Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Katse lapseen hankkeen workshop Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin tarkastelu varhaiskasvatus-/ päivähoito- ja neuvolapalveluissa Helsinki 9.12.2010 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen yksikkö 10.1.2012 Matti Rimpelä 1
Mitä tämä tarkoittaa??? Neljä ydinkäsitettä: Lapsiperhe Suhde muihin kehitysyhteisöihin Määräaikainen Universaali, kaikille yhtenäisesti tietyssä iässä Hyvinvointi, Tulkintakehyksenä myös HYVINvointi, ei vain PAHOINvointi Arviointi Perhe ja ammattiauttajat arvioivat yhdessä: ->sopimus Painopiste siirtyy lapsesta, ongelmista ja ammattiosaajista perheyhteisön ja sen hyvinvoinnin suuntaan 10.1.2012 Matti Rimpelä 2
Hieman historiasta Terveystarkastuksen toimintamalli kehittyi 1900-luvun alussa Lääkäri tarkasti yksilön, haki piileviä tauteja, neuvoi, määräsi jatkotoimet seulonnassa etsitään tunnettua häiriötä Määräaikaiset terveystarkastukset lapsille 1950-luvulta alkaen Tutkimusta vähän, rutiinit jatkuivat Kun somaattisia ongelmia löytyi vähän, kritiikki lisääntyi 1980-luvulla: Miksi tarkastaa terveitä lapsia? 10.1.2012 Matti Rimpelä 3
Laajan terveystarkastuksen idea ja vakiintuminen Lappeenranta/Outi Strid 1990-luvulla ensin 5-vuotiaille, sitten 5. luokalle koko perheen (vanhemmat mukaan) päiväkoti/luokkayhteisön hyvinvointi sosiaalinen hyvinvointi, mielenterveys osoittautui onnistuneeksi lääkäri: Nyt tarkastuksissa on taas järkeä! sovellutuksia useissa terveyskeskuksissa suositeltiin valtakunnallisesti: Kouluterveydenhuollon opas 2002 Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004 10.1.2012 Matti Rimpelä 4
Teema-alueet (kuvaus/mr 2005) Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - rooli lapsen rajoittajana -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit 10.1.2012 Matti Rimpelä 5
Toiminta-ajatuksen kehittäminen jatkui 2005 Stakes/opetushallituksen yhteistyössä pohdittiin lukuisia rinnakkaisia arviointeja ja niiden vaihtelevia menetelmiä Kutsuttiin eri tieteiden/tutkimusalojen/ ammattien senioriasiantuntijoita työkokoukseen kehittämistä: Olisiko mahdollista ja järkevää tavoitella yhteistä, koko maassa yhtenäistä arviointien/tarkastusten toimintamallia? 10.1.2012 Matti Rimpelä 6
Opetushallituksen ja Stakesin asiantuntijaseminaari Huhtikuu 2006 Todettiin, että neuvoloissa, kouluissa lukuisia erilaisia tarkastuksia Terveystarkastukset Palvelutarvearvioinnit Koulukypsyys, yms. Paikallisia sovellutuksia, ei yhteistä mallia Ei vertailukelpoista tietoa, tieto jää yhdelle ammattiryhmälle/hallintokunnalle Tavoitteeksi yhteinen toimintamalli aloite STM:lle T&K:n käynnistämisestä 10.1.2012 Matti Rimpelä 7
Stakesin aloite STM:lle 6.9.2006 Asianro 1375/005/2006 "Lasten, nuorten ja lapsiperheiden laajojen hyvinvointiarviointien runkoohjelma" 10.1.2012 Matti Rimpelä 8
10.1.2012 Matti Rimpelä 9
10.1.2012 Matti Rimpelä 10
Arviointeja ja selvityksiä laajasta terveystarkastuksesta Lukuisia erilaisia sovellutuksia Ei yhteisiä käytäntöjä Terveyskeskusten välillä suuria eroja Lasten perusoikeudet eivät toteudu Valtiontalouden tarkastusvirasto Apulaisoikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Informaatio-ohjaus ei riitä, tarvitaan kuntia velvoittava asetus 10.1.2012 Matti Rimpelä 11
