Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Transkriptio

1 TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012

2 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin kirjoittajat ovat Marianne Gunell, Antti Hakanen ja Jari Jalava Finres-2012 tietojen kokoamisen ja tarkistamisen on suorittanut mikrobiologian osalta Antti Nissinen. Finres -tietokannanan vastuuhenkilöt ovat Antti Leinonen, Jere Veltheim ja Teemu Möttönen. Vuoden 2012 herkkyystietoja ovat tuottaneet seuraavat laboratoriot (vastuuhenkilöt suluissa): Carea (Benita Forsblom ja Ulla Larinkari); Eksote (Maritta Kauppinen); Fimlab/Hämeenlinna (Tarja Ojanen); Fimlab/Tampere (Janne Aittoniemi, Marjukka Nevalainen ja Risto Vuento); HUSLAB (Martti Vaara ja Eveliina Tarkka); ISLAB/Joensuu (Jari Karhukorpi ja Pirkko Hautala); ISLAB/KYS (Ulla Kärkkäinen ja Anne-Mari Rissanen); ISLAB/Mikkelin ja Savonlinnan ks (Tamara Tuuminen ja Päivi Suomala); KESLAB/Keski-Suomen keskussairaala (Antti Nissinen); NordLab Kemi (Martti Larikka); NordLab Kokkola (Maaret Suokas ja Markku Koskela); NordLab Oulu (Jaana Kauppila ja Jari Kauranen); NordLab Rovaniemi (Joanna Peltola); Phsotey (Hannu Sarkkinen ja Pauliina Kärpänoja); SataDiag (Raija Manninen); Seinäjoen keskussairaala (Sinikka Oinonen ja Kerttu Saha); Terveystalo Pulssi (Tytti Vuorinen); TYKSLAB (Olli Meurman ja Kaisu Rantakokko-Jalava); Vaasan keskussairaala (Suvi-Sirkku Kaukoranta ja Jari Hirvonen); Yhtyneet Medix Laboratoriot (Anna Muotiala ja Timo Walle). ISBN xxx-x (painettu) ISBN xxx-x(verkkojulkaisu) ISSN X (verkkojulkaisu) Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere, 2013

3 Lukijalle Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva, herkkyysseuranta perustuu kliinisten laboratorioiden (jäljempänä FiRe laboratoriot) rutiinisti tuottamiin mikrobilääkeherkkyystietoihin. Tiedot kootaan yhteen Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) ylläpitämään Finrestietokantaan. Tämä Finres raportti on tuotettu tähän tietokantaan tallenntetujen tietojen pohjalta ja se koostuu 14 tärkeimmän, kliinisistä infektioista eristetyn bakteerin vuoden 2012 ja sitä edeltävän neljän vuoden herkkyystiedoista. Raportti julkaistaan THL:n työpaperi -julkaisusarjassa. Herkkyystietojen tuottamiseen on osallistunut useita Fire-laboratorioita, jotka luetellaan vuoden 2012 osalta raportissa. Tietojen kokoamiseen ja tarkistamiseen ja Finres-tietokanannan kehitystyöhön sekä ylläpitoon on osallistunut myös useita henkilöitä, jotka on mainittu raportissa. Haluamme kiittää kaikkia herkkyystietojen tuottamiseen, keräämisen ja tarkistamiseen osallistuneita henkilöitä sekä tämän raportin kirjoittamisessa avustaneita henkilöitä. Turussa Kirjoittajat THL Työpaperiluonnos nro/2013 3

4

5 Sisällys Lukijalle... 3 Yleistä Acinetobacter sp Enterobacter cloacae Enterokokit Escherichia coli ESBL Haemophilus influenza Klebsiella oxytoca Klebsiella pneumoniae Moraxella catarrhalis MRSA Neisseria gonorrhoeae Pseudomonas aeruginosa Serratia marcescens Staphylococcus aureus Streptococcus pneumoniae Streptococcus pyogenes THL Työpaperiluonnos nro/2013 5

