kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas 2013 t i l i n p ä ä t ö s HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.3 Yleinen kuntatalouden kehitys... 6 1.1.4 Kaupungin talous... 6 1.1.5 Kaupungin henkilöstö... 14 1.1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 16 1.1.7 Ympäristötekijät... 16 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 17 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 21 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 21 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 22 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 25 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 27 1.6 Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous... 28 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 28 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 29 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 29 1.6.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 30 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 30 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 31 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 37 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 37 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 37 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 38 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 38 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 41 2.2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 41 2.2.1.1 TILAAJA... 41 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA... 41 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA... 51 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA... 59 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA... 68 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA... 75 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 84 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA... 89 KONSERNIPALVELUT... 92 2.2.1.2 PALVELUTUOTANTO... 100 PALVELUTUOTANNON HALLINTO... 103 VARHAISKASVATUSPALVELUT... 103 OPETUSPALVELUT... 105 LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT... 108 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT... 112 TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT... 115 IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA... 122 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS... 126
2 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 131 2.2.2.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)... 131 2.2.2.2 Liikelaitokset... 132 2.2.2.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset)... 133 2.2.3 Investointien toteutuminen... 135 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 140 2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)... 140 2.2.4.2 Liikelaitokset... 140 2.2.4.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset)... 141 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 142 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 144 3.1 Tuloslaskelma... 144 3.1.1 Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset)... 144 3.1.2 Ulkoinen tuloslaskelma... 145 3.1.3 Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset)... 146 3.1.4 Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana)... 147 3.2 Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset)... 148 3.3 Tase... 149 3.4 Konsernilaskelmat... 150 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 150 3.4.2 Konsernin rahoituslaskelma... 151 3.4.3 Konsernitase... 152 4 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 153 4.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 153 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 154 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 156 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 162 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 162 4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 167 4.4.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 170 4.4.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 175 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 176 5.1 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS... 176 5.1.1 Tilinpäätöslaskelmat... 185 5.1.2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 189 5.2 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS... 199 5.2.1 Tilinpäätöslaskelmat... 210 5.2.2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 215 5.3 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS... 227 5.3.1 Tilinpäätöslaskelmat... 234 5.3.2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 237 5.4 LINNANINFRA-LIIKELAITOS... 242 5.4.1 Tilinpäätöslaskelmat... 252 5.4.2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 256 5.5 TASEYKSIKÖT... 266 5.5.1 ELINKEINORAHASTO... 266 5.5.1.1 Tuloslaskelma... 266 5.5.1.2 Rahoituslaskelma... 266 5.5.1.3 Tase... 267 6 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN... 268 7 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 270 8 ALLEKIRJOITUKSET... 271 9 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 271 Liite 1: Luottamushenkilöt 2013... 272 Liite 2: Strategisten yhtiöiden konserniraporttilomakkeet... 279 Liite 3 Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 2012-2015... 298
3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 on ollut monien odotusten vuosi. Suomen kunnissa on odotettu valtakunnallisia linjauksia, lakiehdotuksia kuntarakenteesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä uudesta valtionosuusjärjestelmästä. Kunnilla on ollut kädet täynnä töitä erilaisten selvitysten tekemisessä normaalitoiminnan lisäksi. Alkanut uusi valtuustokausi on osaltaan aikaansaanut odotuksia toiminnan ja talouden suhteen. Hämeenlinnan strategia uudistettiin ja sitä toteuttavien toimeenpano-ohjelmien työstäminen aloitettiin. Hämeenlinna on ollut ja on edelleen kehittyvä kaupunki, jossa uudistuvat palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Hämeenlinnan sopimusohjaukseen tukeutuva toimintamalli kehittyi monin tavoin vuonna 2013. Lasten ja nuorten palvelujen uusi organisaatio rakennettiin alueellisuutta ja palveluprosesseja korostaen. Ikäihmisten palvelujen käynnistynyt rakennemuutos pitkäaikaishoivan laitospainotteisuudesta kotihoitoa mahdollistavaan palveluun eteni suunnitelman mukaisesti. Terveyspalveluita kehitettiin kanavamallin avulla, sähköisten palvelujen ja omahoidon palvelujen kirjoa pyrittiin laajentamaan. Elämänlaatupalvelujen vastuualueella kehitettiin kulttuuripalveluja kohti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta. Uuden monitoimihallin rakentaminen parantaa liikuntapalveluja. Palvelujen tuottavuutta kehitettiin edelleen ja säästöjä pyrittiin saamaan aikaan jokaisella vastuualueella. Kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminta käynnistettiin ja seutuyhteistyön kehittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2013. Elinvoimaisuuden kehittämiseksi käynnistettiin HHT-hanke ja aloitettiin uuden elinkeinokonsernin kehittämistyö. Korkeakoulukeskuksen kehittämistyö on myös ollut erittäin tärkeää tuki osaamisen ja yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Kaupungin väestönkasvu jäi jonkin verran tavoitteestaan. Hämeenlinnassa työllisyys on säilynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Työttömyysasteemme jäi edelleen alle maan keskiarvon. Hämeenlinnan kaupunki laajeni ja muuttunut kaupunkikuva onkin merkki jatkuneesta kehityksestä. Uusi asuinalue Siiriin rakentui. Engelinrannan kaavoitusta edistettiin kumppanuuskaavoituskilpailulla ja kaupunkirakennemallityöllä. Moottoritien kate valmistui ja liikenne alueella normalisoitui. Kauppakeskuksen ja asuntojen rakentaminen edistyi aikataulussaan. Kaavoitus eteni elinkeinoalue Moreenissa sekä asuinalueilla Rengon Rannanmaalla ja Iittalassa sekä kantakaupungissa useissa kohteissa. Sibeliuspuisto uudistettiin ja kaupunkipuiston alueella tehtiin uutta suunnittelua sekä jatkettiin perusparannustyötä. Taloushaasteet eivät helpottuneet vuonna 2013. Säästötoimista huolimatta vertailukelpoinen toimintakatteen (nettomeno) kasvu oli 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna eli tavoitetta korkeampi. Verotulojen ja valtionosuuden kasvu oli ennakoitua suurempi ja myyntivoittojakin saatiin, joten kokonaisuutena vuosi 2013 oli ylijäämäinen 7,5 miljoonaa euroa. Edellisen kerran ylijäämäinen tilinpäätös tehtiin vuodelta 2007. Talouden sopeuttamisohjelma jatkuu ja tavoitteena on saada alijäämät katettua viimeistään vuonna 2017. Tästä eteenpäin tarvitsemme vahvaan kaupunkistrategiaan pohjautuvaa kehittämistä ja palvelujen edelleen uudistamista. Hämeenlinnan kaupunki tarvitsee myös tulevina vuosina vahvaa yhteisöllistä toimintakulttuuria elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi HHT-kasvukäytävällä. On tärkeää, että yhteinen työ jatkuu kehittyäksemme hyvästä parhaaksi kantahämäläiseksi kaupungiksi. Talouden tasapainottaminen on edelleen haasteenamme ja erilaisia tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan edelleenkin. Tahdon kiittää kaupungin henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä sekä kuntalaisia ja sidosryhmiä merkittävästä työpanoksesta toimintavuotena 2013. Kaupunkimme kehittäminen jatkuu. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
4 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Perustamisvuosi: 1639 Maapinta-ala: 1786 km 2 Vesipinta-ala: 246 km 2 Yhteensä: 2032 km 2 Kunnallisveroprosentti: 19,50 Väkiluvun kehitys Työttömyysprosentti: Aluehallintovirasto: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Hovioikeus: Kihlakunta: Verovirasto: Sairaanhoitopiiri: Maakunta: Maakuntaliitto: Maanmittaustoimisto: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus (Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Ympäristö ja luonnonvarat) Uudenmaan ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri) Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verovirasto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Häme Hämeen liitto Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Väkiluku vuoden lopussa oli 67 806 asukasta.
