MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
|
|
- Maija-Leena Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava, että tutkittujen bakteerilöydösten lukumäärä vaihtelee näytteenlaadun ja mikrobilääkepaneelin mukaan. Mitä suurempi lukumäärä sitä luotettavampi prosentuaalinen tulos on. Tilastoissa ovat mukana vain kliiniset löydökset. Staphylococcus aureus Kudos-, märkä- ja veriviljelyistä eristetyistä S. aureus löydöksistä (971 kpl) oli oksasilliinille (= stafylokokkipenisilliineille, kefalosporiineille sekä meropeneemille) resistenttejä eli MRSA löydöksiä 20 kpl (2.1 %). Tulos vastaa valtakunnallista tasoa vuonna S. aureus kantojen fluorokinoloniresistenssi on vähäistä (3 %). Rifampisiini- ja sulfatrimetopriimiresistenssi oli harvinaista (< 1%). Yllätävän monta S. aureus kantaa löytyi virtsasta (141 kpl). Virtsasta eritettyjen S. aureus - löydösten nitrofurantoiiniresistenssi oli vähäistä (< 1 %). Vankomysiinille resistenttejä kantoja ei löytynyt. S % I % R % N (kpl) S % I % R % N (kpl) Oksasilliini Meropeneemi Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tobramysiini Rifampisiini Tetrasykliini Tigesykliini Linetsolidi Sulfa-trimetopriimi Vankomysiini Fusidiinihappo Nitrofurantoiini
2 Staphylococcus epidermidis S. epidermidis kannoista oksasilliinille (= stafylokokkipenisilliineille, kefalosporiineille sekä meropeneemille) resistenttejä oli 2/3. Yli 1/3 kannoista oli resistenttejä klindamysiinille, levofloksasiinille, tobramysiinille ja lähes 1/3 sulfa-trimetopriimille. Vankomysiinille resistenttejä kantoja ei löytynyt. Oksasilliini Meropeneemi Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tobramysiini Rifampisiini Tetrasykliini Tigesykliini Linetsolidi Sulfa-trimetopriimi Fusidiinihappo Vankomysiini Staphylococcus saprophyticus Virtsanäytteistä löytyi 132 S. saprophyticus kantaa, joista seitsemän (7) oli peräisin sairaalapotilailta (LKS). Kannoista 5 % oli oksasilliinille (= stafylokokkipenisilliineille ja kefalosporiineille) resistenttejä. Kaikki kannat olivat herkkiä nitrofurantoiinille ja lähes kaikki levofloksasiinille ja trimetopriimille. Oksasilliini Levofloksasiini Nitrofurantoiini Trimetopriimi
3 Hengitystiepatogeenit Hengitystiepatogeeneista herkkyysmäärityksiä oli tehty pneumokokeille ja Haemophilus influenzae kannoille. Haemophilus influenzae H. influenzae kannoista % oli ampisilliiniresistenttejä. EUCAST:n suosituksen mukaan Haemophilusten resistenssi tutkitaan erytromysiinille, tällöin suurin osa kannoista antaa tulokseksi I (= kohtalaisen resistentti), millä viestitään sitä, että makrolidit tehoavat hemofiluksiin huonosti. Sulfa-trimetopriimi resistenssi oli kohtalaisen yleistä (17-22 %). Sen sijaan tetrasykliiniresistenssi on edelleen harvinaista (< 2 %). Ampisilliini Erytromysiini Sulfa-trimetopriimi Tetrasykliini Pneumokokki, Streptococcus pneumoniae Pneumokokin kohtalainen penisilliiniresistenssi ( I ) oli noin 26 % veriviljelylöydöksissä. Täydellistä penisilliiniresistenssiä ( R ) ei esiintynyt. Pneumokokin makrolidi- ja klindamysiiniresistenssi on kohtalaista (11-21 %). Sulfa-trimetopriimi- ja tetrasykliiniresistenssi on kohtalaisen yleistä (12-21 %). Fluorokinoloniresistenssiä ei havaittu. Pneumokokkien herkkyys tutkittiin erityisesti penisilliinin suhteen, muita herkkyysmäärityksiä tehtiin vähemmän. Penisilliini Veriviljelylöydökset Penisilliini Muut löydökset Kefuroksiimi Keftriaksoni Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tetrasykliini Sulfa-trimetopriimi Vankomysiini Rifampisiini
