Keski-Phjanmaan erikissairaanhitja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Sisällysluettel 1. TALOUSARVIO ON SITOVA... 3 2. TOIMINTA JA TALOUS... 4 2.1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET... 4 2.2. TALOUSYKSIKÖISSÄ MUUTOKSIA... 4 2.3. OSTOLASKUJEN KÄSITTELY... 5 2.3.1 Määräraha ja tili... 6 2.3.2 Ulkisia ja sisäisiä tulja ja menja... 6 2.3.3 Piirin ulkpulella tapahtuva erikissairaanhit... 6 2.4. MATKALASKUT... 7 2.5. MYYNTILASKUTUS... 8 2.5.1 Kuntalaskutus... 8 2.5.2 Ptilaslaskutus... 8 2.5.3 Muu laskutus... 8 2.6. SISÄISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN... 8 2.7. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT... 10 2.8. POTILASKULJETUKSIA KOSKEVA OHJEISTUS... 10 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN... 10 3.1. Henkilöstöresurssit... 10 3.2. Henkilöstön saamisen kehittäminen... 11 4. HANKINTAOHJE... 13 4.1. OSTOPALVELUT... 14 4.2. KYNNYSARVOT JA KILPAILUTTAMINEN... 14 4.3. HANKINTOJEN YLEISET PERIAATTEET... 15 4.4. HANKINTOJEN PÄÄTÖSVALTA... 17 5. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 18 5.1.VALTUUSTO... 18 5.2. TOIMITUSJOHTAJA... 18 5.3. PERUSPALVELUJOHTAJA... 18 5.4. TILAAJAJOHTAJA... 18 5.5. TULOSALUEJOHTAJAT... 18 5.6. TULOSYKSIKKÖJOHTAJA... 19 5.7. VASTUUYKSIKKÖJOHTAJA... 19 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA... 19 7. TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI... 20
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 1. TALOUSARVIO ON SITOVA Vuden 2015 talusarvi n hyväksytty valtuustn kkuksessa 24.11.2014 hallituksen esittämässä mudssa ja n varsin tiukka. Talusarvi ja timintasuunnitelma 2015-2017 tukee Kiurun hyväksyttyä strategiaa: Kustannustehkas päivystävä keskussairaala. Talusarvita värittävät: Päivystysasetuksen mukaiset vaatimukset Hitjen ktuttaminen Piirin ulkpulisen hidn vähentäminen Jäsenkuntien ulkpulisen myynnin kasvattaminen Jäsenkuntien kustannuskehityksen hallinta Tulslaskelman mukaiset timintakulut (brutt) vat 120 869 846 ja timintatutt 127 105 786. Budjetin bruttmenkehys n tiukka; sen kasvu n vain + 1,3 % mutta sisältää lukuisia man timinnan laajennuksia. Tiukan budjetin takana n jäsenkuntalaskutuksen tiukka rajaus max + 2,2 %:n kustannuskasvuun. Tilikauden tulstavite n 650 000. Bruttinvestintien, 9 885 270, rahittamiseksi sekä lainan lyhennyshjelman kattamiseksi esitetään varattavaksi 5 700 000 :n suuruinen talusarvilaina. Pitkäaikaislainjen vähennys n runsas 1,2 M. Tteutuakseen budjetti vaatii timinnallisia muutksia, jilla karsitaan edelleen tutannn ja arjen menja. Budjetinnissa n edelleen pyritty realismiin vakinaisen henkilöstön palkkamenjen salta. Budjetissa n uskttu sairaalan man timinnan vahvistamiseen niin, että budjetti sisältää yli 1 M :n säästödtuksen piirin ulkpulisessa hidssa. Budjetissa n pyritty turvaamaan man sairaalan arjen timinta ja rahituksen painpiste n siinä. Ensi vudelle ei le budjetitu laajja hankkeita. Sairaalan arjen tarkastelussa jatkuu kirivaihe hukka-jahdissa. Kaikkien yksiköiden n situduttava sallistumaan liinaukseen, jssa prsessien sujuvuutta arviidaan kknaisuudesta käsin; ei vain man yksikön arjesta päin. Pyrimme irti kaikesta turhasta ja keskitymme siihen, mikä n lpputulksen kannalta leellista. On ltava rhkeasti myös itsekriittinen. Suuri haaste n nykyistäkin tehkkaammin hjata tarvittaessa npeillakin liikkeillä henkilöstöä sinne, missä ptilasvirta kullinkin n suurin. Käytännön mittari n sijaiskustannusten leikkaus. Timintavlyymejä kasvattava budjettimme njaa pitkälti siihen, että spimus- ja ulkkuntien käyttö kasvaa. Tätä seurataan vuden aikana ja suunniteltujen tutantresurssien tarpeeseen reagidaan tarvittaessa. Budjetin tteutuminen edellyttää vahvaa kustannustietisuutta sekä taluden ja timintalukujen seurantaa. Jhdn järjestelmän (Netide, Exreprt) avulla seurataan tilanteen kehittymistä kuukausittain yksiköittäin ja kk taln taslla. Mikäli näyttää, etteivät tult kerry suunnitellusti tai ment alkavat livetä budjetidusta, n tehtävä välittömiä krjausliikkeitä. Js epäröit yksikkösi tilannetta, ta yhteyttä tulsalueesi jhtn tai talustimistn niin arviidaan yhdessä. Tutantkustannusten tarkastelu n tärkeää. Panstamme ensi vunna kustannuslaskentaan. Kustannuslaskenta tukee välisuritehinnittelun tarpeita, mutta n ensisijassa työväline, jlla lisäämme kustannustietisuutta. Budjetti n tiukka, muttei mahdtn. Tisaalta se n myös realistinen ja perustuu tdelliseen kustannusphjaan. Tisiimme njaten ja asiantuntemukseemme luttaen selviämme tästä kyllä! Varmasti! Valtuustn hyväksymä talusarvi löytyy sitteesta K:\inf\Talus\Talusarvi ja suunnitelma 2015-2017. Valtuust n hyväksynyt sitvina määrärahina käyttötaluden ja investintien kknaiseurmäärät. Käyttötalussuunnitelman hyväksyy vastuuyksiköitä sitvasti hallitus tämän asiakirjan yhteydessä. Käyttösuunnitelma sisältää tulsyksiköittäin laaditut timinnalliset ja suritemäärälliset tavitteet sekä vastuuyksiköittäin laaditut määrärahajat tileittäin. Vastuuyksikköä sit viime kädessä yksikön kknaismenjen ja tuljen lppusumma, tult ja ment erikseen ei jak tilien kesken.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 2. TOIMINTA JA TALOUS Budjetti sisältää merkittäviä timinnan laajennuksia ja vakiinnuttamisia erityisesti psykiatriassa. Lisäksi vahvistetaan naistentautien sekä lastentautien sekä kirurgian henkilöstöresurssia. Uusia vakansseja syntyy myös ensihitn ns. man timinnan laajentuessa. Myös tukipalveluiden timinta laajenee lgistiikassa sekä tekniikassa. Budjetti sisältää useita uusia vakansseja, jista sa perustetaan määräaikaisina. Merkittävä hallinnllinen muuts n tulsalueiden yhdistäminen. Medisiininen, peratiivinen ja tutkimus- ja hitpalveluiden tulsalueet mudstavat yhdessä Smaattisen erikissairaanhidn tulsalueen. Tulsaluetta jhtaa tulsaluejhtaja työpareinaan kaksi ylihitajaa. Smaattisen erikissairaanhidn rinnalle jäävät timimaan Psykiatrian sekä Tukipalveluiden tulsalueet. 2.1. Timinnalliset ja taludelliset tavitteet Timintaa ja talutta seurataan tilastinnin ja raprtinnin kautta. Oleellisin tilasttiet syntyy ptilastietjärjestelmän sekä muiden timinnanhjaushjelmien kirjausten kautta. Vain lutettavalla kirjaamisella syntyy lutettavia tilastja. Timinnan ja taluden raprtit ktaan esimiesten ja jhdn käyttöön ensisijassa Jhdn järjestelmään (Netide Exreprt). Keskussairaalan timinta ja talus n kehittynyt myönteiseen suuntaan. Valtakunnallisissa vertailutilastissa sairaalan timinta ei kuitenkaan aina näyttäydy sille kuuluvalla arvlla. Tilastista saadut luvut eivät kerr sitä, miten laajaa ja mnimutista n keskussairaalan timinta. Ptilastietjärjestelmän haasteellisuudesta hulimatta tilastintiin ja kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä humita. Timinnan ja taluden tilastinti edellyttää tarkennettua hjeistusta ja kirjaamisen tteuttamisen seurantaa. Effican kirjaamista tulee laajentaa valtakunnallisten raprtinti vaatimusten edellyttämällä tavalla. Erityistä humita tulee kiinnittää timenpiteiden sekä diagnsien (myös sivudiagnsit) kirjaamiseen. Käyntityyppeinä käytetään aina kun se n mahdllista virallisia käyntityyppejä ja vähennetään edelleen ns lisäkäyntien kirjaamista. Kirjaamisen ikeellisuutta tuetaan Suritekäsikirjalla. Se n syytä lukea tarkkaan! 