujen saatavuudesta jatkossakin oltiin huolissaan. Valmistautuminen seudullisen elinkeinoyksikön muutokseen/ Yritysneuvonnan jatkuvuuden turvaaminen.
4 1.4. Valtion kuntiin kohdistuva kehysohjaus Kehysriihi ja peruspalveluohjelma 2014-2017 Kehyspäätöksen pääasialliset vaikutukset kuntien talouteen Kuten kehyspäätöksessä todetaan, suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien valtionosuutta on leikattu vuoden 2012 päätöksillä 500 miljoonaa euroa niin, että vuonna 2015 valtionosuudet ovat 1.131 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin hallituskauden alussa. Nyt tehdyt lisäleikkaukset entisten päälle merkitsevät valtionosuusleikkausten kohoamista 1,4 miljardiin euroon vuonna 2017. Tämä aiheuttaa laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen. Tämä on reilusti yli puolet valtion päättämistä menojen leikkauksista. Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset käytännössä kunnanvaltuustojen harteille. Kehysriihessä hallitus teki vuosia 2014 2017 koskevia veroratkaisuja, jotka lisäävät kuntien verotuloja. Jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, siirretään kunnille vuoden 2014 alusta lukien. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen ja ikäalennusten alentaminen lisäävät kuntien verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla myös vuodesta 2014 lukien. Yhteisöverokannan alentaminen, osinkotulojen verotuksen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin, vähennysoikeuksien rajaaminen sekä poistojen muutos sen sijaan heikentävät kuntien rahoitusasemaa noin 180 miljoonalla eurolla. Hallitus on ilmoittanut, että nämä kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaan täysimääräisesti. Kuntatalouden näkymät Valtion talouden kehyksen 2014-2017 liitteenä olevassa Peruspalveluohjelmassa todetaan, että kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Vuosina 2013 2017 toimintamenojen keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa. Tämä on hyvin haasteellista ottaen huomioon kustannuspaineet sekä kuntapalvelujen kysynnän kasvu. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyvät vastaavasti 3 prosenttia vuosittain. Toteutuessaan tämä kehitys merkitsee alhaisellakin toimintamenojen kasvulla kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. (Lähde: kuntaliitto www.kunnat.net)..
5 2. TAVOITTEET, MÄÄRÄRAHAT JA KEHYS 2.1 Loimaan kuntakonserni Kuntatason taloussuunnittelu edellyttää kuntakonsernin sisäisen ohjauksen toimivuutta. Kaupungilla on tarve uudistaa sekä omistajapoliittiset linjaukset, että konserniohjeet uudistuvan lainsäädännön mukaisiksi. Loimaan vesi-liikelaitos kuuluu kaupungin sisäiseen konserniin. Se yhdistellään suoraan kaupungin viralliseen tilinpäätökseen. Ulkoiseen konsernitaseeseen yhdistellään ne tytäryhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta (yli 50%) sekä kaupungin palveluja tuottavat kuntayhtymät omistusosuuksien suhteessa. Liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden on otettava huomioon kaupunkistrategian tavoitteet ja laadittava vuosille 2014-2016 tulos- ja rahoituslaskelmat siten, että konsernitaloutta ei heikennetä ja kukin yhteisö tekee positiivisen tuloksen. Liikelaitos: Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Loimaan Veden on suunnittelukaudella 2014 2016 ylläpidettävä maksu- ja taksatasoa, jolla voidaan pitkällä aikavälillä kattaa liikelaitoksen investoinnit ja toiminnan operatiiviset kustannukset. Tytäryhtiöt: Vuoden 2013 konsernitavoite asunto- ja kiinteistöpoliittisille yhtiöille oli tytäryhteisöjen kannattavuuden tehostaminen ja konsernin korjausrakentamisen rahoittaminen osaksi konserniomaisuutta myymällä. Tätä tavoitetta voisi syventää vuokra-asuntokannan säätelyyn ja korjausvelan hallintaan. Kuntayhtymät: Vaikein konserniohjauksen piiriin kuuluva asia on peruskuntien suhde kuntayhtymiin. Kun kuntayhtymiltä puuttuu sitova rahoituskehys, vastuu rahoitusalijäämän kattamisesta siirtyy helposti jäsenkuntien maksettavaksi perussopimuksessa sovitulla tavalla. Tämä aiheuttaa tarpeetonta jännitettä kuntien ja kuntayhtymien neuvotteluyhteyksiin.
