Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa

Transkriptio

1 Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset koulutus Kajaani Arja Hastrup, kehittämispäällikkö

2 Esityksen sisältö Kuinka palvelut vastaavat tarpeita - vanhempien näkökulma Laajojen terveystarkastusten käytännön järjestelystä Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Laajojen terveystarkastusten aihepiirit Lastenneuvolan laajat terveystarkastukset Kirjaaminen

3 Miten kuntien lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma* Vanhempana toimiminen arjessa aiheuttaa huolta Lapsen fyysinen terveys, psykososiaalinen kehitys ja terveys, sosiaaliset suhteet ja tunne-elämä, vanhempien oma jaksaminen, yhteisen ajan riittävyys lapsen kanssa, omat vanhemmuuden taidot ja maltin menettäminen ristiriitatilanteissa aiheuttivat huolta vanhemmille. Avun tarve ja tarjolla oleva tuki eivät aina kohtaa Apua saatu: lapsen terveys, arjessa jaksaminen, henkinen tuki ja tuki lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Vanhempana toimimisen ongelmissa vanhemmat kokivat tuen riittämättömäksi: lapsen tunne-elämä, käytös sekä psykososiaalinen kehitys ja terveys. Näkemykset palveluista myönteisiä ¾ vastanneista antoi neuvolan, päivähoidon, esiopetuksen, kouluterveydenhuollon ja koulun palveluille hyvän tai erinomaisen arvosanan. * Lähde: Perälä M-L ym. THL raportti 36/2011

4 Miten kuntien lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma* Osallisuuden kokemusta vahvistettava osallisuus konkretisoituu osallistumisessa Vanhempien osallisuuden kokemuksia palvelujärjestelmässä ja kunnassa tulisi vahvistaa. Isät ansaitsevat tulla huomioiduiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa (ensimmäinen kontakti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin). Työntekijät kohtelevat lapsia arvostavasti Vanhemmat olivat tyytyväisiä työntekijöiden tapaan kohdella lasta arvostavasti ja huolehtia turvallisuudesta. Tyytymättömiä oltiin lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Vanhemmat mukana päätöksenteossa Vanhemmat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa melko riittävinä palveluja koskevissa päätöksissä. Kunnallisella tasolla lasten ja perheiden palveluissa vaikutusmahdollisuudet olivat vähäisempiä. * Lähde: Perälä M-L ym. THL raportti 36/2011

5

6 Laajat terveystarkastukset - käytännön järjestäminen Kohderyhmän tavoittaminen Palveluista tiedottaminen Saatavuus ja saavutettavuus Muissa palveluissa tapahtuva palveluohjaus Kutsuminen Väestötietojen ja toteutuneiden tarkastuskäyntien vertaaminen Kutsuminen ja ajanvaraus Ei systemaattisuutta eroja eri kuntien ja neuvoloiden välillä Ovatko työkalut kunnossa? Konkreettiset välineet Osaaminen (mm. LENE, VaVu) Arja Hastrup

7 Valmistautuminen tarkastukseen - äiti, isä, vanhemmat ja lapsi Valmistautumista auttavat Tiedotteet ja kutsut kertovat tarkastuksen sisällöstä ja vanhempien tärkeästä roolista Esitietolomakkeet ja muut etukäteen täytettävät lomakkeet konkretisoivat tulevan tarkastuksen sisältöä Vanhempia valmistettava siihen, että myös heidän ja koko perheen asioita käsitellään Psyykkinen valmistautumisprosessi ja perheen sisäinen keskustelu lomakkeiden aihepiireistä alkaa Arja Hastrup

8 Tarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Tiedetään, että tarkastuksista poisjäävien tuen tarve keskimääräistä suurempi (Rintanen 2000) Tarkastuksiin osallistuminen vapaaehtoista Osa käyttää yksityisiä palveluja Tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään Asiakkuus säilyy ja palvelut tarjolla Kutsukirje, soitto kotiin Ei yhteyttä vanhempiin ja huoli perheestä On hyvä olla sovittuna yhteinen käytäntö miten toimitaan Kotikäynti toisen työntekijän kanssa Arja Hastrup

9 Laajan terveystarkastuksen aihepiirejä Nykyraskaus Mitä ajattelit tästä raskaudesta? Miltä sinusta tuntui, kun sait kuulla olevasi raskaana? Tuki Minkälaista tukea toivoisit saavasi synnytyksen jälkeen? Millaista tukea luulet saavasi? Tulevat muutokset Miten luulet syntyvän lapsen vaikuttavan perheessäsi? Miten ajattelet selviytyväsi muutosten kanssa? Toiset äidit masentuvat synnytyksen jälkeen. Oletko huolissasi siitä?