2.2. Talusyksiköissä muutksia Vunna 2015 käyttösuunnitelma sisältää seuraavat vastuuyksikkömuutkset: 1. Operatiivinen, medisiininen sekä tutkimus- ja hitpalveluiden tulsalueet yhdistyvät yhdeksi Smaattinen erikissairaanhit tulsalueeksi. Operatiivisen ja medisiinisen tulsalueen hallint vastuuyksiköt yhdistyvät ja vimaan jää 2210 OPERATIIVINEN YHTEISET (nimi muutetaan mutn SOMATIIKAN YHTEISET) Hallint-vastuuyksikölle (vyks) khdennetaan kaikkien yhteiset määrärahat: kulutusmäärärahat, tulsaluejhtajan palkkament hallinttyön salta sekä ylihitajan palkkament, yhteiset kulutukset jne. Smaattisen erikissairaanhidn (sekä Psykiatrian) kulutusmääräraha n budjetitu tulsalueen hallinnn vastuuyksikköön, jka jaetaan vuden aikana tulsalueen päätöksellä vastuuyksiköille kaksi kertaa vudessa. Jakperusteista annetaan tarkennettu hjeistus ja ilmitusphja, jka sisällytetään käyttösuunnitelmaan.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Smaattisen erikissairaanhidn piirin ulkpulisen hidn stpalvelut yhdistetään samalle vastuuyksikölle (vimaan jää vanha peratiivisen tulsalueen vyks 2209 jnka nimi muutetaan mutn HOIDON OSTOPALVELUT SOMATIIKKA ) 2. Psykiatriassa yhdistetään vudesastt 15 ja 16 (sastn 15 vyks 2731 jää vimaan) 3. Nurispsykiatria ja Syömishäiriötiimi Vers yhdistetään yhdeksi vyksiksi (Nurisyksikkö vyks 2711 jää vimaan) 4. Päiväkirurgia ja keskusleikkaussali yhdistetään yhdeksi vyksiksi niin että nykyinen keskusleikkaussalin vastuuyksikkönumer 4301 jää vimaan ja nimi muutetaan mutn LEIKKAUSTOIMINTA (tai muu myöhemmin svittava nimi) 5. Kulutuspalveluiden tutannlle perustetaan uusi vyks 4909 6. Tekstinkäsittelypalveluille perustetaan ma vyks 4946 7. Ensihidn vastuuyksiköistä jäävät vimaan 3021 Alueellinen ensihit, 3022 Ensihidn ma timinta ja 3044 EH Perh 2.3. Ostlaskujen käsittely Saapuvat laskut siirretään Wrkflw-laskujenkiertjärjestelmään. Sähköisen tarkastus- ja hyväksyntämenettelyn aikana laskun ikeellisuus tarkistetaan, tiliöidään, merkitään ikea alv-kanta sekä merkitään vastuuyksikkö, jnka määrärahista lasku maksetaan. On tärkeää, että tilausta tehtäessä laskuun pyydetään merkitsemään selvästi se, mitä yksikköä lasku kskee. Näin lasku lähtee ikealle tarkastajalle kiertn. Npeus n valttia. Eräpäivien ylityksillä judumme maksamaan krkja, jtka vat ihan turhaa mena. Muistathan laittaa Wrkflw-hjelmaan lmien ajaksi tuuraajan, jttei laskut jää turhaan dttamaan. Alv-merkinnät vat tärkeä sa laskujen käsittelyä. Yleensä laskusta näkee selvästi, mitä alv-kantaa käytetään. Epäselvissä tilanteissa talustimist hjeistaa. Erityistä humita n syytä kiinnittää verttmina hankittavien ssiaali- ja terveydenhultpalveluiden arvnlisäverkdin merkitsemiseen. Uutta n, että myös työnhjauksen verttmista laskuista vidaan tehdä laskennallinen 5 prsentin vähennys. Laskennallinen 5 prsentin arvnlisäver saadaan merkitä laskussa mainitusta alv 0 merkinnästä hulimatta sillin kun palvelun myyjä ei le kunta. Laskennallinen palautettava 5 % arvnlisävera n merkittävä asia, jka tulee merkitä aina kun siihen n ikeus! Laskulle tarvitaan kaksi käsittelijää: tarkastaja ja hyväksyjä. Tämän kierrksen jälkeen laskut tulevat ns. maksumääräykseen talustimistn. Tarkastajan tehtävänä n tarkastaa laskun asiallinen ja numerllinen ikeellisuus, mikä käytännössä tarkittaa sen tarkastamista että lasku vastaa tilausta, spimusta ja/tai päätöstä. Lisäksi tarkastaja varmistaa, että tavara tai palvelu n timitettu. Hyväksyjä n määrärahjen riittävyydestä vastaava henkilö, jka hyväksyy rahan käytön, vastaa siitä että lasku n tarkastettu ja siitä että se khdistetaan kirjanpitn ikein. Laskujen tarkastukseen ja hyväksyntään tulee määritellä varahenkilöt. 1.1.2015 lukien määritellään kaikille vastuuyksiköille ja timinnille laskujen tarkastajat ja hyväksyjät.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 2.3.1 Määräraha ja tili Vastuuyksikön kknaismenille tulee lla varattuna määräraha. Kukin käytettävissä leva määräraha n nimetty maan tarkitukseensa tileittäin. Myös tultilit velvittavat. Yksiköllä n tulstavitteeseen perustuva velvllisuus valva, että tultilien mukainen määräraha saavutetaan sen saa myös ylittää. Yksikköä sit kknaismäärärahan riittävyys. Päätösvallan deleginnilla tulsyksikköjhtaja/tulsaluejhtaja /timitusjhtaja päättää määrärahasiirrista eri käyttötarkituksiin tarvittaessa myös yksikkörajjen yli, mutta ei tilien sisällöstä. Js esimerkiksi tulsalue säästää hittarvikkeissa ja hankkii instrumentteja tällä rahalla, instrumentit kirjataan a. tilille eikä hittarvikkeisiin. Eli tiliöinti sille tilille, mitä hankintaa sts kskee. Laskuja ei vi tiliöidä sen mukaisesti, millä tilillä n vielä käyttövaraa. Js tulsyksikön kknaismääräraha sittautuu riittämättömäksi ennalta-arvaamattmien syiden vuksi, n tulsyksikköjhtajan tehtävä tulsaluejhtajalle perusteltu esitys menista ja menjen kattamisesta. 2.3.2 Ulkisia ja sisäisiä tulja ja menja Tilikarttaan ei tule merkittäviä muutksia (hum muuts piirin ulkpulisen hidn tiliöinnissä). Muistathan, että yksikön käyttösuunnitelmassa ja kuukausiraprtissa näkyvät vain ne tilit, jille n kirjattu tulja tai menja. Js laskujen hyväksymisen yhteydessä havaitset tarpeen eritellä menja nykyistä tarkemmin, tutustu lemassa levaan tilikarttaan. Siellä vi lla valmiina mentilejä, jille myös yksikössäsi lisi käyttöä. Laajempi tilikartan käyttö helpttaa menrakenteen seurantaa. Oleellista n muistaa, että merkittävä sa yksikön menista näkyy sisäisissä kustannuksissa. Sijaiskustannuksista suuri sa näkyy rekry-yksikön sisäisissä menissa (sissit, reservit). Myös psyklgien ja ssiaalityöntekijöiden sekä tekstinkäsittelijöiden työpans khdistetaan yksikölle sisäisenä eränä (erityistyöntekijöiden tilastitavat suritteet ja kuntalaskutus khdistetaan ptilaan ktiyksikköön, jllin kustannus ja tul khdistuu samaan yksikköön). 2.3.3 Piirin ulkpulella tapahtuva erikissairaanhit Tulsjhtajien tulee kehittää man alueensa timintaan siten, että piirin ulkpulella tapahtuvaa sairaanhita vidaan vähentää sillin, kuin se n tarkituksenmukaista ja taludellista. Vuden 2015 käyttösuunnitelmassa n asetettu tavitteeksi piirin ulkpulisen hidn käytön vähentäminen edellisvudesta. Piirin ulkpulinen hit maksetaan laskun hidllisen erikisalan mukaan. Psykiatrian laskut tiliöidään psykiatrialle. Smatiikan stpalvelut tiliöidään Smaattisen erikissairaanhidn vastuuyksikölle (hum tulsaluemuutksesta jhtuen käytössä vain yksi vyks). Tiliöintiin n tehty eräitä muutksia jhtuen valtakunnallisen tilastintivaatimuksen muutksista. Laskut tiliöidään tileille 4301 (stt kuntayhtymiltä), 4302 (stt kunnilta), 4303 (stt valtilta) ja 4307 (stt muilta = yksityisiltä timijilta). Tiliöinti muuttuu hieman aikaisemmasta (4301 ylipistlliset sairaalat, 4304 muut julkiset sairaalat, 4307 yksityiset sairaalat/laitkset, 4308 psykiatrinen hit-stpalvelu, 4310 erityishultpiiri), sillä alakhtainen erittely psykiatrian ja smatiikan välillä tulee autmaattisesti tutetuksi rganisaatirakenteen kautta. Tiliöinti ja ptilaiden ktikunnan tarkistus tehdään ensisijassa talustimistssa laskun saapuessa. Eksreprtista (Netide) saadaan raprtti erikisalan stpalveluhidn käyntimääristä ja hitvurkausista Talustimist laatii eur-tilastn piirin ulkpulisen hidn stista erikisalittain ja sairaalittain. Laskun tarkastaa hidllisen erikisalan ylilääkäri/tulsyksikköjhtaja ja hyväksyy tulsaluejhtaja. Js tulsaluejhtajana n k erikisalan ylilääkäri, hyväksyy laskun jhtajaylilääkäri.