6 2.2. Talousarvion tavoitteet Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (KuntaL 65 ). Valtuuston ja muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa asiakirjoissa (esim. käyttösuunnitelmat) hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Valtuustokauden strategiset tavoitteet on määritelty Loimaan Linja- strategiassa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Talousarviossa vuosittain asetettavien tehtäväaluekohtaisten toiminnallisten tavoitteiden tulee pohjautua strategisiin tavoitteisiin. Nykyisessä vuoden 2013 talousarviossa on esitetty runsaasti eritasoisia toiminnallisia ja muita tavoitteita. Vuoden 2014 talousarvion valmistelussa on syytä entistä selkeämmin erottaa valtuuston talousarviossa hyväksyttäväksi esitettävät tavoitteet toimielimien käyttösuunnitelmien yksityiskohtaisemmista tavoitteista. 2.3. Käyttötalouden kehys Talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittava niin, että asukkaiden tarvitsemat peruspalvelut voidaan järjestää. Suunnittelukauden 2014 2016 tavoitteena on alijäämäisen talouden tasapainottaminen sekä vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen pitäminen vähintään poistojen tasoisena. Investoinnit on sopeutettava kaupungin heikentyneeseen taloustilanteeseen. Ne eivät saa aiheuttaa hallitsematonta velkamäärän eikä käyttökustannusten kasvua. Talousarviokehyksessä on asetettu ohjeelliset tulo- ja menokehykset vuosille 2014 2016. Vuoden 2012 alijäämä oli 4,4 milj. euroa ja tase noin 1,0 milj. euroa alijäämäinen (kaupunki 7,1 milj. euron alijäämä ja vesiliikelaitos 6,1 milj. euroa ylijäämää). Vuoden 2013 talousarvio on budjetoitu 2,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämän mukaisesti taseen alijäämä heikkenisi vuonna 2013 vajaaseen 3,0 milj. euroon. Jätevedenpuhdistamo-investoinnista (2013 2014) johtuen Loimaan Vesi ei aiempien vuosien tapaan tuota jatkossa ylijäämää. Myöskään käyttöomaisuuden myynnistä ei ole enää jatkossa odotettavissa merkittäviä myyntivoittoja. Kaupunginvaltuusto on vuoden 2013 talousarvion hyväksymisen yhteydessä (17.12.2012) hyväksynyt voimassa olevan vuoden 2014 taloussuunnitelman. Olennaiset poikkeamat voimassa olevan vuoden 2014 taloussuunnitelman ja talousarviokehyksen 2014 välillä johtuvat mm. seuraavista tekijöistä: Vuoden 2012 tilinpäätös toteutui 3 milj. euroa budjetoitua heikompana ja taseeseen kääntyi noin 1,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Alkuvuoden 2013 aikana on päätetty menovähennyksistä, joita ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa 2014. Verotulot ja valtionosuudet ovat jäämässä taloussuunnitelmassa 2014 arvioitua pienemmiksi. Muita vuoden 2014 talousarviokehyksessä huomioitavia asioista ovat mm.:
Vuoden 2014 talousarvio valmistellaan lähtökohtaisesti ns. 0-pohjabudjetointina arvioimalla kattavasti nykyisten palvelujen ja toimintojen tarpeet, rakenteet, laajuus, määrä ja kustannukset. Loimaan Veden vuosien 2014 - tulokset ovat mittavista investoinneista johtuen heikkenemässä merkittävästi. Vuoden 2009 kuntaliitoksiin liittyvä henkilöstön irtisanomissuoja päättyy 31.12.2013. 7 Vuoden 2013 tuloksen arvioidaan toteutuvan budjetoidun mukaisena eli noin 2 milj. euroa alijäämäisenä. Arvio perustuu alkuvuoden toteutumatietoihin. Siinä on arvioitu myös kaupunginhallituksen 20.5.2013 päättämän henkilöstön 2 ½ viikon lomautuksen vaikutus. Arvio vuoden 2013 toimintatulojen noin 450.000 euron lisäyksestä perustuu sekä peruspalvelujen kysynnän kasvuun, että taksojen tarkistuksiin. Myyntituottoihin, joka on suurin kasvaja, sisältyy 2,6 milj.euroa Loimaan veden myyntejä, 2,1 milj.euroa työterveyshuollon myyntejä ja 1,1, milj.euroa korvauksia muilta kunnilta mm. maaseututoimi. Talouden tasapainottamisen edellytyksenä on positiivinen vuosikate vuosina 2014 2016.
