Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista
|
|
- Auvo Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava kirjoittaja: Jari Jalava, THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Kiinamyllynkatu 13, Turku sähköposti: puhelin: Suositustyöryhmän muut jäsenet: Jussi Kirveskari HUSLAB Anne-Mari Rissanen ISLAB Monica Österblad THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Antti Hakanen THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 1
2 1. Johdanto Karbapenemaaseja tuottavat gramnegatiiviset sauvabakteerit ja erityisesti tietyt Enterobacteriaceaeheimon lajit ovat yleistyneet maailmalla hyvin nopeasti. Ne ovat aiheuttaneet laajoja epidemioita Välimeren alueella, erityisesti Israelissa, Kreikassa ja Italiassa. Myös Itä-Euroopan ja Balkanin alueella on raportoitu karbapenemaasia tuottavien K. pneumoniae -kantojen aiheuttamista epidemioista. Edellä mainittujen maiden lisäksi karbapeneemeille resistenttejä Enterobacteriaceae-heimon lajeja löydetään hyvin yleisesti USA:ssa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Venäjällä karbapenemaasia tuottavat Pseudomonas aeruginosa -kannat ovat yleisiä. Karbapenemaasigeenejä on kymmeniä erilaisia ja niiden eri muunnoksia todennäköisesti satoja. Kaikkia ei edes tunneta. Viime vuosina on tapahtunut nopeassa aikataulussa useita merkittäviä muutoksia entsyymien epidemiologiassa ja arvioiduissa uhkakuvissa (aikajärjestyksessä IMP -->VIM - ->KPC -->OXA-48 -->NDM-1). Eniten tietoa on KPC-karbapenemaasin omaavista Klebsiella pneumoniae kannoista. Niistä tällä hetkellä yleisin on sekvenssityyppi ST258, joka on hyvin laajalle levinnyt ja jota löydetään ympäri maapalloa. Uusi Enterobacteriaceae-heimon lajeista löydetty karbapenemaasi on NDM-1. Sitä tuottavia bakteereja on eristetty Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Balkanin alueelta saapuneiden potilaiden näytteistä. Kaikilla potilailla ei ole sairaalakontaktia. NDM-karbapenemaasia on löydetty useista eri Enterobacteriaceae-heimon lajeista. Karbapenemaasigeenin omaavilla bakteerikannoilla on yleensä myös muita resistenssigeenejä, joten ne ovat aina moniresistenttejä (MDR), hyvin usein resistenttejä lähes kaikille antibiooteille (XDR) ja joskus jopa panresistenttejä (PDR) eli vastustuskykyisiä kaikkia käytettävissä olevia antibiootteja vastaan. Tällaisten bakteerien yleistyminen lisää kuolleisuutta, pitkittää hoitoja ja lisää kustannuksia. Tästä johtuen näitä bakteereja on pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävinä. Leviäminen tapahtuu erityisesti sairaalasiirtojen välityksellä, mikä antaa mahdollisuuden tehokkaisiin torjuntatoimiin. Edellytyksenä on, että käytettävissä on laadukasta laboratoriodiagnostiikkaa ja että ongelman vakavuus tiedostetaan. Karbapenemaasigeenin omaavat kannat tunnistetaan parhaiten molekulaarisilla menetelmillä. Tällä hetkellä sairaalahygieenisesti ja myös hoidollisesti merkittävimmän uhan muodostavat KPC-geenin 2
3 omaavat K. pneumoniae -kannat ja OXA-geenejä omaavat Acinetobacter baumannii kannat. Myös KPC-geenin omaavat Enterobacter cloacae ja Pseudomonas aeruginosa -kannat ovat aiheuttaneet epidemioita. Näiden lisäksi on varauduttava metallo-β-laktamaaseja (MBL) omaavien K. pneumoniae ja P. aeruginosa -kantojen sekä OXA-48-geenin omaavien Enterobacteriaceae -heimon kantojen aiheuttamiin epidemioihin. Uusi NDM-1-karbapenemaasi on myös pidettävä mukana molekulaarisessa diagnostiikassa. Lisäksi E. coli- bakteerissa tehokkaasti leviäviin