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Talustimistssa ltava tiet päätöksestä, kuka k. erikisalan laskun tarkistaa ja hyväksyy, jtta lasku sataan lähettää Wrkflw-kierrkselle ikein. Lisäksi n hulehdittava laskun kierrssa sijaistukset kuntn, jtta lasku ei jää dttamaan krn perintää. Piirin ulkpulinen hit läpilaskutetaan kunnilta ptilaan ktikunnan mukaisesti. Suriteperusteisesti laskutettaviin palveluihin liittyvät stt tiliöidään muiden palvelustjen tiliryhmän tileille (esim. 4443 terapiapalveluiden stt ja 4440 Asiantuntijapalveluiden stt ssiaali- ja terveydenhult). 2.4. Matkalaskut Virka- ja työmatkista sekä kulutusmatkista maksetaan hakemuksesta krvaus, mikäli siihen n KVTES:n mukainen ikeus ja vimassaleva matkustusmääräys. Kulutusmatkjen krvauksista sekä mahdllisesta päivärahaikeudesta päättää esimies myöntäessään ikeuden sallistua kulutukseen. Kulutusmäärärahjen riittävyyden varmistamiseksi kulutusmatkihin ei pääsääntöisesti myönnetä päivärahaikeutta. Virkamatkamääräys tai anmus kulutukseen haetaan etukäteen HR-työpöydän kautta. Työhön tavanmaisesti kuuluvista työmatkista ei tarvita erillistä hakemusta. Keskussairaalan henkilöstön matkalaskut tehdään aina Ppulus-hjelmalla. Jytan alueella Ppulus tetaan käyttöön myöhemmin. Ppuluksen käytössä pastetaan tarvittaessa talustimistssa. Ppulus hjelman käyttöpas löytyy Kiurunetin sivuilta khdasta: Henkilöstöasiat, Yhteiset asiakirjat, Ppulus matkalaskuhje. Ohjelmaan pääsee Kiurunetin kautta ja siellä HR-työpöydältä Matkalaskusvellus. Käyttäjätunnus mudstuu sukunimestä 3 ensimmäistä kirjainta ja etunimestä 3 ensimmäistä kirjainta (js nimessä n å, ä tai ö käytetään a tai ). Salasana n letuksena henkilötunnuksen lppusa ja js viimeinen n kirjain, niin se n islla kirjaimella. Js talssa n useita henkilöitä, jille mudstuu sama käyttäjätunnus, tunnuksen vi kysyä talustimiststa. Matkalasku lähetetään Ppuluksessa tarkastettavaksi aina ensin talustimistn timistsihteeri Riitta Rakklaiselle (khdassa REITITÄ). Reititä samalla myös laskun hyväksyjä! Matkalaskun liitteeksi tulee timittaa talustimistn mahdlliset kuitit. Kuittien mukaan tulee liittää tiet siitä, mihin matkalaskuun kuitit halutaan liitettäviksi. Mikäli sinulla n laskutettavana virantimitusmatkja man autn käytöstä, käytäthän Ppuluksen ajpäiväkirjaa, jnka perusteella matkalasku n helpp ja npea tehdä. Matkalaskusta tulee ilmetä matkan tarkitus, matkareitti sekä lähtö- ja saapumisajat kellnaikineen. Matkat krvataan aina ensisijaisesti edullisimman, julkisen kulkuneuvn kustannusten mukaisesti. Js tästä säännöstä piketen työntekijä käyttää maa auta tai lentvura, vi hän laskuttaa matkasta edullisimman julkisen kulkuneuvn mukaisen kustannuksen (merkintä matkalaskun lisätietihin). Matkalaskuun ei vida sisällyttää nrmaalin työmatkan mukaisia kilmetrikrvauksia. Lähtökhta n, että laskutus khdistuu vain matkalle työntekijän ensisijaisesta työpisteestä työmatkakhteeseen ja takaisin. Matkasta vähennetään nrmaalin työmatkan mukainen suus. Esimerkiksi, js työntekijä asuu Kälviällä ja ensisijainen työpiste n keskussairaalassa: työmatkalla Helsinkiin Kruunupyyn kautta vidaan kilmetrikrvaus laskuttaa vain matkalle Kkkla- Kruunupyy-Kkkla tai Ouluun pikkeuksellisesti malla autlla tehdyllä matkalla vidaan laskuttaa Kälviä Oulu Kälviä. Matkalasku tulee esittää viivytyksettä matkan päätyttyä. Matkakustannusten krvausten maksamisen edellytyksenä n, että matkalasku esitetään viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. (KVTES Liite 16).
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 2.5. Myyntilaskutus 2.5.1 Kuntalaskutus Merkittävin erikissairaanhidn tulnlähde n kuntalaskutus. Kuntalaskutus perustuu vusittain hyväksyttävään hinnastn. Kuntalaskutus sisältää suriteperusteista laskutusta, lähinnä piirin ulkpulisesta hidsta aiheutuvaa läpilaskutusta sekä eräitä erikseen svittuja asukaslukuperusteisia maksuja (ensihit, prjektit). Kuntahinnat perustuvat tutantkustannuksiin. Kuntahinnittelun ikeellisuuden varmistamiseksi ja erityisesti henkilöstön ja jhdn kustannustietisuuden lisäämiseksi panstetaan kustannuslaskentaan. Tutustu tarkasti man yksikkösi hinnastn. Tarvittaessa yksikölle n syytä laatia man hinnastn sveltamishje, jlla varmistetaan, että kaikki kuntalaskutusta tekevät työntekijät sveltavat hinnasta samin perustein. 2.5.2 Ptilaslaskutus Ptilaslaskutus perustuu hallituksen hyväksymiin taksihin. Pääsin maksut vat suuruudeltaan ns. maksuasetuksen mukaisia enimmäismääriä. Asetus annetaan yleensä kahden vuden välein ja julkaistaan edellisvuden julukuussa. Vudelle 2015 n hyväksytty uusi asiakasmaksuhinnast. 2.5.3 Muu laskutus Kuntayhtymä myy palveluhinnastn lisäksi myös muita palveluja ulkisille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Näitä vat mm. erilaiset tukipalvelut. Myös Jyta n ulkinen laskutuskumppani. Samin Kkklan terveyskeskus. Laskutusaineist tutetaan surittavissa yksiköissä ja pääsin laskutustapahtuma tehdään talustimistssa (kirjanpit). On tärkeää, että kaikki yksiköt hulehtivat siitä, että kaikki uls tutettavat palvelut laskutetaan tehtyjen spimusten mukaisesti ajallaan. Yksikkö laatii liitteen, jka liitetään tekniseen laskuun. 2.6. Sisäisten palvelujen kustannusten khdentaminen Sisäisten palvelujen määrärahat n budjetitu kullekin vastuuyksikölle sisäiseksi menksi ja vastaavasti palvelua tuttavalle vastuuyksikölle sisäiseksi tulksi. Sisäisten erien khdistamiseen vastuuyksiköille vidaan käyttää sisäisen laskutuksen tai sisäisen vyörytyksen khdistamistapaa. Sisäisessä laskutuksessa khdistus tehdään kuukausittain palveluhinnastn ja tteutuneiden käyttömäärien perusteella. Laskutus tasataan tarvittaessa vusittain vastaamaan tteutuneita kustannuksia. Sisäisessä laskutuksessa laskutusaineist syntyy ja sen laadintavastuu n palvelua tuttavassa yksikössä. Teknisesti laskutus tehdään talustimistssa (kirjanpit). Sisäisessä vyörytyksessä palveluiden kustannukset khdistetaan vastuuyksiköille kantkyvyn tai aiheuttamisperiaatetta vastaavan jakperusteen mukaisesti. Määrärahaan perustuvat ennakkerät kirjataan kuukausittain ja sisäinen vyörytys tasataan vastaamaan tteutuneita kustannuksia vusittain. Kantkyvyn perusteella vyörytettävät ment hallint- ja taluspalvelut, kehittämishankkeet, sairaalapalvelut sekä muut palvelut khdistamisperusteena ulkiset kknaisment pislukien tietyt timinnan laajuuteen suhteutettuna khtuuttmat ulkiset erät (piirin ulkpulinen sairaanhidn stpalvelu, prteesit, tahdistimet, nklgiset lääkkeet)