8 Verotulot on kehyksessä linjattu kuntaliiton 24.4.2013 julkaiseman ennusteen mukaisesti. Ennustetta tarkistetaan viimeistään syyskuussa vuoden 2012 verotuksen valmistuessa. Verotulokertymään vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne sekä paikallinen työllisyystilanne, elinkeinorakenne sekä väestömäärä ja ikärakenne. Verotulojen kehysarvio 2014-2016 Rahoituksen suunniteltavuuden kannalta keskeistä on vuosikatteen pysyminen vähintään poistojen tasoisena, jolloin käyttöomaisuuden arvon säilyttäville investoinneille löytyy omarahoitusosuutta. Suunnitelmakauden toiminnan ja investointien rahavirta tulee olemaan alijäämäinen, joka johtaa lainamäärän merkittävään kasvuun. Tämän hetkinen matala korkotaso helpottaa vieraalla pääomalla toteutettavia investointeja. Korkotason mahdollinen nousu heikentää tilannetta.. 2.4. Henkilöstömenot ja määrärahat Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5-4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014, jos kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 2,4 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin
9 nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,5 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta 2014 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2014 2017 on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella 2014 2017 trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva sen johdosta, että työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuEL-maksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujentaso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2014 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa prosenttiluku 2,14. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 palkkasumman ensimmäiseen 1.990.500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kehyspäätöksessä alenevan vuonna 2014 keskimäärin noin 0,14 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,06 %, niin vuonna 2014 sen arvioidaan olevan noin 2,92 %. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2014 tehdään syksyllä. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu lähinnä työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2010 2012 samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna keskimääräinen maksutaso on 23,9 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu alenisi hieman lähivuosina ja olisi ensi vuonna 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Palkansaajan vakuutus-maksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehyspäätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskaudella. Vuonna 2014 palkansaajan keskimääräinen eläkemaksu saattaa kohota lähes puoli prosenttiyksikköä. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja on tämän hetkisen arvion mukaan siten 19,0 vuonna 2014. Työnantajan eläkemaksun lievästi aleneva trendi on odotettavissa aina vuoteen 2017 asti. Lähde: Kuntataloustiedote 1/2013 Henkilöstömenojen vähentämistoimet vuosina 2014-2016 Vuoden 2014 kehyksessä on 51,2 milj. euron henkilöstökulut. Vuoden 2013 lopun arvioitu henkilöstömäärä on noin 1.200. Kehyksen henkilöstökulut ovat noin 0,5 milj. euroa (1,0 %) arvioitua vuoden 2013 henkilöstökuluja pienemmät ja 2,4 milj. euroa (4,5 %) vuoden 2014 voimassa olevan taloussuunnitelman henkilöstökuluja pienempi. Henkilöstömenoja vähennetään ensisijaisesti hyödyntämällä eläköitymiset ja muut henkilöstömuutokset palveluja ja tehtäviä uudelleen järjestettäessä. Virkojen ja työsuhteiden täyttölupamenettelyä jatketaan vuonna 2013 sovellettujen ohjeiden mukaisesti. Kehyksen määrittämä kokonaissäästötarve henkilöstökuluista on 2,4 milj. euroa. Tämä vastaa noin 60 70 henkilön vähentämistä (Vuositasolla: 35.000 euroa * 68 henkilöä =2.380.000 euroa).
