KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Samankaltaiset tiedostot
Olli Meurman Labquality-päivät

VITEK2 -käyttökokemuksia

Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

Resistenttien bakteerien

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Moniresistentit bakteerit

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Kromogeenisten maljojen käyttö virtsaviljelyssä

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

gramnegatiiviset sauvat

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0

Mari-Ella Välitalo VERTAILUTUTKIMUS LAAJAKIRJOISTA BEETALAKTAMAASIA TUOTTAVIEN BAKTEERIEN KASVATUSMALJOISTA

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014

Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Mikrobiresistenssitilastot 2017

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

MRSA-kantojen seulonta rikastuksen ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

KROMOGEENISTEN VIRTSAVILJELYMALJOJEN VERTAILUTUTKIMUS

Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Flexicult Vet -viljelymaljan vertailututkimus koirien ja kissojen virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Transkriptio:

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni on liitetty substraattiin. Bakteeri kasvaessa maljalla se tuottaa entsyymiä, entsyymi-substraattireaktiossa kromogeeni vapautuu ja bakteeripesäke näkyy värillisenä. Substraatin valinnalla ja elatusaineeseen lisättävällä selektiolla (esim. antibiootit) kromogeenisesta maljasta saadaan haluttuun tarkoitukseen soveltuva selektiivinen malja. Bakteeripesäkkeen värillisyys voi perustua myös muihin elatusaineen ominaisuuksiin (esim. ph:n muutos, rikkivedyn tuotto); tämän tyyppiset elatusaineet eivät ole kromogeenisia

Esimerkki: useita kromogeenisia substraatteja sisältävä virtsaviljelymalja

Kromogeenisten maljojen historia Suomessa kliinisen mikrobiologian alalla käyttö on ollut toistaiseksi melko vähäistä, keskeinen syy vähäiseen käyttöön lienee ollut elatusaineiden korkea hinta Ensimmäinen kliininen julkaisu vuodelta 1989 (J Clin Microbiol 27:778-779), virtsan primaariviljelymalja (kromogeeninen substraatti E. colin β glukuronidaasille) 1994 Salmonellan erottaminen Proteuksesta ulostenäytteistä (Eur J Clin Microbiol Infect Dis 13:257-261) sekä hiivojen tunnistaminen CHROM-agar maljalla (J Clin Microbiol 32:1923-1929) 1990 kromogeeninen versio Uricult alustasta Staphylococcus aureus ja MRSA vuonna 2000 (J Clin Microbiol 38:1587-1591 ja 2378-2380) ESBL 2007 (J Clin Microbiol 45:501-505)

Virtsaviljely 1. Kromogeenista maljaa voidaan käyttää näytteiden primaariviljelyyn ja/tai bakteereiden tunnistukseen Saatavana useilta valmistajilta sekä valmiina maljoina että pulvereina Hyödyt: 1. bakteereiden tunnistaminen ei vaadi erillisiä tunnistustestejä (E. coli, Enterococcus sp.) 2. alustava tunnistus tarkempaa kuin esim. Cled-maljalta 3. sekakasvun määrittäminen helpottuu ( työmäärä vähenee) Haitat: hinta? Labqualityn virtsaviljelykierroksella 2/2006 < 10 % ilmoitti käyttävänsä kromogeenista primaariviljelymaljaa)

Virtsaviljely 2. Esimerkki kromogeenisen virtsaviljelymaljan periaatteesta: Kaksi kromogeenia: 1. X-glukosidi, toteaa β glukosidaasi-aktviisuutta, enterokokit muodostavat sinisiä pesäkkeitä (huom! vain sukutason tunnistus; jos tarvitaan lajitason tunnistus, esim. mahd. VRE, lajimääritys muilla menetelmillä) 2. Red-galaktosidi, toteaa E. colin β-galaktosidaasi-aktiivisuutta, kasvaa vaaleanpunaisena pesäkkeenä (eri valmistajilla erilaisia suosituksia siitä, tuleeko E. colin tunnistusta täydentää esim. indolitestillä) Koliformiset sauvat pilkkovat molempia e.m. substraateista, pesäkkeet violetteja (ei tarkempaa lajitason tunnistusta) Elatusaineessa lisäksi tryptofaania, TDA-aktiivisuus näkyy kehänä pesäkkeen ympärillä (Proteus, Morganella, Providencia, ei tarkempaa tunnistusta)

Candida-viljely Syvissä hiivainfektioissa tärkeää erottaa nopeasti: 1. Candida albicans muista hiivoista (yleensä herkkä sienilääkkeille) 2. Alustavasti ne hiivat, joilla resistenssi yleistä (C. krusei on aina resistentti flukonatsolille, C. glabrata kannoista lähes 50 % resistenttejä flukonatsolille) Kromogeenisilla elatusaineilla alustava lajimääritys saatavissa nopeasti laajakirjoisten ja toksisten sienilääkkeiden käyttö saadaan minimoitua Saatavissa useilta valmistajilta (valmiita maljoja sekä pulvereita)

Esim. kromogeeninen hiivamalja 1. Vihreä pesäke Candida albicans tai Candida dubliniensis (heksosaminidaasi positiivinen) Valkoinen pesäke C. glabrata, C. kefyr, C. parapsilosis tai C. lusitaniae; kokenut käyttäjä voi erottaa nämä pesäkemorfologian ja värin vivahteiden perusteella) 2. Ruskea pesäke C. krusei (alkaalinen fosfataasi positiivinen)

MRSA-viljely Määrällisesti suurin seulontatutkimus mikrobiologian laboratorioissa Ongelmana nykyisillä elatusaineilla: 1. hitaus 2. huono spesifisyys työllistävä tutkimus Saatavilla useilta valmistajilta (valmiita maljoja ja pulvereita)

