Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Transkriptio

1 Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen 1

2 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet THL /STM jaoston kokous /2012 2

3 Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvittaessa apua läheisiltä vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet THL /STM jaoston kokous /2012 3

4 Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla THL /STM jaoston kokous /2012 4

5 Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi NLA KTH Yhteensä Vanhemmat avioliitossa Vanhemmat avoliitossa Muu perhetilanne* Tapaamisjärjestelyt eroperheissä Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain Lapsi ei tapaa isää kuukausittain * Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet THL /STM jaoston kokous /2012 5

6 Lapsen hoitojärjestelyt Puolivuotiaista lähes kaikki hoidettiin kotona (98,6 %) pääasiassa äidin toimesta Yksivuotiaista muualla kuin kotona oli 14 % Kolmevuotiaista päivähoidossa oli 55 % Viisivuotiaista 72 % Turkulaislapset olivat päivähoidossa ja kainuulaislapset kotihoidossa jopa kaksi kertaa yleisemmin Enemmän opiskelleiden äitien lapset olivat yleisemmin hoidossa kodin ulkopuolella Tuovi Hakulinen-Viitanen 6

7 Äideistä 6 % käytti alkoholia liikaa Tuovi Hakulinen-Viitanen 7

8 Isistä joka neljäs käytti alkoholia liikaa THL /STM jaoston kokous /2012 8

9 Alkoholihaittojen riski äidin koulutuksen mukaan tarkasteltuna Tuovi Hakulinen-Viitanen 9

10 Alkoholihaittojen riski isän koulutuksen mukaan tarkasteltuna Tuovi Hakulinen-Viitanen 10

11 Tupakointi edelleen yleistä erot suuria koulutusryhmien välillä Äideistä 15 % tupakoi Raskausaikana tupakoi 9 % Imetysaikana 4 % Isistä 27 % tupakoi Perheistä 31 %:ssa vähintään toinen tupakoi ja 9 %:ssa molemmat Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 % Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 % Tuovi Hakulinen-Viitanen 11

12 Vankka säädösperusta neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluille Kaikille perheille tarjottavat laadukkaat määräaikaiset terveystarkastukset Yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys Terveyden edistäminen: terveysneuvonta Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Moniammatillinen yhteistyö

13 Erityistä tukea tarvitsevat (VNA 338/2011) Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä Erityisen tuen tarve tulee selvittää, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä Tuovi Esityksen Hakulinen-Viitanen nimi / Tekijä 13

14 Esimerkkejä erityistä tukea tarvitsevista (STM 2009) Lapsen sairaus, mielenterveysongelmat ja kiusaaminen sekä neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimishäiriöt ja käytöshäiriöt Lapsen kaltoin kohtelu, mukaan lukien puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa Vanhempien vakavat sairaudet, päihde- ja mielenterveysongelma, läheisväkivalta Perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat Tuovi Esityksen Hakulinen-Viitanen nimi / Tekijä 14

15 Määräaikaiset terveystarkastukset muodostavat kokonaisuuden ja jatkumon Äitiysneuvola Määräaikaisten terveystarkastusten määrä ja ajankohta täsmentyy päivitettäessä äitiysneuvolan suosituksia Terveystarkastuksista yksi on laaja terveystarkastus Lastenneuvola Yht. 15 määräaikaista terveystarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia Kouluterveydenhuolto Yht. 9 määräaikaista terveystarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia Terveysneuvonta sisältyy tarkastuksiin Tuovi Hakulinen-Viitanen 15

16 Laajat terveystarkastukset (VNA 338/2011, aik. 380/2009) Osasta neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisia terveystarkastuksia kehitetään laaja terveystarkastus Koko perheen hyvinvoinnin arviointi Toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä Ajankohdat Odotusaikana: yksi Neuvolaikäisille kolme: 4 kk ja 18 kk, 4 v Oppivelvollisuusikäisille kolme: 1., 5. ja 8. lk Tuovi Hakulinen-Viitanen 16

17 Miksi päädyttiin laajoihin terveystarkastuksiin? Lisääntyvästi tutkimusnäyttöä elinympäristön merkityksestä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Vanhempien terveys ja hyvinvointi vaikuttaa lasten hyvinvointiin Vanhempien terveystottumukset vaikuttavat lasten terveystottumuksiin myös aikuisuudessa Haasteita erityisesti sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville

18 Laajojen terveystarkastusten ohjeistus PDF-versio 18.9.

19 Laajan terveystarkastuksen määritelmä Terveystarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; äitiysneuvolan terveystarkastukseen voi osallistua raskaana olevan lisäksi hänen puolisonsa jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista jonka tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012