karbapenemaaseihin (NDM-1, OXA- 48) on syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomioita, ESBL:stä saatujen kokemusten ja yleisen kliinisen merkittävyyden vuoksi. Vaikka karbapenemaasin omaavat gramnegatiiviset sauvabakteerit ovat jo hyvin laajalle levinneitä, ei niitä toistaiseksi ole löydetty Suomesta kuin yksittäisiä kantoja. Tämä suositus asettaa minimitason karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamisessa käytettävälle diagnostiikalle. Se antaa myös ohjeen kolonisaatiotutkimusten yhteydessä otettavista näytteistä. Kokemusta diagnostiikasta ja kolonisaation seulonnoista on toistaiseksi vielä vähän. Suositusta on siksi tarkoitus täydentää ja päivittää tiedon lisääntyessä. Tämä suositus pohjautuu sekä EUCAST:n (1) että CLSI:n (2, 3) mikrobilääkeherkkyysmääritysstandardeihin ja eurooppalaiseen karbapenemaaseja tuottavien bakteerien diagnostiikasta pidetyn konsensuskokouksen suosituksiin (4). 2. Karbapenemaaseja tuottavien bakteerikantojen toteaminen 2.1 Seulontarajat Karbapenemaaseja tuottavien kantojen toteaminen on kaksivaiheinen prosessi ja perustuu näiden kantojen alentuneeseen karbapeneemiherkkyyteen. Ensin tunnistetaan alentunut karbapeneemiherkkyys EUCAST:n kiekkoherkkyysmenetelmällä tai määrittämällä kannan MIC meropeneemille. Tämän jälkeen karbapenemaasigeeni todetaan molekyylibiologisilla menetelmillä. Meropeneemi on tutkimusten mukaan paras antibiootti löytämään karbapenemaasia tuottavat kannat. Tämä koskee erityisesti Enterobacteriaceae-heimon lajeja. Imipeneemi ei ole riittävän herkkä löytämään kaikkia karbapenemaasia tuottavia kantoja ja vaikka ertapeneemin herkkyys on hyvä, on sen 3
4 spesifisyys huono. Erityisen tärkeää on huomata, että Enterobacteriaceae-heimon lajien, ja erityisesti E. cloacaen, herkkyys ertapeneemille voi helposti muuttua ertapeneemihoidon aikana. Tällöin valikoituu ertapeneemille resistenttejä kantoja, joilla ei yleensä ole karbapenemaasia. Resistenssi johtuu ulkokalvon muutoksista, eikä näitä kantoja tällä hetkellä pidetä yhtä helposti leviävinä kuin karbapenemaasin omaavia kantoja. Mikäli karbapeneemiherkkyys testataan vain imipeneemille tai ertapeneemille, on syytä huomioida nämä herkkyyteen ja spesifisyyteen liittyvä seikat. Taulukossa 1 on esitettynä seulontarajat karbapenemaaseja tuottaville gramnegatiivisille sauvabakteereille. Nämä rajat eroavat osittain EUCASTin herkkyysrajoista (1). Ne on valittu siten, että myös heikosti karbapenemaasia ilmentävät bakteerikannat voidaan löytää. Tämä suositus siis perustuu sekä EUCAST:n (1) että CLSI:n (2, 3) standardeihin. Kummassakaan standardissa ei suositella muita fenotyyppisiä menetelmiä karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamiseksi, mikäli käytössä ovat standardien suosittelemat karbapeneemien herkkyysrajat (1, 3). Syynä tähän on muiden menetelmien (esim. modifioitu Hodgen testi) huono spesifisyys (3). Ensimmäisessä vaiheessa todetuille, meropeneemiherkkyydeltään alentuneille kannoille, voidaan kyllä tehdä muita fenotyyppisiä tutkimuksia, mutta ne eivät korvaa molekulaarisia menetelmiä. 4
