HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 HALLITUS 229 30.11.2009 ESITYS VUODEN 2010 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2010-2012 451/02/02/00/01/2009 HALL 229 Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Talousarvioesityksen valmistelussa ovat lähtökohtana olleet valtuuston joulukuussa 2008 hyväksymä strategia, sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten laatimat omat strategiat sekä talousarvio 2009. HUS:n strategiset päämäärät ovat: Potilaslähtöinen, vaikuttava ja oikea-aikainen erikoissairaanhoito Korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhteistyössä Helsingin yliopiston, muiden korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa Moniammatillista asiantuntijayhteisöä kannustava ja arvostava johtaminen Alan vetovoimaisin monien mahdollisuuksien työpaikka Toimintatapojen ja rakenteiden jatkuva parantaminen Luottamukseen perustuva kuntayhteistyö ja ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. Hallitus kävi vuoden 2010 talousarvioesityksestä lähetekeskustelun 19.10.2009 kokouksessaan ja käsitteli talousarvioesitystä 2010 ja taloussuunnitelmaa 2010 2012 ensimmäisen kerran kokouksessaan 2.11.2009. Hallitus päätti: hyväksyä esityslistan liitteenä olleen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen 2010-2012 jatkovalmisteltavaksi hallituksen 30.11.2009 kokoukseen. hyväksyä, että synnytystoiminnan uudelleen järjestelyn taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset arvioidaan talousarvioesityksessä, joka käsitellään 30.11.09 hallituksen kokouksessa, perustuen hallituksen 12.10.09 tekemään päätökseen synnytystoiminnan kehittämisestä. pyytää talousarvioesityksestä lausunnot psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnalta, vähemmistökieliseltä lautakunnalta ja henkilöstötoimikunnan henkilöstöedustajilta siten, että ne ovat käytettävissä hallituksen kokouksessa 30.11.2009. Talousarvioesitys 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2012 (30.11.2009) on esityslistan liitteenä 3. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja sitovuudet
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Talousarvion tuloslaskelmaosassa esitetään kuntayhtymän visio, strategiset päämäärät, tavoiteasetanta tuloskortin neljästä näkökulmasta sekä tuloslaskelma ja palvelutavoitteet. Sitovana taloudellisena tavoitteena esitetään vahvistettavaksi kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut ilman liikelaitoksia, sisältäen ostot liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä. Käyttötalousosassa esitetään sairaanhoitotoiminnan sekä opetus-, tutkimusja kehittämistoiminnan HUS-tasoiset tavoitteet. Käyttötalousosaan sisältyvät viiden sairaanhoitoalueen ja HUS-Tilakeskuksen talousarviot ja tuloskortit sekä konsernihallinnon tuloslaskelma. Yksiköille asetettuja tavoitteita ovat tuottavuuden 2 %:n kasvu, toimintakulujen talousarvion mukainen enimmäismäärä ja tilikauden tulostavoite, joka on sairaanhoitoalueilla nolla HYKS-sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta. Kuntayhtymätasolla sitova taloudellinen tavoite on kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut ilman liikelaitoksia, sisältäen ostot liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä. Sairaanhoitoalueille asetettuja sitovia tavoitteita ovat tilikauden nollatulos-tavoite lukuun ottamatta HYKS-sairaanhoitoaluetta ja tuottavuustavoite. Sairaanhoitoalueiden toimintakuluihin sisällytetään 2 %:n tuottavuustavoite alustavan jäsenkuntien palvelusuunnitelmaehdotuksen mukaisesti sekä sisällyttämällä suunnitelmiin mahdolliset kuntaneuvotteluissa sovitut toiminnalliset ja hoitopalvelujen tarpeista johtuvat muutokset. Sairaanhoitoalueille asetettava taloudellinen tavoite on talousarvion mukainen toimintakulujen enimmäismäärä. HYKS-sairaanhoitoalue tekee (Hallitus 12.10.2009) vuonna 2010 alijäämäisen käyttösuunnitelman. Liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat ovat osa HUS:n talousarviota. Liikelaitosten talousarviot noudattavat kuntayhtymän talousarvion rakennetta. Liikelaitoskohtaisesti asetetut tavoitteet koskevat tilikauden tulosta; nollatulos tuottavuuden 2 %:n kasvua liikelaitoksiin sijoitetun peruspääoman tuottoa, peruspääoman korko 3 % sekä palvelujen hintatason muutoksia. Liikelaitosten hintatason muutoksille esitetyt tavoitteet: Liikelaitos Tavoite %-muutos HUS-Apteekki Hintatason muutos (ilman velvoitevarastointia) + 1,2 % - 3,0 % HUS-Röntgen Hintatason muutos + 1,2 % HUSLAB Hintatason muutos - 0,5 % Ravioli Hintatason muutos; - HYKS-sairaanhoitoalue - muut sh-alueet - 0,6 % 0 % HUS-Desiko Hintatason muutos - 0,1 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 3 HUS-Logistiikka Hintatason muutos - 1,5 % HUS-Tietotekniikka Hintatason muutos - 6,0 % HUS-Lääkintätekniikka Hintatason muutos - 2,0 % HUS-Servis Hintatason muutos - 1,0 % Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat vahvistavat liikelaitoksien omat talousarviot, jotka noudattavat valtuuston linjauksia. Tytäryhtiöistä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin tuottavuuden 2 %:n kasvu. Investointiosassa esitetään kuntayhtymän suunnittelukauden investoinnit, ml. myös mahdollisesti leasing-rahoituksella hankittavat. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat investointien yhteismäärä ja valtuuston vahvistettavaksi kuuluvat vähintään 10 miljoonan euron hankkeiden määrärahat hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän rahoitustilanne. Rahoitusosan sitovia tavoitteita ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen lisäys tytäryhtiöille. Talousarvion liitteenä esitetään tiedot asukaslukuperusteisista maksuista ja jäsenkuntien palveluiden käytöstä, väestökehityksestä, tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä poistosuunnitelma. Valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion sairaanhoitoalueiden lautakunnat hyväksyvät oman sairaanhoitoalueensa tulosyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat valmisteltiin kevään ja syksyn aikana kuntien jatkuvasti kiristyvässä taloustilanteessa. Sairaanhoitoalueiden johdolla käydyissä neuvotteluissa saavutettu näkemys palvelusuunnitelmien euromääräisestä tasosta johtaa palvelujen kysynnän ja tarjonnan väliseen epätasapainoon, joka pääosin koskee Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. Yhteistyössä kuntien kanssa on mm. kuntaneuvotteluissa etsitty aktiivisesti ratkaisuja, joilla HUS pystyy edelleen tuottamaan potilaille oikea-aikaiset ja vaikuttavat erikoissairaanhoitopalvelut. HUS-tasoinen, huhtikuussa 2009 valmisteltu kuntakohtainen palvelusuunnitelmaehdotus sisältää tavoitteeksi asetetun 2 %:n tuottavuuden kasvun. Euromääräinen palvelusuunnitelma on ryhmitelty tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti kunnittain DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteiden määriksi. Kuntaneuvottelut Sairaanhoitoalueiden johto ja asiantuntijat neuvottelivat kevään ja syksyn aikana vuoden 2010 palvelusuunnitelmista jäsenkuntien edustajien kanssa kuntakohtaisesti. Neuvotteluissa selvitettiin kuntien palvelutarpeissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja käsiteltiin suunnitellut toiminnalliset muutokset vuodelle 2010.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 4 Jäsenkuntien näkemykset vuoden 2010 palvelusuunnitelmiksi valmisteltiin syyskuun puoliväliin mennessä. HUS:n alustavaan palvelusuunnitelma-ehdotukseen verrattuna jäsenkuntien palvelusuunnitelmien loppusumma 1 189,5 milj. euroa on 32,7 milj. euroa (-2,7 %) pienempi kuin HUS:n alustava ehdotus ja 31,9 milj. euroa (-2,7 %) pienempi kuin 2009 vuosiennuste ( 9+3 ). Palvelusuunnitelmien loppusumma palvelusuunnitelmaehdotukseen ja vuoden 2009 palvelusuunnitelmiin verrattuna merkitsee sitä, että vuoden 2010 aikana on panostettava potilasohjaukseen ja toteutettava taloudellisia ja toiminnallisia sopeuttamistoimenpiteitä, rakenteellisia muutoksia sekä toimintojen keskittämisiä ja supistamisia. Vuoden 2010 keskeiset toiminnalliset muutokset Sairaanhoitoalueiden palvelusuunnitelmiin hyväksytyt ja talousarvioihin sisältyvät toiminnalliset muutokset esitetään yksityiskohtaisesti sairaanhoitoalueiden talousarvioissa. HYKS-sairaanhoitoalue Lasten- ja nuorten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen toiminnan vahvistaminen Lastenklinikan teho-, anestesia- ja leikkausosaston uudisrakennushankkeeseen liittyvä henkilöstöresursointi Neuropsykologinen tutkimus osana aivovammojen hoitoa Sytostaattipoliklinikan lääkäriresurssin lisääminen Anestesiakonsultaatiotoiminta Haartmanin sairaalan päivystyksessä Synnytystoiminnan lisääminen 1.6.2010 alkaen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Yhteispäivystyksen laajentaminen (Seurantaosastolle tilat -hanke vuonna 2011) Apuvälinekeskus; sairaanhoitoalue ja kunnat yhdistävät toimintansa Synnytystoiminnan siirto Hyksiin ja Lohjan sairaalaan 1.6.2010 alkaen Lohjan sairaanhoitoalue Lastenpsykiatrian työryhmän perustaminen Vihtiin Kaihileikkaus- ja endoproteesi -leikkaustoiminnan lisääminen Synnytystoiminnan lisääminen 1.6.2010 alkaen Hyvinkään sairaanhoitoalue Hematologian ja onkologian palvelukapasiteettia lisätään Kirurgian takapäivystys jaetaan pehmytosakirurgian ja tukielinkirurgian päivystyksiksi Lastentaudeille käynnistetään 24/7 sairaalapäivystys Kuntoutusosastopalveluja tarjotaan entistä laajemmin koko HUS:lle Sairaanhoitoalueen ravintokeskuksen toiminnan siirtäminen Raviolin tehtäväksi Porvoon sairaanhoitoalue Tekonivelleikkaustoiminnan vakiinnuttaminen ja lisääminen Lastentautien ja lastenpsykiatrian yhteinen neuropsykiatrisen toiminnan kehittämishanke (asiantuntijatiimin perustaminen)