Tavoitteen saavuttaminen on käytännössä vaikeaa ja edellyttää useita rakenteellisia muutoksia ja ennakkoluulottomuutta henkilökunnan uudelleen sijoittelussa. Kuntaliitoksiin liittyvä henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy vuoden 2013 lopussa. Palvelukeskusten/toimielimien on vuoden 2014 käyttösuunnitelmissa esitettävä kehyksen edellyttämät henkilöstökulujen ja määrän vähentämisesitykset (ml. irtisanomismenettely). Talouden tasapainottamisen kannalta on välttämätöntä, että tavoiteltavaa henkilöstökulujen vähennystä ei siirretä muihin kuluihin. Henkilöstökulujen säästöllä ei siis voi kattaa esim. ostopalveluja. Henkilöstökulujen laskenta vuoden 2014 talousarvioesitykseen Palkkakustannukset lasketaan talousarvioon tavoitteellisen (0-pohja budjetointi) vakanssirakenteen mukaisesti huomioiden lomakorvaukset. Laskennassa tulee huomioida eläköitymisten ja henkilöstön siirtojen vaikutukset. Valmistelussa on huomioitava myös vakanssien täyttöasteet, sairastavuudet ja sijaiskustannukset mahdollisimman tarkasti, jotta kehyksessä pysytään. Vakanssilisäyksiä talousarvioon ei saa sisällyttää. 10 Palkkojen sivukulut lasketaan palkkasummasta seuraavilla sosiaalivakuutusmaksuprosenteilla (15.4.2013): Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,60% (tili 4100) VaEL- maksu (opettajat) 19,00 % (tili 4100) Sairausvakuutusmaksu 2,14% (tili 4150) Työttömyysvakuutusmaksu 3,06 % (tili 4160) Muut sivukulut (tapat ja tal-tuki) 0,90 % (tili 4170) Eläkemenoperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun budjetointi tapahtuu siten, että määrärahatarpeen arvioinnin perusteena ovat kuluvan vuoden maksusuoritukset, jotka kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan niille menokohdille (tehtäville), joista ne ovat aikanaan syntyneetkin tai lähinnä vastaaville tehtäville. Myös tiedossa oleviin VARHE-maksuihin on varauduttava erikseen. Maksu perustuu todellisiin varhaiseläketapahtumiin. Maksut kohdennetaan eläkkeelle jääneen henkilön työyksikön mukaan. Näitä ns. uponneita eläkekustannuksia arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 3,5 milj.euroa ja ne esikirjataan keskitetysti talousarviopohjaan (tili 4121). 2.5. Muut toimintakulut ja tuloarviot Määrärahat ja tuloarviot arvioidaan kaikilta osin tarveharkintaisena 0-pohjabudjetointina arvioimalla uudelleen palvelujen rakenteet laajuus, määrä ja kustannukset. Määrärahat ja tuloarviot pitää sitouttaa tavoitteisiin. Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden, avustusten ja muiden toimintakulujen säästötavoite vuoden 2013 toteumaennusteeseen nähden on 2 prosenttia. Tavoitteellisen kehyksen palvelujen oston 46,1 milj. euron (sis 22 milj.euroa palvelujen ostoa kuntayhtymiltä) yhden prosentin kasvuvara edellyttää sekin kaikkien palvelutarpeiden punnintaa, nykyisten palvelurakenteiden avaamista, mahdollista uudelleen kilpailuttamista ja joissakin tapauksissa palvelun tuottamista jatkossa eri tavalla esim. omana työnä. Palvelujen oston ja oman tuotannon vertailussa on ehdottomasti ajateltava kokonaisedullisuutta koko kuntakonsernin näkökulmasta.