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Sari Rautio (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Teija Arvidsson (Krist), toisena varapuheenjohtajana Johannes Koskinen (SDP.) ja kolmantena varapuheenjohtajana Kirsi Ojansuu-Kaunisto (Vihr.). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lulu Ranne (PerusS) ja toisena varapuheenjohtajana Tapio Vekka (KOK). Kaupunginhallituksen alaisena toimi konsernijaosto. Vuonna 2013 toimi kymmenen lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, jätelautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Omistajaohjauksen vastuualue perustettiin konsernipalveluihin. Kaupunginvaltuusto on 7.9.2009 16 päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon.
6 1.1.3 Yleinen kuntatalouden kehitys Vuodelle 2013 kaikki ennustajatahot ennakoivat Suomelle varovaista talouskasvua. Syksyä kohti kasvuennusteet supistuivat. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvun sijaan supistui 1,4 %. Investointien alamäki oli 2012 lopun tilanteeseen nähden peräti 8,9 %. Myös yksityinen kulutus laski 1,8 %. Suomen talouden kehitys oli pääosin muita EU-maita vaisumpaa. Luottamus Suomen talouteen säilyi kansainvälisesti kuitenkin hyvänä ja Suomi säilytti luottoluokituksensa parhaassa mahdollisessa luokassa. Etelä-Euroopan talouskriisin pahimmat vaikutukset vaimenivat vuoden kuluessa ja lainojen korkotaso säilyi hyvin matalana pienentäen edelleen korkokustannuksia. Kuntien talousnäkymät olivat kaksijakoiset. Vuoden 2013 lopputulos oli kunnille selvästi positiivisempi kuin edellisenä vuonna. Tehostamistoimien ja menoleikkausten lisäksi myös verotuksen aikataulu- ja maksurakennemuutokset paransivat tilinpäätöksiä. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kuntien näkymät kuitenkin säilyivät synkkinä. Talouden heikko kehitys heijastuu verotuloihin ja työttömyyden kautta avustus- ja palvelutarpeisiin. Valtionosuusleikkaukset siirtävät kustannusvastuuta edelleen kunnille samalla, kun väestö ikääntyy. Sekavana jatkuneet kuntarakennesuunnittelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus eivät tarjoa helpotusta tilanteeseen. Kuntatalouden pitemmän aikavälin kehitykselle on kuvaavaa, että vuodelle 2013 päätti verojaan korottaa 119 kuntaa ja vuodelle 2014 veroja nosti jo peräti 156 kuntaa. Kun tarkastellaan vain vuotta 2013, siihen sisältyi monia myönteisiä tekijöitä. Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 milj. euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 milj. euroa. Vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla, kun 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 % edellisvuodesta. Viime vuoden tulosta vahvisti kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 milj. euroa toteutui KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 milj. euroa sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 milj. euroa. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa asukasta kohti. 1.1.4 Kaupungin talous Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2012 Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle 2013. Budjetti laadittiin tasapainoon (ylijäämä noin 0,6 milj. euroa). Veroprosentit säilyivät vuoden 2012 tasolla (kunnallisvero 19,50 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 % ja vapaa-ajan asunto 1,00 %). Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksesta saatiin valtiolta viimeinen tukierä 4,2 milj. euroa. Vuosi 2013 oli taloudeltaan hyvin kaksijakoinen eli toimintakustannusten kasvu jatkui budjettia suurempana, mutta tulosta paransivat huomattavasti useat vuodelle 2013 sattuvat kertaluonteiset erät. Edellisen vuoden alijäämäisyys söi budjetin kasvuvaraa ja jo vuoden alussa ennustettiin, että toiminnan nettomenot (toimintakate) tulee ylittymään. Vaikka ylitysuhkien parissa työskenneltiin pitkin vuotta, ylitysennuste vain kasvoi loppuvuotta kohti. Tilinpäätöksessä toimintakate ylitti budjetin noin 3,1 milj. euroa. Ylitys olisi ollut peräti 5,7 milj. euroa, ellei kaupunki olisi saanut satunnaisia, budjetoimattomia omaisuuden myyntivoittoja lähes 2,6 milj. euroa.