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 5 Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Tuotteistuksessa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistus perustuu NordDRG-ryhmiteltyihin tuotteisiin, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä suoriteperusteiseen laskutukseen. Palvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteisiin on tehty joitakin lisäyksiä, täsmennyksiä ja teknisiä päivityksiä. Valtuuston kokouksessaan 11.6.2009 päättämiä uusia somaattisia ja psykiatrisia avohoitokäyntituotteita ovat: Potilasryhmäkäynti yhden tai useamman työntekijän toteuttamaa hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa asiakasryhmälle (esim. psykiatria-, reuma- ja diabetesryhmä). Potilasryhmäkäynti kirjataan yhtenä käyntinä kutakin potilasta kohti. Potilasryhmäkäynti merkitään ajanvarauskäynniksi. Mikäli ryhmäkäyntiin osallistuu omaisia tai perheenjäseniä, ei heistä kirjata käyntejä eikä kuntaa laskuteta. Ryhmävastaanotto useamman työntekijän toteuttamaa (henkilökuntaa paikalla kaksi tai enemmän) hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa asiakkaalle (potilaita aina vain yksi). Kotikäynti on ajanvarauskäynti, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tekee asiakkaan kotiin tai siihen verrattavaan asuinpaikkaan, esimerkiksi vanhainkotiin tai asuntolaan. Erillisten sopimusten mukaisen laskutuksen tarkennukset: Mikäli omien jäsenkuntien ja HUS:n erityisvastuualueiden potilaiden hoidon ja valtakunnallisten velvoitteiden jälkeen jää ylimääräistä kapasiteettia, voidaan sitä käyttää palvelujen tuottamiseen ulkopuolisille ja Palveluista tehdään erillinen sopimus, jossa määritellään hoitopalveluista veloitettava hinta, mahdollisen siirtokuljetuksen kustannusten maksaja ja muut kustannusvastuut sellaisessa tilanteessa, jossa potilaan hoito poikkeaa alunperin suunnitellusta. Lasten ja nuorten seksuaalirikoksiin liittyvät oikeuspsykiatriset tutkimukset (ns. seri-tutkimukset) Vuoden alusta tuli voimaan lakimuutos (Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä), jossa sairaanhoitopiirille on määritelty tutkimusten järjestämisvastuu. Ennakkorahoitus saadaan lääninhallitukselta ja tasaus tehdään jälkikäteen vuosittain. Lopullinen ja ennakkolaskutus tapahtuisi samoilla hinnoilla. Tutkimuksia tehdään kaikilla sairaanhoitoalueilla. Koska kyseinen toiminta poikkeaa luonteeltaan merkittävästi tavallisesti sairaalassa annettavasta hoidosta ja tutkimuksista, joissa potilas käy polikliinisilla käyneillä tai on vuodeosastohoidossa, ei tätä toimintaa voida
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 6 tuotteistaa samoilla tuotteilla. Seri-tutkimuksissa suurin osa resursseista menee potilaan tapaamisten ulkopuolella tapahtuvaan työhön. Näistä tutkimuksista aiheutuneet kustannukset korvataan HUS:lle lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain nojalla valtion varoista. Pientyöryhmän tuotteistuksen muutosesityksen mukaisesti lasten ja nuorten seksuaalirikoksiin liittyvät oikeuspsykiatriset tutkimukset ns. seri-tutkimukset on jatkovalmisteltu asiantuntijoiden näkemysten pohjalta neljäksi uudeksi tuotteeksi, jotka voidaan hinnoitella erikseen. Uudet tuotteet ovat: työnohjaus, koulutus konsultaatio oikeuspsykologinen / -psykiatrinen tutkimus, perus oikeuspsykologinen / -psykiatrinen tutkimus, laaja Lasten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen vastuulla on myös HUS-alueella tehtäväalueeseensa liittyvä työnohjaus sekä kouluttaminen. Valtuuston 15.12.2009 päätettäväksi esitetään 11.6.2009 päätettyjen lisäksi seuraavat muutokset: Luku 4; Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut Hoidosta, jonka potilas hankkii HUS:n antamalla palvelusetelillä, laskutetaan potilaan kotikunnalta palvelusetelin arvo tai HUS-hinnaston mukainen hinta riippuen valittavasta laskutustavasta. Laskuun lisätään käsittelymaksu. Luku 4; Erillisten sopimusten mukainen laskutus Tilanteessa, jossa ulkomailla asuva, itsemaksava potilas hakeutuu ei-kiireelliseen hoitoon Husiin ja hänet voidaan ym. velvoitteiden täyttämisen vaarantumatta ottaa hoitoon, pyydetään potilaalta etukäteen joko vakuutusyhtiön antama maksusitoumus tai vakuustalletus, jolla katetaan potilaan hoidon suunnitellut kustannukset sekä mahdollisen komplikaation kustannukset tai vakuutta, joka kattaa myös syntyvän lapsen mahdollisesti tarvitseman sairaalahoidon kustannukset. Riittävänä vakuutena voidaan pitää alunperin suunnitellun hoidon/toimenpiteen viisinkertaisia kustannuksia. Siirtoviivemaksut-käytäntö Valtuusto hyväksyi Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuodelle 2010 -dokumentin kokouksessaan kesäkuussa. Samassa yhteydessä päätettiin, että ylikäyttömenettelystä luovutaan 1.9.2009 alkaen. Tämä perustui toimitusjohtajan asettaman ylikäyttötyöryhmän esitykseen, jossa ehdotettiin mm. että hoitojaksohinnoittelussa ei ole enää sakkokannustinta ja, että pitkittyneestä käytöstä maksetaan todellisten kustannusten mukaisesti. Tämän mahdollistamiseksi vuonna 2010 koko HUS:ssa hinnoittelu tapahtuu samoin perustein. Myös muualla kuin HYKS:n sairaaloissa otetaan käyttöön suoriteperusteisen hinnoittelun mahdollisuus. Lisäksi erityistapauksissa voidaan yläkustannusraja asettaa tavallisesta kustannusrajasäännöstä poiketen alemmalle tasolle sellaisissa DRG-ryhmissä, joihin ryhmittyy sellaisia jatkohoitoa tarvitsevia potilaita,