5 Taulukko 1. Seulontarajat Seulontarajat karbapenemaaseja tuottaville gramnegatiivisille sauvabakteereille Enterobacteriaceae 1 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Meropeneemi 0, Imipeneemi Ertapeneemi 0, Pseudomonas aeruginosa 2 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Imipeneemi Meropeneemi Acinetobacter spp. 2 Karbapeneemi MIC-raja (mg/l) Kiekon antibioottimäärä (μg) Estovyöhyke (mm) > < Imipeneemi Meropeneemi Enterobacteriaceae-heimon lajien kohdalla meropeneemi on paras karbapenemaasien seulonnoissa käytettävä antibiootti. Imipeneemiä ei voida käyttää seulonnoissa Morganella-, Proteus-, Providencia- ja Serratia- sukujen kohdalla, koska lajeilla on luonnostaan alentunut herkkyys imipeneemille. Tärkeää on huomata myös, että tässä suosituksessa meropeneemin ja imipeneemin seulontarajat eroavat EUCASTin herkkyysrajoista (1). 2 Pseudomonas aeruginosa ja Acinetobacter kantojen kohdalla kyse on karbapeneemiherkkyydeltään alentuneista kannoista (1). Tässä suosituksessa on keskitytty vain näihin kliinisesti tärkeimpiin lajeihin. Myös muilla lajeilla voi esiintyä karbapenemaaseja. 5
6 Kaavio 1. Karbapenemaaseja mahdollisesti tuottavien bakteerikantojen toteaminen 1. Meropeneemi on paras antibiootti löytämään karbapenemaaseja tuottavat Enterobacteriaceae-heimon kannat. Imipeneemi ole riittävän herkkä ja toisaalta ertapeneemin spesifisyys on huono. Lisäksi on muistettava, että joillakin Enterobactericeae-heimon lajeilla on luonnostaan alentunut herkkyys imipeneemille. 2. Molekulaariset menetelmät (esim. PCR) ovat paras tapa varmistaa onko kannalla karbapenemaasigeeni. Mikäli kannalla ei ole karbapenemaasigeeniä (eikä se ole ESBL:a tuottava) se ei nykyisen tulkinnan mukaan ole sairaalahygieenisesti merkittävä. Poikkeuksen muodostavat moniresistentit (MDR) kannat. Tässä suosituksessa on listattuna tärkeimmät karbapenemaasit. Tilanne voi muuttua ja siitä saa tietoa THL:n www-sivuilta. 3. Kaikki kannat, joilla on karbapenemaasigeeni, tulee lähettää THL:een MLS-tyypitystä varten. Suomesta eristettyjä kantoja voidaan MLST:n avulla verrata maailmalla epidemioita aiheuttaneisiin kantoihin. 6
7 2.2 Tutkittavat näytteet Kolonisaationäytteet Tällä hetkellä karbapenemaaseja tuottavat bakteerit ovat Suomessa harvinaisia. Niitä on löydetty lähinnä ulkomailla sairaalahoitoa saaneiden potilaiden kolonisaationäytteistä. Karbapenemaaseja tuottavat bakteerit ovat maailmalla levinneet hyvin laajalle, joten kaikkien vuoden sisällä ulkomailla sairaalahoidossa olleiden potilaiden kohdalla on aina syytä epäillä kolonisaatiota. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota Kreikassa, Italiassa, Puolassa, USA:ssa, Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Venäjällä ja Balkanin alueella sairaalahoitoa saaneisiin potilaisiin ja näistä maista saapuviin sairaalasiirtoihin. Maailmalla on esimerkkejä siitä, miten karbapenemaasia tuottavalla bakteerilla kolonisoitunut oireeton potilas on levittänyt kyseisen bakteerin osastolle, missä se on aiheuttanut infektioita. Kolonisaationäytteet ovat siis avainasemassa karbapenemaaseja tuottavien bakteerien aiheuttamien epidemioiden torjunnassa. Huomio tulee kiinnittää erityisesti Enterobacteriaceae-heimon lajeihin, mutta kolonisaationäytteistä on etsittävä myös P. aeruginosa ja Acinetobacter kantoja. Kolonisaation toteamiseksi viljely tehdään suoraan selektiiviselle maljalle. Maljalta poimitaan riittävä määrä erilaisia pesäkkeitä, joiden herkkyys meropeneemille määritetään. Mikäli kannan herkkyys meropeneemille on alentunut (taulukko 1), jatketaan kaavion 1 osoittamalla tavalla. Selektiivisenä maljana voi käyttää esimerkiksi kromogeenisia ESBL:ää tuottavia bakteereja tunnistavia maljoja, jolloin näytteestä voidaan todeta karbapenemaaseja tuottavien bakteerien lisäksi ESBL:ää tuottavat kannat. Mikäli seulontaviljelyssä käytetään vain ESBL-maljoja, on syytä