Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Transkriptio

1 Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille Eveliina Tarkka

2 VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä täyttää käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset In house menetelmille kattava validointi Hyvin tunnetuille menetelmille (julkaisut yms) riittää kevyempi validointi Standardisoidut menetelmät, joita ei käytetä tarkoitetulla soveltamisalalla ja joihin on tehty lisäyksiä tai muutoksia» Kalibrointi referenssimateriaaleja käyttäen» Tulosten vertailu muilla menetelmillä saatuihin tuloksiin» Järjestelmällinen tulokseen vaikuttavien tekijöiden arviointi

3 käsitteitä VERIFIOINTI Valmistajan validoimalle testille Esim. antigeeninosoitustesti Osoitetaan, että testi toimii omassa laboratoriossa omalla näytemateriaalilla odotetusti Varsinaista validointia kevyempi menettely

4 Validointi akkreditointistandardissa SFS-EN ISO Laboratorion tulee käyttää vain validoituja menettelyjä varmistaakseen että tutkimusmenettelyt ovat käyttötarkoitukseensa sopivia. Validointien tulee olla kyseisen sovelluksen tai sovellusalueen tarpeisiin nähden riittävän laajoja. Laboratorion tulee tallentaa saadut tulokset ja validointimenettely.

5 Validointi akkreditointistandardissa SFS-EN ISO/IEC Validointi on menettely, jonka avulla tutkimalla ja puolueettomalla näytöllä varmistetaan, että menetelmä täyttää käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset...laboratorion tulee validoida standardisoimattomat menetelmät, laboratorion itse kehittämät menetelmät sekä sellaiset standardisoidut menetelmät joihin on tehty lisäyksiä tai muutoksia. Validoiduilla menetelmillä saatavien tulosten mittausalueen ja tarkkuuden tulee olla asianmukaisia asiakkaan tarpeisiin nähden.

6 Käytännössä Testien toimivuus varmistettava aina, vaikka ei olisikaan akkreditoitu laboratorio Laatujärjestelmät korostavat toiminnan systemaattisuutta esim. kirjaamisten ja johtopäätösten osalta.

7 Miten toteuttaa? Sopivan vertailumenetelmän valinta? Esim. elatusaine, antigeeninosoituskitti: vertailu aikaisemmin käytössä olleeseen Kokonaan uusi testityyppi: - tunnettu testimateriaali (esim. vertailukannat) - ulkoisen laadunarvioinnin näytteet - potilasnäytteet - vertailu esim. bakteeriviljelyyn (Myös positiivisia näytteitä! vaikeaa joissain tapauksissa) - muuten hyvin karakterisoitu materiaali - laboratorioiden välinen yhteistyö

8 Huomioitavia asioita Menetelmän herkkyys Esim. viljelymenetelmissä: laimennossarjat Suorituksen/tulkinnan helppous Samanlaisesta tuloksesta sama tulkinta Toistettavuus Tulostason säilyminen Kerrasta toiseen Tekijästä toiseen Tulosten kokoaminen ja johtopäätökset

9 HUSLAB: esim. 1: maljavaihdos Virtsaviljelyn E.coli-löydöksen tunnistus β- glukuronidaasireaktion perusteella: maljan vaihto kromogeeniseen valmismaljaan 16 tunnettua kontrollikantaa (E.coli, Enterobacter cloacae, Klebsiella, Proteus, Serratia, Citrobacter, Stenotrophomonas, Pseudomonas) 44 virtsaviljelylöydöstä, ESBL-epäilyjä vertailu VITEK2 kanssa 59 aikaisemmalla testillä BGA-negat. kantaa 281 E.colin näköistä kantaa rinnan vanhalla ja uudella maljalla, BGA-negat. tunnistus sokerisarjalla

10 Esim. 1. Tulokset Tunnetut kontrollikannat käyttäytyivät valmistajan kuvaamalla tavalla ESBL-epäilyt: kaikki E.coliksi tunnistetut olivat E.coleja myös VITEK2:lla (33/44) 59 BGA-negatiivista: uudella maljalla näistä 40 BGA-positiivisia (= uusi malja herkempi) 281 virtsaviljelykantaa: vanha+ / uusi+234 vanha:- /uusi+ 26 (koleja 25, 1 varmistamatta) Vanha:- /uusi:- 21 (koleja 11)

11 Esim. 1 Johtopäätökset Uusi malja löytää kaikki samat E.colit kuin aikaisempi malja Uusi malja aikaisempaa herkempi BGA:n toteamiseen vähentää esim. sokerisarjojen tekoa Värireaktio kromogeenisella maljalla säilyy hyvin (viikkoja) Ei ongelmia esim. viikonlopun tai juhlapyhien aikana

12 Esim. 1 Tuloksia

13 Esim. 1 Tuloksia

14 Esimerkki 2: MRSA-hybridisaatiotesti Kaupallinen, valmistajan validoima testi Tyyppikannat ja potilaskantoja Vertailu PCR-menetelmään (meca) ATCC: 2 MRSA-kantaa, 1 MSSA, 1 MSSE Potilaskantoja: 19 Staph.aureusta: 8 MSSA 7 MRSA (matala oksa-mic) 4 MRSA (korkea oksa-mic) 2 koagulaasinegat. stafylokokkia

15 Esim. 2 Tulokset St.aureus-kannat antoivat testissä PCR-menetelmän kanssa yhtenevät tulokset Koagulaasinegat. kannat antoivat ristiriitaisia tuloksia Johtopäätös: Testi soveltuu lisätestiksi St.aureuskantojen meca-geenin osoittamiseen.

16 Esim.3 Itsekehitetty MRSA-rikasteliemi 37 MRSA-kantaa (oksa-mic ja PFGEtyyppi tunnettu) Ymppi bakteeria 10 MSSA-kantaa 1250 MRSA-viljelypyynnöllä tullutta potilasnäytettä Viljelty ensin rutiinimenetelmän maljaviljelyt -> sen jälkeen viljely rikasteliemeen -> rikasteliemestä maljaviljely seuraavana päivänä

17 Esim. 3 Tulokset Kaikki 37 testattua MRSA-kantaa kasvoi rikasteliemessä. Herkät St.aureukset eivät kasvaneet Potilasnäytteet: 32 positiivista / eri FIN-tyyppiä 24 löytyi suoralla vilj & rikasteliemestä 2 löytyi vain suoralla vilj (maljoilla 1-2 pes) 6 löytyi vain rikasteliemestä

18 Esim. 3 Johtopäätökset Erilaiset MRSA-kannat kasvoivat hyvin liemessä (oksa-mic 3-256, 12 eri PFGEtyyppiä) Rikasteliemi paransi menetelmän herkkyyttä Rikastusviljelyssä löytymättä jääneet niukat löydökset johtuivat mahdollisesti näytteiden viljelyjärjestyksestä (eristetyt kannat kasvoivat hyvin rikasteliemessä) Rikasteliemi otettiin käyttöön osaksi MRSAviljelyä