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Henkilöstömäärän perusteella vyörytettävät ment henkilöstö- ja kulutuspalvelut sekä työterveysment Muulla perusteella vyörytettävät ment sisäiset fysiatria- ja kuntutuspalvelut sastkäyntien sekä maksusitumusten määrien suhteessa infektiyksikön palvelut aiheuttamisperiaatteen mukaisen asiantuntija-arvin perusteella keskusvarastn palvelut sin timitusmaksuina ja pääsin timitusten eurmääräisen arvn suhteessa sairaala-apteekin palvelut tilausrivien mukaisessa suhteessa vaatehultpalvelut tannan perusteella (sujavaatekustannukset khdennetaan muihin palvelutimintihin, vihreä tekstiili välinehultkeskukseen ja ptilasvaatekustannukset hitpäivien mukaan vudesastille ja plikliiniseen timenpideyksikköön) Tilavukrat laskutetaan ylläpitvukrana kuukausittain yksiköiden käytössä levien tiljen lajiin ja neliömäärään perustuen ylläpitvukra sisältää mm. lämmön, sähkön, veden, vusikrjausluntiset kiinteistöön khdistuvat krjauskustannukset (LVI-, sähkö- ja rakennus tekniikka) ja ½ päivystyskustannuksista sekä rakennuksiin khdistuvat suunnitelman mukaiset pistt Tiethallintpalvelut Laitevukra khdistetaan laitetyyppikhtaisen hinnittelun ja kneiden lukumäärän mukaisesti (erikissairaanhit ja peruspalveluliikelaits) ennen kustannusten khdentamista hjelmistjen ylläpit- ym. kustannukset jaetaan erikissairaanhitn, peruspalveluihin, yhteisiin sekä tiettyjen käyttäjäyksiköiden kustannuksiin, jtka khdennetaan käytön mukaan Sisäisen laskutuksen perusteella khdistettavia palveluita vat mm. rekrytintiyksikön, tekstinkäsittelypalveluiden sekä psyklgian ja ssiaalityön palveluyksiköiden henkilötyö (Hum. Merkittävä sa yksikön henkilöstökustannuksista vi syntyä sisäisten kustannusten kautta!) välinehultpalvelut tekniset palvelut mm. lääkintälaitehult patlgian labratrin palvelut radilgian palvelut (Hum. sisältää myös stpalveluna hankitut mri-tutkimukset) ravintkeskuksen palvelut ensihidn tuttamat ptilaskuljetuspalvelut sekä muut tukipalvelut sisäisesti tutetut kulutukset Peruspalveluliikelaitkselle myytävät palvelut laskutetaan käytettyjen palvelusten mukaisessa suhteessa. Ulkpulelle myytävät palvelut laskutetaan spimusten mukaan.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 2.7. Suunnitelman mukaiset pistt Pistt vat investinneista (tutteen arv yli 10.000 ) pistajalle khdistettavia menja. Suuren hankinnan kustannusta ei khdisteta maksavalle yksikölle kerralla yhden vuden aikana vaan kustannusta tasataan pistsuunnitelman mukaiselle vusijakslle. Myös ns. isissa hankinnissa kustannus siirtyy yksikön maksi menksi jakstettuna. Suunnitelman mukaiset pistt rakennusten salta kannetaan tilavukrissa kuukausittain. Irtaimistn pistt jakstetaan tasaisesti talusarvivudelle. Lpulliset pistt tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. 2.8. Ptilaskuljetuksia kskeva hjeistus Laitsten väliset ptilassiirtkuljetukset järjestetään pääsääntöisesti ensihidn mana timintana. Näin llen myös kustannus yksiköille tulee sisäisenä kuluna. Laitsten välisen siirrn kustannuksesta vastaa ptilaan lähettävä yksikkö. Paaritaksien käytössä tulee nudattaa kilpailutettua stpalveluspimusta. Tilaukset suraan spimuskumppaneilta. Ptilaskuljetuksissa edellytetään eräissä tapauksissa sairaalan antamia tdistuksia. Oleellista n tällöin erttaa tisistaan Kela-krvauksen piiriin kuuluvat kuljetukset ja sairaalan maksamat laitsten väliset siirrt. Taksille tai ambulanssille n erittäin tärkeää antaa ikeanlainen tdistus matkakrvausta. Js siirt sairaalasta khdistuu muuhun kuin laitkseen (intervallipaikka, vanhustenpalvelutal, kti yms), tehdään ptilaalle Tdistus Kelan matkakrvauksen hakemista varten. Tullin ptilas maksaa matkan mavastuun ja saa Kelakrvauksen. Js ptilasta ei le sisäänkirjitettu sastlle, kuuluu myös tiseen sairaalaan lähetettävä ptilas Kelakrvausten piiriin (esim ptilas päivystyksestä ylipistlliseen sairaalaan). - Näiden matkjen kustannuksista (mavastuusuudesta) vastaa ptilas. Js ns. sisäänkirjitetun ptilaan siirt khdistuu tiseen laitkseen (tinen sairaala, terveyskeskuksen vudesast), kirjitetaan Selvitys ptilaan siirrsta. Erityistilanteessa, jllin yhteispäivystyksestä siirretään ptilas tiseen sairaalaan hitajan/lääkärin saattamana eikä ptilasta le sisäänkirjattu, laaditaan Selvitys ptilaan siirrsta. Näiden matkjen kustannuksista vastaa lähettävä sairaala. 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1. Henkilöstöresurssit Kuntayhtymän henkilöstöresurssit n mititettu vastuuyksiköille vakansseina - virkina ja timina. Vakanssien käyttöasetta tarkastetaan tulsalueittain. Palkkaus- ja muut henkilöstöment n varattu vakansseille yksikön käyttöön sitettujen henkilöstöresurssien mukaisesti. Vakanssien käyttö ei saa ylittää tulsalueelle sitettujen vakanssien kknaismäärää. Varattuja palkkamäärärahja ei saa ylittää. Netiden Jhdn järjestelmä (=Exreprt) tuttaa tieta henkilöstöresurssien käytöstä ja vakanssien käyttöasteista ammattiryhmittäin eri rganisaatitasilla. Yleisen taludellinen tilanteen heikentymisen vuksi lähivudet tulevat lemaan kunta-alalla erittäin haasteellisia, mistä jhtuen henkilöstökustannuksia ei le varaa kasvattaa. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkittaa mm. timintjen uudelleen järjestelyjä, työnjan kehittämistä, henkilöstöresurssien laajempaa krdinintia ja henkilöstön yhteiskäytön lisäämistä yksiköiden välillä, systemaattisen työkierrn tteuttamista sekä prsessien kehittämistä. Tavitteena n tuttavuuden ja tulksellisuuden lisääminen. Vusien 2016 2017 suunnitelman lähtökhtana n, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutksia ei tehdä ellei muutksella vida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää timinnan kuluja esim. stpalveluja.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Jkaisen avautuvan vakanssin salta harkitaan erikseen, nk sen täyttäminen tarpeellista vai vidaank tehtävät hitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen ja ylimääräisen henkilöstön käyttöä vähennetään. Varahenkilöstön rakennetta kehitetään tulsalueiden tarvetta vastaavaksi, Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nstetaan ja alle 1-3 päivän sijaisten käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Sijaisten käyttöä ja ylitöitä n pyrittävä vähentämään hyvällä työn suunnittelulla, työaikajustilla sekä vakinaisten sijaisten tarkituksenmukaisella käytöllä. Työviman riittävyyden ja timinnan tasapainttamisen vuksi edellytetään, että lmakautta 1.5. - 30.9.2015 kknaisuudessaan käytetään vusilmasuunnittelussa ellei lmien keskittämiseen le erillisen sulkemissuunnitelman vuksi tarkituksenmukaista. Lyhyissä 1 3 päivän sijaisuuksissa ei ilman erityistä perustetta käytetä ulkpulisia sijaisia vaan hyödynnetään ns. sissihenkilöstöä. Sijaiset palkataan vain välttämättömiin, yhdessä määriteltyihin resurssitarpeisiin, jissa tehtäviä ei vida hitaa pissaln aikana työnjaka muuttamalla tai muilla järjestelyillä. Henkilöstön työhyvinvintiin ja sairauspissaljen hallintaan kiinnitetään erityistä humita. Kuntayhtymän tavitteena n henkilöstön työhyvinvinnin parantaminen ja sairauspissljen vähentäminen pysyvästi alle 15 kalenteripäivän työntekijää khti laskettuna. Kuntayhtymässä n käytössä ns. varhaisen puuttumisen timintamalli (=työhyvinvintikeskustelu). Kuntayhtymä työnantajana edellyttää esimieheltä työhyvinvintikeskustelun käymistä työntekijän kanssa, mikäli työntekijä n llut pissa sairauden ja/tai työtapaturman takia vähintään viisitista (15) työpäivää tai klme (3) pissalkertaa neljännesvusijakslla. Esimiehen velvllisuutena n lla alitteellinen ja hulehtia siitä, että keskustelu käydään viipymättä. Alitteen työhyvinvintikeskustelusta vi tehdä myös työntekijä tai työterveyshult. Työhyvintintikeskustelun lmakephja hjeineen n kaikkien saatavilla HR-työpöydällä Työhyvinvintikeskustelu linkin alla. 3.2. Henkilöstön saamisen kehittäminen Kuntayhtymän strategian painpisteenä vusille 2014-2016 n päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen Phjis- Sumen erityisvastuualueella. Kuntayhtymän timinnan tulksellisuutta, vaikuttavuutta ja henkilöstön hyvinvintia tukevat hankkeet painttuvat suunnittelukauden aikana. Henkilöstön saamisen kehittämisessä myös paintetaan näitä strategisesti tärkeitä tavitteita. Osaamisen kehittämisen ja henkilöstön täydennyskulutusten resurssien