FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)"

Transkriptio

1 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi E. coli Klebsiella Proteus mirabilis Enterobacter, Citrobacter, Serratia Salmonella ja Shigella Pseudomonas P. aeruginosa Acinetobacter Stenotrophomonas maltophilia Staphylococcus S. aureus Koagulaasinegatiiviset stafylokokit Enterococcus Haemophilus Moraxella catarrhalis Neisseria N. gonorrhoeae N. meningitidis Streptococcus S. pneumoniae S. pyogenes (A-ryhmän streptokokki) S. agalactiae ja suuripesäkkeiset C- ja G-ryhmän streptokokit S. milleri-ryhmä Alfa- ja nonhemolyyttiset streptokokit (ns. viridans-ryhmä) Listeria Burkholderia cepacia Helicobacter pylori Anaerobiset bakteerit...9 Viitteet Enterobakteerit 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi Enterobakteereilla ja muillakin gramnegatiivisilla bakteereilla merkittävin beetalaktaamiresistenssin aiheuttaja ovat bakteerien tuottamat beetalaktamaasientsyymit. Paljon erilaisia entsyymejä tunnetaan. Entsyymejä koodaavat geenit voivat olla kromosomaalisia, mutta lähes kaikkien on kuvattu esiintyvän myös siirtyvissä geneettisissä elementeissä. Beetalaktmaasit luokitellaan seuraavasti:

2 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 2(9) Luokka Entsyymin aktiivinen kohta Esimerkkejä A Seriini TEM-1, SHV-1, KPC, useimmat ESBLt mukaan lukien CTX-M B Sinkki Metallobeetalaktamaasit, mm.vim, IMP, SPM C Seriini AmpC D Seriini OXA ESBLt (Extended-Spectrum Beta-Lactamases) laajakirjoiset beetalaktamaasit syntyvät mutaatioiden kautta kapeakirjoisista plasmidivälitteisistä penisillinaaseista, kuten TEM-1, SHV-1 ja OXA-10 tai muistuttavat vain kaukaisesti luonnollista alkuperäänsä (CTX-M). Klebsiella oxytocan luonnollinen K1 eli OXY entsyymi käyttäytyy ESBL:n tavoin silloin, kun bakteeri tuottaa sitä runsaasti AmpC. E. colin luonnollista ampisilliiniresistenssiä aikanaan tutkittaessa kartoitettiin bakteerin genomia resistenssigeenin löytämiseksi. Ensimmäiseksi löytynyt geeni nimettiin ampa:ksi. Myöhemmissä tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, ettei ampa ollut beetalaktamaasia koodaava geeni, eikä toinenkaan resistenssiin vaikuttava, ampb:ksi nimetty geeni, vaan vasta kolmas, joka nimettiin loogisesti ampc:ksi. AmpC-tyypin beetalaktamaaseja esiintyy enterobakteereilla hyvin yleisesti. Poikkeuksen muodostaa Klebsiella-suku, jolla ampc-tyypin geeniä ei kromosomissaan ole. Kromosomaalisena ampc:n kontrolli on tiukkaa, mutta se voi mutaation seurauksena purkautua ja johtaa entsyymin massiiviseen tuottoon (ks. lajikohtaiset kommentit). Vaikka ampc-tyypin beetalaktamaasit hydrolysoivat erityisesti kolmannen polven kefalosporiineja klassisia ESBL-entsyymejä selvästi heikommin, voi runsas entsyymimäärä yhdistettynä näiden lääkkeiden hitaaseen diffuusioon bakteerin periplasmiseen tilaan johtaa samankaltaiseen resistenssiin kuin ESBLn aikaansaama. Poiketen klassisista ESBLstä ampc-tyypin entsyymit eivät kuitenkaan ole inhiboitavissa samoilla inhibiittoreilla ja ne hydrolysoivat myös kefoksitiinia. AmpC-tyypin entsyymit voivat esiintyä myös plasmidivälitteisinä, jolloin bakteeri tuottaa niitä jatkuvasti suuria määriä. Plasmidivälitteisten ampc-entsyymien on kuvattu yleistyvän E. colissa ja Klebsiella pneumoniae kannoissa. Tämän tyyppisen resistenssin esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa. Plasmidivälitteisen ampc-tyypin resistenssin kartoittamista vaikeuttaa se, ettei sen osoittamiseksi ole diagnostiseen laboratorioon sopivaa, riittävän pätevää testiä. Lisäksi esiintyy kantoja, joilla on sekä ESBL- että ampc-tyypin siirtyvä resistenssi. Näiden kantojen kohdalla kyseisten mekanismien tunnistamiseen käytetyt testit voivat antaa millaisia tuloksia tahansa Karbapenemaasit ovat laajakirjoisimpia beetalaktamaaseja. A-luokan KPC- (Klebsiella pneumoniae carbapenemase) entyymi on tällainen. B-luokan muodostavat ns. metallobeetalaktamaasit ovat kaikki karbapenemaaseja. Metallobeetalaktamaaseja esiintyy sekä kromosomaalisina (Bacteroides fragilis, Stenotrophomonas maltophilia ja Bacillus antrachis) että plasmidivälitteisinä. Enterobakteereista Klebsiella pneumoniae- ja Serratia marcescens kannoilla on kuvattu plasmidivälitteisiä metallobeetalaktamaaseja. Lisäksi niitä esiintyy myös P. aeruginosalla ja akinetobakteereilla.