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 7 joiden jatkohoito perusterveydenhuollossa (tai sosiaalitoimessa) ei ole järjestynyt hoidon porrastuksen mukaisesti. Näissä DRG-ryhmissä on potilaita sairausryhmistä: aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, keuhkosairaudet, sydänsairaudet, alkoholihepatiitti tai maksakirroosi, lonkan- tai polven tekonivelleikkaukset tai -murtumat, verisuonileikkaukset ja munuais- ja virtsateiden infektiot. Siirtoviivepäivistä ei jatkossa enää tule kunnille rahallista seuraamusta, jolla voitaisiin kattaa pitkittyneestä hoidosta syntyneet todelliset kustannukset, joten nämä kustannukset siirtyvät osaksi DRG-tuotteiden kustannuksia niissä DRG-ryhmissä, joihin näiden potilaiden hoito ryhmittyy. Jos siirtoviivepäivien määrä pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin ylikäyttöpäivien määrä on ollut, on odotettavissa, että hoitojaksojen keskipituus kasvaa ja vastaavasti keskihinta nousee suhteellisesti saman verran kuin hoitojaksot pitenevät. Kuntalaskutuskäytäntö Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia. Tilikauden tuloksen käsittelystä päätetään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvioesitys Talousarviolla toteutetaan kuntayhtymän ja yksiköiden omia strategisia päämääriä. Talousarvion tuloskortisto on sairaanhoitoalueen tai liikelaitoksen strategiasta johdettu. Talousarviossa asetetuilla tavoitteilla ohjataan kuntayhtymän, sairaanhoitoalueiden, HUS-Tilakeskuksen ja liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden toimintaa ja taloutta. HUS:n toiminnan ja talouden avaintavoitteet vuonna 2010: Toiminnan laadun, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen prosessimaisen toimintatavan lisääminen ja valittujen prosessien suorituskyvyn säännöllinen mittaaminen sairaanhoitopiiritasoisen toimintakoordinaation lisääminen valituilla erikoisaloilla, koko HUS:n kapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen rakenteellisten muutosten avulla potilaan hoitoketjun tehokas hallinta ja saumaton rajapinta perusterveydenhuoltoon tiedolla johtamisen lisääminen Kolmiosairaalan käyttöönotto investointiohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Potilas- ja asiakastyytyväisyyden parantaminen Omistajien luottamuksen lisääminen toiminnan läpinäkyvyydellä Henkilötyön tuottavuuden ja organisaation kehityksen edistäminen työnantajakuvaa ja työhyvinvointia kehittämällä Toiminnallista ja taloudellista vastuuta tukevan sekä sitä selkiinnyttävän uuden johtamisjärjestelmän onnistunut käyttöönotto kaikissa yksiköissä Hoitotakuulain velvoitteiden täyttäminen sekä kiireellisen hoidon tavoitteiden toteuttaminen palveluiden kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon hallinta päivystyksen kokonaissuunnitelman mukaisten parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja toteuttaminen
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 8 Tilaaja-tuottaja -mallin hyvien toimintatapojen vakiinnuttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Liiketoimintayksiköiden hintatason säännöllinen vertailu ja analysointi muihin alan toimijoihin verrattuna Synnytystoimintojen hallittu ja onnistunut uudelleenjärjestely hallituksen 12.10.2009 päätöksen mukaisesti Näyttöön perustuva toiminta (tutkimus ja opetus) ja toiminnan vaikuttavuuden säännöllinen arviointi. Sairaanhoitoalueet ovat HYKS-sairaanhoitoaluetta ja Lohjan sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta valmistelleet talousarvioesityksensä nollatulokseen. Myös HUS-Tilakeskuksen ja liikelaitosten talousarvioesityksissä tilikauden tulostavoite on nollatulos. HYKS-sairaanhoitoalueen tilikauden 2010 tulostavoite on hallituksen 12.10.2009 päätöksen mukaisesti alijäämäinen. Lohjan sairaanhoitoalueen talousarviosta muodostui 360 tuhatta euroa ylijäämäinen synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Kuntayhtymän budjetoitu tilikauden tulos on 41,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot muodostuvat pääosin jäsenkunnilta ja muilta asiakkailta saatavista palvelutuloista (1 189,5 milj. euroa) sekä valtion maksamasta erityisvaltionosuudesta. Erityisvaltionosuudesta tutkimustoimintaan kohdistetun osuuden ennakoidaan alenevan 1,6 milj. eurolla (4,6 %) vuoden 2009 talousarviotasosta valtion toimenpiteiden seurauksena. Palvelutulot sisältävät jäsenkunnille tuotettavien erikoissairaanhoitopalvelujen myynnin lisäksi myös palvelujen myynnin muille sairaanhoitopiireille ja muille laitoksille sekä muiden sairaanhoidollisten palvelujen myynnin mm. kuntien perusterveydenhuollolle. Maksutuotot HUS voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 ( 177) vuoden 2009 asiakasmaksuista todeten, että HUS:ssa asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Indeksitarkistukset tehdään joka toinen vuosi ja ne tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee pääsääntöisesti kansaneläkeindeksiin sidotut tasamaksut ja maksukaton euromäärät säädöskokoelmassa marraskuun 2009 aikana ja STM:n tarkistamat määrät tulevat voimaan vuoden 2010 alusta. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2006-2009 Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiä kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2010 siirtyvistä kesken olevien hankkeiden
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 9 valtionavustuksista. Vuonna 2010 mahdollisesti myönnettävien uusien valtionavustuksien osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELA:n maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Toimintakulut Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 3,9 %:n työehtosopimusperusteinen kustannustason nousu vuodelle 2010. Henkilösivukuluihin (sivukulu-% 22,75 %) on budjetoitu 6 % vähemmän kuin talousarviossa 2009. Henkilösivukulujen lasku pudottaa henkilöstökulujen kustannustason nousun vuodelle 2010 2,8 prosenttiin. Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin on budjetoitu vuoden 2009 ennusteeseen ( 9+3 ) verrattuna 10,2 milj. euroa (5,2 %) vähemmän sekä vuoden 2009 talousarvioon verrattuna 3,6 milj. euroa (2,0 %) enemmän. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineiden ja tarvikkeiden talousarvio-osuuden kasvu johtuu lääke- ja hoitotarvikekustannusten (noin 10 %) sekä energiakulujen kasvusta. Vuoden 2009 talousarvioon verrattuna kasvu on 17,3 milj. euroa (6,6 %), mutta 8,7 milj. euron (3,1 %) lasku vuoden 2009 ennusteeseen ( 9+3 ) verrattuna. Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu talousarvion valmisteluvaiheen (lokakuu 2009) voimassaolevalla korkotasolla. Uusien, vuonna 2010 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 2 %:n vuosikorkoa ja 3 %:n vuosikorkoa vuosina 2011-2012. Korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Kuntayhtymän korkotuottoja kasvattavat mm. HUS-Kiinteistöt Oy:lle vuosina 2008 2009 myönnetyt lainat. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on korkona käytetty vuoden 2009 talousarvion mukaista kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Tuloslaskelmassa peruspääomalle maksettava korko näkyy rivillä muut rahoituskulut. Vuoden 2010 arvioitu poistotaso nousee 7 % verrattuna vuoden 2009 talousarvioon ja ennusteeseen verrattuna 12 %. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä olevaa poistosuunnitelmaa. Hoitopalvelumäärät Jäsenkunnille suunnitellut palvelut
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 10 Jäsenkuntien asukkaille suunnitellaan tuotettavan 483 024 DRG-tuotetta, joka on 10 875 tuotetta enemmän kuin palvelusuunnitelmissa 2009 ja 29 519 DRG-tuotetta vähemmän kuin vuosiennusteessa 2009. Suunniteltu käyntien määrä, 1 435 355 käyntiä, on 21 429 käyntiä vähemmän kuin vuoden 2009 suunnitelmissa ja 51 702 käyntiä vähemmän kuin vuosiennusteessa 2009. Jäsenkuntien hoitopäivien suunnitelma, 282 100 hoitopäivää on 7 512 hoitopäivää vähemmän kuin vuodelle 2009 suunnitellut, ennuste vuodelle 2009 on 282 342 hoitopäivää. Kaikille maksajille suunnitellut palvelumäärät yhteensä TP 2008 TA 2009 Ennuste 2009 TAE 2010 Muutos-% TAE2010/TA09 NordDRG-tuotte et 570 166 490 043 531 700 502 685 2,6 % Hoitopäivät *) Avohoitokäynnit 300 339 299 311 285 861 290 110-3,1 % 1 461 285 1 475 816 1 544 797 1 471 722-0,3 % *) Hoitopäivätuotteisiin sisältyvät psykiatriset ja kuntoutuksen hoitopäivät sekä hengityshalvauspotilaiden hoitopäivät, ei sisällä ylikäyttöpäiviä TP 2008 TA ja Ennuste 2009 eikä siirtoviivepäiviä TAE 2010 Palvelut muille asiakkaille Sairaanhoitopiiri tuottaa merkittävän määrän palveluita muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 113,5 milj. euroa (100 milj. euroa vuonna 2009). Pääosa on HYKS-sairaanhoitoalueen tuottamia palveluita. Hoitopalveluiden todellisen käytön erityisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan osalta arvioidaan toteutuvan vuoden 2010 aikana volyymiltaan suurempana kuin mitä jäsenkuntien ja muiden maksajien tilausten (kaikki yhteensä 1 303,1 milj. euroa, josta jäsenkunnat 1 189,5 milj. euroa) perusteella on suunniteltu. Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa käytännön henkilöstötoimenpiteistä, joiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen ja työn tekeminen aikaisempaa enemmän säännöllisenä työaikana omalla henkilökunnalla. Joistakin työvoimakapeikoista ja lyhytaikaisten sijaisten rekrytointiongelmista huolimatta HUS on edelleen haluttu työnantaja, joka myös kouluttaa lukuisia terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijoista ja harjoittelijoista erikoistuviin lääkäreihin. Yleinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on parantanut työvoiman saatavuutta. Toimintaympäristössä ja hoitomenetelmissä tapahtuvat muutokset ja teknologian nopea kehitys vaativat henkilöstöltä vankkaa osaamista ja kykyä omaksua uusia toimintatapoja.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 11 Sairaanhoitopiirin palveluksessa 1.10.2009 oli 20 792 henkilöä, joista vakinaisia 81 %. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus on HUS:ssa noin 7 %. Vanhuuseläkkeelle eläke-ennusteen perusteella vuonna 2010 jää 374 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on HUS:ssa noussut vuosittain ja vuonna 2008 se oli 62,5 vuotta. Vuodelle 2010 arvioitu keskimääräinen henkilöstömäärä on 21 040 henkilöä, johon sisältyy myös erityisvaltionosuudella palkattava henkilöstö (noin 200 henkilöä). Pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2011 olevan 21 049 henkilöä ja vuonna 2012 yhteensä 20 974 henkilöä. Henkilöstökustannukset, jotka muodostavat 64 % kuntayhtymän toimintakuluista, ovat myös olennainen osa henkilöstösuunnittelua. Henkilöstömäärään vuoden 2010 talousarvioesityksessä on lisäystä HUS-kuntayhtymän tasolla vuoden 2009 talousarvioon verrattuna 171 henkilöä (0,8 %). Henkilötyövuosia arvioidaan vuonna 2010 tehtäväksi 16 557. Tammi-syyskuun tietojen pohjalta tehty vuokratyövoiman vuosiennuste 2009 on noin 15,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskituntikustannusta käyttäen noin 258 henkilötyövuotta ja on noin 1,6 % HUS:n henkilötyövuosista. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 14,6 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan olevan noin 245 henkilötyövuotta. Investointiohjelma ja investointien rahoittaminen Vuosien 2010-2012 investointiohjelma perustuu sairaalakapasiteetin hallinnan ja kehittämisen sekä uusien investointien HUS-strategiaa tukeviin tavoitteisiin. Jäsenkuntien vaikeutunut taloustilanne ja sen lähivuosien näkymät ohjaavat suoraan sairaanhoitopiirin järjestämien palvelujen ja investointien rahoitusmahdollisuuksia. Investointiohjelma on laadittu vuoden 2010 osalta kuntayhtymän hallituksen asettamaan enintään 135 milj. euron raamiin. Kuntatalouden tilanteesta johtuen HUS:ssa on viety läpi hyvin tiukka, myös jo monia aloitettuja hankkeita koskeva priorisointi. Sen tuloksena HUS investoi vuosina 2010-2012 vain kohteisiin, joiden käyttötarve ja toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on voitu todeta pysyväksi tai riittävän pitkäksi suhteessa hankkeen tai hankinnan kokonaiskustannuksiin, takaisin maksuun ja tulosvaikutukseen. Sairaanhoitopiirin kustannusten hallinta edellyttää omavaraisuusasteen pitämistä kohtuullisella tasolla ja jatkossakin investointiohjelman ja sen rahoitusvaihtoehtojen kriittistä arviointia. Investointien vuotuinen määrä liikelaitokset mukaan lukien pidetään 130-140 milj. eurona, vaikka suurten rakennushankkeiden ajoittuminen lähivuosiin lisää paineita investointitason nostamiseen. Liikelaitosten investoinnit, jotka esitetään osana niiden vuoden 2010 talousarvioesityksiä ovat seuraavat: Liikelaitos 1 000 euroina HUS-Apteekki 180 HUSLAB 2 900 HUS-Röntgen 8 830
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 12 Poistosuunnitelma Ravioli 360 HUS-Desiko 180 HUS-Logistiikka 390 HUS-Tietotekniikka 6 860 HUS-Lääkintätekniikka 170 HUS-Servis 160 Yhteensä 20 030 Liikelaitosten investoinnit valmistellaan konsernihallinnon ohjeistaman ja talousarvioasiakirjassa päätetyn raamin mukaisesti. Liikelaitosten johtokunnat päättävät alle 500 000 euron pienten hankkeiden investointiohjelmasta. Hallitus päättää kaikkien yksiköiden investointiohjelmasta 500 000 euroa 10 miljoonaa euroa hankekohtaisesti. Valtuusto päättää kustannusarvioltaan yli 10 miljoonan euron hankkeita koskevasta investointiohjelmasta. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat konsernihallinnon, HUS-Tilakeskuksen ja sairaanhoitoalueiden investointien yhteismäärä kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit hankekohtaisesti Hallitus vahvistaa vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen jälkeen suurten, kustannusarvioltaan vähintään 500 000 euron hankkeiden ohjelman, ja voi toimintavuoden kuluessa tarkistaa investointisuunnitelmaa sen kokonaisraamin rajoissa. Vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat kuitenkin hankekohtaisesti valtuuston nähden sitovia. Poistosuunnitelmaan esitetään vähäisiä tarkistuksia, jotka perustuvat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen antamaan yleisohjeeseen ja sen tulkinnan selkiyttämiseen sairaanhoitopiirissä. Poistosuunnitelmaan on muun ohessa lisätty palkka- ja kehittämiskulujen aktivointia koskevia täsmennyksiä. 