käytössä päivystävän sairaalan timintaa sekä prsessien kehittämistä ja tulksellisuutta tukevat kulutukset vat etusijalla. Jhdn katselmuksissa raprtidaan kuntayhtymän strategian paintusten tteutumista henkilöstön kehittämisessä. Keskussairaalan tulsalueiden päätösvaltaa henkilöstön kulutusmäärärahissa n vahvistettiin vuden 2014 budjetissa. Henkilöstön saamisen kehittämisen tulee tapahtua timinnan kehittämistarpeita vastaavasti kaikki henkilöstöryhmät humin ttaen. Kulutussuunnittelussa ja resurssien ammattiryhmäkhtaisessa khdentamisessa humiidaan lisäksi peruskulutuksen pituus, työn vaativuus, timenkuva ja ammatilliset kehittymistarpeet. Osaamisen kehittämisen suunnittelun lähtökhtina vat myös kustannustehkkuus ja täydennyskulutuksen vaikuttavuus. Kulutusmäärärahat n budjetitu pääsääntöisesti kullekin tulsalueelle yhtenä määrärahana. Kulutuspalveluihin budjetitu määräraha n jaettu käyttösuunnitelmassa man alueellisen täydennyskulutuksen tuttamiseen, hittyön kehittämiskhteisiin ja investinteihin erillisen suunnitelman mukaisesti, pitkäkestisen/prsessilunteisen jhtamiskulutuksen määrärahihin sekä psykterapiakulutuksen määrärahihin. Kulutusmäärärahjen käytön päätöksenten krdininnista ja valmistelusta vastaa kulutuspäällikkö ja hittyön kehittämiskhteiden salta hallintylihitaja. Psykterapiakulutuksen määrärahasta vastaavasti psykiatrian tulsaluejhtaja. Kulutuksen määrärahat vat kuluvan vuden budjetin tasssa. Eritystarpeet n humiitu määrärahan eurtasissa (mm. ensihidn käynnistäminen). Kukin tulsalue päättää kulutusmäärärahjen khdentamisesta vastuuyksiköille, pririsi tarpeet ja jakaa määrärahat. Tulsalueen jhtryhmässä asia käsitellään julukuussa ja tukkuussa. Tulsalueen jhtaja jakaa rahat vastuuyksiköille käytettäväksi (=vastuuyksikön määrärahiksi). Vastuuyksikön esimies/työntekijän esimies päättää edelleen kulutukseen sallistumisesta ja siitä miten kustannukset krvataan. Kulutukseen sallistuminen svitaan etukäteen. Kulutuksen tulee lla työnantajan hyväksymää ja työtehtäviin
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 liittyvää. Osa-aikaisen työntekijän täydennyskulutusikeus arviidaan aina suhteessa työaikaprsenttiin. Esimiehen lupa ammatilliseen täydennyskulutukseen sallistumiseen sekä työnantajan situmus kulutuksen kustannuksiin (sallistumismaksu, matkustus- ja majituskustannukset) haetaan etukäteen HR -työpöydän kautta (Pissalt - >Kulutus). Matka- ja majituskustannukset krvataan aina kknaiskustannuksiltaan edullisimman tarkituksenmukaisen vaihtehdn mukaan (KVTES Liite 16). Kulutuksesta ei le tarpeen tehdä erillistä matkasuunnitelmaa Ppulukseen. Kulutukseen hyväksytty työaika (pislukien matka-aika) ja hyväksytyt kustannukset kirjataan ehrm-training kulutuksenhallintajärjestelmään henkilön kulutustietihin. Esimies timittaa päätöksen tiedksi kirjaamisesta vastaavalle henkilölle. Näin vidaan tarkemmin seurata täydennyskulutukseen suunnatun resurssin khdentumista työntekijä-, ammattiryhmä- ja yksikkötaslla. Kulutuspäällikkö vastaa täydennyskulutuksen tteutumisen seurannasta ja raprtinnista. Edellisen vuden tteutumisesta ktaan yhteenvetraprtit vusittain tammikuun lppuun mennessä. Tarvittavat väliraprtit vi tilata kulutuspalveluista. Osallistumiset kuntayhtymän tuttamiin alueellisiin kulutuksiin (=kulutukset, jihin ilmittautuminen kulutuskalenterin kautta) kirjataan keskitetysti kulutuksen hallintajärjestelmän kautta (ehrm-training) henkilön sallistujan miin kursseihin ja kulutuksiin. Tteutuneet ulkpulisten järjestäjien täydennyskulutukset kirjataan ehrm Training järjestelmään yksikköjen a. vastuuhenkilöiden timesta. Henkilöstön kulutuskustannusten khdentumisen seuraaminen n mahdllista, kun kk taln taslla henkilöstön kulutusten sallistumismaksut sekä kulutuksesta aiheutuvat matkustamiskustannukset (matka- ja majituskustannukset) tiliöidään laskunkäsittelyn yhteydessä muista virkamatka- ja majituskustannuksista erilleen. Näin vidaan seurata tarkemmalla taslla kulutuskustannusten jakautumista. Kulutuksen kustannusten kirjaustas n vastuuyksikkö ja kustannukset kirjataan erikseen tileille (4430 Henkilöstön kulutus, muut kuin lääkärit (sallistumismaksut), 4431 Henkilöstön kulutus, lääkärit, 4432 Terapiakulutus, 4433 Jhtamiskulutus, 4435 Kulutuksen matkakustannukset + päivärahat, 4436 Kulutuksen htelli- ja ravintpalvelut). Näin vidaan seurata tarkemmalla taslla kulutuskustannusten jakautumista. Kulutuskustannuksen antaan ja krvataan vain yhdeltä kustannuspaikalta. Tiseen rganisaatin suuntautuvan tutustumismatkan kustannuksiin vi ana määrärahaa pint- ja viihdytysrahaststa. Keskussairaalan piskelijahjaustult jaetaan siten, että sa tulista käytetään piskelijahjauksen kehittämiseen, sa khdennetaan sijaisten käyttöön piskelijahjauksen mahdllistamiseksi yksiköissä ja sa khdennetaan suraan yksiköihin edellisen vuden tteutuneiden hjauspäivien mukaisesti. Kulutustilausten salta svelletaan rganisaatin hankintamenettelyhjeita humiiden palveluntarjajien tasapulinen khtelu. Hankinnat tteutetaan keskitetysti hankintatimistn kautta. Kuntayhtymän strategian painpisteenä vusille 2014-2016 n päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen Phjis- Sumen erityisvastuualueella. Kuntayhtymän timinnan tulksellisuutta, vaikuttavuutta ja henkilöstön hyvinvintia tukevat hankkeet painttuvat suunnittelukauden aikana. Henkilöstön saamisen kehittämisessä myös paintetaan näitä strategisesti tärkeitä tavitteita. Osaamisen kehittämisen ja henkilöstön täydennyskulutusten resurssien käytössä päivystävän sairaalan timintaa sekä prsessien kehittämistä ja tulksellisuutta tukevat kulutukset vat etusijalla. Jhdn katselmuksissa raprtidaan kuntayhtymän strategian paintusten tteutumista henkilöstön kehittämisessä. Kulutusmäärärahat n budjetitu pääsääntöisesti kullekin tulsalueelle yhtenä määrärahana. Kulutuspalveluihin budjetitu määräraha n jaettu käyttösuunnitelmassa man alueellisen täydennyskulutuksen tuttamiseen, hittyön kehittämiskhteisiin ja investinteihin erillisen suunnitelman mukaisesti, pitkäkestisen/prsessilunteisen jhtamiskulutuksen määrärahihin sekä psykterapiakulutuksen määrärahihin. Kulutusmäärärahjen käytön päätöksenten krdininnista ja valmistelusta vastaa kulutuspäällikkö ja hittyön kehittämiskhteiden salta hallintylihitaja. Psykterapiakulutuksen määrärahasta vastaavasti psykiatrian tulsaluejhtaja.