3 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 3(9) Bakteerin karbapenemaasipositiviivisuus voidaan luotettavimmin osoittaa apilatestillä (ks. liite 6) Enterobakteereilla karbapenemaasin tuoton kliininen merkitys on epäselvä E. coli Lajilla esiintyy jo varsin yleisesti ESBL-välitteistä beetalaktaamiresistenssiä. Resistenssin seulonnassa tulee käyttää kolmannen polven kefalosporiineja tai atstreonaamia (liite 3a). Resistenssin ESBL-luonne voidaan varmistaa joko kaksoiskiekko- tai kaksois-e-testillä (liite 6). ESBL-välitteisen resistenssin omaava kanta tulee tulkita resistentiksi kaikille penisilliineille, kefalosporiineille ja atstreonaamille siitäkin huolimatta, että jokin kyseisistä lääkkeistä kiekkotestin perusteella antaisi tulkinnaksi S. ESBL ei kuitenkaan tee kantaa resistentiksi kefamysiineille (kefoksitiini), karbapeneemeille eikä välttämättä beetalaktaami-beetalaktamaasi-inhibiittorikombinaatioille (esim. piperasilliinitatsobaktaami). Koska ESBLa tuottavan kannan in vitro herkkyys piperasilliinitatsobaktaamille kuitenkin vaihtelee, on tämä syytä mainita vakavissa infektioissa. Riittävän huomion herättämiseksi ja resistenssiominaisuuden leimaksi on laboratoriovastaukseen löydökseen suositeltavaa liittää kommentti ESBL-kanta! Kanta tuottaa laajakirjoista beetalaktamaasia, minkä vuoksi se on resistentti kaikille penisilliineille, kefalosporiineille ja atstreonaamille sekä mahdollisesti piperasilliini-tatsobaktaamille Klebsiella Klebsiella-lajeilla esiintyy, kuten E.colilla, ESBL-välitteistä beetalaktaamiresistenssiä. Siihen pätevät samat seikat kuin on edellä E.colin kohdalla kuvattu K. pneumoniae ja K. oxytoca tuottavat penisillinaasityyppisiä kromosomaalisia beetalaktamaaseja joiden vaikutuksesta ne ovat kiekkotuloksesta riippumatta aina resistenttejä ampisilliinille ja piperasilliinille mutta herkkiä näiden inhibiittorikombinaatioille (mm. amoksisilliini-klavulaanihapolle ja piperasilliinitatsobaktaamille). K.oxytocan kromosomaalisen beetalaktamaasin, nimeltään K1, kontrolli purkautuu helposti ja kanta alkaa tuottaa entsyymiä runsaasti tehden sen resistentiksi penisilliinien lisäksi kefuroksiimille ja atstreonaamille sekä jossain määrin kefotaksiimille ja keftriaksonille mutta ei keftatsidiimille, mikä viimeksi mainittu piirre erottaa resistenssin ESBL-välitteisestä resistenssistä K. pneumoniaella on sekä USAssa että Euroopassa kuvattu karbapenemaasia tuottavia kantoja. Amerikkalaisilla kannoilla entsyymi on klebsiellalla aikanaan kuvattu KPC kun taas Euroopassa, lähinnä Kreikassa, kannat tuottavat metallobeetalaktamaaseja. Pohjoismaissa on viime vuosina kuvattu yksittäisiä tapauksia Proteus mirabilis Myös P. mirabilis-kannoilla voi esiintyä ESBL-välitteistä beetalaktaamiresistenssiä. Siihen pätevät samat seikat kuin on edellä E.colin kohdalla kuvattu.