1.1.2010 voimaan tulevassa poistosuunnitelmassa esitetään muutettavaksi yhden hyödykelajin poistoaikaa: puhelinkeskuksen taloudellinen käyttöaika muutetaan 10 vuodesta 5 vuodeksi johtuen nykyaikaisten tietojärjestelmäpohjaisten laitteiden aikaisempaa nopeammasta uusimistarpeesta. Vuosien 2011 2012 taloussuunnitelmat Taloussuunnitelmat 2010-2011 on laadittu kuntayhtymätasolla. Suunnitelma ei sisällä toimintojen siirtoja tai laajentamista, vaan lähtökohtana on vuoden 2009 talousarvion mukainen toiminnan rakenne ja laajuu. Jäsenkuntatulojen kasvuksi on arvioitu 0 % vuosille 2011 ja 2012. Muiden tulojen kasvuksi on arvioitu 1 % vuoden 2011 suunnitelmassa ja 0 % vuoden 2012 suunnitelmassa. Henkilöstökulujen työehtosopimusperusteisena kasvuprosenttina on käytetty 2 % vuosien 2011 ja 2012 suunnitelmissa. Vuosille 2011-2012 on asetettu kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 13 Talousarvioesityksestä annetut lausunnot Talousarvion toimeenpano Talousarvioesityksestä on saatu lausunnot psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnalta, vähemmistökieliseltä lautakunnalta ja henkilöstötoimikunnan henkilöstöjärjestöjen valmisteluryhmältä, listan liite 4. Talousarviossa hyväksyttävien talous- ja palvelutavoitteiden sekä valtuuston päättämien tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti valmisteltava hinnasto esitetään hallitukselle joulukuussa. Vuoden 2010 tuotehintoihin sisällytetään 2 %:n tuottavuuden kasvutavoite. Hallitus hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat sairaanhoitoalueiden sekä konsernihallinnon ja HUS-Tilakeskuksen käyttösuunnitelmat osana valtuuston 15.12.2009 päätösten toimeenpanoa. Kunkin sairaanhoitoalueen lautakunta hyväksyy oman alueensa tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat tammi-helmikuussa 2010. Päätösesitys Halitus päättää esittää, että valtuusto päättäisi merkitä tiedoksi psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan, vähemmistökielisen lautakunnan sekä henkilöstötoimikunnan henkilöstöedustajien antamat lausunnot vuoden 2010 talousarvioesityksestä ja vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmasta, merkitä tiedoksi liikelaitosten talousarviot 2010 ja taloussuunnitelmat 2010 2012 investointisuunnitelmineen osana kuntayhtymän talousarviota, hyväksyä talousarvion ja taloussuunnitelman rakenteen, hyväksyä esityslistan liitteenä 3 olevan esityksen kuntayhtymän talousarvioksi 2010 ja taloussuunnitelmaksi 2010-2012, vahvistaa, että kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut ilman liikelaitoksia, sisältäen ostot liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä ovat enintään 1 529,146 miljoonaa euroa (talousarvioasiakirjan liite 7), vahvistaa talousarviossa sairaanhoitoalueille ja HUS-Tilakeskukselle asetettavat tulos- ja tuottavuustavoitteet, joita ovat tilikauden nollatulos HYKS-sairaanhoitoaluetta ja Lohjan sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta sekä 2 %:n tuottavuuden kasvutavoitteet, vahvistaa liikelaitoksille HUS:n talousarvion käyttötalousosassa asetetut tulos- ja tuottavuustavoitteet sekä sisäisten palvelujen hintatason muutoksia koskevat tavoitteet, vahvistaa, että kuntayhtymän, ilman liikelaitoksia, laitehankkeiden, tietojärjestelmähankkeiden ja rakennushankkeiden enimmäismäärä on 114,97 milj. euroa, valtuuttaa hallituksen päättämään, että laitehankkeissa voidaan käyttää leasing-rahoitusta, jos se osoittautuu kokonaistaloudellisesti kannattavaksi.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 14 Valtuusto päättää rahoitusosassa, että kuntayhtymän lainakannan muutos on enintään 75 316 000 euroa. että liikelaitokset maksavat 3 %:n koron niihin sijoitetulle peruspääomalle. että liikelaitosten rahoitustilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä clearing-tilien kautta. Clearingtilin päivittäiselle saldolle lasketaan hyvityskorkoa kuukausittain jälkikäteen yhden viikon Euribor-koron mukaisena. Clearingtilillä voi olla lyhytaikaisesti myös velkasaldoa, jolloin veloituskorko on Euribor 1 kk + 0,50 % p.a. että liikelaitosten investointeihinsa tarvitsema pitkäaikainen lainarahoitus järjestetään HUS-kuntayhtymän sisäisenä antolainana liikelaitoksille ja lainalle maksetaan lainannostoajankohtana erikseen määriteltävää korkoa. Lisäksi valtuusto päättää että peruspääomalle maksetaan 3 %:n korko jäsenkuntien syyskuun ennakkolaskutuksen yhteydessä (talousarvioasiakirjan liite 8), myöntää hallitukselle oikeuden ottaa pitkäaikaista lainaa 90 000 