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Kulutuksen määrärahat vat kuluvan vuden budjetin tasssa. Eritystarpeet n humiitu määrärahan eurtasissa (mm. ensihidn käynnistäminen). Kukin tulsalue päättää kulutusmäärärahjen khdentamisesta vastuuyksiköille, pririsi tarpeet ja jakaa määrärahat. Tulsalueen jhtryhmässä asia käsitellään julukuussa ja tukkuussa. Tulsalueen jhtaja jakaa rahat vastuuyksiköille käytettäväksi (=vastuuyksikön määrärahiksi). Vastuuyksikön esimies/työntekijän esimies päättää edelleen kulutukseen sallistumisesta ja siitä miten kustannukset krvataan. Kulutukseen sallistuminen svitaan etukäteen. Kulutuksen tulee lla työnantajan hyväksymää ja työtehtäviin liittyvää. Osa-aikaisen työntekijän täydennyskulutusikeus arviidaan aina suhteessa työaikaprsenttiin. Esimiehen lupa ammatilliseen täydennyskulutukseen sallistumiseen sekä työnantajan situmus kulutuksen kustannuksiin (sallistumismaksu, matkustus- ja majituskustannukset) haetaan etukäteen HR -työpöydän kautta (Pissalt - >Kulutus). Matka- ja majituskustannukset krvataan aina kknaiskustannuksiltaan edullisimman tarkituksenmukaisen vaihtehdn mukaan (KVTES Liite 16). Kulutuksesta ei le tarpeen tehdä erillistä matkasuunnitelmaa Ppulukseen. Kulutukseen hyväksytty työaika (pislukien matka-aika) ja hyväksytyt kustannukset kirjataan ehrm-training kulutuksenhallintajärjestelmään henkilön kulutustietihin. Esimies timittaa päätöksen tiedksi kirjaamisesta vastaavalle henkilölle. Näin vidaan tarkemmin seurata täydennyskulutukseen suunnatun resurssin khdentumista työntekijä-, ammattiryhmä- ja yksikkötaslla. Kulutuspäällikkö vastaa täydennyskulutuksen tteutumisen seurannasta ja raprtinnista. Edellisen vuden tteutumisesta ktaan yhteenvetraprtit vusittain tammikuun lppuun mennessä. Tarvittavat väliraprtit vi tilata kulutuspalveluista. Osallistumiset kuntayhtymän tuttamiin alueellisiin kulutuksiin (=kulutukset, jihin ilmittautuminen kulutuskalenterin kautta) kirjataan keskitetysti kulutuksen hallintajärjestelmän kautta (ehrm-training) henkilön sallistujan miin kursseihin ja kulutuksiin. Tteutuneet ulkpulisten järjestäjien täydennyskulutukset kirjataan ehrm Training järjestelmään yksikköjen a. vastuuhenkilöiden timesta. Henkilöstön kulutuskustannusten khdentumisen seuraaminen n mahdllista, kun kk taln taslla henkilöstön kulutusten sallistumismaksut sekä kulutuksesta aiheutuvat matkustamiskustannukset (matka- ja majituskustannukset) tiliöidään laskunkäsittelyn yhteydessä muista virkamatka- ja majituskustannuksista erilleen. Näin vidaan seurata tarkemmalla taslla kulutuskustannusten jakautumista. Kulutuksen kustannusten kirjaustas n vastuuyksikkö ja kustannukset kirjataan erikseen tileille (4430 Henkilöstön kulutus, muut kuin lääkärit (sallistumismaksut), 4431 Henkilöstön kulutus, lääkärit, 4432 Terapiakulutus, 4433 Jhtamiskulutus, 4435 Kulutuksen matkakustannukset + päivärahat, 4436 Kulutuksen htelli- ja ravintpalvelut). Näin vidaan seurata tarkemmalla taslla kulutuskustannusten jakautumista. Kulutuskustannuksen antaan ja krvataan vain yhdeltä kustannuspaikalta. Tiseen rganisaatin suuntautuvan tutustumismatkan kustannuksiin vi ana määrärahaa pint- ja viihdytysrahaststa. Keskussairaalan piskelijahjaustult jaetaan siten, että sa tulista käytetään piskelijahjauksen kehittämiseen, sa khdennetaan sijaisten käyttöön piskelijahjauksen mahdllistamiseksi yksiköissä ja sa khdennetaan suraan yksiköihin edellisen vuden tteutuneiden hjauspäivien mukaisesti. Kulutustilausten salta svelletaan rganisaatin hankintamenettelyhjeita humiiden palveluntarjajien tasapulinen khtelu. Hankinnat tteutetaan keskitetysti hankintatimistn kautta. 4. HANKINTAOHJE Hankinnissa nudatetaan taludellisuuden, tarkituksenmukaisuuden ja laillisuuden perusteita. Hankinnat perustuvat suunnitelmallisuuteen ja ennakitavuuteen.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Hankinnat tehdään ensisijaisesti keskitetysti. Kaikessa hankinnassa nudatetaan hankintalain ja hankintahjeen mukaista kilpailuttamisvelvllisuutta. Keskitetyn hankinnan tumat hintaedut sekä säästöt turhista timitus- ja vakuutusmaksuista näkyvät tulsyksiköiden tarvikekustannusten edullisuutena. Hankintayksikön mien kilpailutusten lisäksi hankinnissa hyödynnetään ensisijaisesti ns. ERVA-hankintja. Lisäksi kuntayhtymä n mukana eräissä seudullisissa hankinnissa (mm. IT-hankinnat, yhteistyö Kkklanseudun hankintarenkaan kanssa). Hankinnissa nudatetaan vimassa levaa hankintahjesääntöä. Hankintaan liittyvistä timistrutiineista, kuten tarjuskilpailusta, hulehtii talus- ja hankintatimist. Hankinta ja erityisesti hankintaan liittyvä laadullinen ja sisällöllinen hankintaprsessin valmistelu ja arviinti vat tilaajayksikön substanssiasiantuntijiden vastuulla. Hankintaprsessi edellyttää tiivistä yhteistyötä hankintayksikön ja tilaavan asiantuntijayksikön kesken laadullisen, taludellisen ja juridisen ikeellisuuden varmistamiseksi. Timintavusi n lpulta lyhyt. Suunnitellut kilpailutettavat hankinnat n syytä käynnistää j alkuvunna. 4.1. Ostpalvelut Ostpalvelujen tulee perustua lähtökhtaisesti kilpailutukseen. Palveluhankinnista laaditaan mlempien sapulten allekirjittama stpalveluspimus. Ssiaali- ja terveydenhulln palveluhankinnissa käytössä n yrityksiltä stettuja stpalveluja, jtka tiliöidään stpalveluihin tilille 4440 (muistathan alv 0% stepalveluiden stamisessa alv-menettelyn, jssa saadaan 5%:n alvvähennys). Lisäksi käytössä n eräitä ns knsulttispimuksia, jiden perusteella krvaus maksetaan palkkana. Näiden kustannuksissa tulee krvauksen lisäksi maksettavaksi ns. stu-kulut (kustannusvaikutus + 30 %). Tämän ern vuksi n tärkeää miettiä, kumpaa spimustyyppiä stpalveluissa käytetään. Ostpalvelujen käynnistäminen ja vimassa levien stpalveluspimusten muuttaminen valmistellaan yhteistyössä tulsyksikön/vastuuyksikön ja talus- ja hankintatimistn kanssa. Ostpalveluissa n kiinnitettävä erityistä humiita siihen, että stpalveluspimusten päättyessä ryhdytään riittävän ajissa mahdlliseen uuteen kilpailutukseen ja/tai spimusten jatkamiseen. Myös palveluiden stpalvelut (muu kuin piriin ulkpulinen hit) edellyttävät viranhaltijan tekemän hankintapäätöksen. Hankintapäätöksen perusteella laaditaan stpalveluspimus. Ptilaskhtaiset lähetteet/maksusitumukset edellyttävät vimassalevan stpalveluspimuksen. Ostpalveluita kskevissa päätöksentekrajissa nudatetaan jäljempänä levia hankintarajja. Myös muilta sin nudatetaan sveltuvin sin hankintatiminnan hankintjen yleisiä periaatteita (kts. alla). 4.2. Kynnysarvt ja kilpailuttaminen Hankintjen lähtökhtana n hankintjen kilpailuttaminen myös sillin, kun hankinannan eurmääräinen raja ei ylitä julkisista hankinnista annetun lainsäädännön velvittamaan kilpailuttamismenettelyä. Kansallisen kynnysarvn ylittävät hankinnat n kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä n aina ilmitettava mm. Hilma-tietkannassa. Kansallinen kynnysraja n tällä hetkellä tavara- ja palveluhankinnissa 30.000 (HE 182/10 30.000 ) ja erikseen määritellyissä terveydenhit- ja ssiaalipalveluhankinnissa 100.000 (HE 182/10 100.000 ). EUkynnysarv n 207.000 tavara- ja palveluhankinnissa. Tulsalueiden ja yksiköiden tulee hulehtia siitä, että talusarvin hyväksyttyjen hankintjen tteuttaminen alitetaan riittävän ajissa ttaen humin pitkätkin timitusajat sekä kilpailuttamisesta jhtuvat määräajat. EUhankintjen salta hankintaprsessi kestää jpa neljä kuukautta. Timitusten siirtyminen yli talusarvivuden saattaa