7 Samalla kun toimintakustannusten kasvu ylitti edellisvuosien tapaan budjettitason, muut kustannustekijät käänsivät tilinpäätöstilanteen positiiviseksi. Näitä tekijöitä ei tiedetty ennakoida budjettiin ja osa ilmeni vasta aivan loppuvuodesta 2013. Tiivistyksenä suurimmat tilinpäätöstä parantavat tekijät: - 2,6 milj. euron omaisuuden myyntivoitot, - verotuloja kertyi noin 3,7 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen pääosin valtion loppuvuonna tekemästä maksuaikataulun ja maksuperusteiden muutoksesta, - valtionosuuksia saatiin lähes 2,4 milj. euroa yli budjetin, - rahoitustuotot olivat noin 2,3 milj. euroa kuluja suuremmat, - poistoja kirjattiin lähes 1,7 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Nämä kertaluonteiset erät, yhteensä 12,7 milj. euroa, kattoivat nettotoimintakustannusten 5,7 milj. euron ylittymisen ja nostivat tilinpäätöksen ylijäämän noin 6,9 milj. euroa budjetoitua paremmaksi eli 7,5 milj. euroon. Käyttötalous Lautakunnilla, palvelutuotannolla, liikelaitoksilla ja konsernipalveluilla oli käytettävänään nettomäärärahaa (toimintakate) 324,6 milj. euroa. Tilinpäätöksessä toimintakate on noin 327,7 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa yli myönnetyn määrärahan. Toimintakatteessa eli käyttötalouden nettokuluissa on kasvua 2012 tilinpäätökseen (318,7 milj. euroa lukiokustannukset vähennettyinä) 2,8 %. Kasvuprosenttia pienentävät 2013 myyntivoitot (2,6 milj. euroa). Jos molempien vuosien luvuista jätetään myyntivoitot pois, todellinen kasvuprosentti 2012 ja 2013 toimintakatteiden välillä on 3,6 %. Käyttötalouden budjettipoikkeamia ja valtuuston myöntämiä ylitysoikeuksia käsitellään jäljempänä tarkemmin kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin. Verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut Verotuloja kertyi lopulta selvästi budjettiarviota (250,6 milj. euroa) enemmän eli 254,3 milj. euroa. Tilanne muuttui loppuvuonna, kun valtio tarkisti verojen maksuaikataulua ja -perusteita. Seuraavassa on eri veroerien kehitys kolmelta vuodelta (koko maan kasvuprosentit ovat joulukuun tilitysten mukaisia): 2011 2012 2013 Muutos 1000 Muutos % Koko maa % 1 000 1 000 1 000 2011-12 2012-13 2011-12 2012-13 2011-12 2012-13 Tulovero 195 019 208 681 223 427 13 662 14 746 7,0 7,1 3,8 6,7 Yhteisövero 17 170 11 090 12 226-6 080 1 136-35,4 10,2-27,4 8,2 Kiinteistövero 13 196 17 601 18 638 4 405 1 037 33,4 5,9 5,9 7,4 Verot yht. 225 385 237 372 254 291 11 987 16 919 5,3 7,1 1,4 6,8 Valtionosuusarvio oli 90,1 milj. euroa. Todellinen kertymä nousi valtionosuusleikkauksista huolimatta selvästi paremmaksi, 92,5 milj. euroon. Vuonna 2012 valtionosuutta saatiin 97,2 milj. euroa. Valtionosuuseriä ei voida suoraan vertailla, koska 2012 valtionosuutta saatiin myös lukiokoulutukseen. Karkeahkosti voidaan laskea, että lukioiden valtionosuusvaikutus oli noin 8,5 milj. euroa. Vertailukelpoinen 2012 luku on näin ollen noin 88,7 milj. euroa. Tähän nähden kasvua tuli 3,8 milj. euroa eli 4,3 %. Koko maan valtionosuustulojen kasvu oli 2,7 %. Tilausbudjetissa oli rahoitustuottoja yhteensä 16,2 milj. euroa ja rahoituskuluja 15,7 milj. euroa. Todelliset tuotot olivat noin 15,1 milj. euroa ja kulut 12,3 milj. euroa. Näin ollen tuotot olivat 2,7 milj. euroa kuluja suuremmat (budjettitavoite oli + 0,4 milj. euroa). Sijoitusten tilanne Energialaitoksen myynnistä vuonna 2000 saatu kauppahinta on sijoitettu kaupunginvaltuuston 14.10.2013 tarkistamien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Kauppahintana saatiin 84,9 milj. euroa. Sijoitettu pääoma oli 77,4 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo 31.12.2013 oli 84,6 milj. euroa. Salkunhoitajien varojen tuotto vuonna 2013 oli 6,0 %. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja käytetty jo 44,2 milj. euroa käyttömenojen katteeksi. Vuonna 2013 kassaan nostettiin 3,4 milj. euroa.
8 1 000 Pääomasijoitus Markkina-arvo 31.12.2013 %-osuus sijoitetusta arvosta Arvonmuutos Arvonmuutos % % Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset 24 470 523 Korkosijoitukset 53 300 187 Omaisuudenhoitoyhtiöt yht. Vak uutusyhtiöt 68 420 000 77 770 710 91,9 9 350 710 13,7 Osakesijoitukset 1 283 167 Korkosijoitukset 5 574 112 Vak uutusyhtiöt yhteensä Kuntarahoitus Oyj Sijoituk set yhteensä Sijoitukset yhteensä 6 450 000 6 857 279 8,1 407 279 6,3 2 500 000 0 0,0-2 500 000,0 Osakesijoitukset 25 753 690 30,4 Korkosijoitukset 58 874 299 69,6 Vuosikate, poistot ja tilikauden lopputulos 77 370 000 84 627 989 100,0 7 257 989 9,4 Budjetin vuosikatetavoite oli 16,5 milj. euroa eli hieman budjetoituja poistoja (16,1 milj. euroa) suurempi. Todellinen vuosikate oli lähes 21,8 milj. euroa, joka on lähes 5,3 milj. euroa budjettia parempi. Poistojen määrä oli 14,4 milj. euroa eli lähes 1,7 milj. euroa arvioitua vähemmän. Investointiaikataulujen vuoksi osa poistoista siirtyi tuonnemmaksi. Vuosikate kattoi poistot 151-prosenttisesti. Budjetin mukaan tilikauden ylijäämätavoite oli vajaat 0,6 milj. euroa. Edellä mainituista syistä johtuen lopputulos oli huomattavasti parempi päätyen lähes 7,5 milj. euron ylijäämään. Vuoden 2012 lopussa kertyneitä alijäämiä oli taseessa yhteensä 20,8 milj. euroa. Vuoden 2013 ylijäämä pienentää taseeseen kertyneen alijäämän noin 13,3 milj. euroon. Investoinnit Tarkempi selvitys investoinneista on kohdassa 2.2.3 Investointien toteutuminen. Seuraavaan taulukkoon on koottu investointien kokonaisuus, jossa myös liikelaitokset ovat mukana. 1 000 TP 2012 TB 2013 TB 2013 + muutokset Toteuma 01-12/2013 Aineelliset hyödykkeet Maa-vesialueet -1 652-2 000-2 000-665 Rakennukset ja rakennelmat -10 445-12 500-13 930-10 080 Kiinteät rakenteet ja laitteet -16 560-12 160-12 160-12 011 Koneet ja kalusto -1 552-1 898-1 898-1 598 Muut aineelliset hyödykkeet -20-20 -20-20 Osakkeet ja osuudet -2 880-672 -672-830 Investoinnit yhteensä -33 109-29 250-30 680-25 204 Rahoitusosuudet 2 274 900 900 483 Pysyvien vastaavien luovutustulot 5 237 2 500 2 500 973 NETTOINVESTOINNIT -25 597-25 850-27 280-23 748 Talonrakennusinvestointien toteutuksesta osa siirtyi vuodelle 2014. Maa-alueiden hankinta ja vastaavat luovutustulot olivat budjetoitua vähäisempiä. Nettoinvestoinnit (23,7 milj. euroa) olivat noin 3,5 milj. euroa määrärahaa pienemmät.