4 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 4(9) 1.4. Enterobacter, Citrobacter, Serratia Nämä lajit kehittyvät helposti hoidon aikana resistenteiksi III-polven kefalosporiineille ja piperasilliini-tatsobaktaamille kromosomaalisen kefalosporinaasin, tyypiltään ampc, tuoton kontrollin purkautuessa (derepressoituessa). Herkkyysmäärityksessä ilmiö havaitaan usein erillispesäkkeinä kefalosporiiniestorenkaan alueella, jolloin herkkyysmääritys kaikille kefalosporiineille on uusittava käyttäen ymppinä eston alueella kasvavia erillispesäkkeitä Salmonella ja Shigella Ulostelöydöksille (jos tarpeen) tulee testata vain ampisilliini-, fluorokinoloni- (esim. siprofloksasiini-) ja sulfatrimetopriimi- sekä veriviljelylöydöksille lisäksi kefotaksiimi/keftriaksoniherkkyys Salmonella ja Shigella saattavat in vitro vaikuttaa herkiltä I- ja II-polven kefalosporiineille ja aminoglykosideille mutta kliinisesti nämä lääkkeet ovat tehottomia ja siksi niitä ei kyseisille lajeille tule vastata Salmonellojen kliinisesti merkitsevä alentunut fluorokinoloniherkkyys ei aina näy fluorokinolonikiekkotestissä. Nalidiksaanille nämä kannat ovat kiekkotestissä resistenttejä (liite 3a). Nalidiksaaniresistentin kannan siprofloksasiiniherkkyys tulee tarkistaa E-testillä. 2. Pseudomonas 2.1. P. aeruginosa Lajin kannat kehittyvät helposti resistenteiksi jo muutaman päivän hoidon aikana ja siksi uusintanäytteiden tutkiminen on usein aiheellista P. aeruginosa on luonnostaan resistentti monille gramnegatiivisiin bakteereihin yleisesti tehoaville lääkkeille, mm. sulfatrimetopriimille ja kloramfenikolille. Nämä voivat kiekkotestissä antaa selvän eston ja johtaa siten väärään S-tulkintaan. Siksi lajin herkkyyttä ei tule testata muille kuin liitteessä 2 suositelluille lääkkeille. 3. Acinetobacter Acinetobacter-lajit, erityisesti A. baumannii, ovat hyvin yleisesti resistenttejä beetalaktaameille, mikä todennäköisesti johtuu osin suvulle tyypillisten kromosomaalisten beetalaktamaasien hypertuotannosta, osin PBPen heikentyneestä kyvystä sitoa beetalaktaameja ja osin soluseinän huonosta läpäisevyydestä Maailmalla on kuvattu myös karbapenemaasia tuottavia kantoja, joiden esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa.