000 euroa, myöntää hallitukselle oikeuden päättää lainojen ennenaikaisesta takaisinmaksamisesta, myöntää hallitukselle oikeuden antaa HUS-Kiinteistöt Oy:lle enintään 9,0 milj. euroa ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle enintään 2,5 milj. euroa pitkäaikaista lainaa, myöntää hallitukselle oikeuden ottaa vuonna 2009 HUS-kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa enintään yhden vuoden takaisinmaksuajalla rahoituslaitosten edullisimpia ehtoja noudattaen siten, että maksuvalmiuslainan kokonaismäärä kerrallaan on enintään 67,2 miljoonaa euroa, hyväksyä seuraavat talousarvioasiakirjan liitteessä 2 esitetyt tuotteistuksen ja hinnoittelun muutokset valtuuston 11.6.2009 hyväksymien tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteita koskevien muutosten lisäksi Liitteen 2 luku 4; Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut Hoidosta, jonka potilas hankkii HUS:n antamalla palvelusetelillä, laskutetaan potilaan kotikunnalta palvelusetelin arvo tai HUS-hinnaston mukainen hinta riippuen valittavasta laskutustavasta. Laskuun lisätään käsittelymaksu. Liitteen 2 luku 4; Erillisten sopimusten mukainen laskutus Tilanteessa, jossa ulkomailla asuva, itsemaksava potilas hakeutuu ei-kiireelliseen hoitoon Husiin ja hänet voidaan ym. velvoitteiden täyttämisen vaarantumatta ottaa hoitoon, pyydetään potilaalta
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 15 etukäteen joko vakuutusyhtiön antama maksusitoumus tai vakuustalletus, jolla katetaan potilaan hoidon suunnitellut kustannukset sekä mahdollisen komplikaation kustannukset. Synnyttämään tulevalta äidiltä edellytetään sellaista vakuutusta tai vakuutta, joka kattaa myös syntyvän lapsen mahdollisesti tarvitseman sairaalahoidon kustannukset. Riittävänä vakuutena voidaan pitää alunperin suunnitellun hoidon/toimenpiteen viisinkertaisia kustannuksia. hyväksyä talousarvioasiakirjan liitteenä 9 olevan poistosuunnitelman noudatettavaksi 1.1.2010 alkaen, hyväksyä jäsenkunnilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä perittävän myrkytystietokeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset asukasluvun suhteessa talousarvion liitteen 3 mukaisesti siten, että maksu erääntyy maksettavaksi 21.6.2010, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä toiminnasta aiheutuvat kustannukset laskutetaan Helsinkiä lukuun ottamatta jäsenkunnilta asukasluvun suhteessa talousarvion liitteen 4 mukaisesti siten, että maksu erääntyy maksettavaksi 21.6.2010, ja että Helsinkiin ja muiden sairaanhoitopiirien alueille suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. hyväksyä asukasluvun perusteella perittäväksi jäsenkunnilta kalliin hoidon tasausmaksua 28 euroa asukasta kohden talousarvion liitteen 5 mukaisesti siten, että ennakko erääntyy maksettavaksi 5.1.2010. Asian käsittely Merkittiin, että pöydälle jaettiin liitteeseen 2 korjatut sivut 14-16, 81, 85 ja 197 sekä otteen HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksestä 17.11.2009 81 ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tarkastamaton pöytäkirjanote 26.11.2009 62. Merkittiin, että esittelijä tarkisti esityksensä perusteluja siten, että pöytäkirjan s. 27 esitettyä liikelaitosten hintatason muutosta HUS-Apteekin osalta tarkistettiin ko. kohdasta ilmenevällä tavalla. pöytäkirjan s. 30 palvelusetelin kuntalaskutuskohtaan ja s. 39 päätösesityksen ao. kohtaan lisättiin "tai HUS-hinnaston mukainen hinta riippuen valittavasta toteutustavasta" ja että vastaavan sisältöinen tarkistus tehdään talousarvioasiakirjan ao. kohtaan. päätösesitystä lisäämällä sen loppuun yhden kappaleen päätöksestä lähemmin ilmenevällä tavalla. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Zilliacus-Tikkanen ehdotti jäsen Yltävän kannattamana, että HUS:n vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisällytettäisiin määrärahat Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoimintaa varten Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan esittämällä tavalla. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, ken kannattaa esittelijän ehdotusta äänestää "jaa", ken kannattaa Zilliacus-Tikkasen ehdotusta äänestää "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 12 "jaa" ääntä ja 4 "ei" ääntä, yhden jäsenen ollessa poissa kokouksesta. Täten esittelijän esitys oli tullut hyväksytyksi. Vähemmistöön
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 16 kuuluivat jäsenet Pietari Jääskeläinen, Jukka Pihko, Zilliacus-TIkkanen ja Yltävä. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä 1, 229. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisäksi hallitus edellytti saavansa tammikuussa 2010 tiedoksi talousarvioesitykseen 2010 sisältyvien rationointitavoitteiden edellyttämät toimenpiteet kustannusvaikutuksineen. Lisätietoja Mari Frostell, puh. 0400 748767