9 Lainakannan muutokset Budjetissa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 9,5 milj. euron nettolisäykseen. Vuoden aikana lainanottovaltuus nostettiin noin 10,9 milj. euroon. Vuoden vaihteessa todellinen nettolisäys oli 8,0 milj. euroa lähinnä investointien siirtymisestä johtuen. Lyhytaikaisia lainoja oli 5,3 milj. euroa edellistä vuodenvaihdetta enemmän. Lainakanta 31.12.2013 oli noin 194,9 milj. euroa, joka on 2 874 /asukas. Koko maan keskimääräinen lainakanta oli ennakkotietojen mukaan 2 553 /asukas. Konsernitilillä oli konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen varoja vuoden vaihteessa 24,9 milj. euroa ja se on mukana em. lainakannassa. Lainakannan kasvu oli edellisvuoteen (181,6 milj. euroa) verrattuna 7,3 % (koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13 %). Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin Toimintatuottojen ja -kulujen poikkeamat budjetista ulkoisen tuloslaskelman tasolla Toimintamäärärahojen riittävyydestä koko kaupungin tasolla saa oikeamman kuvan tarkastelemalla ulkoisia tuloja ja menoja. Tällöin kaupungin sisäinen maksuliikenne ei kasvata laskennallisesti tulo- ja menoeriä. Tilausbudjetin toimintatuottojen arvio oli edellisvuosien tapaan varovainen, sillä 80,1 milj. euron budjettiluku ylittyi 6,7 milj. euroa kasvaen kaikkiaan 86,8 milj. euroon. Tuottoja kertyi budjettia enemmän kaikissa tulolajeissa. Myyntituotoissa poikkeama oli noin + 2,0 milj. euroa, tuissa ja avustuksissa noin + 1,2 milj. euroa ja muissa toimintatuotoissa noin 3,4 milj. euroa (tästä omaisuuden budjetoimattomat myyntivoitot selittävät 2,6 milj. euroa). Valmistus omaan käyttöön oli lähes 7,1 milj. euroa ja ylitti budjettisumman 0,6 milj. euroa. Toimintakulujen ulkoinen budjettisumma oli 411,1 milj. euroa. Toteutuma nousi 421,6 milj. euroon ylittäen budjetin 10,5 milj. euroa. Henkilöstökuluista jäi säästöä 3,4 milj. euroa, mutta palvelujen ulkoinen osto ylittyi 5,7 milj. euroa. Avustusten varaus ylittyi 2,8 milj. euroa ja muut menoerät yhteensä 5,4 milj. euroa (tähän tosin sisältyy budjetissa kohdistamatta jäänyt -3,1 milj. euron erä). Toimintakatteen (käyttötalouden neton) budjettisumma oli 324,5 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 327,7 milj. euroa ja se ylitti budjettiluvun 3,2 milj. euroa. Muiden tulo- ja menoerien poikkeamat on selvitetty edellisessä osiossa Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne. Tilaajaosan, tuottajaosan ja liikelaitosten poikkeamat budjetista sekä tilaajalautakuntien ylitysoikeudet Ensimmäinen taulukko käsittelee tilaajaosaa ja siihen kuuluvien lautakuntien ja konsernipalvelujen määrärahojen riittävyyttä, valtuuston myöntämiä ylitys- ja alitusoikeuksia sekä niiden riittävyyttä tilinpäätöstilanteeseen nähden. Lautakuntien ja konsernipalvelujen kokonaistoimintatuotot ja -toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia. Kaupunginvaltuusto myönsi tilaajalautakunnille menojen ylitysoikeuksia yhteensä 3 805 000 euroa ja tuloerien alitusoikeuksia 634 000 euroa nettovaikutuksen ollessa 4 139 000 euroa. Lasten ja nuorten lautakunta sai valtuustolta toimintakuluihinsa 1 929 000 euron ylitysoikeuden. Ylitys muodostui kuitenkin selvästi suuremmaksi ja ylitti myönnetyn ylitysoikeudenkin noin 950 000 eurolla. Lautakunta sai toimintatuottoja noin 360 000 euroa budjetoitua enemmän, joten nettotasolla erotusta jäi noin 590 000 euroa. Lasten ja nuorten lautakunnan määrärahojen ylitys nettona oli yhteensä noin 2 520 000 euroa, josta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen osuus oli noin 530 000 euroa, päivähoidon osuus noin 720 000 euroa, opetuksen osuus noin 540 000 euroa ja lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen osuus lähes 660 000 euroa. Elämänlaatulautakunnan kustannukset pysyivät budjetin mukaisina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalle myönnettiin toimintakulujen ylitysoikeutta 1 645 000 euroa. Lisäksi tulokertymäarviota korotettiin 73 000 euroa. Toimintakulut kuitenkin ylittyivät noin 2 130 000 euroa, joten ylitys oli noin 480 000 euroa suurempi kuin ylitysoikeus. Tulot kasvoivat noin 340 000 euroa budjettia suuremmiksi, joten nettotasolla erotusta jäi 220 000 euroa. Lautakunnan määrärahojen nettoylitys oli kaikkiaan noin 1 790 000 euroa. Varattu määräraha oli riittämättömin vammaispalveluissa, joissa se ylittyi lähes 1 550 000 euroa. Kustannusten toteumataso oli sama jo 2012. Terveyspalvelujen osto ylitti varauksen noin 480 000 euroa. Ikäihmisten lautakunnan toimintatuotot alittivat budjetin noin 470 