4 Enterokokit Kudos-, märkä- ja veriviljelyistä eristetyistä enterokokeista 81 % oli Enterococcus faecalis kantoja ja 19 % oli E. faecium kantoja. E. faecium on luonnostaan selvästi resistentimpi enterokokkiantibiooteille. Kaikista näytteistä (sisältää myös virtsanäytteet) eristetyistä E. faecalis kannoista lähes kaikki olivat ampisilliinille, amoksisilliini-klavulaanihapolle, piperasilliini-tatsobaktaamille ja imipeneemille herkkiä, kun taas E. faecium kannat ovat yleensä näille lääkkeille resistenttejä. Aminoglykosidiresistenssiä (high level gentamysiini) esiintyi. Linetsolidi- ja tigesykliiniresistenssiä ei käytännössä ole. Vankomysiiniresistenttejä kantoja ei löytynyt vuonna Tyypillisesti E. faecalis kannat ovat nitrofurantoiinille herkkiä, mutta E. faecium kannoista suurin osa on sille resistenttejä. Enterococcus faecalis Antibiootti S % I % R % N (kpl) S % I % R % N (kpl) Ampisilliini Imipeneemi HL gentamysiini Linetsolidi Tigesykliini Vankomysiini Nitrofurantoiini Enterococcus faecium Ampisilliini Imipeneemi HL gentamysiini Linetsolidi Tigesykliini Vankomysiini Nitrofurantoiini
5 Escherichia coli E. coli kantojen kefuroksiimiherkkyys on pysynyt kohtalaisen hyvänä, 7.2 % kannoista koko LSHP:n alueella oli resistenttejä ja LKS:n potilailla 12.1 % oli resistenttejä. Edellisvuoteen verrattuna resistenssi on pysynyt samalla tasolla. Veriviljelykannoista 10 % oli kefuroksiimille resistenttejä. Keftriaksoni- ja keftatsidiimiherkkyysmäärityksiä on tehty veriviljelyistä ja märkänäytteistä eristetyille kannoille, virtsaviljelyissä vain ESBL -kannoille. Oheisessa tilastossa kaikkien löydösten keftriaksoni- ja keftatsidiimiresistenssi oli %, mutta näissä tuloksissa ovat mukana myös ESBL kannat. ESBL kantoja löytyi veriviljelyssä kahdelta (2) potilaalta (vuonna 2013 yhdeksältä potilaalta). Kaikki kannat olivat meropeneemille herkkiä. Pelättyjä karpapeneemille resistenttejä kantoja (CPE E. coli) ei löytynyt. Fluorokinoloniherkkyys näyttää kokonaisuudessaan hyvältä, siprofloksasiinille resistenttejä kantoja 5 %, LKS 9 %. Sulfatrimetopriimiresistenssi oli noin 22 %, LKS noin 13 %. Virtsan E. colien mesillinaamiherkkyys on edelleen hyvä (noin 3 % resistenttejä). Noin 16 % virtsalöydöksistä oli resistenttejä trimetopriimille. Nitrofurantoiiniherkkyys on erittäin hyvä (1-2 % resistenttejä), fluorokinoloniresistenssi on myös matalaa 5-10 %. ESBL E. coli kantoja löytyi kliinisistä virtsanäytteistä 94 potilaalta vuonna 2014 eli 3 vähemmän kuin edellisvuonna. Escherichia coli (Kaikki löydökset) Ampisilliini Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi
6 Escherichia coli (Veriviljelylöydökset) Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi ESBL 7 2 Escherichia coli (Virtsaviljelylöydökset) Ampisilliini Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini Mesillinaami Kefaleksiini ESBL 94 21
7 Klebsiella pneumoniae Klebsiella pneumoniaen kefuroksiimiherkkyys on säilynyt kohtalaisen hyvänä (5-9 % kannoista oli resistenttejä), samoin fluorokinoloniherkkyys (resistenttejä kantoja 1-2 %). Muille mikrobilääkkeille herkkyysmäärityksiä tehtiin vain osalle kannoista, näiden joukossa on ollut ESBL kantoja (koko LSHP alue 7 potilasta, LKS 2 potilasta kliinisissä näytteissä), mistä johtuen resistenssiprosentit ovat korkeita. K. pneumoniaen nitrofurantoiiniresistenssi oli selvästi E. colia korkeampi Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini Kefaleksiini
8 Enterobacter cloacae Enterobacter cloacae on E. colia ja klebsielloja resistentimpi, yli puolet tutkituista kannoista oli kefuroksiimille resistenttejä, sen sijaan fluorokinoloniresistenssi on vähäistä (< 5 %). Virtsatielääkkeiden resistenssi (trimetopriimi ja nitrofurantoiini) vaihteli välillä 7-17 %. Antibiootti S % I % R % N (kpl) S % I % R % N (kpl) Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini Kefaleksiini Proteus mirabilis Proteus mirabilis kannat olivat yleisesti ottaen varsin herkkiä, paitsi trimetopriimiresistenssi oli %. Proteukset ovat luonnostaa resistenttejä nitrofurantoiinille. ESBL kantoja ei esiintynyt Kefuroksiimi Keftriaksoni Meropeneemi Siprofloksasiini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini ESBL - -