5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 5(9) 4. Stenotrophomonas maltophilia Kliinisesti bakteeriin tehoaa dokumentoidusti parhaiten sulfatrimetopriimi, joka on "drug of choice". Vakavissa infektioissa keftatsidiimi- ja fluorokinoloniherkkyys tulee varmistaa E-testillä. Muille lääkkeille herkkyyttä ei pidä testata Tämä ympäristöperäinen bakteeri on luonnostaan resistentti karbapeneemeille, mikä on harvinainen piirre tämän tyyppisellä bakteerilla ja sopii siksi tunnistuskriteeriksi. 5. Staphylococcus 5.1. S. aureus MRSA - metisilliinille resistentti S. aureus on usein vaikea luotettavasti todeta pelkästään kiekkomenetelmällä. Siksi kannattaa käyttää mahdollisimman herkkää seulontamenetelmää ja varmistusmenetelmiä (E-testi, PBP2a:n määritys, meca-geenin määritys - ks. liite 6) luotettavan tuloksen takaamiseksi. MRSA on tulkittava resistentiksi kaikille beetalaktaameille ja beetalaktaami-beetalaktamaasi-inhibiittorikombinaatioille (ks. liite 7). Riittävän huomion herättämiseksi ja resistenssiominaisuuden leimaksi on laboratoriovastaukseen löydökseen suositeltavaa liittää kommentti MRSA-kanta! GISA - glykopeptideille herkkyydeltään alentunut S. aureus ja VRSA - vankomysiinille resistentti S. aureus ovat maailmalla vielä hyvin harvinaisia ja Suomessa niitä ei ole toistaiseksi lainkaan kuvattu. Alentunutta vankomysiiniherkkyyttä on vaikea havaita kiekkomenetelmällä ja siksi herkkyysmääritys tälle lääkkeelle tulee tehdä MICmenetelmällä. Herkkyydeltään alentunut tai muuten epäilyttävä kanta tulee varmistaa referenssilaborartoriossa Bakteerilla esiintyy indusoituvaa klindamysiiniresistenssiä (indusoituva MLS B -resistenssi), ks. Liite Koagulaasinegatiiviset stafylokokit Koagulaasinegatiivista stafylokokeista on kliinisissä näytteissä (ehkä virtsanäytteitä lukuunottamatta) yleisin S. epidermidis. Myös muita lajeja kuitenkin esiintyy. Hankittu lääkeresistenssi on hyvin tavallista sairaalakannoilla Metisilliinille resistentit kannat ovat koagulaasinegatiivisilla lajeilla tavallisia ja resistenssin mekanismi on sama kuin MRSAlla. S. lugdunensis-kannoille suositellaan kefoksitiinikiekon käyttöä metisilliiniresistenssin seulonnassa. Toisin kuin muiden koagulaasinegatiivisten lajien kohdalla tulee tällöin käyttää S.aureus-kannoille tarkoitettuja tulkintarajoja Lajeilla esiintyy MLS B -resistenssiä, kuten S. aureuksella - ks. Liite Eräillä lajeilla esiintyy harvinaisena teikoplaniiniresistenssiä (ei todettu Suomessa), joten vakavissa infektioissa ja haluttaessa käyttää kyseistä lääkettä, on herkkyys varmistettava E- testillä.