000 euroa. Koska menomäärärahaa jäi käyttämättä noin 550 000 euroa, lautakunnan toimintakate oli budjetin mukainen. Yhdyskuntalautakunta sai valtuustolta 107 000 euron alitusoikeuden tuloihinsa ja 350 000 euron alitusoikeuden valmistukselle omaan käyttöön. Tilinpäätöksen mukaan tuottoja kuitenkin kertyi noin 170 000 euroa ja valmistusta omaan käyttöön noin 180 000 euroa budjettia enemmän. Menomäärärahaansa yhdyskuntalautakunta sai 81 000 euron ylitysoikeuden. Toteutunut menojen todellinen ylitys muodostui kuitenkin huomattavasti suuremmaksi, noin 960 000 euroksi. Jos tilinpäätöksen ja myönnetyt ylitys- ja alitusluvat suhteuttaa nettotasolla yhteen, nettoylitystä jäi noin 70 000 euroa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta sai tuloihinsa 250 000 euron alitusoikeuden ja menoihinsa 150 000 euron ylitysoikeuden. Tilinpäätöksessä tulot alittivat budjetin noin 80 000 euroa ja menomäärärahaa säästyi lähes 180 000 euroa, joten lautakunnan talous oli tasapainossa.
10 Toisin kuin muilla tilaajalautakunnilla, yhteisen jätelautakunnan nettomääräraha eli toimintakate on sitova. Tilinpäätös oli nettona budjetin mukainen. Konsernipalvelujen tuottoja yli budjetin kasvattivat omaisuuden myyntivoitot. Varattu menomääräraha oli riittävä. Toisessa taulukossa on kaupungin tuottajaosa ilman liikelaitoksia. Tuottajaosassa on toimintakate on sitova. Oman palvelutuotannon osalta toimintakate ylittyi noin 1 070 000 euroa. Hämeenlinnan käytännön mukaisesti palvelutuotanto ei suoraan hae ylitysoikeuksia, vaan kaikki lisätarpeet kiertävät tilaajalautakuntien kautta. Tilaajalautakunnat olivat kyllä lisänneet ostojaan ja hakeneet niille ylitysoikeuden, mutta toteutetut lisäostot eivät riittäneet tasapainottamaan palvelutuotannon taloutta. Varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset ylittivät budjetoidun noin 440 000 euroa, lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut samoin noin 540 000 euroa ja terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut noin 180 000 euroa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen osalta kuntien maksuosuus on sitova. Tilinpäätöksessä kuntien maksuosuus oli 9 910 000 euroa ja alittaa sitovan budjettiluvun (10 024 000 euroa) noin 114 000 euroa. Myös toimintakate ja tilikauden tulos ovat budjettia paremmat. Kolmannessa taulukossa ovat liikelaitosten tulokset. Kaikilla liikelaitoksilla tilikauden tulos ja peruspääoman korko ovat sitovia. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos on 156 000 euroa parempi kuin budjettiluku. Myös toimintakate on 140 000 euroa budjettitavoitetta parempi. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos on hiukan budjettia parempi eli -280 000 euroa. Tilapalveluilla myös liikelaitokselle annettava avustus on sitova. Avustuksen määrä budjetissa ja tilinpäätöksessä oli 2 041 000 euroa. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos oli 46 000 euroa budjettitavoitetta parempi ja LinnanInfra-liikelaitoksella se oli 202 000 euroa parempi. Näin ollen kaikkien liikelaitosten tulos oli sitovuussäännösten mukainen ja hieman budjettitavoitetta parempi.
11 TILAAJAOSA 1000 T ilinpä ä tös 2012 T B 2013 + T ilinpä ä tös muutokse t 2013 Erotus T P - T B Ylitysoike us Ero ylitysoike ute e n T ILAAJAOSA YH T EEN SÄ Toimintatuotot 48 180 49 084 52 231 3 147-284 713 Valmistus omaan käyttöön 269 6 233 6 411 178-350 528 Toimintakulut 387 969 394 535 399 462-4 928 3 805-1 988 Toimintakate -339 520-339 218-340 819-1 602-4 139-684 La ste n ja nuorte n la uta kunta Toimintatuotot 6 631 6 145 6 507 362 0 0 Toimintakulut 114 901 108 735 111 612-2 877 1 929-948 Toimintakate -108 270-102 590-105 105-2 515-1 929-586 Elä mä nla a tula uta kunta Toimintatuotot 2 0 0 0 0 0 Toimintakulut 15 708 15 840 15 771 69 0 0 Toimintakate -15 706-15 840-15 771 69 0 0 T e rve yde n ja toiminta kyvyn e distä mise n la uta kunta Toimintatuotot 6 903 7 462 7 799 337 73 264 Toimintakulut 146 953 150 583 152 712-2 129 1 645-484 Toimintakate -140 050-143 121-144 913-1 792-1 572-220 Ikä ihmiste n la uta kunta Toimintatuotot 13 576 13 885 13 411-474 0 0 Toimintakulut 58 665 59 848 59 294 554 0 0 Toimintakate -45 088-45 963-45 884 79 0 0 Yhdyskunta la uta kunta Toimintatuotot 8 920 9 234 9 408 174-107 281 Valmistus omaan käyttöön 269 6 233 6 411 178-350 528 Toimintakulut 21 332 27 665 28 627-962 81-881 Toimintakate -12 142-12 198-12 808-610 -538-72 Ympä ristö- ja ra ke nnusla uta kunta Toimintatuotot 1 482 1 302 1 220-82 -250 168 Toimintakulut 2 205 2 380 2 204 176 150 326 Toimintakate -723-1 078-984 94-100 194 Yhte ine n jä te la uta kunta Toimintatuotot 41 119 104-15 0 0 Toimintakulut 41 119 104 15 0 0 Toimintakate 0 0 0 0 0 0 Konse rnipa lve lut ja ta se yksiköt Toimintatuotot 10 623 10 937 13 783 2 846 0 0 Toimintakulut 28 165 29 365 29 137 228 0 0 Toimintakate -17 542-18 428-15 355 3 073 0 0
