Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista"

Transkriptio

1 Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava kirjoittaja: Jari Jalava, THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Kiinamyllynkatu 13, Turku sähköposti: puhelin: Suositustyöryhmän muut jäsenet: Jussi Kirveskari HUSLAB Anne-Mari Rissanen ISLAB Monica Österblad THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Antti Hakanen THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 1

2 1. Johdanto Karbapenemaaseja tuottavat gramnegatiiviset sauvabakteerit ja erityisesti tietyt Enterobacteriaceaeheimon lajit ovat yleistyneet maailmalla hyvin nopeasti. Ne ovat aiheuttaneet laajoja epidemioita Välimeren alueella, erityisesti Israelissa, Kreikassa ja Italiassa. Myös Itä-Euroopan ja Balkanin alueella on raportoitu karbapenemaasia tuottavien K. pneumoniae -kantojen aiheuttamista epidemioista. Edellä mainittujen maiden lisäksi karbapeneemeille resistenttejä Enterobacteriaceae-heimon lajeja löydetään hyvin yleisesti USA:ssa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Venäjällä karbapenemaasia tuottavat Pseudomonas aeruginosa -kannat ovat yleisiä. Karbapenemaasigeenejä on kymmeniä erilaisia ja niiden eri muunnoksia todennäköisesti satoja. Kaikkia ei edes tunneta. Viime vuosina on tapahtunut nopeassa aikataulussa useita merkittäviä muutoksia entsyymien epidemiologiassa ja arvioiduissa uhkakuvissa (aikajärjestyksessä IMP -->VIM - ->KPC -->OXA-48 -->NDM-1). Eniten tietoa on KPC-karbapenemaasin omaavista Klebsiella pneumoniae kannoista. Niistä tällä hetkellä yleisin on sekvenssityyppi ST258, joka on hyvin laajalle levinnyt ja jota löydetään ympäri maapalloa. Uusi Enterobacteriaceae-heimon lajeista löydetty karbapenemaasi on NDM-1. Sitä tuottavia bakteereja on eristetty Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Balkanin alueelta saapuneiden potilaiden näytteistä. Kaikilla potilailla ei ole sairaalakontaktia. NDM-karbapenemaasia on löydetty useista eri Enterobacteriaceae-heimon lajeista. Karbapenemaasigeenin omaavilla bakteerikannoilla on yleensä myös muita resistenssigeenejä, joten ne ovat aina moniresistenttejä (MDR), hyvin usein resistenttejä lähes kaikille antibiooteille (XDR) ja joskus jopa panresistenttejä (PDR) eli vastustuskykyisiä kaikkia käytettävissä olevia antibiootteja vastaan. Tällaisten bakteerien yleistyminen lisää kuolleisuutta, pitkittää hoitoja ja lisää kustannuksia. Tästä johtuen näitä bakteereja on pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävinä. Leviäminen tapahtuu erityisesti sairaalasiirtojen välityksellä, mikä antaa mahdollisuuden tehokkaisiin torjuntatoimiin. Edellytyksenä on, että käytettävissä on laadukasta laboratoriodiagnostiikkaa ja että ongelman vakavuus tiedostetaan. Karbapenemaasigeenin omaavat kannat tunnistetaan parhaiten molekulaarisilla menetelmillä. Tällä hetkellä sairaalahygieenisesti ja myös hoidollisesti merkittävimmän uhan muodostavat KPC-geenin 2

3 omaavat K. pneumoniae -kannat ja OXA-geenejä omaavat Acinetobacter baumannii kannat. Myös KPC-geenin omaavat Enterobacter cloacae ja Pseudomonas aeruginosa -kannat ovat aiheuttaneet epidemioita. Näiden lisäksi on varauduttava metallo-β-laktamaaseja (MBL) omaavien K. pneumoniae ja P. aeruginosa -kantojen sekä OXA-48-geenin omaavien Enterobacteriaceae -heimon kantojen aiheuttamiin epidemioihin. Uusi NDM-1-karbapenemaasi on myös pidettävä mukana molekulaarisessa diagnostiikassa. Lisäksi E. coli- bakteerissa tehokkaasti leviäviin karbapenemaaseihin (NDM-1, OXA- 48) on syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomioita, ESBL:stä saatujen kokemusten ja yleisen kliinisen merkittävyyden vuoksi. Vaikka karbapenemaasin omaavat gramnegatiiviset sauvabakteerit ovat jo hyvin laajalle levinneitä, ei niitä toistaiseksi ole löydetty Suomesta kuin yksittäisiä kantoja. Tämä suositus asettaa minimitason karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamisessa käytettävälle diagnostiikalle. Se antaa myös ohjeen kolonisaatiotutkimusten yhteydessä otettavista näytteistä. Kokemusta diagnostiikasta ja kolonisaation seulonnoista on toistaiseksi vielä vähän. Suositusta on siksi tarkoitus täydentää ja päivittää tiedon lisääntyessä. Tämä suositus pohjautuu sekä EUCAST:n (1) että CLSI:n (2, 3) mikrobilääkeherkkyysmääritysstandardeihin ja eurooppalaiseen karbapenemaaseja tuottavien bakteerien diagnostiikasta pidetyn konsensuskokouksen suosituksiin (4). 2. Karbapenemaaseja tuottavien bakteerikantojen toteaminen 2.1 Seulontarajat Karbapenemaaseja tuottavien kantojen toteaminen on kaksivaiheinen prosessi ja perustuu näiden kantojen alentuneeseen karbapeneemiherkkyyteen. Ensin tunnistetaan alentunut karbapeneemiherkkyys EUCAST:n kiekkoherkkyysmenetelmällä tai määrittämällä kannan MIC meropeneemille. Tämän jälkeen karbapenemaasigeeni todetaan molekyylibiologisilla menetelmillä. Meropeneemi on tutkimusten mukaan paras antibiootti löytämään karbapenemaasia tuottavat kannat. Tämä koskee erityisesti Enterobacteriaceae-heimon lajeja. Imipeneemi ei ole riittävän herkkä löytämään kaikkia karbapenemaasia tuottavia kantoja ja vaikka ertapeneemin herkkyys on hyvä, on sen 3

4 spesifisyys huono. Erityisen tärkeää on huomata, että Enterobacteriaceae-heimon lajien, ja erityisesti E. cloacaen, herkkyys ertapeneemille voi helposti muuttua ertapeneemihoidon aikana. Tällöin valikoituu ertapeneemille resistenttejä kantoja, joilla ei yleensä ole karbapenemaasia. Resistenssi johtuu ulkokalvon muutoksista, eikä näitä kantoja tällä hetkellä pidetä yhtä helposti leviävinä kuin karbapenemaasin omaavia kantoja. Mikäli karbapeneemiherkkyys testataan vain imipeneemille tai ertapeneemille, on syytä huomioida nämä herkkyyteen ja spesifisyyteen liittyvä seikat. Taulukossa 1 on esitettynä seulontarajat karbapenemaaseja tuottaville gramnegatiivisille sauvabakteereille. Nämä rajat eroavat osittain EUCASTin herkkyysrajoista (1). Ne on valittu siten, että myös heikosti karbapenemaasia ilmentävät bakteerikannat voidaan löytää. Tämä suositus siis perustuu sekä EUCAST:n (1) että CLSI:n (2, 3) standardeihin. Kummassakaan standardissa ei suositella muita fenotyyppisiä menetelmiä karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamiseksi, mikäli käytössä ovat standardien suosittelemat karbapeneemien herkkyysrajat (1, 3). Syynä tähän on muiden menetelmien (esim. modifioitu Hodgen testi) huono spesifisyys (3). Ensimmäisessä vaiheessa todetuille, meropeneemiherkkyydeltään alentuneille kannoille, voidaan kyllä tehdä muita fenotyyppisiä tutkimuksia, mutta ne eivät korvaa molekulaarisia menetelmiä. 4