9 Acinetobacter baumannii Acinetobacter baumannii kannat olivat yleensä herkkiä tutkituille mikrobilääkkeille. Meropeneemi Tobramysiini Siprofloksasiini Sulfa-trimetopriimi Tigesykliini Pseudomonas aeruginosa Pseudomonas aeruginosa kantojen piperasilliini-tatsobaktaamiresistenssi oli 9-16 % ja fluorokinoloniresistenssi noin 9 %). Keftatsidiimiherkkyys on kohtalainen, resistenttejä kantoja 5-8 %. Aminoglykosidiherkkyys (tobramysiini) on säilynyt hyvänä Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Netilmysiini Tobramysiini Stenotrophomonas maltophilia Stenotrophomonas maltophilia on säilynyt herkkänä sulfa-trimetopriimille, sen sijaan noin 1/3 kannoista oli resistenttejä keftatsidiimille ja fluorokinoloneille. Keftatsidiimi Siprofloksasiini Sulfa-trimetopriimi
10 HIIVAT Hiivoista lajitunnistus on herkkyysmääritystä tärkeämpi. Candida albicans on yleensä herkkä flukonatsolille ja muille atsoliryhmän lääkkeille, samoin kaspofungiinille ja muille ekinokandiineille kuten oheisesta tilastostakin käy ilmi. Flukonatsoli ei tehoa Candida glabrata ja C. krusei -kantoihin, minkä vuoksi flukonatsoliherkkyysmäärityksiä ei suositella niille tehtävänkään. C. albicans on yleisin hiiva. Sen herkkyys on säilynyt hyvänä. Muiden hiivojen kuin C. albicans hiivojen suhteellinen osuus (44 %) on suurentunut aikaisempiin vuosiin verrattuna (vuosi %). C. glabratan osuus on vajaa noin 6 %. Hiiva Kpl % C. albicans Hiiva ei C. albicans joista C. glabrata C. krusei C. tropicalis C. parapsilosis Candida albicans Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini Mikafungiini Amfoterisiini B
11 TEHO-OSASTO Staphylococcus aureus Antibiootti S % I %I R % N (kpl) S % I %I R % N (kpl) Oksasilliini Meropeneemi Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tobramysiini Rifampisiini Fusidiinihappo Tetrasykliini Tigesykliini Linetsolidi Sulfa-trimetopriimi Vankomysiini Staphylococcus epidermidis Oksasilliini Meropeneemi Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tobramysiini Rifampisiini Fusidiinihappo Tetrasykliini Tigesykliini Linetsolidi Sulfa-trimetopriimi Vankomysiini
12 Haemophilus influenzae Ampisilliini Kefuroksiimi Erytromysiini Sulfa-trimetopriimi Tetrasykliini Pneumokokki, Streptococcus pneumoniae Penisilliini Kefuroksiimi Keftriaksoni Erytromysiini Klindamysiini Levofloksasiini Tetrasykliini Sulfa-trimetopriimi Vankomysiini Rifampisiini
13 Enterococcus faecalis Ampisilliini Imipeneemi HL gentamysiini Linetsolidi Tigesykliini Vankomysiini Enterococcus faecium Ampisilliini Imipeneemi HL gentamysiini Linetsolidi Tigesykliini Vankomysiini
14 Escherichia coli Piperasilliini tatsobaktaami Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini Mesillinaami Kefaleksiini Klebsiella pneumoniae Kefuroksiimi Keftriaksoni Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Tobramysiini Tigesykliini Sulfa-trimetopriimi Trimetopriimi Nitrofurantoiini
15 Acinetobacter baumannii Meropeneemi Tobramysiini Siprofloksasiini Sulfa-trimetopriimi Tigesykliini Pseudomonas aeruginosa Keftatsidiimi Meropeneemi Siprofloksasiini Netilmysiini Tobramysiini Stenotrophomonas maltophilia Keftatsidiimi Siprofloksasiini Sulfa-trimetopriimi Candida albicans Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini Mikafungiini Amfoterisiini B
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
Mikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011