6

7 Yleistä Yleistä Tässä raportissa on käytetty kyseisenä vuonna voimassa olleita herkkyysrajoja. Vuosien 2011 ja 2012 kohdalla EUCAST:n taulukoiden (Clinical breakpoints bacteria) 1.3 (vuosi 2011) ja 2.0 (vuosi 2012), mukaisia herkkysrajoja. Vuosina FiRe-laboratorioilla oli käytössä CLSI/FDA -herkkyysrajat. Suurimmassa osassa kuvista esitetään resistenttien (R) osuudet. Muutamien mikrobilääkkeiden kohdalla on esietty sekä resistentien (R) että herkkyydeltään alentuneiden osuudet (RI). Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta resistenttien osuudet on ilmoitetu niille bakteeri-mikrobilääke -yhdistelmille, joiden kohdalla yli puolet eristetyistä bakteerikannoista on testattu. Kaikki FiRe-laboratoriot siirtyivät käyttämään eurooppalaista EUCAST-standardia vuoden 2011 alusta. Tällä siirtymällä on ollut vaikutusta raja-arvoihin ja siten myös herkkyydeltään alentuneiden ja resistenttien kantojen osuuksiin tiettyjen bakteerien ja mikrobilääkeiden kohdalla. Tästä johtuen vuosien 2011 ja 2012 resistenssitasot eivät ole täysin verrannollisia aikaisempiin vuosiin kaikkien bakteerien kohdalla. Tämä asia on yritetty huomioida raportissa. EUCAST-siirtymän vuoksi joidenkin mikrobilääkeryhmien kohdalla on testattava mikrobilääke saattanut muuttua. Esimerksiksi 1. polven kefalosporiineista on ennen testattu kefalotiinia, mutta EUCAST antaa rajat vain kefaleksiinille. Samoin fluorokinoloneissa on ennen testattu norfloksasiinia, levofloksasiinia ja siprofloksasiinia, mutta etenkin vuonna 2012 useimmat FiRe-laboratoriot ovat testanneet vain siprofloksasiiniherkkyyttä. Mikrobillääkkeet on esitetty kuvissa ja taulukoissa lyhenteillä, jotka on selitetty raportin lopussa muiden lyhenteiden kanssa. Bakteereista käytettään yleensä tieteellistä nimeä ja poikkeukset on selitetty tekstissä. Yleensä resistenssiteidot on esitetty lajikohtaisesti, poikkeuksen muodostavat Acinetobacter -lajit, joita ei Finres-tietokannssa erotella lajitasolle saakka. THL Työpaperiluonnos nro/2013 7

8 1. Acinetobacter -lajit Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa tutkittiin yhteensä 1847 Acinetobacter lajeihin kuuluvaa bakteerikantaa. Näistä 1189 oli märkänäytteistä eristettyjä. Kuva 1. Acinetobacter kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Acinetobacter lajit ovat luonnostaan resistenttejä useille mikrobilääkkeille. Kuvassa 1 on esitettynä Acinetobacter-lajien resistenssi niitä mikrobilääkeitä kohtaan, joille EUCAST:lla on herkkyysrajat. Suomesta eristetyt Acinetobacter-kannat ovat pysyneet suhteellisen herkkinä useimmille mikrobilääkkeille. Huomionarvoista on, että meropeneemiresistenssi on pysynyt matalana siitä huolimatta, että karbapeneemille resistentit Acinetobacter -kannat ovat hyvin yleisiä monissa Euroopan maissa. Karbapeneemiresistenttien kantojen ilmaantuminen merkitsee sairaalahygieenisesti merkittävää ongelmaa. Taulukko 1. Mikrobilääkkeille testattujen Acinetobacter spp. kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. MEM testatut R% 1,2 1,2 1,5 1,5 1,3 RI% 1,7 1,4 1,7 2,1 2,3 TOB testatut R% 2,7 2,0 1,8 2,6 2,7 CIP testatut R% 3,9 2,7 2,9 3,8 3,5 SXT testatut R% 5,3 5,2 4,6 5,6 4,6 THL Työpaperiluonnos nro/2013 8

9 2. Enterobacter cloacae Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 4808 Enterobacter cloacae kantaa. Näistä virtsanäytteistä eristettyjä oli Kuva 2. Enterobacter cloacae kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys (*CRO arvot perustuvat 8 FiRelaboratorion tuloksiin). Keftriaksoniresistenssiä lukuun ottamatta E. cloacae kannat ovat pysyneet suhteellisen herkkinä käytetyille mikrobilääkkeille. E. cloacae kehittää varsinkin kefalosporiinimonoterapian yhteydessä hyvin helposti resistenssin 3. polven kefalosporiineja kohtaan. Meropeneemiresistenttien kantojen määrä on ollut alle 5 kpl vuotta kohden. Taulukko 2. Mikrobilääkkeille testattujen E. cloacae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. CRO testatut R% 16,8 19,8 15,0 21,2 20,8 MEM testatut R% - - 0,1 0,1 0,1 RI% - - 0,1 0,2 0,3 TOB testatut R% 0,9 0,6 0,5 0,4 0,5 CIP testatut R% 0,8 0,8 0,4 0,9 1 SXT testatut R% 3,8 2,8 3,6 4 3,6 THL Työpaperiluonnos nro/2013 9

10 Kuva 3. Veriviljelyistä eristettyjen E. cloacae kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Veriviljelyistä eristettyjen E. cloacae kantojen herkkyys käytettyjä mikrobilääkkeitä kohtaan on pysynyt hyvänä, ainoastaan sulfatrimetopriimiresistenssi on hieman noussut (2.0 %:sta vuonna 2009, 4.0 %:iin vuonna 2012). Keftriaksoniresistenssin nousu vuonna 2011 ei johdu EUCAST-siirtymästä, sillä raja-arvot ovat pysyneet samoina. Kuten jo edellä on todettu, E. cloacae kehittää hyvin helposti resistenssin 3. polven kefalosporiineja kohtaan. Testattujen kantojen määrä on vähäinen, mikä todennäköisesti selittää suurta vaihteua resistenttien osuudessa. Taulukko 3. Mikrobilääkkeille testattujen veriviljelystä eristettyjen E. cloacae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit CRO testatut R% 30,7 23,6 21,9 34,7 30,6 MEM testatut R% 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 TOB testatut R% 0,0 1,4 0,6 0,6 0,0 CIP testatut R% 0,0 0,9 0,0 1,0 0,9 SXT testatut R% 0,0 2,0 2,4 1,2 4,0 THL Työpaperiluonnos nro/

11 3. Enterokokit Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin enterokokkikantaa. Näistä oli E. faecalis lajia ja 4484 E. faecium lajia. Kuva 4. Mikrobilääkeresistenssin kehitys Enterococcus faecalis kannoissa. E. faecalis on pysynyt hyvin herkkänä käytetyille mikrobilääkkeille. Virtsanäytteistä eristetyissä E. faecalis kannoissa resistenssi on kaikkein yleisintä, mutta sekä ampisilliini että nitrofurantoiiniresistenssi on pysynyt alle 1 %:ssa. Vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja (E. faecalis, VRE) on löytynyt vuosittain 1 4 kpl. Taulukko 4. Mikrobilääkkeille testattujen E. faecalis kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. Näytetyyppi Veri AMP testatut R% 0,4 0,3 0,3 0,0 0,0 NIT testatut R% Märkä AMP testatut R% 0,4 0,5 0,8 0,9 0,6 NIT testatut R% Virtsa AMP testatut R% 0,8 0,6 0,7 1,3 0,9 NIT testatut R% 0,8 1,0 0,8 1,0 0,9 THL Työpaperiluonnos nro/

12 Kuva 5. VRE-kantojen osuus eri näytetyypeistä eristetyissä E. faecium kannoissa. Vankomysiinille resistenttejä E. faecium -kantoja on löytynyt vuosittain 2 12 kpl. Niitä on löydetty kaikista näytetyypeistä, mutta viime vuosina VRE:t ovat olleet yleisimpiä veriviljelykannoissa (Taulukko 5). Taulukko 5. Vankomysiinille resistenttien E. faecium kantojen lukumäärä ja osuus. Näytetyyppi Veri testatut VRE% 0,0 0,0 0,0 0,9 0,7 Märkä testatut VRE% 0,0 0,1 0,2 0,3 0,2 Virtsa testatut VRE% 0,0 0,0 0,1 0,0 0,2 THL Työpaperiluonnos nro/

13 4. Escherichia coli Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin Escherichia coli kantaa. Veriviljelykantoja oli 3384 ja virtsasta eristettyjä E. coli kantoja Kuva 6. Veriviljelyistä eristettyjen E. coli kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Veriviljelyistä eristetyt E. coli kannat ovat pysyneet suurimmaksi osaksi herkkinä yleisimpiä sairaalassa käytettyjä mikrobilääkkeitä kohtaan. Resistenssin nousua on havaittavissa kefalosporiinien kohdalla, erityisesti kefuroksiimiresistenssi on lisääntynyt (3.9 %:sta 8.6 %:iin). Tähän vaikuttaa todennäköisesti kaksi asiaa: EUCAST:n myöta käyttöönotetut herkkyysrajat lisäävät resistenttien kantojen määrää ja ESBL:ää tuottavien bakteerikantojen osuus on selvässä kasvussa (kuva 8.). Fluorokinoloniresistenssi jatkaa myös nousuaan. Karbapeneemeille resistenttejä E. coli -kantoja on tutkimusjaksolla eristetty vain kaksi kappaletta, yksi vuonna 2008 ja yksi vuonna Taulukko 6. Mikrobilääkkeille testattujen verstä eristettyjen E. coli -kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. MEM testatut R% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 CIP testatut R% 7,4 8,9 8,3 9,8 10,4 CXM testatut R% 3,9 4,0 4,6 7,2 8,6 CRO testatut R% 1,6 2,5 3,0 4,4 5,1 CAZ testatut R% 2,2 2,8 3,9 3,8 4,8 TOB testatut R% 3,1 2,9 3,9 5,2 5,9 TZP testatut THL Työpaperiluonnos nro/