5 Taulukko 1. Seulontarajat Seulontarajat karbapenemaaseja tuottaville gramnegatiivisille sauvabakteereille Enterobacteriaceae 1 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Meropeneemi 0, Imipeneemi Ertapeneemi 0, Pseudomonas aeruginosa 2 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Imipeneemi Meropeneemi Acinetobacter spp. 2 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Imipeneemi Meropeneemi Enterobacteriaceae-heimon lajien kohdalla meropeneemi on paras karbapenemaasien seulonnoissa käytettävä antibiootti. Imipeneemiä ei voida käyttää seulonnoissa Morganella-, Proteus-, Providencia- ja Serratia- sukujen kohdalla, koska lajeilla on luonnostaan alentunut herkkyys imipeneemille. Tärkeää on huomata myös, että tässä suosituksessa meropeneemin ja imipeneemin seulontarajat eroavat EUCASTin herkkyysrajoista (1). 2 Pseudomonas aeruginosa ja Acinetobacter kantojen kohdalla kyse on karbapeneemiherkkyydeltään alentuneista kannoista (1). Tässä suosituksessa on keskitytty vain näihin kliinisesti tärkeimpiin lajeihin. Myös muilla lajeilla voi esiintyä karbapenemaaseja. 5

6 Kaavio 1. Karbapenemaaseja mahdollisesti tuottavien bakteerikantojen toteaminen 1. Meropeneemi on paras antibiootti löytämään karbapenemaaseja tuottavat Enterobacteriaceae-heimon kannat. Imipeneemi ole riittävän herkkä ja toisaalta ertapeneemin spesifisyys on huono. Lisäksi on muistettava, että joillakin Enterobactericeae-heimon lajeilla on luonnostaan alentunut herkkyys imipeneemille. 2. Molekulaariset menetelmät (esim. PCR) ovat paras tapa varmistaa onko kannalla karbapenemaasigeeni. Mikäli kannalla ei ole karbapenemaasigeeniä (eikä se ole ESBL:a tuottava) se ei nykyisen tulkinnan mukaan ole sairaalahygieenisesti merkittävä. Poikkeuksen muodostavat moniresistentit (MDR) kannat. Tässä suosituksessa on listattuna tärkeimmät karbapenemaasit. Tilanne voi muuttua ja siitä saa tietoa THL:n www-sivuilta. 3. Kaikki kannat, joilla on karbapenemaasigeeni, tulee lähettää THL:een MLS-tyypitystä varten. Suomesta eristettyjä kantoja voidaan MLST:n avulla verrata maailmalla epidemioita aiheuttaneisiin kantoihin. 6