1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
Mikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 31 218 Työpaperi 31/218 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 Kirjoittajat ja Terveyden
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)
Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
Antibioottien käyttö sairaalassa
Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)
gramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa
VITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
Moniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae
Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
Ajankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
Avoterveydenhuollon antibiootit
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?
Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
Mikrobilääkkeet. Soluseinämään vaikuttavat bakteerilääkkeet. Suu- ja hammassairauksien hoidossa käytettävät mikrobilääkkeet
Mikrobilääkkeet Suu- ja hammassairauksien hoidossa käytettävät mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Sienilääkkeet Viruslääkkeet Parasiittilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Biolääketieteen laitos, HY Bakteerilääkkeiden
Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.
Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN
MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO
Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät
Reetta Sihvonen, Tanja Holma ja Anu Pätäri-Sampo Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Mikrobilääkkeet ovat mahdollistaneet modernin lääketieteen kehityksen, mutta bakteerien muuttuminen resistenteiksi
Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002
Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.
Päivystäjän antibiootit
Päivystäjän antibiootit Päivystys 2016 Jyväskylän Paviljonki Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka AMINOGLYKOSIDI T -tobra/gentamysiini β-laktaamit GLYKOPEPTIDIT -vankomysiini PENISILLIINIT -kapea/laajakirjoiset
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä
Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus
Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen kevätseminaari 14.3.18 Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks kliininen mikrobiologia Sidonnaisuudet Päätoimi Tyks Laboratoriotoimialue/Kliininen
MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010
1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...
Olli Meurman Labquality-päivät
Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab
Gram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME,
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2004 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 17/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17 / 2005 Copyright National Public
Mira Id ja Elina Simola Vaikuttaako suosituksesta poikkeaminen kiekkomenetelmällä suoritettavan antibioottiherkkyysmäärityksen tulokseen?
Mira Id ja Elina Simola Vaikuttaako suosituksesta poikkeaminen kiekkomenetelmällä suoritettavan antibioottiherkkyysmäärityksen tulokseen? Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Bioanalytiikka
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Mikrobit hyvässä ja pahassa-seminaari 29.11.2016 Satu Olkkola, erikoistutkija, ELT Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen
Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen
Resistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten
MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS
MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen
Avohoidon antibiootit
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
PD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia