Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Transkriptio

1 Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu Erikoissuunnittelija Arja Hastrup

2 Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa Äitiysneuvolapalvelut saatavilla n. 813 neuvolassa Lastenneuvolapalvelut saatavilla n. 871 neuvolassa Äitiysneuvoloissa asioi vuosittain vajaa äitiä puolisoineen Lastenneuvoloissa asioi n lasta ja arviolta n vanhempaa Äitiysneuvolapalveluita ei käytä 0,2-0,3 % Lastenneuvolapalveluita käyttämättömien osuus noin 0,4%

3 Asetus Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Asetus tuli voimaan ja kunta on velvollinen järjestämään 9 ja 10 :n mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset 1 päivästä tammikuuta Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM julkaisuja 2009:20

4 Taustaa 1/1 Miksi asetus annettiin? Monet selvitykset, esim. valtakunnalliset äitiysja lastenneuvolatyön selvitykset 2005 ja 2008 kuntien välillä eroja palvelujen voimavaroissa ja sisällössä palvelut suosituksiin verrattuna riittämättömiä Informaatio-ohjaus ja kuntien toiminta eivät ole kyenneet takaamaan palveluja > tarve tiukentaa normiohjausta

5 Taustaa 1/2 Valtakunnalliset suositukset äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstömitoituksesta ja niiden toteutuminen terveyskeskuksissa syys-lokakuussa 2008 (Rimpelä ym. 2009) Suositeltu henkilöstömitoitus Suosituksen täyttäneiden terveyskeskusten osuus Terveydenhoitaja Lääkäri Terveydenhoitaja Lääkäri Äitiysneuvola (synnytykset/htv) % 63% Lastenneuvola (0 6- vuotiaat/htv) 340 * 2400 * 26% 13% * Suositus, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole Arja Hastrup

6 Taustaa 1/3 Suositusten mukaiset terveystarkastusten lukumäärät ja terveystarkastukset suosituksen mukaan tehneiden terveyskeskusten osuus prosentteina vuonna 2007 (N= ). Rimpelä ym Suositeltu terveystarkastusten lukumäärä * Terveystarkastukset suunnitelmassa suosituksen mukaan Terveydenhoitaja Lääkäri Yhteensä Terveydenhoitaja Lääkäri Yhteensä Äitiysneuvola: Ensisynnyttäjä % 47% 47% Äitiysneuvola: Uudelleensynnyttäjä % 44% 89% Lastenneuvola % 56% 64% * Oppaat: Yhteensä koko jakson aikana (suosituksen alarajan mukaan) Arja Hastrup

7 Asetus Perustuu oppaisiin ja suosituksiin (STM 2004, 2007) sekä uusiin tutkimustuloksiin Muutettiin aikaisemmat suositukset kuntia sitoviksi velvoitteiksi Tarkoitus varmistaa, että lasten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat Suunnitelmallisia ja tasoltaan yhtenäisiä Yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia Tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämistä ja varhaista tukea sekä tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista

8 Keskeiset linjaukset 1/1 Lähtökohtana koko perhe Perheen hyvinvointi Laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin Mielenterveys, kehitysympäristöt, sosiaalinen tuki ja elintavat Asiakkaiden näkökulma Mielipiteet, huolet, voimavarat, yksilölliset tarpeet ja osallisuus Jatkumo Terveysseurannan ja terveysneuvonnan jatkumo odotusajalta työelämän kynnykselle

9 Keskeiset linjaukset Palvelut koko ikäluokalle Tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen järjestäminen - palvelujen kohdentaminen Yhteistyön tehostaminen myös yli sektorirajojen Suunnitelmallisuus (yksilö ja palvelutasolla) hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma toimintaohjelma väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurantatietojen käyttö palvelujen suunnittelussa Toimintatapojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen ½

10 Mitä asetus säätelee? Kuntien järjestämisvelvollisuutta Neuvolapalvelut järjestettävä asetuksen mukaisiksi Neuvolapalvelujen sisältöä ja määrää Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan runko Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Tarkastuksista pois jäävien tuen tarpeiden selvittäminen (5 ) Perhevalmennus, kotikäynnit (15 ) Välillisesti johtamista

11 Terveystarkastukset 1/1 Terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä. Terveystarkastusten ajankohtia (9 ) ja sisältöä (6 ) Laajat terveystarkastukset Lisätarkastukset Tarkastuksista pois jäävien tuen tarpeiden selvittäminen (5 ) Tarkastusten tekijät (5 ) Yhteistyötä lapsen ja huoltajien kanssa Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma (6 )

12 Terveystarkastukset 1/2 Määräaikaiset terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden aikana Terveystarkastus 1-4 vk 4-6 vk 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk (10 kk) 12 kk Laaja x Lääkäri x x x Terveyden hoitaja x x x x x x x x (x) x STM 2009