7 2.2 Tutkittavat näytteet Kolonisaationäytteet Tällä hetkellä karbapenemaaseja tuottavat bakteerit ovat Suomessa harvinaisia. Niitä on löydetty lähinnä ulkomailla sairaalahoitoa saaneiden potilaiden kolonisaationäytteistä. Karbapenemaaseja tuottavat bakteerit ovat maailmalla levinneet hyvin laajalle, joten kaikkien vuoden sisällä ulkomailla sairaalahoidossa olleiden potilaiden kohdalla on aina syytä epäillä kolonisaatiota. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota Kreikassa, Italiassa, Puolassa, USA:ssa, Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Venäjällä ja Balkanin alueella sairaalahoitoa saaneisiin potilaisiin ja näistä maista saapuviin sairaalasiirtoihin. Maailmalla on esimerkkejä siitä, miten karbapenemaasia tuottavalla bakteerilla kolonisoitunut oireeton potilas on levittänyt kyseisen bakteerin osastolle, missä se on aiheuttanut infektioita. Kolonisaationäytteet ovat siis avainasemassa karbapenemaaseja tuottavien bakteerien aiheuttamien epidemioiden torjunnassa. Huomio tulee kiinnittää erityisesti Enterobacteriaceae-heimon lajeihin, mutta kolonisaationäytteistä on etsittävä myös P. aeruginosa ja Acinetobacter kantoja. Kolonisaation toteamiseksi viljely tehdään suoraan selektiiviselle maljalle. Maljalta poimitaan riittävä määrä erilaisia pesäkkeitä, joiden herkkyys meropeneemille määritetään. Mikäli kannan herkkyys meropeneemille on alentunut (taulukko 1), jatketaan kaavion 1 osoittamalla tavalla. Selektiivisenä maljana voi käyttää esimerkiksi kromogeenisia ESBL:ää tuottavia bakteereja tunnistavia maljoja, jolloin näytteestä voidaan todeta karbapenemaaseja tuottavien bakteerien lisäksi ESBL:ää tuottavat kannat. Mikäli seulontaviljelyssä käytetään vain ESBL-maljoja, on syytä huolehtia, että maljalta poimitaan riittävä määrä pesäkkeitä jatkotutkimuksiin, jotta karbapenemaaseja tuottavat kannat löydetään. Tämä tulee tehdä siitä syystä, että karbapenemaaseja tuottavilla bakteereilla kolonisoituneet potilaat ovat yleensä kolonisoituneet muillakin karbapenemaaseja tuottamattomilla MDR- ja XDRkannoilla. Seulonnoissa voidaan käyttää myös spesifisiä karbapenemaasien toteamiseen kehitettyjä maljoja, joko ESBL-maljojen lisänä tai yksinään. Jälkimmäisessä tapauksessa ESBL:ää ei ole mahdollista löytää. Kolonisaation toteamiseksi on syytä ottaa useampia näytteitä, ainakin kolme. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka monta näytettä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, ettei potilas ole kolonisoitunut. Israelissa 7

8 käytäntönä on ottaa vähintään kolme peräkkäistä kolonisaationäytettä (rektaalitikku). Näytteet on otettava muutaman päivän välein. Mikäli ne kaikki ovat negatiivisia, potilaan ei uskota olevan kolonisoitunut. Tämä käytäntö on otettu myös tämän suosituksen pohjaksi. Usean kolonisaationäytteen tutkiminen on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa hoito pitkittyy riskiosastoilla kuten tehohoitoosastoilla. Tärkein tutkittava näyte on rektaalitikulla otettu näyte. Suurin osa infektion aiheuttaneista karbapenemaaseja tuottavista bakteerikannoista on lähtöisin potilaan suolistosta. Ventilaattoripotilaiden kohdalla voidaan tutkia myös trakealimanäytteitä Kliiniset näytteet Vaikka kolonisaationäytteet ovat avainasemassa karbapenemaaseja tuottavien bakteerien aiheuttaman epidemian torjunnassa, näitä bakteereja on tärkeä etsiä myös infektioiden yhteydessä otetuista näytteistä. Virtsatieinfektioiden yhteydessä otetut näytteet ja niistä eristetyt bakteerit muodostavat suurimman ja siten kolonisaationäytteiden jälkeen tärkeimmän ryhmän, josta karbapenemaaseja tuottavia bakteereja on etsittävä. Virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen bakteerien kohdalla ei herkkyyksiä karbapeneemeille kuitenkaan yleensä määritetä. Karbapenemaaseja omaavien bakteerien löytämiseksi on silti syytä tutkia myös osa näiden infektioiden kohdalla eristetyistä bakteereista. Tätä varten on kaaviossa 2 esitetty suositeltava protokolla virtsatieinfektioista eristettyjen Klebsiella lajien ja E. coli kantojen tutkimiseksi. Protokollan perustana on karbapenemaasien kyky hajottaa karbapeneemien ohella myös kefalosporiineja. Karbapenemaaseja tuottavat kannat ovat lähes aina resistenttejä kefalosporiineille, joten niitä kannattaa etsiä juuri näiden kefalosporiineille resistenttien bakteerien joukosta. Veriviljelyistä eristettyjen bakteerien kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden tutkimista kaikkien kantojen kohdalla (kaavio 2). Märkänäytteistä eristettyjen bakteerien kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden määrittämistä bakteerikannoille, joille kyseisen laboratorion normaalien protokollien mukaan muutenkin tehdään lisäherkkyysmäärityksiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, jossa kanta on monelle eri antibioottiryhmälle resistentti. Taulukossa 2 on listattuna kaikki ne kannat, joiden kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden määrittämistä. 8