huolehtia, että maljalta poimitaan riittävä määrä pesäkkeitä jatkotutkimuksiin, jotta karbapenemaaseja tuottavat kannat löydetään. Tämä tulee tehdä siitä syystä, että karbapenemaaseja tuottavilla bakteereilla kolonisoituneet potilaat ovat yleensä kolonisoituneet muillakin karbapenemaaseja tuottamattomilla MDR- ja XDRkannoilla. Seulonnoissa voidaan käyttää myös spesifisiä karbapenemaasien toteamiseen kehitettyjä maljoja, joko ESBL-maljojen lisänä tai yksinään. Jälkimmäisessä tapauksessa ESBL:ää ei ole mahdollista löytää. Kolonisaation toteamiseksi on syytä ottaa useampia näytteitä, ainakin kolme. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka monta näytettä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, ettei potilas ole kolonisoitunut. Israelissa 7
8 käytäntönä on ottaa vähintään kolme peräkkäistä kolonisaationäytettä (rektaalitikku). Näytteet on otettava muutaman päivän välein. Mikäli ne kaikki ovat negatiivisia, potilaan ei uskota olevan kolonisoitunut. Tämä käytäntö on otettu myös tämän suosituksen pohjaksi. Usean kolonisaationäytteen tutkiminen on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa hoito pitkittyy riskiosastoilla kuten tehohoitoosastoilla. Tärkein tutkittava näyte on rektaalitikulla otettu näyte. Suurin osa infektion aiheuttaneista karbapenemaaseja tuottavista bakteerikannoista on lähtöisin potilaan suolistosta. Ventilaattoripotilaiden kohdalla voidaan tutkia myös trakealimanäytteitä Kliiniset näytteet Vaikka kolonisaationäytteet ovat avainasemassa karbapenemaaseja tuottavien bakteerien aiheuttaman epidemian torjunnassa, näitä bakteereja on tärkeä etsiä myös infektioiden yhteydessä otetuista näytteistä. Virtsatieinfektioiden yhteydessä otetut näytteet ja niistä eristetyt bakteerit muodostavat suurimman ja siten kolonisaationäytteiden jälkeen tärkeimmän ryhmän, josta karbapenemaaseja tuottavia bakteereja on etsittävä. Virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen bakteerien kohdalla ei herkkyyksiä karbapeneemeille kuitenkaan yleensä määritetä. Karbapenemaaseja omaavien bakteerien löytämiseksi on silti syytä tutkia myös osa näiden infektioiden kohdalla eristetyistä bakteereista. Tätä varten on kaaviossa 2 esitetty suositeltava protokolla virtsatieinfektioista eristettyjen Klebsiella lajien ja E. coli kantojen tutkimiseksi. Protokollan perustana on karbapenemaasien kyky hajottaa karbapeneemien ohella myös kefalosporiineja. Karbapenemaaseja tuottavat kannat ovat lähes aina resistenttejä kefalosporiineille, joten niitä kannattaa etsiä juuri näiden kefalosporiineille resistenttien bakteerien joukosta. Veriviljelyistä eristettyjen bakteerien kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden tutkimista kaikkien kantojen kohdalla (kaavio 2). Märkänäytteistä eristettyjen bakteerien kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden määrittämistä bakteerikannoille, joille kyseisen laboratorion normaalien protokollien mukaan muutenkin tehdään lisäherkkyysmäärityksiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, jossa kanta on monelle eri antibioottiryhmälle resistentti. Taulukossa 2 on listattuna kaikki ne kannat, joiden kohdalla suositellaan meropeneemiherkkyyden määrittämistä. 8
9 Taulukko 2. Meropeneemiherkkyyden määrittäminen karbapenemaasien osoittamiseksi Näyte Bakteerilajit Tutkittavat bakteerikannat veri 1 kaikki kannat märkä 1 lisäherkkyys, esim. moniresistenttien kantojen yhteydessä virtsa 2 kefalosporiiniherkkyydeltään alentuneet kannat (kaavio 2) kolonisaationäyte 1 kaikki seulontamaljalla kasvavat erilaiset kannat 1 = Enterobacteriaceae-heimon lajit, Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter spp. 2= E. coli ja Klebsiella spp. 9