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 vaarantaa kk hankinnan tteutumisen määrärahan puuttuessa seuraavan vuden budjetissa. Tutteen n ltava timitettu tilaajalle ja lasku päivätty talusarvivudelle. Muussa tapauksessa hankinta siirtyy seuraavalle vudelle. 4.3. HANKINTOJEN YLEISET PERIAATTEET 1. Hankinnat perustuvat aina kilpailutukseen. Myös alle kansallisen hankintarajan jäävät hankinnat kilpailutetaan tai hankinta tehdään hintavertailun phjalta. Pienissä hankinnissa nudatetaan vähintään ns. hintatiedustelumenettelyä. Hintatiedustelu tehdään vähintään nin klmelle tiedssa levalle timittaja ehdkkaalle. 2. Hankinnat suritetaan ensisijassa keskitetyn hankintatimen ja keskusvarastn kautta. 3. Laite- ja kalusthankintjen sekä stpalveluiden kilpailutus suritetaan yhteistyössä hankintayksikön kanssa. 4. Yksiköiden hankintaesitykset timitetaan hankintayksikölle (hankinnat@kpshp.fi). Esityksessä tulee lla hankinnan suuruudesta riippuen hankinnasta vastaavan viranhaltijan allekirjitus (vastuuyksikköjhtaja, tulsyksikköjhtaja tai tulsaluejhtaja) sekä varmenne siitä, että hankintaan n talusarvissa määräraha. Esitys edellyttää aina määrärahan riittävyyden varmistuksen. 5. Hankintapäätös prsessin kulku: Hankinnan arv alle 1.500 Vastuuyksikköjhtaja vi määrärahan puitteissa staa tutteen surahankintana kuitenkin siten, että staminen perustuu hintatiedusteluihin ja käytetään kknaistaludellisesti edullisinta vaihtehta ja tervettä maalaisjärkeä. Hintatiedustelun tulkset n hyvä säilyttää mahdllisia reklamaatiita varten. Tute ei le keskusvarastn tai vusihankintjen piirissä. Tarvittaessa hankinnassa avustaa hankintayksikkö. Ei tarvita erillistä viranhaltijapäätöstä. Hankinnat 1.500 10.000 Edellyttää kirjallisen (esim sähköpsti) hintatiedustelun/tarjuspyynnön tekemistä vähintään klmelle ptentiaaliselle timittajalle. Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (tulsyksikköjhtajan allekirjitus) n samalla tulsyksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä k hankintaan Hankintatimist tekee hintatiedustelun/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkn tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen phjalta esityksen valittavasta tutteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunt + tulsyksikköjhtajan allekirjitus) Hankinnasta (esh) tehdään talusjhtajan allekirjittama tilaus/päätös (sisältää muutksenhakusituksen: ikeus tehdä kuntalain mukainen ikaisuvaatimus tai hankintaikaisu) Tilauksen vi allekirjittaa hankintasihteeri hankinnassa, jnka arv n alle 3.000
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Hankinnat yli 10.000 js hankinnasta n tehty viranhaltijapäätös ja se n saanut lainviman, vi tilauksen allekirjittaa hankintasihteeri (max 10.000 ) Edellyttää hankintalain hengen mukaisen tarjuspyynnön. Kriteerinä edullisin hinta / kknaistaludellinen edullisuus mikäli laatuvertailua käytetään, n esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pääsääntöisesti lisäksi pisteytys/painarv Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (tulsaluejhtajan allekirjitus) n samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä k hankintaan Hankintatimist tekee tarjuspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkn tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen phjalta esityksen valittavasta tutteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunt + tulsaluejhtajan allekirjitus) Hankinnasta (esh) tehdään talusjhtajan allekirjittama tilaus/päätös (sisältää muutksenhakusituksen: ikeus tehdä kuntalain mukainen ikaisuvaatimus tai hankintaikaisu) Surahankinnasta tehdään viranhaltijapäätös (esh) timitusjhtaja talusjhtajan esityksestä (sisältää muutksenhakusituksen: ikeus tehdä kuntalain mukainen ikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaikaisu) Hankinnat yli 30.000 (kansallinen kynnysarv) Edellyttää hankintalain mukaisen tarjuspyynnön tai pikkeustapauksessa ilmituksen surahankinnasta (Hilma). Kriteerinä edullisin hinta / kknaistaludellinen edullisuus mikäli laatuvertailua käytetään, n esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pisteytys/painarv Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (tulsaluejhtajan allekirjitus) n samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä k hankintaan Hankintatimist tekee tarjuspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkn tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen phjalta esityksen valittavasta tutteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunt + tulsaluejhtajan allekirjitus) Viranhaltijapäätös (esh) timitusjhtaja talusjhtajan esityksestä (sisältää muutksenhakusituksen: ikeus tehdä kuntalain mukainen ikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaikaisu sekä valitusikeus Markkinaikeuteen)
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Eu-kynnysarvn ylittävät hankinnat Edellyttää hankintalain mukaisen tarjuspyynnön tai pikkeustapauksessa ilmituksen surahankinnasta (Hilma). Hum pitkä, nin 3-4 kk kestävä, hankintaprsessi Kriteerinä edullisin hinta / kknaistaludellinen edullisuus mikäli laatuvertailua käytetään, n esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pisteytys/painarv Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (tulsaluejhtajan allekirjitus) n samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä k hankintaan Hankintatimist tekee tarjuspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkn tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen phjalta esityksen valittavasta tutteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunt + tulsaluejhtajan allekirjitus) Hallituksen (esh) tai peruspalvelulautakunnan (peruspalvelut) päätös (sisältää muutksenhakusituksen: ikeus tehdä kuntalain mukainen ikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaikaisu sekä valitusikeus Markkinaikeuteen) 6. Laitehankinnissa tulee j hankintaesitys- ja tarjuspyyntövaiheessa pyytää tarvittaessa sairaalalaitetekniikan ja atkyksikön kannantt hankintaan. 7. Hankintaspimukset ja situmukset allekirjittaa kuntayhtymän timitusjhtaja ensisijassa yhdessä tulsaluejhtajan kanssa. Hallintsäännön (26 ) mukaan kuntayhtymän pulesta tehtävät spimukset ja situmukset allekirjittaa kuntayhtymän timitusjhtaja yhdessä talusjhtajan, henkilöstöjhtajan, asianmaisen tulsalueen jhtajan, jhtajaylilääkärin, hallintylihitajan tai asianmaisen tulsyksikön jhtajan sekä peruspalveluiden salta tilaajajhtajan tai peruspalvelujhtajan kanssa. 8. Hankintapäätöksiin perustuvat spimustutteet ja puitespimustutteet tilaa yksikön jhtaja tai hänen valtuuttamansa työntekijä yksikön määrärahjen puitteissa. 9. Hankintaikaisun ratkaisee hankintapäätöksen tehnyt viranhaltija/timielin. 4.4. HANKINTOJEN PÄÄTÖSVALTA 1. Hankinnat edellyttävät talusarvin määrärahan ja hankintasuunnitelman nudattamista. 2. Vastuuyksikköjhtajan timivalta: alle 1.500 hankinnat 3. Tulsyksikköjhtajan timivalta: alle 10.000 hankinnat ja hankinnat, jtka kskevat kk tulsyksikköä. 4. Tulsaluejhtajan timivalta: 10.000-60.000 suuruiset hankinnat.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 5. Timitusjhtajan timivalta: yli 60.000 hankinnat, jtka eivät ylitä EU-kynnysarva. 6. Hallituksen / peruspalvelulautakunnan timivalta: EU-kynnysarvn ylittävät hankinnat Erikissairaanhidn yksikköjen päätösvaltaiset viranhaltijat hyväksyvät hankintaa kskevan päätöksen/päätösesityksen. Kuntayhtymää sitvan mudllisen hankintapäätöksen valitussituksineen tekee timitusjhtaja talusjhtajan esityksestä. Tekniikkaan liittyvissä talusarvin ja käyttösuunnitelman mukaisissa kalust- ja tarvikehankinnissa, urakissa ja teknisten tukipalvelujen hankinnassa päätösvalta n sairaalainsinöörillä 0 60.000. 5. TALOUSARVION SITOVUUSTASO 5.1.Valtuust Käyttötalusment ja tult sekä investintiment (ulkiset, brutt, investinnit nett). 5.2. Timitusjhtaja Timitusjhtaja päättää erikissairaanhidn tulsalueiden timinnallisten tavitteiden, menjen ja tuljen yhteismääriä kskevista alituksista ja ylityksistä ja siirrista eri tulsalueiden välillä sillin, kun ne eivät aiheuta timinnallisten tavitteiden, tuljen ja menjen yhteismäärien ylityksiä. Timitusjhtajalla n ikeus ttaa käsiteltäväkseen tilaajajhtajan, peruspalvelujhtajan ja erikissairaanhidn tulsaluejhtajan tekemät päätökset, jista seuraa taludellisia vaikutuksia kuntayhtymälle. Js asiassa ei saavuteta yksimielisyyttä, siirtyy asia timialasta riippuen hallituksen tai peruspalvelulautakunnan ratkaistavaksi. 