Asetus (380/2009)/kansanterveyslaki: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Voimaan 1.7.2009 terveystarkastuksille siirtymäaikaa 2011 alkuun. Perustelut ja soveltamisohjeet STM julkaisuja 2009:20 ( www.stm.fi/julkaisut) Menetelmäkäsikirja 2011: Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa 10.1.2012 Matti Rimpelä 12
Seitsemän laajaa terveystarkastusta Lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi laaja terveystarkastus. Neljän kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus Lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä Oppilaalle on järjestettävä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; 1., 5. ja 8. vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. 10.1.2012 Matti Rimpelä 13
7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Alle kouluikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 10.1.2012 Matti Rimpelä 14
STM Julkaisu 29:1010, sivu 34 Jos tarkastukseen ei sisälly vanhempien hyvinvoinnin arviota, tarkastusta ei voida kutsua laajaksi terveystarkastukseksi eikä tilastoida sellaisena Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle koulu-ikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa 10.1.2012 Matti Rimpelä 15
STM Julkaisu 29:1010, sivu 36 Laajan terveystarkastuksen yhteydessä arvio käydään läpi lapsen ja huoltajan kanssa. Arvion pyytämisestä, saamisesta ja sen keskeisestä sisällöstä tehdään asianmukaiset merkinnät lapsen terveyskertomukseen. 10.1.2012 Matti Rimpelä 16
Informaatio kunnille 10/2009 STM ja Kuntaliitto ovat informoineet kuntia STM lähetti lokakuussa 2009 kunnille kirjeen (Kuntainfo 7/2009, www.stm.fi/tiedotteet), joka osoitettiin kunnille ja kuntayhtymille, kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajille, sosiaali- ja terveyslautakunnille tai vastaaville toimielimille sekä sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille. 10.1.2012 Matti Rimpelä 17
Kehittämistyö jäänyt kentän ja hallinnon tehtäväksi Stakesin aloite ei ole johtanut toimiin Laajan terveystarkastuksen/ lapsiperheiden hyvinvointiarviointien tutkimukseen perustuva kehittäminen ei ole vieläkään käynnistynyt Kehittämishankkeita KASTE-ohjelmassa, mutta keskittyvät terveydenhuoltoon Lapsiperheiden laaja hyvinvointiarviointi on edelleen vain toimintaidea. Miten pitäisi kehittämisessä edetä? 10.1.2012 Matti Rimpelä 18
Perustaksi yhteisiä tulkintoja Lapsen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Lapsiperheen hyvinvoinnista Miten kuvataan/mitataan/seurataan Arvioinnista, joka ei ole eriytynyt tiettyyn ongelmakenttään, ammattiryhmään, tai toimintasektoriin 10.1.2012 Matti Rimpelä 19
Tulkintakehyksistä Monta näkökulmaa hyvinvointiin: Koettu/ kerrottu Ulkoisesti Havaittu/mitattu Yleinen Miten voin? Huolen vyöhykkeet / SDQ/Vanhemmat ja opettaja Erityinen Arviointi Miten menee päivähoidossa? Vanhemmat, ammattihenkilö(t) ja lapsi yhdessä Sopimus jatkotoimenpiteistä Opettajan arvio selviytymisestä luokassa/ Masentuneisuus -mittari Hyvinvointioppiminen ja kehitysyhteisöt 10.1.2012 Matti Rimpelä 20