MRSA-viljely 2. Valmistaja Malja Selektio (tiedot perustuvat julkaisuihin, eivät valmistajien antamiin tietoihin, pitoisuuksia ei ilmoiteta liikesalaisuuteen vedoten) Kromogeeni - entsyymi CHROMagar, Becton Dickinson CHROMagar MRSA Kefoksitiini Liikesalaisuus biomerieux MRSA ID Kefoksitiini biomerieuxin patentti Oxoid Chromogenic MRSA Kefoksitiini Liikesalaisuus - fosfataasi Bio-Rad Laboratories MRSA Select Kefoksitiini Liikesalaisuus

MRSA Select maljan validointi (PHKS) Willey B.M. et. al. Abstrakti O216, ECCMID 2006: BR: Bio-Rad MRSA Select, MOD: Oxoid Modified MSF, BD: Becton_Dickinson CHROMAgar, MSF: Oxoid Mannitol Salt Cefoxitin

Materiaali 28 aiemmin eristettyä MRSA kantaa (PFGE tyyppejä FIN-4,FIN-7, FIN-10, FIN-11, FIN-15, FIN-17, FIN-25, omanlainen, laaduntarkkailunäytteitä, joissa tyyppi tuntematon) 24 herkkää S. aureus kantaa (PHKS veriviljelyt) 5 oksasilliiniresistenttiä S. aureus kantaa, joissa ei meca geeniä (BORSA) (PHKS märkä- virtsa- ja MRSA-seulontanäytteet) 11 oksar S. epidermidis kantaa (PHKS veriviljelyt) 7 oksas S. epidermidis kantaa (PHKS veriviljelyt) 11 muuta koagulaasinegatiivista oksar stafylokokkia (PHKS veriviljelyt) 15 muuta koagulaasinegatiivista oksas stafylokokkia (PHKS veriviljelyt) 9 erilaista ATCC -kantaa (sauvoja, oxa R aureuskontrolli, enterokokkeja

Tulokset 24 h 48 h Pes. väri MRSA-kannat 28/28 - Viininpunainen MSSA 0/24 0/24 - BORSA 0/5 1/5 Valkoinen OxaR S.epid. 11/11 - Valkoinen OxaS S. epid. 0/7 0/7 - OxaR stafylokokit (muut) OxaS stafylokokit (muut) 8/11 8/11 Valkoinen 0/15 0/15 - ATCC43300 (MRSA) 1/1 - Viininpunainen Gramnegatiiviset ATCCkannat 0/6 0/6 ATCC35667, E. faecium 1/1 - Valkoinen 1 vrk Viininpunainen 2 vrk ATCC29212, E. faecalis 1/1 - Valkoinen

MRSA Select maljan kustannukset Kahden viikon MRSA-näytteet (n=276) viljeltiin rikastusviljelyn jälkeen rinnan MSO maljalle + verimaljalle ja MRSA Select maljalle Kirjattiin ylös kaikki suoritetut jakotutkimukset ja laskettiin kummankin menetelmän välittömät kustannukset Päädyttiin menetelmään, jossa käytetään rikastusviljelyä, sen jälkeen MRSASelect malja (vain), luku 1 vrk kuluttua, tässä säästöä jo primaariviljelyssä 0,35 / näyte aiempaan verrattuna (MSO malja + verimalja) Erilaisten jatkotestien määrä (pv, herkkyysmääritys, koagulaasitesti) 96 (MSO) vs. 39 (MRSASelect) Hyödyt: vastaus nopeammin, kustannukset vähenevät, vähemmän työtä MRSASelect maljalta S. aureuksen tunnistus tulee edelleen varmistaa (ei 100 % spesifinen)

ESBL -seulonta J Clin Microbiol 2007, 45:501-505: Evaluation of a new chromogenic agar medium for detection of extended spectrum β lactamase producing Enterobacteriaceae. BioMerieux:n prototyyppi (ESBL-Bx) Tarkoitettu ESBL-seulontaan ja alustavaan tunnistukseen suoraan potilasnäytteistä Selektiivinen antibiootti kefpodoksiimi Tutkimuksessa verrattu itse tehtyyn McConkey-maljaan, jossa keftatsidiimi

Näytteet (n=644): 561 ulostenäytettä, 63 alahengitystienäytettä, 20 sekalaista märkänäytettä 460 sairaalapotilaasta (erilaisilta osastoilta) Alustava bakteerilajin tunnistus kromogeeniselta maljalta pesäkkeen värin perusteella Lopullinen tunnistus VITEK 2:lla ESBL varmistus kaksoiskiekonmenetelmä (CLSI) ESBL-entsyymien luokittelu (TEM, CTX-M, SHV, OXA), AmpC, K1

Kaikki enterobakteerit ESBL-Bx-maljalla tuottivat odotetun värisiä pesäkkeitä (Klebsiella-Citrobacter-Enterobacterryhmä sinivihreä, E. coli punainen, Proteus-Morganellaryhmä ruskea) Herkkyydet (näytekohtaisesti) Bx 97.3 % ja McC 86.5 % (p=0.09, ei merkitsevä); kefpodoksiimi keftatsidiimi? (CTX-M kannat tavallisesti keftatsidiimille herkkiä, enemmän Bx-maljalla) Molemmilla elatusaineilla valtaosa vääristä positiivisista löydöksistä AmpC tuottavia Enterobacter ja Citrobacter lajeja molemmilla maljoilla ESBL-Bx maljalla enemmän K1-penisillinaasia tuottavia K.