10 Minäkuva Mitä muutoksia olet havainnut itsessäsi raskaaksi tultuasi? Miltä muutokset ovat sinusta tuntuneet? Oletko ollut niistä huolissasi? Oletko puhunut niistä kenenkään kanssa? Mitä muutoksia olet havainnut itsessäsi puolisosi tultua raskaaksi? Miltä muutokset ovat sinusta tuntuneet? Oletko ollut niistä huolissasi? Oletko puhunut niistä kenenkään kanssa? Mielikuvat vauvasta Millainen vauvasi/vauvanne on tällä hetkellä? Minkälainen lapsesi/lapsenne tulee olemaan? Tuleva synnytys Miltä tuleva synnytys sinusta/ teistä tuntuu?

11 Vauvan syöttäminen Kuinka olet ajatellut syöttää vauvaa? Miltä imettäminen sinusta tuntuisi? Parisuhde Lapsen syntymä muuttaa usein parisuhdetta ja saattaa vähentää puolisoiden keskinäisiä hellyydenosoituksia. Miten ajattelette teidän kohdallanne käyvän? Talous Lapsen saamisella voi olla vaikutusta myös perheen talouteen. Oletko/oletteko huolissasi siitä, miten tulette selviämään taloudellisesti? Elämäntapahtumat Onko elämässänne tapahtunut sellaisia asioita, jotka voisivat vaikuttaa sinuun tai vauvaan?

12 Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Varhaiskasvatuksen rooli Varhaiskasvatuksen henkilöstö tuo laajaan tarkastukseen oman näkemyksensä lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa. Vanhemmilta kirjallinen lupa Arvion laatiminen voidaan yhdistää esim. päivähoidon Vasu keskusteluihin Paikalliset käytännöt sovitaan neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintaohjelmaa laadittaessa Myös palaute takaisin päin suunniteltava ja myös siihen on oltava lupa Varhaiskasvatus tuen antajana Arja Hastrup

13 Laajat terveystarkastukset aihepiirejä Lapsen hyvinvointi: fyysinen, psyykkinen ja psykososiaalinen terveys ja kehitys terveystottumukset kaveripiiri leikki ja harrastukset päivähoito ja koulu Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne kasvatuskäytännöt lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus kodin ilmapiiri perheen rakenne Lapsi Perhe Vanhempien (äidin, isän) hyvinvointi: terveys ja hyvinvointi terveystottumukset parisuhde Sisarusten hyvinvointi: keskinäiset suhteet vointi Arja Hastrup Ympäristö Perheen elinolot ja tukiverkostot : elinolot taloudellinen tilanne tukiverkostot

14 Laaja terveystarkastus 4kk iässä Vuorokausirytmi ja imetys Vanhempien jaksaminen, parisuhde ja mieliala Vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus lapsen pitely lähellä itseä - kaukana itsestä lapsen käsittely hellää - kovakouraista katsekontakti normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapselle puhuminen normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapselle hymyily normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsesta nauttiminen normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsen pahanolon sieto normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsen viestien ymmärtäminen ja niihin vastaaminen normaalia, lapsen viesti huomioivaa - puutteellista tai vähäistä Työntekijän ja vanhempien välinen vuorovaikutus

15 Laaja terveystarkastus 4kk iässä Varhainen vuorovaikutus ja siihen liittyvät tunnekokemukset ohjaavat aivojen toiminnallista kehitystä. Tunteet ohjaavat aivojen energia- ja informaatiovirtoja, integroivat aivojen toimintoja ja vaikuttavat aivojen ja mielen toiminnalliseen järjestymiseen. Vuorovaikutus lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välillä on välttämätöntä lapsen aivojen ja psyyken kehittymiselle. (Zeanah 1989, Stern 1994, Score 2001, Mäntymaa ym. 2003).

16 Laaja terveystarkastus 18 kk iässä Vanhempien oikeutena ja tehtävänä on hyvän kiintymyssuhteen luominen pienen lapsensa kanssa. lapseen sitoutuminen ja lapsen suojelu lapsen fyysisiin tarpeisiin vastaaminen tunteiden jakaminen ja niihin vastaaminen rajojen ja sääntöjen asettaminen opettaminen ja yhdessä leikkiminen Näiden tehtävien riittävä toteutuminen on edellytys lapsen terveelle psyykkiselle kehitykselle. Yleisimpiä häiriöitä pikkulapsilla olivat säätelyhäiriöt ja vanhemman ja lapsen väliset vuorovaikutushäiriöt (Skovgaard ym. 2007) Lapsen oman tahdon kehittyminen - vanhemman tehtävän muuttuminen ja hoitojärjestelyt Lapsen neurologisen ja psyykkisen kehityksen ja terveyden seuranta (Vanepsy).