Hyvinvointi (ja pahoinvointi) opitaan samoin kuin lukeminen! Lapsi oppii yksilönä, perhe oppii yhteisönä Elimistön ja mielen viestit ja niiden tulkinta Oman/ympäristön hyvinvoinnin arviointi Arjen rytmit Vuorovaikutus ( sosiaaliset taidot/kompetenssit ) Liikkuminen Itsehoito Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa! jatkuu koko elämänkulun Onko mahdollista kuvata hyvinvointiosaamisen kehitys iän myötä? Mitä on lapsen hyvinvointiosaaminen 4-vuotiaana? 10.1.2012 Matti Rimpelä 21
Esimerkki: Elimistön ja mielen viestit Ehdotus tulkintakehykseksi Tieteellisesti perusteltu Arjessä ymmärrettävä 10.1.2012 Matti Rimpelä 22
Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Päihteet, tupakointi, piristeet, mielialalääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 10.1.2012 Matti Rimpelä 23
Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskemista oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen, toimijoille yhteisen ja tieteellisesti perustellun tulkintakehyksen lapsen hyvinvointikehityksestä 10.1.2012 Matti Rimpelä 24
Palvelut ja kehitysympäristöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen useimmiten häiriö/ongelmalähtöisiä olennaista häiriö/ongelma-asiantuntijuus varhainen puuttuminen -> asiakkuus kohtaaminen vastaanottohuoneessa Kehitysyhteisöt rakentuvat osallisuudesta olennaista yhteisön tunteminen yhteisön vahvistaminen ilman asiakkuuksia kohtaaminen yhteisöissä: kotona, asuinalueella, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa. 10.1.2012 Matti Rimpelä 25
Kehitysyhteisöt Lapsi kuuluu kehitysyhteisöön, on sen jäsen: perhe asuinalue varhaiskasvatus koulu harrastukset media ja katu Lapsi varttuu samanaikaisesti useissa kehitysyhteisöissä -> Kasvatuskumppanuus 10.1.2012 Matti Rimpelä 26
Perhe kehitysympäristönä Äiti Lapsi Isä Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus tukevat ja joskus korvaavat läheiset Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö 10.1.2012 Matti Rimpelä 27
Palvelut vahvistamaan kehitysympäristöjä Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen ensisijaiseksi tehtäväksi tukea kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta Tavoitteeksi häiriöpalvelujen kysynnän -> asiakkuuksien vähentäminen 10.1.2012 Matti Rimpelä 28
Miten seurataan? Hyvinvointi-indikaattorit Ei toistaiseksi kansallista suositusta Menetelmäkäsikirja 2011 Lukuisia mittareita, ks. esim. liitteet Keskeiset mittaustulokset voidaan merkitä kertomukseen Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio Huolen vyöhykkeet 10.1.2012 Matti Rimpelä 29
Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio Ei huolta Lievä huoli Selvä huoli A Huoli lapsen fyysisestä terveydentilasta 1 2 3 B Huoli lapsen psykososiaalisesta kehityksestä ja terveydestä C Huolta lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyen 1 2 3 1 2 3 D Huoli lapsen perhetilanteesta 1 2 3 E Huoli lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta 1 2 3 10.1.2012 Matti Rimpelä 30
Potilaskertomukseen kirjataan onko työntekijällä herännyt huolta lapsen fyysisestä terveydentilasta, psykososiaalisesta kehityksestä ja terveydestä, lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, perhetilanteesta tai lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta. mahdolliset jatkotoimenpiteet, joista on lapsen ja/tai perheen kanssa keskusteltu ja sovittu sekä kuinka niitä seurataan. 10.1.2012 Matti Rimpelä 31