12 TUOTTAJAOSA 1000 T ilinpä ä tös 2012 T B 2013 + muutokse t T ilinpä ä tös 2013 PALVELU T U OT AN T O ILMAN PELAST U SLAIT OST A JA LIIKELAIT OKSIA (Sisältää palvelutuotannon yhteisen hallinnon) Erotus T P - T B Toimintatuotot 157 989 150 958 154 780 3 822 Toimintakulut 160 259 151 292 156 186-4 894 Toimintakate -2 270-334 -1 406-1 072 Pa lve lutuota nnon yhte ine n ha llinto Toimintatuotot 57 56 19-37 Toimintakulut 471 390 326 64 Toimintakate -414-334 -307 27 Va rha iska sva tuspa lve lut Toimintatuotot 27 831 28 339 29 090 751 Toimintakulut 28 271 28 339 29 530-1 191 Toimintakate -441 0-440 -440 Ope tuspa lve lut Toimintatuotot 57 517 50 983 52 381 1 398 Toimintakulut 58 029 50 983 52 385-1 402 Toimintakate -512 0-4 -4 La ste n ja nuorte n ka svua tuke va t pa lve lut Toimintatuotot 14 725 15 247 15 629 382 Toimintakulut 15 295 15 247 16 166-919 Toimintakate -570 0-537 -537 Kulttuuri- ja kirja stopa lve lut Toimintatuotot 6 283 6 237 6 428 191 Toimintakulut 6 383 6 237 6 436-199 Toimintakate -100 0-8 -8 T e rve yttä ja toiminta kykyä e distä vä t pa lve lut Toimintatuotot 20 483 20 083 21 004 921 Toimintakulut 20 664 20 083 21 188-1 105 Toimintakate -181 0-184 -184 Ikä ihmiste npa lve lut Toimintatuotot 31 093 30 013 30 228 215 Toimintakulut 31 146 30 013 30 154-141 Toimintakate -53 0 75 75 Ka nta -H ä me e n pe la stusla itos (Ei sisä lly pa lve lutuota nnon summiin) Toimintatuotot 18 839 20 048 19 679-369 siitä kuntien maksuosuus 9 811 10 024 9 910-114 Toimintakulut 18 190 19 400 19 029 371 Toimintakate 648 648 649 1
13 LIIKELAITOKSET 1000 T ilinpä ä tös 2012 LIIKELAIT OKSET YHT EENSÄ T B 2013 + muutokse t T ilinpä ä tös 2013 Erotus T P - T B Toimintatuotot 83 170 101 365 105 764 4 399 Valmistus omaan käyttöön 450 230 659 429 Toimintakulut 69 964 87 323 92 578-5 255 Toimintakate 13 657 14 272 13 846-426 Rahoitustuotot ja -kulut -7 769-7 880-7 116 764 Poistot ja arvonalentumiset 6 205 6 678 6 608 70 Tilikauden tulos -317-286 123 409 HÄMEENLINNAN T ERVEYSPALVELU T -LIIKELAIT OS Toimintatuotot 42 173 41 085 42 133 1 048 Toimintakulut 42 298 40 795 41 704-909 Toimintakate -125 290 430 140 Rahoitustuotot ja -kulut -27-44 -35 9 Poistot ja arvonalentumiset 316 246 239 7 Tilikauden tulos -467 0 156 156 LINNAN T ILAPALVELU T LIIKELAIT OS Toimintatuotot 35 641 36 925 37 512 587 Valmistus omaan käyttöön 450 230 659 429 Toimintakulut 22 545 23 526 25 284-1 758 Toimintakate 13 546 13 629 12 887-742 Rahoitustuotot ja -kulut -7 741-7 723-7 046 677 Poistot ja arvonalentumiset 5 890 6 192 6 121 71 Tilikauden tulos -84-286 -280 6 LINNAN LOMIT USPALVELU T -LIIKELAIT OS Toimintatuotot 5 355 5 187 4 999-188 Toimintakulut 5 120 5 185 4 954 231 Toimintakate 235 2 45 43 Rahoitustuotot ja -kulut -1-2 0 2 Tilikauden tulos 234 0 46 46 LINNANINFRA-LIIKELAIT OS Toimintatuotot 18 168 21 120 2 952 Toimintakulut 17 817 20 636-2 819 Toimintakate 351 484 133 Rahoitustuotot ja -kulut -111-36 75 Poistot ja arvonalentumiset 240 247-7 Tilikauden tulos 0 202 202 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman mukaisesti niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Tilinpäätöksen 2013 ylijäämä, noin 7,5 milj. euroa, pienentää aikaisemmin kertyneitä alijäämiä. Ylijäämäisyydestään huolimatta tilinpäätösvuoden käyttömenojen kasvu pienentää 2014 budjetin kasvuvaraa. Tilinpäätöksen ylijäämäisyys johtui sellaisista kertaeristä, verojen aikataulu- ja rakennemuutoksista yms., jotka eivät helpota enää vuoden 2014 taloutta. Käyttötalouden neton eli toimintakatteen tasolla tilinpäätös oli 3,1 milj. euroa yli budjetin. Ilman omaisuuden budjetoimattomia myyntivoittoja ylitys olisi ollut 5,7 milj. euroa. Toimintakatteen eli nettokäyttömenojen osalta vuoden 2014 budjetin kasvuvara 2013 budjettiin nähden oli 5,7 %. Kasvutarpeen suuruuteen vaikutti olennaisesti 4,2 milj. euron kuntaliitostuen loppuminen vuoteen 2013. Ilman kuntaliitostukea budjettien välinen kasvuvara oli 4,3 %. Kun 2014 budjetin nettokäyttömenojen kasvuvaraa vertaa 2013 todelliseen tilinpäätökseen, kasvuvara supistuu ilman kuntaliitostukea 3,3 prosenttiin. Kun vähennetään vielä 2013 saatujen 2,6 milj. euron budjetoimattomien omaisuuden myyntivoittojen vaikutus, todellinen kasvuvara tipahtaa 2,6 prosenttiin.