6 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 6(9) 6. Enterococcus Kefalosporiinit, aminoglykosidit, klindamysiini ja sulfatrimetopriimi eivät kliinisesti tehoa enterokokkeihin ja siksi herkkyysmääritystä niille ei pidä tehdä Ampisilliini ja gentamysiini toimivat synergistisesti ja niinpä kombinaatiota voidaan käyttää esim. endokardiitin hoidossa. Tällöin on varmistettava, ettei kannalla ole hankittua, ns. korkea-asteista ("high-level") gentamysiiniresistenssiä, joka bakteerilla on varsin yleistä E. faecium on luonnostaan useimmiten resistentti penisilliineille ja niiden inhibiittorikombinaatioille bakteerille ominaisen, penisilliinejä huonosti sitovan PBP5:n vaikutuksesta. E. faecalis sen sijaan on lähes aina penisilliiniryhmän lääkkeille herkkä Ampisilliini-/penisilliiniherkkyys ennustaa enterokokkien herkkyyden myös amoksisilliinille, amoksisilliini-klavulaanihappokombinaatiolle, piperasilliinille ja piperasilliini-tatsobaktaami-kombinaatiolle sekä imipeneemille. Meropeneemin teho on imipeneemiä heikompi VRE - vankomysiinille resistentti enterokokki on usein vaikea todeta estorenkaan ollessa usein vain hivenen pienentynyt. Resistenssistä kielii kuitenkin normaalista, korostuneesta häipyväksi muuttunut estorenkaan reuna. Epäiltäessä VRE:a testataan myös teikoplaniinikiekkoherkkyys (tulkinta liite 3A:n mukaisesti) ja tehdään vankomysiini- ja teikoplaniini E-testit (tulkinta testin valmistajan ohjeen mukaisesti). Lopullinen varmistus tapahtuu vana- ja vanb-geenimäärityksellä. Riittävän huomion herättämiseksi ja resistenssiominaisuuden leimaksi on laboratoriovastaukseen löydökseen suositeltavaa liittää kommentti VRE-kanta! 7. Haemophilus Likvorilöydöksille tulee vastata herkkyys ainoastaan ampisilliinille, kefotaksiimille/keftriaksonille ja meropeneemille Ampisilliiniherkkyys tulee varmistaa beetalaktamaasitestillä (Liite 6). Beetalaktamaasia tuottava kanta tulee vastata resistentiksi ampisilliinille ja/tai amoksisilliinille Harvinaiset beetalaktamaasinegativiset mutta ampisilliinille resistentit (BLNAR - Beta- Lactamase-Negative, Ampicillin-Resistant) kannat tulee vastata resistenteiksi myös amoksisilliini-klavulaanihappokombinaatiolle, kefaklorille ja kefuroksiimille vaikka nämä kiekkotestissä antaisivatkin tulokseksi S tai I. Kiekkotestissä amoksisilliiniklavulaanihapolle herkkyydeltään alentuneeksi osoittautunut kanta tulee varmistaa E-testillä Kefaklorille ja kefuroksiimille kiekkoherkkyysmääritys ei ole luotettava [1]. Herkkyys tulkitaan amoksisilliiniklavulaanihapon mukaan (ks )

7 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 7(9) 8. Moraxella catarrhalis CLSI ei standardissaan mainitse lainkaan M. catarrhalista eikä ATCC tarjoa lajin herkkyysmääritykseen tarkoitettua kontrollikantaa. FiRe-standardissa listatut yleiset SIRtulkintarajat näyttäisivät histogrammianalyysin mukaan sopivan sekä MHV- että ISVelatusaineille ja laboratoriot voivat halutessaan käyttää niitä. R-kiekkotulkinnat tulisi varmistaa E-testillä (tulkinta yleisten SIR-tulkintarajojen mukaan) Lukuun ottamatta beetalaktamaasivälitteistä ampisilliiniresistenssiä on muu resistenssi ilmeisen harvinaista ja sen mekanismeja ei tunneta Bakteerin beetalaktamaasi (testi, ks. liite 6) inhiboi penisilliinien lisäksi jossain määrin myös kefakloria mutta ei kefuroksiimia. Valtaosa M. catarrhalis -kannoista tuottaa beetalaktamaasia ja siksi ei ole suositeltavaa vastata kefakloriherkkyyttä bakteerille lainkaan. 9. Neisseria 9.1. N. gonorrhoeae Gonokokin herkkyys on syytä määrittää ainoastaan E-testillä luotettavan tuloksen saamiseksi. Penisilliiniherkkyysmääritykseen kuuluu aina myös beetalaktamaasitesti (Liite 6) Testattavat lääkkeet ovat vähintään keftriaksoni ja siprofloksaiini N. meningitidis Meningokokin suhteen kiekkoherkkyysmääritys on epäluotettava ja herkkyysmääritys on syytä tehdä E-testillä Testattavat lääkkeet ovat penisilliini, keftriaksoni ja meropeneemi. Mahdollisten lähikontaktien profylaksiaa ajatellen lisäksi siprofloksasiini ja rifampisiini Penisilliiniherkkyydeltään alentuneita kantoja esiintyy. Yhtään penisilliinille resistenttiä kantaa ei Suomessa ole todettu Beetalaktamaasia tuottavia kantoja on voitu saada aikaan laboratoriossa mutta kliinisissä näytteissä niitä ei esiinny, joten beetalaktamaasimääritys on tarpeeton. 10. Streptococcus S. pneumoniae Pneumokokin beetalaktaamiherkkyyden seulontatestinä tulee käyttää yksinomaan oksasilliinikiekkotestiä. Muiden beetalaktaamien suhteen kiekkotesti ei toimi luotettavasti. Oksasilliinille herkkä pneumokokki voidaan vastata herkkänä kaikille beetalaktaameille.

