N A A N T A L I Ak 338 RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.5.2014 ALUSTAVA LUONNOS Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila arkkitehti Sissi Qvickström Hyväksytty kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa XXX XXXX XXXX Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
RYMÄTTYLÄNTIEN LUONNONMAANTIEN LIITTYMÄN AK 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 529 Naantalin kaupunki Ak-338. Päivätty xxxxx Asemakaavalla muodostuu: xxx Suunnittelusta on vastannut Naantalin kaupungin ympäristövirasto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Luonnonmaalla Särkänsalmentien ja Rymättyläntien risteyksen tuntumassa. Kaava-aluetta rajaa etelässä Ylitie, Lännessä Särkänsalmentie ja Luonnonmaantie, pohjoisessa Kultarannan koulu ja idässä metsäalueet. Uusi tasoliittymä sijaitsee noin 400 m risteyksestä itään. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rymättyläntien ja Särkänsalmentien risteyksen liikennejärjestelyt tulee järjestää uudelleen ja kevyenliikenteen alikulku Kultarannasta Rymättyläntien alitse etelään. Kevyen liikenteen väylää jatketaan Kultarannan koululta ja Särkänsalmentien kevyen liikenteen väylä tullaan rakentamaan. Rymättyläntien eteläpuolen asuntoalueiden rakentuessa tarvitaan turvallinen kevyen liikenteen alikulku. Sivu 2 (15)
2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 3 TIIVISTELMÄ... 5 3.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 4 LÄHTÖKOHDAT... 5 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 4.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 4.1.2 Luonnonympäristö... 6 4.1.3 Asuminen ja palvelut... 6 4.1.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 6 4.1.5 Virkistys... 6 4.1.6 Liikenne... 6 4.1.7 Sosiaalinen ympäristö... 7 4.1.8 Tekninen huolto... 7 4.2 Maanomistus... 8 5 SUUNNITTELUTILANNE... 9 5.1.1 Maakuntakaava... 9 5.1.2 Yleiskaava... 9 5.1.3 Asemakaava... 10 5.1.4 Muu suunnittelutilanne... 10 5.1.5 Olemassa olevat suunnitelmat... 11 5.1.6 Kaavoituspäätös... 12 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 6.3.1 Osalliset... 12 6.3.2 Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo... 13 6.3.3 Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo... 13 Sivu 3 (15)
6.3.4 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta... 13 6.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 6.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 7.1 Kaavan rakenne... 13 7.1.1 Mitoitus... 13 7.1.2 Palvelut... 13 7.1.3 Nimistö... 13 7.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 7.2.1 Yleiset tavoitteet... 13 7.2.2 Rakentaminen... 14 7.2.3 Virkistysalueet... 14 7.2.4 Muut palvelut... 14 7.3 Aluevaraukset... 14 7.3.1 Korttelialueet... 14 7.3.2 Virkistysalueet... 14 7.3.3 Liikenne- ja katualueet... 14 7.3.4 Erityisalueet... 14 7.4 Kaavan vaikutukset... 14 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön... 14 7.4.2 Vaikutukset taajamakuvaan... 14 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön... 14 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen... 14 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 15 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 8.3 Toteutuksen seuranta... 15 LIITTEET: TÄYDENTYY Liite 1 Asemakaavakartta Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4 Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Liite 5 Kaavan käsittely / pöytäkirjaote Sivu 4 (15)
3 Tiivistelmä Täydennetään myöhemmin 3.1 Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu vuoden 2014 Kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 11 27.2.2014 päättää merkitä tiedoksi asemakaava 10.2.2014 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, OAS:n. 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu Rymättyläntien ja Särkänsalmentien nelihaaraisesta risteyksestä ja sitä ympäröivästä avoimesta peltoalueesta. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Ylitienpäässä sijaitsee muutama omakotitalo. Valokuva Luonnonmaantieltä Rymättyläntien suuntaan Sivu 5 (15)