9 Taulukko 2. Meropeneemiherkkyyden määrittäminen karbapenemaasien osoittamiseksi Näyte Bakteerilajit Tutkittavat bakteerikannat veri 1 kaikki kannat märkä 1 lisäherkkyys, esim. moniresistenttien kantojen yhteydessä virtsa 2 kefalosporiiniherkkyydeltään alentuneet kannat (kaavio 2) kolonisaationäyte 1 kaikki seulontamaljalla kasvavat erilaiset kannat 1 = Enterobacteriaceae-heimon lajit, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter spp. 2= E. coli ja Klebsiella spp. 9

10 Kaavio 2. Virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen Klebsiella ja E. coli kantojen seulonta karbapenemaaseja tuottavien kantojen löytämiseksi 1. Mikäli virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen bakteerien kohdalla ei herkkyyksiä karbapeneemeille primaaristi määritetä, täytyy karbapenemaaseja tuottavia kantoja etsiä kefalosporiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen joukosta. Virtsatieinfektioista eristettyjen, mahdollisesti karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamisessa ensisijainen suositeltava antibiootti on kefpodoksiimi, mutta kefuroksiimia voi myös käyttää. Vaikkakin lähes kaikki karbapenemaasit aiheuttavat kefuroksiimiresistenssiä, myös muut tekijät voivat aiheuttaa sitä. Esimerkiksi ESBL:t ja Klebsiella-lajien luonnolliset β-laktamaasit sekä hyvin yleinen hankittu β laktamaasi TEM-1 yhdessä ulkokalvon muutosten kanssa voivat aiheuttaa kefuroksiimiresistenssiä. Resistenssi I polven kefalosporiinia kohtaan ei yksinään ole spesifinen indikaattori mahdollisesta karbapenamaasia tuottavasta kannasta. Jos I polven kefalosporiiniresistenssi yhdistetään fluorokinoloniresistenssiin parantuu spesifisyys sillä karbapenemaaseja tuottavat kannat ovat yleensä resistenttejä fluorokinoloneille. Tätä vaihtoehtoa on kuitenkin syytä käyttää vain, jos herkkyyksiä kefpodoksiimille tai kefuroksiimille ei määritetä. 2. Meropeneemi on paras antibiootti löytämään karbapenemaaseja tuottavat Klebsiella tai E. coli -kannat. Imipeneemi ei ole riittävän herkkä ja ertapeneemin spesifisyys on huono. 3. Molekulaariset menetelmät (esim. PCR) ovat paras tapa varmistaa onko kannalla karbapenemaasigeeni. Mikäli kannalla ei ole karbapenemaasigeeniä (eikä se ole ESBL:ää tuottava) ei se nykyisen tulkinnan mukaan ole sairaalahygieenisesti läheskään yhtä merkittävä kuin karbapenemaaseja tuottava kanta. 4. Kaikki kannat, joilla on karbapenemaasigeeni, tulee lähettää THL:een MLS-tyypitystä varten. Suomesta eristettyjä kantoja voidaan MLST:n avulla verrata maailmalla epidemioita aiheuttaneisiin kantoihin. 10