20 Laajan terveystarkastuksen määritelmä Terveystarkastus, johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyösuhteessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012

21 Tarkoitus Muodostaa yhteistyössä käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta Sopia mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä Sopia toimenpiteiden toteuttamisesta ja muista jatkotoimenpiteistä

22 Tavoite Vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia Varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista Varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen perheelle Tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista

23 Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Aihepiirit - viisi osakokonaisuutta Lapsen hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Sisarusten hyvinvointi Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne Perheen elinolot ja tukiverkostot Aihepiirit muodostavat laajan kokonaisuuden Kokonaiskuvan saamiseksi kaikkia aihepiirejä käsitellään, mutta ei samalla käynnillä Painotukset valitaan lapsen ikävaiheen, perheen tarpeiden ja terveydenhoitajan ja lääkärin harkinnan mukaan Lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet Marjaana

24 Laaja terveystarkastus koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin arviointia Hakulinen-Viitanen T. ym

25 Esimerkkejä sisältöalueista Vanhempien hyvinvointi Vanhempien terveys ja hyvinvointi Kuulumiset, kuinka vanhemmat voivat? Vanhempien terveydentila ja hyvinvointi ml. mielenterveys Vanhempien terveystottumukset Ravitsemus, alkoholin käyttö, tupakointi, lepo ja liikunta Vanhempien tai vanhemman parisuhde ja kodin ilmapiiri Lapsen vaikutus parisuhteeseen Parisuhteen vaikutus kodin ilmapiiriin Riitely ja erimielisyyksien ratkaisu Parisuhteen roolit Parisuhdeväkivalta

26 Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Perheen sisäinen vuorovaikutus Perherakenne Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus Perheen sisäinen vuorovaikutus Vanhemmuuden roolit ja tehtävät Kasvatuskäytännöt Turvallisuus

27 Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Elinolot Perheen ja lapsen elinolot ja taloudellinen tilanne Toimeentulo Perheen asuminen Asuinympäristön turvallisuus Arjen hallinta Lapsen rahankäyttö Perheen ja lapsen tukiverkosto Tukiverkoston olemassa olo Muuttojen määrä Ystävät ja tuttavat Lapsen verkosto

28 Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Lapsen hyvinvointi Lapsen fyysinen, psyykkinen ja psykososiaalinen terveys ja kehitys Kokemus terveydestä ja omista voimavaroista Fyysinen ja psyykkinen terveydentila Lapsen kehityksen eteneminen Tapaturmat Lapsen terveystottumukset Uni, ravitsemus, liikunta, alkoholi, tupakka ja muut Leikki, kaveripiiri ja harrastukset Lapsi päivähoidossa ja koulussa

29 Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Sisarusten keskinäiset suhteet ja vointi Mahdolliset sisarussuhteet Sisarusten keskinäiset suhteet Vanhempien ja sisarusten suhteet Sisarusten vointi

30 Yhteenveto sisältää monia näkökulmia Hakulinen-Viitanen T. ym

31 Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Erilaisia apulomakkeita tuen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen tukena esim. Audit-lomake, ADSUME alkoholin käytöstä keskusteluun Parisuhdeväkivallan tunnistamisen lomake Selvitetään asioita, joilla on merkitystä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Asioiden perustelu tutkimusnäytön perusteella Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen: Hoitotyön suositus,

32 Huolen puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli tai terveystarkastuksen perusteella syntynyt huoli Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Selvitetään asioita, joilla on merkitystä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Asioiden perustelu tutkimusnäytön perusteella

33 Kun huoli herää Varataan pidempi vastaanottoaika, mikäli tuen tarve tiedossa etukäteen Lisäkäynnit neuvolassa yksilöllisen tarpeen mukaan Kotikäynnit (terveydenhoitaja, perhetyöntekijä) Erityistyöntekijöiden, kuten psykologin, puhe-, toimintaterapeutin konsultointi Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö, esimerkiksi lasten kuntoutustyöryhmä Tuki kehitysympäristöihin Palaute päivähoitoon ja kouluun suunnitelluista tukitoimista Suunnitelma perheen arkeen sovitetuista tukitoimista

34 Tuki neuvolan ja kouluterveydenhuollon erityisen tuen lisäksi/jälkeen Työntekijällä suuri huoli lapsen tai perheen tilanteesta, peruspalvelujen keinot eivät riitä Ohjaaminen/lähettäminen erikoissairaanhoitoon: mm. lastenosasto, psykiatrinen osasto Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Poliisi Sovitut yhteistyörakenteet, hoito- ja palveluketjut Aikuispalveluissa huomioitava lapset Tuovi Hakulinen-Viitanen 34