10 Kaavio 2. Virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen Klebsiella ja E. coli kantojen seulonta karbapenemaaseja tuottavien kantojen löytämiseksi 1. Mikäli virtsatieinfektioiden yhteydessä eristettyjen bakteerien kohdalla ei herkkyyksiä karbapeneemeille primaaristi määritetä, täytyy karbapenemaaseja tuottavia kantoja etsiä kefalosporiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen joukosta. Virtsatieinfektioista eristettyjen, mahdollisesti karbapenemaaseja tuottavien bakteerien toteamisessa ensisijainen suositeltava antibiootti on kefpodoksiimi, mutta kefuroksiimia voi myös käyttää. Vaikkakin lähes kaikki karbapenemaasit aiheuttavat kefuroksiimiresistenssiä, myös muut tekijät voivat aiheuttaa sitä. Esimerkiksi ESBL:t ja Klebsiella-lajien luonnolliset β-laktamaasit sekä hyvin yleinen hankittu β laktamaasi TEM-1 yhdessä ulkokalvon muutosten kanssa voivat aiheuttaa kefuroksiimiresistenssiä. Resistenssi I polven kefalosporiinia kohtaan ei yksinään ole spesifinen indikaattori mahdollisesta karbapenamaasia tuottavasta kannasta. Jos I polven kefalosporiiniresistenssi yhdistetään fluorokinoloniresistenssiin parantuu spesifisyys sillä karbapenemaaseja tuottavat kannat ovat yleensä resistenttejä fluorokinoloneille. Tätä vaihtoehtoa on kuitenkin syytä käyttää vain, jos herkkyyksiä kefpodoksiimille tai kefuroksiimille ei määritetä. 2. Meropeneemi on paras antibiootti löytämään karbapenemaaseja tuottavat Klebsiella tai E. coli -kannat. Imipeneemi ei ole riittävän herkkä ja ertapeneemin spesifisyys on huono. 3. Molekulaariset menetelmät (esim. PCR) ovat paras tapa varmistaa onko kannalla karbapenemaasigeeni. Mikäli kannalla ei ole karbapenemaasigeeniä (eikä se ole ESBL:ää tuottava) ei se nykyisen tulkinnan mukaan ole sairaalahygieenisesti läheskään yhtä merkittävä kuin karbapenemaaseja tuottava kanta. 4. Kaikki kannat, joilla on karbapenemaasigeeni, tulee lähettää THL:een MLS-tyypitystä varten. Suomesta eristettyjä kantoja voidaan MLST:n avulla verrata maailmalla epidemioita aiheuttaneisiin kantoihin. 10
11 3. Karbapenemaasigeenien osoittaminen, kantojen tyypittäminen ja tulosten vastaaminen 3.1. Karbapenemaasigeenien osoittaminen Karbapenemaasia koodaavan geenin määrittäminen on varmin tapa osoittaa kanta karbapenemaasia tuottavaksi. Kannan molekulaarinen tyypittäminen puolestaan mahdollistaa laajalle levinneiden hyperepideemisten kloonien identifioimisen. Molempien menetelmien tuottama tieto auttaa ymmärtämään kyseisen kannan sairaalahygieenistä merkitystä. Lisäksi tieto on oleellista kun seurataan karbapenemaasia tuottavien bakteerikantojen leviämistä, niin Suomessa kuin maailmallakin. Karbapenemaasigeenien toteamiseen sopivia molekyylibiologisia menetelmiä, käytännössä PCRmenetelmiä, on tällä hetkellä käytössä alla listatuissa laboratorioissa. Tätä listaa ylläpidetään myös THL:n www-sivuilla ( ja sitä päivitetään tilanteen muuttuessa. Karbapenemaasin omaavat kannat (E. coli ja K. pneumoniae) tyypitetään THL:ssa MLST-menetelmällä. Rypäiden yhteydessä kannat (kaikki lajit) tutkitaan THL:ssa PFGE-menetelmällä. Karbapenemaasigeenien määrityksiä varten kannat suositetaan lähettämään bakteerien kuljetustikussa johonkin alla luetelluista laboratorioista. Karbapenemaasin omaavat kannat tulee lähettää kuljetustikussa tyypityksiä varten THL:n Mikrobilääkeresistenssiyksikköön. 3.2 Tutkimuksia suorittavien laboratorioiden yhteystiedot: HUSLAB Mikrobiologian näytteiden vastaanotto PL HUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Kiinamyllynkatu TURKU 11