17 Laaja terveystarkastus 18 kk iässä Lapsista % kärsii mielenterveysongelmista (Almqvist ym. 1999, Costello ym. 2005, Skovgaard ym. 2007, Merikangas ym. 2010, Gleason ym. 2011, Wichström ym. 2011). Tanskalaisessa CCC-2000 syntymäkohorttitutkimuksessa jo puolitoistavuotiailla lapsilla voitiin todeta yhtä usein psyykkisiä häiriöitä kuin yleisesti on todettu kouluikäisillä lapsilla. Perheen ja lapsen riskitekijät lapsen psyykkiselle kehitykselle ja vuorovaikutussuhteille ovat tunnistettavissa terveysseurannassa jo ensimmäisten 10 elinkuukauden aikana (Skovgaard 2008).

18 Laaja terveystarkastus 4 v iässä Lapsen kognitiivisten ja muiden oppimisessa tarvittavien taitojen viiveet ennakoitavissa Oppimisvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointiin kehitetty LENE arvio Käyttö lisääntynyt Lapsen psyykkisen kehityksen ja terveyden arviointi esim. LAPS lomake Käyttöönotto vaatii kouluttautumisen

19 Kokonaiskuvan ja arvion muodostuminen laajassa terveystarkastuksessa Vanhempien käsitys lapsen terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Lapsen/raskaana olevan käsitys omasta terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan ja lääkärin havainnot vanhempien terveydestä ja perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan ja lääkärin havainnot lapsen/ raskaana olevan terveydestä ja hyvinvoinnista Päivähoidon ja opettajan näkemys lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja koulussa Voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen Kokonaisarvio lapsen ja koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteinen sopimus jatkosta ja seurannasta - Voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tarpeen mukainen terveysneuvonta Määräaikaisten terveystarkastusten jatkuminen tarkastusohjelmien mukaisesti Terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi Arja Hastrup

20 Kokonaisarvio - yhteenveto Kirjataan potilaskertomukseen käyntitekstin loppuun Sisältää lyhyen tiivistelmän lapsen ja perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta sekä voimavaroista Sisältää tiedot terveystarkastuksessa tunnistetuista lapsen ja perheen pulmista. Huolen tarkentaminen eli onko huoli: Lapsen fyysisestä kehityksestä Lapsen psykososiaalisesta kehityksestä Lapsen hoidosta ja/tai kasvatuksesta Perhetilanteesta Lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta Arja Hastrup

21 Terveys- ja hyvinvointisuunnitelma Laaditaan silloin kun tarkastus johtaa jatkotoimenpiteisiin tai useampaan uuteen käyntikertaan Erityisen tuen tarpeen kartoittaminen Tukeminen Tuen järjestäminen Tehdään potilaskertomuksen käyntitekstin yhteyteen/loppuun Nykytila Tavoitteet Toteutus Jatkosuunnitelma Seuranta Arja Hastrup

22 Kokonaisarvio - palautteet Tarvittavat palautteet laajasta terveystarkastuksesta odottavan äidin, lapsen tai perheen kanssa työskenteleville tahoille (esim. päivähoito/koulu) Kirjallisella luvalla (tai vanhemman kuljettamana) Vain tarpeellista tietoa saa siirtää (Huom! Lupa ei muuta tätä!) Tietoa siirretään kunkin toimenkuvan vaatimassa laajuudessa: Esim. päivähoito tarvitsee eri tietoa kuin isän työterveyshuolto Lastensuojelulaki ja perusopetuslaki oikeuttavat tietyissä tilanteissa tietojen siirtoon salassapidon estämättä Arja Hastrup

23 Kirjaaminen äitiys- ja lastenneuvolassa Kirjaaminen raskaana olevan / lapsen potilaskertomukseen Kirjaaminen puolison / vanhempien potilaskertomukseen Mittaukset, tutkimukset ja toimenpiteet Elinolosuhteet ja kehitysympäristö Riskit Tarkastuksessa mukana olevat Herännyt huoli Terveys- ja hyvinvointisuunnitelma HUOM vain paikalla olevan puolison / vanhemman potilaskertomuksen saa avata Suullinen lupa Kirjataan terveystottumukset tehdyt mittaukset (Audit, RR,..), annettu terveysneuvonta ja sovitut toimenpiteet (mm. jatkohoitoon ohjaus)

24 Jokaisella lapsen oikeus hyvään terveyteen ja hyvinvointiin Kuinka palvelut voivat edistää tätä? Yhteensovitettuja palveluja, palvelukokonaisuuksia = asiakaslähtöisyys Kehitysympäristöt (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan ympäristöt) tukevat lapsen terveyttä ja kehitystä Paikkoja, joihin hoito ja tuki tuodaan (kun mahdollista) Paikkoja, joihin toimenpiteet kohdistetaan (vanhempien hyvinvointi ja aikuisten tapa toimia) Tuen porrastaminen ja riittävyyden varmistaminen: universaali varhainen intensiivinen - konsultatiivinen Hoidon porrastaminen