11 3. Karbapenemaasigeenien osoittaminen, kantojen tyypittäminen ja tulosten vastaaminen 3.1. Karbapenemaasigeenien osoittaminen Karbapenemaasia koodaavan geenin määrittäminen on varmin tapa osoittaa kanta karbapenemaasia tuottavaksi. Kannan molekulaarinen tyypittäminen puolestaan mahdollistaa laajalle levinneiden hyperepideemisten kloonien identifioimisen. Molempien menetelmien tuottama tieto auttaa ymmärtämään kyseisen kannan sairaalahygieenistä merkitystä. Lisäksi tieto on oleellista kun seurataan karbapenemaasia tuottavien bakteerikantojen leviämistä, niin Suomessa kuin maailmallakin. Karbapenemaasigeenien toteamiseen sopivia molekyylibiologisia menetelmiä, käytännössä PCRmenetelmiä, on tällä hetkellä käytössä alla listatuissa laboratorioissa. Tätä listaa ylläpidetään myös THL:n www-sivuilla ( ja sitä päivitetään tilanteen muuttuessa. Karbapenemaasin omaavat kannat (E. coli ja K. pneumoniae) tyypitetään THL:ssa MLST-menetelmällä. Rypäiden yhteydessä kannat (kaikki lajit) tutkitaan THL:ssa PFGE-menetelmällä. Karbapenemaasigeenien määrityksiä varten kannat suositetaan lähettämään bakteerien kuljetustikussa johonkin alla luetelluista laboratorioista. Karbapenemaasin omaavat kannat tulee lähettää kuljetustikussa tyypityksiä varten THL:n Mikrobilääkeresistenssiyksikköön. 3.2 Tutkimuksia suorittavien laboratorioiden yhteystiedot: HUSLAB Mikrobiologian näytteiden vastaanotto PL HUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Kiinamyllynkatu TURKU 11

12 3.3. Tulosten vastaaminen Enterobacteriaceae-heimon lajeilla karbapeneemiresistenssi on harvinaista. Resistentin tai herkkyydeltään alentuneen kannan löytyminen on merkki mahdollisesta sairaalahygieenisesti merkittävästä karbapenemaasia tuottavasta kannasta. Tällainen kanta on tutkittava molekulaarisilla menetelmillä karbapenemaasigeenin osoittamiseksi. Mikäli Enterobacteriaceae-heimon kannalla todetaan olevan karbapenemaasigeeni, on sitä aina pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävänä löydöksenä ja tämä on mainittava vastauksessa. P. aeruginosan ja Acinetobacter-lajien kohdalla karbapeneemeille resistenttejä kantoja esiintyy jatkuvasti, ilman että kannoilla olisi karbapenemaasia. Mikäli P. aeruginosa tai Acinetobacter -kannalla todetaan olevan karbapenemaasigeeni, on sitä aina pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävänä löydöksenä ja tämä on mainittava vastauksessa. Mikäli bakteerikanta on resistentti karbapeneemeille, mutta sillä ei ole karbapenemaasia, ei se ole sairaalahygieenisesti merkittävä, ellei joku muu sen ominaisuus (esim. moniresistenssi tai ESBL-geeni) tee siitä sellaista. Potilaan hoidon kannalta karbapeneemiresistenssi on kuitenkin merkittävä. Herkkyysmääritysten tulokset tulkitaan ja vastataan EUCAST:n standardin mukaan riippumatta siitä, onko kannalla karbapenemaasia (1, 3). 12