Lopuksi kehittämishankkeen valmistelusta Mitä pitäisi ottaa huomioon?? 1. Kuvaa huolella, mitä on tarkoitus tehdä ja kenen kanssa 2. Selvitä kotimaista/kansainvälistä kirjallisuutta kansalliset suositukset aikaisemmat/käynnissä olevat kehittämishankkeet 3. Perehdy tarkkaan toimintaympäristöön ja kuvaa sen ydin hankkeen näkökulmasta 10.1.2012 Matti Rimpelä 32
Innovaatio vai implementaatio? Sama toiminta on usein uuden toiminnan kehittämisen näkökulmasta monistamista vastaanottavalle palvelurakenteelle juurruttamista/implementaatiota Kehittämistyön ydinkysymys: innovaatio (aito uuden luominen) vaiko implementaatio( juurruttaminen)? 10.1.2012 Matti Rimpelä 33
Palvelujen laadun parantaminen Ydinkysymyksiä ovat laatu ja sen hallinta Laadun parantamisessa Aikaisempi näyttö 20 % Toimeenpanostrategia 30 % Vastaanottajan ominaisuudet 50 % context + climate + uudistumisen palkitseminen John Ovretveit (Karolinska Institutet): Using reforms to improve quality and save money at same time: the research evidence. Terveydenhuoltotutkimuksen päivät. Tampere 24.11.2011 10.1.2012 Matti Rimpelä 34
Ovretveit: Palveluinnovaatio = uusi kasvilajike puutarhaan Innovaatio: Siemenet/taimet Muutoksen johto: Puutarhurin taito/voimavarat Organisaatio: Maaperä/Ilmasto Toimeenpano: Kylväminen/istuttaminen Laadun hallinta: Kasteleminen, kitkeminen, lannoittaminen, yms. puutarhanhoito 10.1.2012 Matti Rimpelä 35
Verkosto Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä. Solmut ja niitä yhdistävä vuorovaikutus Mitä tarkoittaa verkostoituminen kuntapalveluissa? Uusiin haasteisiin vastaamista valta/toimeenpanorakenteita muuttamatta? Verkosto -> todellista muutosta edeltävä/valmisteleva siirtymävaihe? 10.1.2012 Matti Rimpelä 36
Päätelmiä 1. Sisällöstä ei voi johtaa hyvän projektin/hankkeen mallia! Julkisrahoitteisten hyvinvointipalvelujen projektitulkinnat soveltuvat myös terveyden edistämiseen Arviointia kehitettäessä lähtökohtana ensin hyvän projektin yleiset kriteerit sitten sovellutus hyvinvointiin/palveluihin 10.1.2012 Matti Rimpelä 37
Päätelmiä 2. Kv. kirjallisuuden soveltamisessa huomattava konteksti Jokaista kv. raporttia tulkittaessa huomioitava se konteksti, jossa ko. tutkimus/muu raportti on laadittu Esim. Nutbeamin prosessimallin tarkoituksena oli siirtää T&K-kiinnostusta epidemiologiasta toimintaan ei ole tarkoitettu yksittäisen hankkeen eikä edes ohjelman tulkintakehykseksi Arviointien kohteena oleva projekti on usein laaja ohjelma (vertaa Pohjois-Karjala 10.1.2012 Matti Rimpelä 38 projekti)
Päätelmiä 3. Projektin/hankkeen tavoitteet selväksi nelikenttään Missä määrin tavoitteena on uuden luominen/juurruttaminen vakiintuneen toiminnan uudistaminen/vaikuttaminen suoraan väestön hyvinvointiin/terveyteen Innovaatio Implementaatio Väestön hyvinvointi/ terveys Kunnan toimintajärjestelmä 10.1.2012 Matti Rimpelä 39
Päätelmiä 4. Uuden toimintamallin ke-hittäminen ja vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista samanaikaisesti Mihin kehittämisprosessin vaiheeseen projekti/hanke keskittyy: 1. Kehitetään/kuvataan uusi toimintamalli ja sen toteutumisen edellytykset 2. Testataan sitä, korjataan, testataan uudelleen.. 3. Tutkitaan vaikutusta varmistaen, että mallia myös toteutetaan 4. Juurrutetaan/implementoidaan vaikuttavaksi osoitettu toiminta uuteen ympäristöön, laadunhallinnan osana seurataan toteutumista ja vaikutusta 10.1.2012 Matti Rimpelä 40