8 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 8(9) Oksasilliinille resistenttiä pneumokokkia ei saa vastata penisilliinille resistentiksi vaan sen herkkyys tulee varmistaa penisilliinille ja tarpeen mukaan muille beetalaktaamille erikseen E-testillä Veri- ja likvorilöydösten beetalaktaamiherkkyys (penisilliini, kefotaksiimi/keftriaksoni, meropeneemi) kannattaa testata tuloksen nopeuden ja luotettavuuden kannalta suoraan E- testillä Penisilliini-I tulkinnan saaneelle kannalle suositellaan lisättäväksi kommentti. Penisilliini-I tulkitaan meningiitissä R:ksi ja muissa infektioissa S:ksi. Penisilliinihoidossa tulee käyttää maksimiannostusta S. pyogenes (A-ryhmän streptokokki) Lajilla esiintyy resistenssiä erytromysiinille ja klindamysiinille (myös indusoituvaa, ns. MLS B -tyyppistä resistenssiä ks. Liite 6) ja siksi herkkyysmääritys on paikallaan erityisesti silloin, jos lääkettä käytetään hoidossa. Herkkyydeltään lievästikin alentuneet kannat (tulkinta: I) saattavat olla hoitoresistenttejä Penisilliinille herkkyydeltään alentuneita kantoja ei ole todettu. Jos laboratorion tulos viittaa tällaiseen, on kanta lähetettävä referenssilaboratorioon tarkistettavaksi S. agalactiae ja suuripesäkkeiset C- ja G-ryhmän streptokokit Kuten A-ryhmän streptokokilla, esiintyy näilläkin lajeilla erytromysiini- ja klindamysiiniresistenssiä(myös indusoituvaa, ns. MLS B -tyyppistä resistenssiä ks. Liite 6). Pensilliinille resistenssiä ei ole todettu S. milleri-ryhmä Tarvittaessa herkkyysmääritys E-testillä Alfa- ja nonhemolyyttiset streptokokit (ns. viridans-ryhmä) Tietyillä lajeilla esiintyy alentunutta herkkyyttä penisilliinille. Kiekkomenetelmä ei ole sen määrittämisessä luotettava ja siksi herkkyysmääritys on tarvittaessa (vakavissa infektioissa: veri-, likvori- yms löydöksille) tehtävä E-testillä. 11. Listeria L. monocytogenes on aina herkkä aminopenisilliineille mutta resistentti mm. kefalosporiineille Tarvittaessa herkkyysmääritys E-testillä ainakin amoksisilliinille ja aminoglykosidille. SIRtulkinnat FiRe-standardin yleisten tulkintarajojen mukaan. 12. Burkholderia cepacia

9 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 9(9) B. cepacialle tulee raportoida ainoastaan keftatsidiimi-, meropeneemi- ja sulfatrimetopriimiherkkyydet. 13. Helicobacter pylori H. pylorin tulkintarajat klaritromysiinille ovat: S 0.25 µg/ml ja R 1 µg/ml Herkkyysmääritys E-testillä. 14. Anaerobiset bakteerit Harvoin poikkeuksin obligaatit anaerobit ovat olleet herkkiä metronidatsolille eikä Suomessa ole kuvattu yhtään resistenttiä kantaa. Resistenssiä muille lääkkeille sen sijaan esiintyy Kiekkoherkkyysmääritystä ei ole standardoitu anaerobibakteereille Vakavissa infektioissa herkkyysmääritys E-testillä. Viitteet 1. Kärpänoja P, Nissinen A, Huovinen P, Sarkkinen H. Disc diffusion susceptibility testing of Haemophilus influenzae by NCCLS methodology using low-strength ampicillin and co-amoxiclav discs. J Antimicrob Chemother. 2004;53(4):660-3.

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Antibioottien käyttö sairaalassa

Antibioottien käyttö sairaalassa Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Mikrobiresistenssitilastot 2017 Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan

Lisätiedot

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for Bacteria Isolated from Animals;

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit

Avoterveydenhuollon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden

Lisätiedot

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres

Lisätiedot

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Jari Jalava Kati Räisänen (toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 31 218 Työpaperi 31/218 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 Kirjoittajat ja Terveyden

Lisätiedot

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni

Lisätiedot

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus

Lisätiedot

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)

Lisätiedot

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Ajankohtaista laboratorionäytteistä Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm) Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Injektiopullo sisältää keftriaksonidinatriumhemiheptahydraattia vastaten 1 g tai 2 g keftriaksonia.

VALMISTEYHTEENVETO. Injektiopullo sisältää keftriaksonidinatriumhemiheptahydraattia vastaten 1 g tai 2 g keftriaksonia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ceftriaxon Villerton 1 g injektiokuiva-aine, liuosta varten Ceftriaxon Villerton 2 g infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN

ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN ENTEROBAKTEERIEN LAAJAKIRJOISTEN BEETALAKTAMAASIEN TUNNISTAMINEN Ulla Sulkula Mari Vahteri Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus,

Lisätiedot

Sisältää natriumia yhdessä injektiopullossa 33 mg (A-Pen 500 mg) ja 66 mg (A-Pen 1 g).

Sisältää natriumia yhdessä injektiopullossa 33 mg (A-Pen 500 mg) ja 66 mg (A-Pen 1 g). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI A-Pen 500 mg injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten A-Pen 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Injektio-/infuusiokuiva-aine,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Antibioottihoidon toteutuksessa tulee huomioida paikallinen antibioottiresistenssitilanne ja hoidon tarkoituksenmukaisuus.

VALMISTEYHTEENVETO. Antibioottihoidon toteutuksessa tulee huomioida paikallinen antibioottiresistenssitilanne ja hoidon tarkoituksenmukaisuus. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Maxipime injektio/infuusiokuiva-aine, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Cefepim. dihydrochlorid. monohydr. respond. cefepim. 0,5 g, 1 g ja

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Ampicillin Mylan 250 mg: Yksi injektiopullo sisältää 266 mg ampisilliininatriumia (vastaten 250 mg ampisilliinia).

VALMISTEYHTEENVETO. Ampicillin Mylan 250 mg: Yksi injektiopullo sisältää 266 mg ampisilliininatriumia (vastaten 250 mg ampisilliinia). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ampicillin Mylan 250 mg injektio-/infuusiokuiva-aine liuosta varten Ampicillin Mylan 500 mg injektio-/infuusiokuiva-aine liuosta varten Ampicillin Mylan 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Amoxin 100 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Amoxin 100 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Amoxin 100 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi injektiopullo sisältää meropeneemitrihydraattia vastaten 500 mg meropeneemia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi injektiopullo sisältää meropeneemitrihydraattia vastaten 500 mg meropeneemia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Meropenem Fresenius Kabi 500 mg injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten Meropenem Fresenius Kabi 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT

Lisätiedot

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava

Lisätiedot

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 6 Täydentävät menetelmät Sivu 1(9)

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 6 Täydentävät menetelmät Sivu 1(9) Täydentävät menetelmät Sivu 1(9) Kiekkomenetelmää täydentävät menetelmät Sisällys Sisällys...1 1. E-testi; MIC-määritys...1 2. Beetalaktamaasimääritys...2 2.1. Apilatesti (amerikkalaisittain: Modified

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Reetta Sihvonen, Tanja Holma ja Anu Pätäri-Sampo Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät Mikrobilääkkeet ovat mahdollistaneet modernin lääketieteen kehityksen, mutta bakteerien muuttuminen resistenteiksi

Lisätiedot

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit. Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin

Lisätiedot