12 3.3. Tulosten vastaaminen Enterobacteriaceae-heimon lajeilla karbapeneemiresistenssi on harvinaista. Resistentin tai herkkyydeltään alentuneen kannan löytyminen on merkki mahdollisesta sairaalahygieenisesti merkittävästä karbapenemaasia tuottavasta kannasta. Tällainen kanta on tutkittava molekulaarisilla menetelmillä karbapenemaasigeenin osoittamiseksi. Mikäli Enterobacteriaceae-heimon kannalla todetaan olevan karbapenemaasigeeni, on sitä aina pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävänä löydöksenä ja tämä on mainittava vastauksessa. P. aeruginosan ja Acinetobacter-lajien kohdalla karbapeneemeille resistenttejä kantoja esiintyy jatkuvasti, ilman että kannoilla olisi karbapenemaasia. Mikäli P. aeruginosa tai Acinetobacter -kannalla todetaan olevan karbapenemaasigeeni, on sitä aina pidettävä sairaalahygieenisesti merkittävänä löydöksenä ja tämä on mainittava vastauksessa. Mikäli bakteerikanta on resistentti karbapeneemeille, mutta sillä ei ole karbapenemaasia, ei se ole sairaalahygieenisesti merkittävä, ellei joku muu sen ominaisuus (esim. moniresistenssi tai ESBL-geeni) tee siitä sellaista. Potilaan hoidon kannalta karbapeneemiresistenssi on kuitenkin merkittävä. Herkkyysmääritysten tulokset tulkitaan ja vastataan EUCAST:n standardin mukaan riippumatta siitä, onko kannalla karbapenemaasia (1, 3). 12
13 4. Karbapenemaaseja tuottavien bakteerikantojen torjunta Karbapenemaaseja tuottavien bakteerien leviämisen estäminen perustuu samoihin torjuntatoimiin kuin muidenkin sairaalabakteerien (kuten MRSA ja VRE). Torjunnan ydin on riskipotilaiden tunnistaminen. Ulkomailla sairaalahoidossa olleet potilaat kuuluvat riskiryhmään. Heitä tulee hoitaa kosketuseristyksessä. Näiden potilaiden kolonisaatio- ja kliinisten näytteiden tutkiminen ja karbapenemaaseja tuottavien bakteerien nopea tunnistaminen on tärkeää. Laboratorioiden on ylläpidettävä tähän tarvittavaa diagnostiikkaa. Karbapenemaasia tuottavan bakteerin löytyessä, kosketuseristysvarotoimia jatketaan ja altistuneet potilaat kartoitetaan. Altistuneiden potilaiden mahdollinen kolonisoituminen selvitetään asianmukaisten seulontanäytteiden avulla (kts. edellä). 5. Kiitokset Työryhmä kiittää seuraavia suosituksen kirjoittamisessa auttaneita henkilöitä: Outi Lyytikäinen, THL Elina Kolho, HYKS Veli-Jukka Anttila, HYKS Risto Vuento, TAYS Miika Bergman, THL Lisäksi esitämme kiitokset FiRe:n hallitukselle ja FiRe-laboratorioiden edustajille suosituksesta annetusta palautteesta. 13
14 6. Lyhenteet Karbapeneemejä ja muita β-laktaamiryhmän antibiootteja hajottavien entsyymien nimet: KPC = Klebsiella pneumoniae carbapenemase CTX-M = cefotaximase TEM =Temoniera OXA = oxacillin-hydrolyzing VIM = Verona integron-encoded metallo-β-lactamase IMP = active on imipenem NDM = New Delhi metallo-β-lactamase Moniresistenttien bakteerien määritelmät: MDR= multidrug-resistant (resistentti 3 eri antibioottiryhmälle) XDR= extensively drug-resistant (herkkä ainoastaan 1 tai 2 eri antibioottiryhmälle) PDR= pandrug-resistant (resistentti kaikille antibiooteille) Muut lyhenteet: EUCAST = The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing CLSI = Clinical and laboratory standards institute PFGE = pulsed field gel electrophoresis MLST = multi locus sequence typing 14