Palvelujen laadun parantaminen Ydinkysymyksiä ovat laatu ja sen hallinta Laadun parantamisessa Aikaisempi näyttö 20 % Toimeenpanostrategia 30 % Vastaanottajan ominaisuudet 50 % context + climate + uudistumisen palkitseminen John Ovretveit (Karolinska Institutet): Using reforms to improve quality and save money at same time: the research evidence. Terveydenhuoltotutkimuksen päivät. Tampere 24.11.2011 10.1.2012 Matti Rimpelä 41
Ovretveit: Palveluinnovaatio = uusi kasvilajike puutarhaan Innovaatio: Siemenet/taimet Muutoksen johto: Puutarhurin taito/voimavarat Organisaatio: Maaperä/Ilmasto Toimeenpano: Kylväminen/istuttaminen Laadun hallinta: Kasteleminen, kitkeminen, lannoittaminen, yms. puutarhanhoito 10.1.2012 Matti Rimpelä 42
Verkosto Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä. Solmut ja niitä yhdistävä vuorovaikutus Mitä tarkoittaa verkostoituminen kuntapalveluissa? Uusiin haasteisiin vastaamista valta/toimeenpanorakenteita muuttamatta? Todellista muutosta edeltävä/valmisteleva siirtymävaihe? 10.1.2012 Matti Rimpelä 43
Päätelmiä 1. Sisällöstä ei voi johtaa hyvän projektin/hankkeen mallia! Julkisrahoitteisten hyvinvointipalvelujen projektitulkinnat soveltuvat myös terveyden edistämiseen Arviointia kehitettäessä lähtökohtana ensin hyvän projektin yleiset kriteerit sitten sovellutus hyvinvointiin/palveluihin 10.1.2012 Matti Rimpelä 44
Päätelmiä 2. Kv. kirjallisuuden soveltamisessa huomattava konteksti Jokaista kv. raporttia tulkittaessa huomioitava se konteksti, jossa ko. tutkimus/muu raportti on laadittu Esim. Nutbeamin prosessimallin tarkoituksena oli siirtää T&K-kiinnostusta epidemiologiasta toimintaan ei ole tarkoitettu yksittäisen hankkeen eikä edes ohjelman tulkintakehykseksi Arviointien kohteena oleva projekti on usein laaja ohjelma (vertaa Pohjois-Karjala 10.1.2012 Matti Rimpelä 45 projekti)
Päätelmiä 3. Projektin/hankkeen tavoitteet selväksi nelikenttään Missä määrin tavoitteena on uuden luominen/juurruttaminen vakiintuneen toiminnan uudistaminen/vaikuttaminen suoraan väestön hyvinvointiin/terveyteen Innovaatio Implementaatio Väestön hyvinvointi/ terveys Kunnan toimintajärjestelmä 10.1.2012 Matti Rimpelä 46
Päätelmiä 4. Uuden toimintamallin ke-hittäminen ja vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista samanaikaisesti Mihin kehittämisprosessin vaiheeseen projekti/hanke keskittyy: 1. Kehitetään/kuvataan uusi toimintamalli ja sen toteutumisen edellytykset 2. Testataan sitä, korjataan, testataan uudelleen.. 3. Tutkitaan vaikutusta varmistaen, että mallia myös toteutetaan 4. Juurrutetaan/implementoidaan vaikuttavaksi osoitettu toiminta uuteen ympäristöön, laadunhallinnan osana seurataan toteutumista ja vaikutusta 10.1.2012 Matti Rimpelä 47
Ja lopuksi Kuvaammeko tutkimuksessa perheyhteisöä useimmiten häiriöiden syynä ja lapsia ongelmina? Olisiko yhteiseksi teemaksi nostettava näkyvämmin perhe hyvinvoinnin rakentajana ja vanhemmuuden tuottama onni ja ilo! 10.1.2012 Matti Rimpelä 48