13 Terveystarkastukset 1/3 Määräaikaiset terveystarkastukset 1. ikävuoden jälkeen Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Laaja terveystarkastus x x Lääkärin tarkastus x x Terveydenhoitajan Tarkastus x x x x x x Suun terveystarkastus x (tai 1 v) x (tai 4 v) x (tai 6 v) STM 2009

14 Terveystarkastukset 1/4 Kasvu, kehitys, hyvinvointi, elämäntilanne, hoito ja kasvatus sekä tottumukset Terveystarkastusten luotettava tekeminen kliinisten tutkimusten ja muiden menetelmien yhdenmukainen käyttö (Käsikirja tulossa THL) Lapsen terveyden ja kehityksen eri osa-alueet Neurologinen kehitys: Lene (63 % tk:sta 2007) Psykososiaalinen kehitys, menetelmiä tulossa Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus (Vavu)

15 Laajat terveystarkastukset 1/1 Ajankohdat Odottava perhe, 4 kk, 18 kk ja 4 v Sisällöt Perheen hyvinvointi, elämäntilanne ja tavat Lapsen kehitys, terveydentila ja hyvinvointi Yhteistyötahojen näkemykset mm. varhaiskasvatus Mahdollisuus paneutua perhetilanteeseen Mitä teille kuuluu

16 Laaja terveystarkastus 1/2 Tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat merkinnät heidän terveyskertomuksiinsa ja tarvittaessa lapsen kertomukseen Perheen hyvinvointi vanhempien osallisuus Moniammatillinen toteuttaminen ei edellytä tapaamista samaan aikaan Vaatii lääkärin ja terveydenhoitajan/kätilön osalta etukäteissuunnittelua ja yhdessä suoritettua arviota koko perheen hyvinvoinnista Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman (laaditaan tarvittaessa) laadinta yhteistyössä Yhteistyön ja työnjaon paikallinen toimintamalli kirjataan toimintaohjelmaan

17 Laaja terveystarkastus 1/3 Huoltajien kirjallisella suostumuksella: Voidaan hyödyntää mm. muiden terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattihenkilöiden asiantuntemusta Laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta

18 Terveysneuvonta 1/1 Terveysneuvonta ja tarkastukset muodostavat suunnitelmallisen kokonaisuuden Terveysneuvonta terveydenhuollon ammattihenkilön suunnitelmallista terveyslähtöistä vuorovaikutusta ja viestintää tukee lasten ja heidän kehitysympäristöjensä hyvinvointia toteutuu yksilöllisesti, ryhmissä ja/tai yhteisöllisesti tukee vastuunottoa ja käytäntöön soveltamista

19 Terveysneuvonta 1/2 Kaikille yhteinen sisältö 14 Terveysneuvonta tukee vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sosiaalista tukiverkostoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys, seksuaaliterveys; lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien, tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut

20 Terveysneuvonta 1/3 Täydentävä sisältö 15 Terveysneuvonta ensimmäistä lasta odottavalle perheelle Perhevalmennus, kotikäynti Molemmille vanhemmille Tukee lapsen ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää Alle kouluikäisen ja hänen perheensä terveysneuvonta Tukee lapsen kehitystä, kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta Vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta

21 Erityinen tuki (13 ) Erityisen tuen tarve selvitettävä, jos lapsen tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä Tuki järjestettävä viiveettä Laadittava suunnitelma yhteistyössä perheen kanssa ja seurattava sitä Tarvittaessa moniammatillinen yhteistyö

22 Asetus säätelee välillisesti johtamista Yhtenäisten toimintaohjelmien laatiminen osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia Väestötietojen käyttö palvelujen suunnittelussa Käytäntöjen yhtenäistäminen (resurssien säästö) näyttöön perustuvat käytännöt Yhteistyön johtaminen Toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen Raportointi luottamuselimille

23 Miten tukea toimeenpanoa kunnat Koulutus- ja tiedotustilaisuudet, työryhmät Kehittämistarpeiden tunnistaminen Toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelu 2011 Esittely kuntapäättäjille Henkilöstövoimavarat Määräaikaiset terveystarkastukset asetuksen mukaisiksi Suositukset henkilöstömitoituksista (Lastenneuvolaopas, STM 2004) Kuntien valtionosuuksien korotukset tukena Osaamisen kehittäminen: koulutus ja työnkuvat

24 Asetusta seurataan ja valvotaan THL kerää tietoja seurantaa varten Avohoidon Hilmo Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TedBM) Muut tiedon keruut mm. terveyskeskuskysely 2010 Aluehallintovirastot valvovat STM seuraa seurantaa ja valvontaa

25 Miten tukea toimeenpanoa THL Kehittämistyö ja osaksi Kasvun kumppanit teemapalvelua 10/2010 Neuvolapäivät : Neuvola-asetuksen toimeenpanon tukeminen äitiys- ja lastenneuvolassa Sähköinen lastenneuvolakäsikirja