14 Vuoden 2014 budjetin todellisesta kasvuvarasta, noin 8,5 milj. eurosta, merkittävä osa, noin 41 %, menee Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamiseen. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on 4,9 % 2013 tilinpäätökseen nähden. Tämä edellyttää muiden toimintojen osalta tiukkaa kustannusten hallintaa ja tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2014 osalta valtionosuuksien maksatus on budjetin mukaista. Myöskään verotulot eivät näytä tuovan 2013 kaltaista helpotusta taloustilanteeseen. Niinpä onkin tärkeää, että talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman mukaisissa hankkeissa onnistutaan suunnitelmien mukaisesti. Tasapainotusohjelma tarkistetaan syksyllä 2014 vuoden 2015 tilausbudjetin laatimisen yhteydessä. 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Kesällä 2013 kaupunginvaltuusto päätti Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta, jonka henkilöstöstrategisena päämääränä on Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Päämäärään pyritään arvostavalla ja kannustavalla henkilöstöjohtamisella, halutun ja kiinnostavan työnantajaimagon kehittämisellä, henkilöstön osaamisen ja aloitteellisuuden kehittämisellä ja korostamalla toiminnassamme yhteisvastuuta ja työn tuloksellisuutta. Tavoitteiden toteuttamiseen pyrittiin vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteuttamisella. Vuoden 2013 henkilöstöpoliittisia tavoitteita olivat: - Tuloksellisuussopimuksen 2012 2013 mukaiset tavoitteet on asetettu kaikille palvelu- ja vastuualueille - henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa - henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti - kaupunki on houkutteleva työnantaja - henkilöstön osaamisen kehittäminen aktiivista Lisäksi kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuoteen 2018 saakka. Tätä täydentämään työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä solmittiin tuloksellisuutta koskeva henkilöstösopimus vuosille 2012 2013. Sopimuksen tavoitteena on ollut nostaa työn tuottavuutta, saada aikaan kustannussäästöjä sekä työn vaikuttavuutta. Sopimuksen voimassaoloaikana kaupunki ei ole lomauta henkilöstöään. Kuntaliitokseen liittyvä palvelussuhdeturva on ollut voimassa vuoden 2013 loppuun. Tuloksellisuussopimuksen mukaisesti palvelurakenneuudistuksia on jatkettu. Muutosten tuloksena kaupungin henkilöstömäärä on tavoitteen mukaisesti edelleen laskenut 2,7 %:illa vuodesta 2012. vuoden 2013 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 3534 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrää on vähennetty myös tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2013 määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli 12,7 %. Lisäksi työllistettyjä oli 1,3 %. henkilöstöstä. Henkilöstökustannukset ovat toteutuneet vuonna 2013 3,4 M budjetoitua alemmalla tasolla, joskin vuokratyövoiman hankintaa käytettiin 2,3 M budjetoitua enemmän. Tuloksellisuussopimuksen mukaisesti toteutettuja ja valmisteltuja palvelurakennemuutoksia vuosina 2013 olivat seuraavat muutokset : - Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien siirtyminen tilaajaorganisaatioon 1.1.2013 lukien. Muutos koski seitsemää henkilöä. - vuoden 2013 alusta toteutettiin Ikäihmisten palvelualueen johtamisjärjestelmän uudistaminen, joka koski 14 palveluesimiestä sekä organisaatiorakenteen muutoksen myötä palvelualueen koko henkilöstöä - Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt toteutuivat 1.3.2013 mennessä. Muutos koski 38 henkilöä. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön. Muutos koski 46 henkilöä. Muutos toteutui 1.3.2013 mennessä. - Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen vuoden 2013 alussa. Muutos koski neljää henkilöä. - Sullitun ryhmäkodin lakkauttaminen vuoden 2013 alkuun mennessä. Muutos koski neljää henkilöä. - lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi 1.1.2013 alkaen. Muutos koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa.
15 - LinnanInfra - liikelaitos aloitti 1.1.2013. Muutos on koskenut koko palvelualueen henkilöstöä eli noin 138 henkilöä.. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut - liikelaitoksen Kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismalli on otettu käyttöön 1.1.2013. Toimintamallin toimivuuden varmentaminen ja johtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen on jatkunut vuoden 2013 ajan. Muutos on koskenut koko Hämeenlinnan Terveyspalvelut - liikelaitoksen henkilöstöä eli eri vaiheissa noin 430 henkilöä. - lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMu- hankkeessa yhdessä henkilöstön kanssa. Uusi Lasten ja nuorten palvelualueen organisaatiomalli on muodostettu ja organisaation johtamisjärjestelmästä on tehty päätökset. Vuoden 2013 mittaan on toteutettu laajat koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sekä loppuvuodesta tehty tarvittavat virka- ja vakanssijärjestelyt. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2014. Muutos on koskenut 1550 henkilöä. - 1.1.2014 lukien Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen yhtä lomittajaa koskeva henkilöstö siirto Salon kaupungin kanssa. Palvelurakennemuutokset on toteutettu hyvässä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa noudattaen yhteistoiminnallista muutosjohtamisen Hämeenlinna-mallia. Tavoitteena on ollut samanaikaisesti kehittää työhyvinvointia ja työelämän laatua. Henkilöstön työkyvyttömyyden vähentämistä on tavoiteltu kehittämällä mm. työhyvinvointijohtamisen prosesseja. Sairastavuus onkin vähentynyt merkittävästi eli 11,6 % vuodesta 2012. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja päiviä oli 14,4 kalenteripäivää vakinaista henkilöä kohden. Vuonna 2013 vastaava luku oli 13,1 kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen vähentymisellä on merkittävä taloudellinen merkitys. Kustannushyöty oli noin 1,8 M. Henkilöstön työhyvinvointia selvitettiin vuonna 2013 Kevan tuella suoritetulla työhyvinvointikartoituksella. Kartoituksen mukaisesti 79 % vastaajista piti työyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä. Keskiarvoksi saatiin 3,9 kun se edellisessä kyselyssä vuonna 2010 oli tasolla 3,8. Kyselyn yhteydessä toteutettiin myös sosiaalisen pääoman kartoitus, jonka tulos oli tasolla 3,7. Vuoden 2014 alkupuolella toteutetun kartoituksen tulos on 3,8. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että huolimatta merkittävistä palvelujen rakennemuutoksista Hämeenlinnassa on onnistuttu kehittämään tuloksellisuutta. Näiden tavoitteiden toteutuminen ei kuitenkaan ole vähentänyt koettua työelämän laatua vaan hienoisesti tulokset ovat parantuneet. Merkittävää on ollut työhyvinvoinnin kehittyminen sairauspoissaolojen merkittävänä eli 11,6 %:n vähentymisenä. Henkilöstöpalvelut on laatinut henkilöstöraportin vuodelta 2013. Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskeva toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 toteutuivat seuraavasti: Kaupunkistrateginen tavoite Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategiset tavoitteet Tuloksellisuussopimuksen mukaiset tavoitteet on asetettu kaikille palveluja vastuualueille Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Tavoitteen toteutuminen Palvelurakennemuutoksia oli vuonna 2013 11, jotka koskivat yli 2000 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni 2,7 %. Henkilöstökustannukset alittuivat 3,4 M. Vuokratyövoimakustannukset ylittivät 2,3 M. Sairauspoissaolot vähenivät 11,6 % (tavoite 5 %), jonka laskennallinen kustannusvaikutus oli -1,8 M. Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset toteutuivat 18 000 edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Hämeenlinnan muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia on toteutettu kaikissa muutoshankkeissa. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti Työhyvinvointikartoituksen tuloksena 79 % vastanneista kokee työilmapiirin oleva tasolla 3,9 ja sosiaalisen pääoman tasolla 3,7. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikilla suurimmilla palvelualueilla.
Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Kaupunki on houkutteleva työnantaja 16 Tavoitteen toteutuminen Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on ollut 16,7 (tavoite 5). Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Osaamisen kartoitusjärjestelmän käyttöä ei ole pystytty laajentamaan. Koulutuspäivien määrä on ollut 8666 päivää, vuonna 2012 10 610 päivää. Vuosina 2012 ja 2013 koulutukseen käytettiin 0,8 M. 1.1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Arvio merkittävistä riskeistä sisältyy jäljempänä olevaan kappaleeseen 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä. 1.1.7 Ympäristötekijät Rakennushankkeisiin liittyviä pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin mm. tapahtumapuiston, Engelinrannan, Vanajanranta II:n ja Keinusaari II:n osalta. Tuuloksen Teuron entisen sahan alueen pilaantuneen maan kunnostus tehtiin valtion jätehuoltotyönä, jonka rahoituksesta vastasivat Hämeen ELY-keskus sekä Hämeenlinnan kaupunki. Tuuloksen vesistöjen tilan parantamiseen liittyvä hanke jatkui. Hankkeessa valmisteltiin ja saatiin lupa aluehallintovirastolta Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostamiseen sekä tehtiin vesikasvien niittoja. Osana Tuuloksen vesistöjen kunnostushanketta selvitettiin Leheen, Suolijärven Pohjoistenlahden, Takasen, Teuronjärven ja Valkjärven tilaa. Lisäksi tutkittiin kesän 2013 aikana kaikkiaan 17 järven tai lammen tila Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Pannujärven Veitsijärvenojan alueella tehtiin vesistöselvitystä. Hämeenlinnan ilmanlaatua seurattiin yhdellä kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Mitattavia ilman epäpuhtauksia olivat typen oksidit, hiilimonoksidi ja ns. hengitettävät eli halkaisijaltaan alle 10 μm:n hiukkaset. Vuonna 2013 ei Hämeenlinnassa ylittynyt yksikään valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista. Kolmevuotinen Kymppi - Ympäristöystävällisiä työkaluja kunnan palvelutuotantoon -hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Kestävä elämäntapa -ohjelma. Kestävä elämäntapa -ohjelman tavoitteena on koota yhteen Hämeenlinnan kestävän kehityksen keihäänkärjet: energiapihi Hämeenlinna, toimiva ekoarki, kestävästi kuluttava Hämeenlinna ja kestävän liikkumisen edistäminen. Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan kestävän kehityksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista hämeenlinnalaisnäkökulmaa. Asiakirja täydentää kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden lisäämiseen.
17 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi työohjelman mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä ja tilintarkastaja sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta. Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kuntalain muutosten tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa vuoden 2014 alusta lukien (KV 11.11.2013 5). Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernivalvonnasta vastaavat valmistelevat selonteon. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun tiivistelmään merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyivät alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan ja palvelutuottajan, liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen, riskienhallinta-asiakirjaan ja asiaan liittyviin johtosääntöihin - sisäistä valvontaa toteutetaan ensisijaisesti palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantakokouksissa - talous- ja ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä on tarkoitettu keskeisiksi johdon työkaluksi sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa - ilmenneisiin talouden riskeihin reagoitiin laatimalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 2012-2015 (KV 11.6.12) ja tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus 2012-2013 (KH 18.6.12) - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä 2) Millaisia merkittäviä puutteita / haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4-8) kuluneella tilikaudella 2013 - päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyysejä vaikutuksista ja kustannusmuutoksista: merkittävissä ratkaisuissa tulisi ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - kaupungin sisäisissä tilaajan ja tuottajan välisissä sopimuskäytännöissä on edelleen kehittämistarpeita - infran rakentamisen ja ylläpidon kustannusseurantaa on syytä kehittää edelleen mm. yhteistyössä LinnanInfraliikelaitoksen kanssa - maanrakennustyömaiden valvonta on perustunut riittämättömiin resursseihin; asian merkitys korostuu jatkossa uuden lainsäädännön myötä (verotusseuranta) - vuoden lopulla tuli ilmi lähinnä talouteen liittyvä väärinkäytösepäily. Asia saatettiin poliisin tutkittavaksi; tapauksen johdosta toimintaprosesseja täsmennetään ja sisäistä valvontaa tehostetaan - edellisvuosien tapaan vuoden 2013 budjetti laadittiin taloudellisten reunaehtojen ja toiminnan ristiriidassa, mikä johti mm. vammaispalveluissa ja työttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa alibudjetointiin