4.1.2 Luonnonympäristö Alueen itäosassa on luonnontilaista metsää ja kalliota, muutoin alue on peltoa. Peltoalue on maisemallisesti arvokasta avointa aluetta. Korkein kohta on noin +28 m merenpinnasta ja matalin noin + 4-5 m Naantalin korkeusjärjestelmässä. Valokuva Luonnonmaantieltä Rymättyläntien suuntaan 4.1.3 Asuminen ja palvelut Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä palveluja. Alueen läheisyydessä sijaitsee Kultarannan koulu ja päiväkoti. Naantalin keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä. 4.1.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei sijaitse työpaikkoja. Lähimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Luonnonmaan telakka-alueella. 4.1.5 Virkistys Kevyen liikenteen väylä on rakennettu Luonnonmaantien varteen Kultarannan koululle saakka. 4.1.6 Liikenne Suunnittelualueen liikenne tukeutuu olemassa olevaan Rymättyläntiehen. Liikennemääriä on selvitetty Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä vuonna 2006. Liikenteen olosuhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet sen jälkeen. Sivu 6 (15)
4.1.6.1 Luontoselvitys Täydennetään myöhemmin 4.1.6.2 Maisemaselvitys Alueen tiestö sijaitsee risteyskohdassa melko matalalla n + 6 m, eikä alueen maastoa ole muokattu. Rakennukset sijaitsevat korkeammalla metsänreunassa. Peltoa rajaa idässä korkeat metsäiset kalliot. 4.1.6.3 Meluselvitys Alueelle on tehty meluselvitys Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä vuonna 2006. Liikenteen olosuhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet sen jälkeen. Osayleiskaavassa on osoitettu leveä suojaviheralue Rymättyläntien molemmin puolin. 4.1.7 Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö koostuu pääasiassa läpikulkijoista sekä ulkoilijoista. 4.1.8 Tekninen huolto Alueen kunnallistekninen verkosto sijaitsee Luonnonmaantien ja Särkänsalmentien vieressä. Alueella on myös katuvalaistus. Sivu 7 (15)
4.2 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat yksityiset maanomistajat ja Naantalin kaupunki sekä Suomen valtio. Kuvassa on kartta alueen maanomistuksesta. Naantalin kaupungin omistamat maat on merkitty värillisiksi ja yksityisten maat on jätetty valkoiseksi. Liikennealueet on merkitty punaisella. Kaavaluonnoksen alue on rajattu mustalla. Asemakaava koskee Saksilan tilan 423-0005-0009 palstaa 2 ja osaa palstasta 1. Tila on muodostettu 1960 yhdistämällä Kultamäki, Alistalo, Ylistalo, Saksilan Keskitalon osa, Saksilan Alitalon osa ja Helmisanta. Saksilan tila on aikaisemmin muodostanut koko kylän alueen. Lisäksi asemakaava koskee osaa tilan Touru RN:o 422-1-30 palstasta 1 ja osaa tilasta Myllymetsä RN:o 430-1-197. Sivu 8 (15)
5 Suunnittelutilanne 5.1.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 23.08.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu virkistysalueeksi (V) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaava-alue on esitetty punaisella. 5.1.2 Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaavaan, joka on saanut lainvoiman 31.8.2012. Alue on osoitettu pääasiassa suojaviheralueeksi (EV) ja maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA/lk). Alue on esitetty punaisella. Sivu 9 (15)
5.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja suunnittelualueen välitön lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. 5.1.4 Muu suunnittelutilanne Alueelle on laadittu alustavia maankäyttövaihtoehtoja, Tarmo Mustonen 2012. Siltavaihtoehtona on teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta, jonka alikulkukorkeus on 3.2 m. Silta viimeistellään ympäristöön sopivaksi Sivu 10 (15)
5.1.4.1 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 5.1.4.2 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Pohjakarttaa on tarkistettu viimeksi xxxx 5.1.4.3 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa. 5.1.5 Olemassa olevat suunnitelmat Alueen liikennejärjestelyjä on suunniteltu yhdessä kunnallistekniikan osaston kanssa. Pyrkimyksenä on ollut kevyen liikenteen väylän optimointi pituuden, rakennettavuuden ja turvallisuuden suhteen. Kon-Ins on laatinut kevyen liikenteen väylä luonnoksen 7.4.2014. Sivu 11 (15)