13 4. Karbapenemaaseja tuottavien bakteerikantojen torjunta Karbapenemaaseja tuottavien bakteerien leviämisen estäminen perustuu samoihin torjuntatoimiin kuin muidenkin sairaalabakteerien (kuten MRSA ja VRE). Torjunnan ydin on riskipotilaiden tunnistaminen. Ulkomailla sairaalahoidossa olleet potilaat kuuluvat riskiryhmään. Heitä tulee hoitaa kosketuseristyksessä. Näiden potilaiden kolonisaatio- ja kliinisten näytteiden tutkiminen ja karbapenemaaseja tuottavien bakteerien nopea tunnistaminen on tärkeää. Laboratorioiden on ylläpidettävä tähän tarvittavaa diagnostiikkaa. Karbapenemaasia tuottavan bakteerin löytyessä, kosketuseristysvarotoimia jatketaan ja altistuneet potilaat kartoitetaan. Altistuneiden potilaiden mahdollinen kolonisoituminen selvitetään asianmukaisten seulontanäytteiden avulla (kts. edellä). 5. Kiitokset Työryhmä kiittää seuraavia suosituksen kirjoittamisessa auttaneita henkilöitä: Outi Lyytikäinen, THL Elina Kolho, HYKS Veli-Jukka Anttila, HYKS Risto Vuento, TAYS Miika Bergman, THL Lisäksi esitämme kiitokset FiRe:n hallitukselle ja FiRe-laboratorioiden edustajille suosituksesta annetusta palautteesta. 13

14 6. Lyhenteet Karbapeneemejä ja muita β-laktaamiryhmän antibiootteja hajottavien entsyymien nimet: KPC = Klebsiella pneumoniae carbapenemase CTX-M = cefotaximase TEM =Temoniera OXA = oxacillin-hydrolyzing VIM = Verona integron-encoded metallo-β-lactamase IMP = active on imipenem NDM = New Delhi metallo-β-lactamase Moniresistenttien bakteerien määritelmät: MDR= multidrug-resistant (resistentti 3 eri antibioottiryhmälle) XDR= extensively drug-resistant (herkkä ainoastaan 1 tai 2 eri antibioottiryhmälle) PDR= pandrug-resistant (resistentti kaikille antibiooteille) Muut lyhenteet: EUCAST = The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing CLSI = Clinical and laboratory standards institute PFGE = pulsed field gel electrophoresis MLST = multi locus sequence typing 14

15 7. Viitteet 1. The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing EUCAST CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Susceptibility Testing; Twentieth Informational Supplement. CLSI Document M100-S20. Wayne PA: Clinical Laboratory Standards Institute; CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Susceptibility Testing; Twentieth Informational Supplement (June 2010 update). CLSI Document M100-S20-U. Wayne PA: Clinical Laboratory Standards Institute; Grundmann H, Livermore D, Giske C, Canton R, Rossolini G, Campos J, Vatopoulos A, Gniadkowski M, Toth A, Pfeifer Y, Jarlier V, Carmeli Y; the CNSE Working Group. Carbapenemnon-susceptible Enterobacteriaceae in Europe: conclusions from a meeting of national experts. Euro Surveill Nov 18;15(46). 15

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for Bacteria Isolated from Animals;

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA

SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus NBIOAS14 2017 Elena Ahola SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA CHROMagar msupercarba - ja Brilliance CRE -viljelymaljojen

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat

Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat OHJAUS Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Bakteeri-infektiot-yksikkö Kiinamyllynkatu

Lisätiedot

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa

Lisätiedot

ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet

ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet ONGELMAMIKROBIT PENTTI KUUSELA, dosentti, va osastonylilääkäri HUSLAB Kliiininen mikrobiologia Bakteriologia 17.9.2014 Luennon tavoitteet käydä läpi pääasiassa laboratoriodiagnostiikan ja osittain potilashoidon

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres

Lisätiedot

ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN

ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN Ulla Sulkula Mari Vahteri Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus,

Lisätiedot

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien

Lisätiedot

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os. Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Jari Jalava Kati Räisänen (toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 31 218 Työpaperi 31/218 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 Kirjoittajat ja Terveyden

Lisätiedot

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa

Lisätiedot

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1 Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys

Lisätiedot

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Ajankohtaista laboratorionäytteistä Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat

Lisätiedot

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm) Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae

Lisätiedot

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Reetta Sihvonen, Tanja Holma ja Anu Pätäri-Sampo Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Mikrobilääkkeet ovat mahdollistaneet modernin lääketieteen kehityksen, mutta bakteerien muuttuminen resistenteiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan

Lisätiedot

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa

Lisätiedot