15 7. Viitteet 1. The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing EUCAST CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Susceptibility Testing; Twentieth Informational Supplement. CLSI Document M100-S20. Wayne PA: Clinical Laboratory Standards Institute; CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Susceptibility Testing; Twentieth Informational Supplement (June 2010 update). CLSI Document M100-S20-U. Wayne PA: Clinical Laboratory Standards Institute; Grundmann H, Livermore D, Giske C, Canton R, Rossolini G, Campos J, Vatopoulos A, Gniadkowski M, Toth A, Pfeifer Y, Jarlier V, Carmeli Y; the CNSE Working Group. Carbapenemnon-susceptible Enterobacteriaceae in Europe: conclusions from a meeting of national experts. Euro Surveill Nov 18;15(46). 15
gramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotSuositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotKierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
LisätiedotESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for Bacteria Isolated from Animals;
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotSELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus NBIOAS14 2017 Elena Ahola SELEKTIIVISTEN VILJELYMALJOJEN TESTAUS KARBAPENEEMIRESIS- TENTTIEN BAKTEERIEN SEULONNASSA CHROMagar msupercarba - ja Brilliance CRE -viljelymaljojen
LisätiedotOhje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat
OHJAUS Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Bakteeri-infektiot-yksikkö Kiinamyllynkatu
LisätiedotPhoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB
Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa
LisätiedotONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet
ONGELMAMIKROBIT PENTTI KUUSELA, dosentti, va osastonylilääkäri HUSLAB Kliiininen mikrobiologia Bakteriologia 17.9.2014 Luennon tavoitteet käydä läpi pääasiassa laboratoriodiagnostiikan ja osittain potilashoidon
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres
LisätiedotENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN
ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN Ulla Sulkula Mari Vahteri Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus,
LisätiedotMoniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP
Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien
LisätiedotVanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.
Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 31 218 Työpaperi 31/218 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 Kirjoittajat ja Terveyden
LisätiedotKierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat
LisätiedotLiite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae
LisätiedotOdottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit
Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotHevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotValidointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa
Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotMikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät
Reetta Sihvonen, Tanja Holma ja Anu Pätäri-Sampo Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Mikrobilääkkeet ovat mahdollistaneet modernin lääketieteen kehityksen, mutta bakteerien muuttuminen resistenteiksi
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
LisätiedotFiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)
Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
Lisätiedot