Avustuksista noin 80 % liittyy lakisääteisiin tehtäviin kuten toimeentuloturvaan ja nämä määrärahat ovat verotulojen tapaan hyvin suhdanneherkkiä. Harkinnanvaraisten avustusten kuten tieavustusmäärärahojen ja järjestöavustusten vaikuttavuus tulee punnita uudelleen. 2.6. Investoinnit Kaikki investointi- ja lainanhoitokustannukset, jotka ylittävät vuosikatteen tason rahoitetaan lainarahalla. Investoinneista esitetään talousarvioon kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina investointiin käytetty määräraha, talousarviovuonna 2013 ja suunnitelmavuosina tarvittavat määrärahat. Investointien aikatauluttaminen perustuu taloussuunnitelma kautta pidempään investointiohjelmaan, jonka avulla investoinnit priorisoidaan toteuttamisjärjestykseen. Investointien tuloina käsitellään valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Käyttöomaisuuden myynnillä katetaan taseen jäännösarvo ja mahdollinen myyntivoitto/myyntitappio on suoraan tulosvaikutteinen erä. Talonrakennusinvestoinnit valmistellaan yhdessä teknisen toimen kanssa ja valmistelu on aloitettava heti kun investointitarve on ennakoitavissa. Mahdolliset uudet investointikohteet sijoitetaan suunnitelmakauden loppuvuosille. Irtaimen omaisuuden investoinnit Hallintokuntien tulee esittää investointiosaan määräraha sellaisen irtaimen käyttöomaisuuden (mm. koneet ja kalusto) hankintaan, jonka hankinta-arvo ylittää 10.000 euroa ja joka on käytössä useampana kuin kahtena tilikautena. IT-hankinnat kootaan pääsääntöisesti kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen. Ne valmistellaan yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen it-yksikön kanssa. 11 3. Taloussuunnitelman 2014 2016 laadintaperiaatteet Taloussuunnittelu noudattaa seuraavia yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. TASAPAINOPERIAATE, kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tasapainoperiaate kattaa myös kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit esim. lainatakaukset. BRUTTO- JA NETTOPARIAATE, bruttoperiaate tarkoittaa, että menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Nettoperiaate tarkoittaa budjetointia menojen ja tulojen erotuksena, tämä sopii tehtävään jossa kulut voidaan kattaa maksu- tai myyntituloilla. SUORITE- JA REALISOINTIPERIAATE, talousarvioon otetaan varainhoitovuoden aikana vastaanotetuista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot ja varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovutuksesta aiheutuneet tulot. TÄYDELLISYYSPERIAATE, talousarvioon otetaan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan, myös sisäiset ostot ja myynnit täydellisinä, vaikka sisäisiin ei liitykään rahan käyttöä. KEHYSBUDJETOINTIPERIAATE, valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrärahakokonaisuuksista. Pääsääntöisesti määräraha asetetaan tehtäväkohtaisena siten, että toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseen varatut varat ovat yhdistettävissä talousarviossa.
12 3.1 Talousarvion sitovuus Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Käyttötalous Hallintopalvelukeskus: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Työterveyshuolto TYÖKYMPPI, Työkympin johtokunta Sivistyspalvelukeskus: Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: Loimaan Vesi-liikelaitos Investoinnit (hankkeittain ja hankeryhmittäin) Tuloslaskelma Rahoituslaskelma verotulot valtionosuudet rahoitustuotot ja kulut satunnaiset tuotot ja -kulut antolainasaamisten lisäys antolainasaamisten vähennys pitkäaikaisten lainojen lisäys pitkäaikaisten lainojen vähennys lyhytaikaisten lainojen muutokset Määrärahat ovat pääsääntöisesti bruttomääräisiä. Bruttositovalla yksiköllä sitova erä on menojen yhteissumma ja tulojen yhteissumma. Poikkeuksena on työterveyshuolto Työkymppi, jota sitoo menojen ja tulojen erotus. Meno- ja tulomäärärahat esitetään 100 euron tarkkuudella kustannuspaikoittain ja tileittäin. Sisäiset ja ulkoiset erät esitetään erikseen. Määrärahat esitetään ilman arvonlisäveroa lukuun ottamatta vähennysrajoitteisia toimintoja, joiden osalta arvonlisävero sisällytetään menoihin.