5.1.6 Kaavoituspäätös Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu Naantalin kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on xxxx 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt xxxxx Kaavoitushankkeen vireille tulosta on kuulutettu Naantalin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014. Suunnittelua on jatkettu xxxx Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti, että xxxx päivätystä xxx asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistosta oli varattu osallisille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen tilaisuus mielipiteen esittämiseen. 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö 6.3.1 Osalliset Osallisia ovat ympäristön maanomistajat ja lähiseudun asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät. Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, V-S aluepelastuslaitos, Varsinais-Suomen liitto. Teknisiä toimijoita mm. Naantalin Energia Oy ja DNA Oy. Asianosaisia ovat myös alueella toimivat Luonnonmaan asukasyhdistykset, lähiympäristön asukkaat sekä muut kuntalaiset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa Ak-338 koskevan valmisteluaineiston osallisten arvioitavaksi MRA:n 30 :n mukaisesti. xx Sivu 12 (15)
6.3.2 Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo xxx päivätty asemakaavaluonnos oli nähtävillä xxxx. Asiasta tiedotettiin kaupungin ympäristöviraston suunnitteluosaston ilmoitustaululla ja Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kirjeitse maanomistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. 6.3.3 Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo Kaupunginhallitus asetti xxxx päivätyn xxx asemakaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville xxxx 6.3.4 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta Nähtävilläoloaikana 6.4 Asemakaavan tavoitteet 6.4.1.1 Alustavat tavoitteet 6.4.1.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet 6.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne 7.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 12 ha. Asemakaavan käyttötarkoituskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa. Täydentyy 7.1.2 Palvelut Asemakaava osoittaa xxx. 7.1.3 Nimistö Alueelle on nimetty uusia xxx 7.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 7.2.1 Yleiset tavoitteet Alueelle on tavoitteiden mukaisesti kaavoitettu xxxx. Sivu 13 (15)
7.2.2 Rakentaminen Maankäytöllisesti ja liikenteellisesti ehdotus tukeutuu xxx Katuverkosto seuraa maaston muotoja 7.2.3 Virkistysalueet Alueella xxx 7.2.4 Muut palvelut Suunnittelualueelle ei asemakaavassa ole osoitettu palveluja. 7.2.4.1 Liikenne Alueen liikennejärjestelyt on suunniteltu yhteistyössä kaupungin kunnallisteknisen organisaation kanssa. Alueesta on laadittu 7.2.4.2 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan konsulttina on toiminut xxxx. Alueelle on laadittu alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma. 7.3 Aluevaraukset 7.3.1 Korttelialueet 7.3.2 Virkistysalueet 7.3.3 Liikenne- ja katualueet Alueelle on osoitettu liikenne- ja katualueita. 7.3.4 Erityisalueet 7.4 Kaavan vaikutukset 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Katuverkosto seuraa maaston muotoja. Osa nykyisistä metsä- sekä peltomaisemaa muuttuu rakennetuksi. 7.4.2 Vaikutukset taajamakuvaan Alue tiivistyy ja 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavanmuutos lisää jonkin verran liikennettä suunnittelualueella ja sen välittömässä ympäristössä. Sivu 14 (15)
8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Mahdolliset rakennussuunnitelmat tulee sovittaa olemassa olevaan ympäristöön materiaaliensa, väriensä ja muotojensa suhteen. Alueesta on laadittu katuverkon ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen kunnallistekniikan ja katurakentamisen toteuttaminen aloitetaan kaavan valmistuttua kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Talousarvioehdotuksen 2013-2016 mukaan rakentaminen alkaisi 2015 ja jatkuisi vuosina 2015 ja 2016. 8.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. Naantalissa xxxxxx Kirsti Junttila, kaupunginarkkitehti Sivu 15 (15)