5.3. Peruspalvelujhtaja Peruspalvelujhtaja päättää peruspalveluiden tulsalueiden timinnallisten tavitteiden, menjen ja tuljen yhteismääriä kskevista alituksista ja ylityksistä ja siirrista eri tulsalueiden välillä sillin, kun ne eivät aiheuta timinnallisten tavitteiden, tuljen ja menjen yhteismäärien ylityksiä peruspalvelujen liikelaitksessa. 5.4. Tilaajajhtaja Tilaajajhtaja vastaa peruspalveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun tteutumisesta. Tilaajajhtaja valv palveluspimuksen mukaisesti kuntakhtaisten määrärahjen tulsaluekhtaista käyttöä ja määrärahjen riittävyyttä. Tarvittaessa tilaajajhtaja tekee esityksen peruspalveluliikelaitksen käyttösuunnitelman muuttamisesta. 5.5. Tulsaluejhtajat Tulsaluejhtajan sitvuustas n tulsalueen timinnalliset tavitteet sekä menjen ja tuljen yhteismäärät. Tulsalueen sisäiset määrärahasiirrt erikissairaanhidn salta valmistellaan yhdessä talusjhtajan kanssa ja peruspalveluiden salta yhdessä peruspalvelujhtajan ja talusjhtajan kanssa. Resurssien siirt-ikeus sisältää mahdllisuuden myös henkilöstöresurssin uudelleen khdentamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Talusarvin mukaisten tuljen ja menjen n ltava tasapainssa, eli tulsalueen tulee kattaa mennsa palveluista kertyvillä tulilla. Js timinta ja sen mukainen tulkertymä ja hinnittelu ei vastaa timinnan kustannuksia, tulsaluejhtajan n ryhdyttävä välittömästi krjaaviin timenpiteisiin ja raprtitava asiasta timitusjhtajalle. 5.6. Tulsyksikköjhtaja Tulsyksikköjhtajan sitvuustas n tulsyksikön timinnalliset tavitteet, menjen ja tuljen yhteismäärät. Tulsyksikön sisäiset määrärahasiirrt valmistellaan yhdessä talusjhtajan kanssa. Resurssien siirt-ikeus sisältää mahdllisuuden myös henkilöstöresurssin uudelleen khdentamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla. Talusarvin mukaisten tuljen ja menjen n ltava tasapainssa, eli tulsyksikön tulee kattaa mennsa palveluista kertyvillä tulilla. Js timinta ja sen mukainen tulkertymä ja hinnittelu ei vastaa timinnan kustannuksia, tulsyksikönjhtajan n ryhdyttävä välittömästi krjaaviin timenpiteisiin ja raprtitava asiasta tulsaluejhtajalle. 5.7. Vastuuyksikköjhtaja Vastuuyksikköjhtajan sitvuustas n vastuuyksikön menjen ja tuljen yhteismäärät. Vastuuyksikköjhtaja vastaa siitä, että yksikössä nudatetaan tulsyksikölle hyväksyttyjä timinnallisia tavitteita. 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Sisäisen valvnnan tavitteena n varmistaa: 1. Kuntayhtymän tehtävien häiriötön tteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja spimusten nudattaminen). 2. Asetettujen tavitteiden saavuttaminen, timinnan tulksellisuus ja tehkkuus sekä hyvän hallinttavan mukaiset menettelytavat. 3. Omaisuuden ja vimavarjen turvaaminen. 4. Taludellisen ja timinnallisen tiedn ikeellisuus, riittävyys, ajantasaisuus ja lutettavuus (tietjärjestelmät, raprtintijärjestelmät). Timitusjhtajalla n kknaisvastuu kuntayhtymän sisäisen valvnnan järjestämisestä, tteuttamisesta ja timivuuden varmistamisesta hallituksen hjeiden mukaisesti. Peruspalveluliikelaitksen jhtaja avustaa timitusjhtajaa sisäisen valvnnan tteuttamisesta liikelaitksessa. Sisäinen tarkastus avustaa timitusjhtajaa hänen valvntavelvllisuutensa täyttämisessä. Kuntayhtymän jhtavat viranhaltijat ja tulsalueiden jhtajat vastaavat sisäisen valvnnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta alueillaan. He vastaavat timinnan rganisinnista siten, että timinnille n määritelty vastuuhenkilöt ja että tiednkulku ja raprtinti malla vastuualueella n asianmukaisesti järjestetty. Timinnan rganisinnissa tetaan humin kuntayhtymän riskienhallintahje ja sitä tukevat käytännön hjeet. Tulsyksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan käytännön timenpiteistä massa tulsyksikössään ttaen humin kuntayhtymän riskienhallintahjeen ja sitä täydentävät käytännön hjeet. Heidän tehtävänään n mm. varmistaa, että yksikölle asetetut tavitteet saavutetaan ja tavitteiden saavuttamista seurataan systemaattisesti. Lisäksi esimiesten tehtävänä n varmistaa timintaprsessien timivuus ja tehkkuus ja henkilöstön timivallan ja vastuiden asianmukainen määrittely. Esimiehet vastaavat keskeisten timintaan liittyvien riskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Henkilöstö vastaa siitä, että se timii timenkuvien ja tehtävänmäärittelyjen edellyttämällä tavalla ja nudattaa kuntayhtymän sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan hjeistusta sekä muuta kuntayhtymän hjeistusta.
Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Kuntayhtymässä n vimassa leva sisäisen valvnnan hje (hallitus 15.6.2009), jssa säädellään tarkemmin sisäisen valvnnan tteuttamisesta. Työvälineenä riskien hallinnassa käytetään mm. HaiPr-hjelmista. Ilmitusten perusteella laadittavat raprtit analysidaan yksiköissä ja niiden perusteella käynnistetään tarvittavat timenpiteet. Sisäisen valvnnan ja riskien hallinnan perustana n henkilöstön kulutus ja käytettävissä leva hjeistus sekä prsessikuvaukset. Jhtavien viranhaltijiden viranhaltijapäätökset tudaan tiedksi hallitukselle ja peruspalvelulautakunnalle tt-ikeuden käyttämismahdllisuuden turvaamiseksi sana sisäistä valvntaa. Tulsaluejhtajat valvvat tulsalueensa viranhaltijapäätösten ikeellisuutta. Tarkastusvelvllisuuden tdentamiseksi tulsaluejhtaja laatii vähimmillään pistkkeisiin perustuvan pöytäkirjakirjauksen tarkastuksen surittamisesta savusikatsauksen aikataulutuksen mukaisesti. Sisäistä valvntaa tuetaan hallintsäännön mukaisella menettelyllä kuntayhtymää sitvien spimusten allekirjitusmenettelystä, jnka mukaan päätöksentekijästä riippumatta kaikki spimukset tulee allekirjittaa timitusjhtaja yhdessä tisen hallintsäännössä tdetun viranhaltijan kanssa. Myös laskun tarkastustuksessa käytetään klminkertaista tarkastusta: tarkastus, hyväksyntä ja maksumääräys. Jhdn katselmuksissa kevään tulsalueneuvtteluissa käydään läpi sisäisen valvnnan ja riskien hallinnan tulsaluekhtaiset raprtit tulsaluejhtajan esittelystä. Samalla arviidaan, mitä timenpiteitä raprtit mahdllisesti edellyttävät tulevalle timintasuunnittelulle. Sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan tteutumisen arviinnin apuna käytetään kilpailutetun tilintarkastusyhteisön laatimaa arviintilmakkeista. Tilintarkastusyhteisö tukee sisäistä tarkastustimintaa. 7. TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI Raprtintia jatketaan kuukausi- ja savusiraprtinnilla. Käytettävissä n Intimen web-raprtit, jista n yhteys laskunkierrätysjärjestelmään sekä Jhdn järjestelmä. Jhdn järjestelmästä vidaan hakea raprtteja sekä taluden että timinnan salta. Ensisijainen raprtintijärjestelmä kuntayhtymässä n Netiden Jhdn järjestelmä, Exreprt. Tulsjhtajat raprtivat man tulsalueensa salta timinta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisten timinnallisten, laadullisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisesta ja merkittävistä pikkeamista savusiraprttien palautteena ilman erillistä pyyntöä raprtintikuukautta seuraavan tisen kuukauden 5. päivään mennessä. Tavitteiden tteutumisen arviinnissa hyödynnetään timinta- ja laadunhallintasuunnitelmassa määriteltyjä mittareita. Sisäisen valvnnan ja riskien hallinnan raprtti annetaan aina savusikatsauksen yhteydessä (tulsaluejhtaja).