13 Valtuuston hyväksyttäväksi esitettävät tavoitteet ovat Loimaan Linja-strategiasta johdettuja ja ohjaavat kaupungin toimintaa valtuuston haluamaan suuntaan. Vastuualueiden esimiehet vastaavat valtuustolle esitettävien tavoitteiden asettamisesta ja sisällöstä Investointeihin on varattu määrärahat (alv 0%) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0%) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Maa- ja vesialueet yli 150.000 euroa alle 150.000 euroa Asuinrakennukset yli 150.000 euroa alle 150.000 euroa Muut rakennukset yli 150.000 euroa alle 150.000 euroa Julkinen käyttöomaisuus yli 150.000 euroa alle 150.000 euroa Kuljetusvälineet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Muut koneet ja kalusto yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Hankekohtaisen määrärahan raja-arvot 150.000 ja 30.000 euroa ovat samat kuin voimassa olevat kansalliset kynnysarvot. Tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa kansallinen kynnysarvo on 30.000 euroa ja rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 150.000 euroa. Aktivointiraja investoinneista, jotka kuuluvat investointiosaan on 10.000 euroa. Käyttöomaisuusarvopaperit, osuudet ja osakkuudet sekä maa- ja vesialueet on aina aktivoitava käyttöomaisuuteen. Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova ja vuosikohtainen määrärahamuutos on aina vietävä valtuuston hyväksyttäväksi. Vuosittaisen talousarvion lisäksi on pysyttävä myös hankekohtaisen kokonaiskustannusarvion sisällä. Hankekohtainen kokonaiskustannusarvio on usein jaettu usealle toteuttamisvuodelle. Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity. Poistot käsitellään määrärahan ulkopuolisena eränä ja ne käsitellään pääsääntöisesti keskitetysti taloushallinnon toimesta. Poistoja laskettaessa noudatetaan valtuuston 27.5.2013 vuodelle 2013 hyväksymää poistosuunnitelmaa. 3.2. Sisäiset erät Sisäinen laskutus on tulosyksiköiden sisäisten palveluyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden järjestelmä, jossa sisäisistä palveluista laskutetaan etukäteen määriteltyjen kiinteiden hintojen perusteella tai automatisoitavissa olevien kustannustenjakoperiaatteiden mukaan. Laskutuksesta syntyvät sisäiset menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja kirjanpitoon. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa erotettava ulkoisista tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma voidaan esittää. Keskeisimmät sisäiset palvelut ovat:
14 sisäiset vuokrat ruokahuolto alueiden kunnossapito keskitetyt atk-kustannukset keskitetyt toimistopalvelut Sisäiset eli kaupungin usean yksikön yhteiset erät voidaan käsitellä: menonsiirtokirjauksina vyörytyksenä sisäisinä vuokrina SISÄISTEN MENOJEN JA TULOJEN ON OLTAVA YHTÄ SUURET, eli budjetoija huolehtii siitä, että toisen tulo on myös toisen meno. Sisäistä katetta palveluista ja kustannustenjaoista ei saa periä. 3.3. Käsittelyaikataulu Taloussuunnitelmatyöskentely noudattaa seuraavaa aikataulua: 1. Valtuustoseminaari 22.4.2013 2. Valtuuston lähetekeskustelu 27.5.2013 3. Kaupunginhallituksen ohjeet 3.6.2013 4. Valmistelu hallintokunnissa 30.8.2013mennessä 5. Valtuustoseminaari 2.9.2013 6. Valmistelu kaupunginhallituksessa syys - lokakuussa 7. Kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallitukselle 11.10.2013 8. Kaupunginhallituksen käsittelyt loka- marraskuussa 9. Valtuustokäsittely 11.11.2013 (talousarvio ja veroprosentit) Tavoitteena taloussuunnitelman valmistelussa on edetä siten, ettei raskaita tasapainottamiskierroksia tarvita, vaan hallintokunnat laativat jo alkuhetkestä lähtien taloudellisiin voimavaroihin sopeutetut talousarvioesitykset. Talouden sopeuttamisohjelman ulkopuolelta nousevat ja vuoden 2014-2016 taloussuunnitelmaan ehdotettavat uudet toiminnalliset muutokset tulee käsitellä johtoryhmässä ja ko. toimielimessä ennen ensimmäistä kaupunginhallituksen käsittelyä. Talousarvion ja suunnitelman valmistelussa on huomioitava seuraavat asiakirjat: Loimaan linja 2013-2016- strategia (Kv 14.1.2013) Kaupunginvaltuuston hyväksymä vuosien 2013-2015 talous- ja toimintasuunnitelma (Kv 17.12.2012) Peruspalveluohjelma 2014-2017 (Valtionvarainministeriö12a/2013) www.vm.fi Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma, suositus www.kunnat.fi Tilinpäätös 2012 ja siihen liittyvät arviointi- ja tarkastuskertomukset Talousarvion 2013 toteumat ja tasapainottamisohjelmat. Tarkempia ja ajankohtaisia ohjeita esim. teknisestä laadinnasta ja tasapainottamisesta antavat tarvittaessa kaupunginhallitus, johtoryhmä, kaupunginjohtaja ja/tai talousjohtaja. Loimaalla 11.6.2013 Jari Rantala kaupunginjohtaja Tuija Ojala talousjohtaja
15