14 R% 1,0 1,2 2,3 2,8 2,4 Kuva 7. Virtsanäytteistä eristettyjen E. coli kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys (*AMP-resistenssi perustuu kuuden FiRe-laboratorion tuloksiin). Virtsasta eristettyjen E. colien ampisilliini- ja trimetopriimiresistenssi on yleistä ja ampisilliiniresistenssi on jopa lisääntynyt (23.4 %:sta vuonna 2008, 26.9 %:iin vuonna 2012) viimeisen viiden vuoden aikana. Resistenssi 1. polven kefalosporiineja kohtaan on laskenut (7.5 %:sta vuonna 2008, 4.6 %:iin vuonna 2012), vaikka kefuroksiimiresistenssi on nousussa (2.2 %:sta vuonna 2008, 4.9 %:iin vuonna 2012). EUCAST:iin siirtymisen myötä kantojen herkkyyttä ei enää testata kefalotiinilla vaan kefaleksiinillä. Tämä todennäköisesti selittää erot kefalosporiiniresistenssin kehittymisessä. Nitrofurantoiini- ja mesillinaamiresistenssi on suhteellisen harvinaista virtsatieinfektioista eristettyjen E. coli -kantojen joukossa. Taulukko 7. Mikrobilääkkeille testattujen virtsasta eristettyjen E. coli -kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. AMP testatut R% 23,4 24,6 25,4 25,9 26,9 MEC testatut R% 2,7 3,0 3,6 4,0 3,4 CEP/LEX testatut R% 7,5 8,2 8,8-4,6 CXM testatut R% 2,2 2,3 2,4 4,1 4,9 NOR/CIP testatut R% 5,0 5,5 5,8 6,7 7,4 NIT testatut R% 1,0 1,0 1,0 0,8 0,9 THL Työpaperiluonnos nro/

15 TMP testatut R% 17,3 17,8 17,8 18,8 18,7 5. ESBL Laajakirjoisten β-laktamaasien (ESBL) tuotton testaaminen on mahdollista tiettyjen enterobakteerien kohdalla, joista tärkeimmät ovat E. coli ja K. pneumoniae. Kuva 8. ESBL:ää tuottavat Escherichia coli kannat. Verestä eristettyjen E. coli kantojen kohdalla ESBL:ää tuottavien bakteerikantojen osuus on noussut tasaisesti ja oli vuonna 2012 jo 5.9 %. Virtsanäytteistä eristetyissä E. coli kannoissa ESBL:ää tuottavien määrä on kasvanut maltillisemmin, vuonna 2012 niiden osuus oli 2.7 %. Taulukko 8. ESBL:ää tuottavien E. colien resistenssiprosentit ja tutkittujen kantojen lukumäärä. Näytetyyppi Veri/Blood testatut ESBL% 1,9 2,6 3,4 4,6 5,9 Virtsa/Urine testatut ESBL% 1,3 1,7 1,9 2,5 2,7 THL Työpaperiluonnos nro/

16 Kuva 9. ESBL:ää tuottavat Klebsiella pneumoniae kannat. ESBL:ää tuottavien K. pneumoniae kantojen määrä on pysynyt matalana. Virtsasta eristetyistä K. pneumoniae kannoista ESBL:ää tuottavia oli 1.4 % vuonna Verinäytteistä eristettyjen ESBL:ää tuottavien kantojen määrä näyttää jopa laskeneen (3.1 %:sta 1.1 %:iin), mutta verinäytteiden vähäisen määrän vuoksi pienetkin vaihtelut näkyvät isona muutoksena prosenttiosuuksissa. Esimerkiksi vuoden 2010 nousu johtuu 15 kannasta, kun taas vuosina 2011 ja 2012 ESBL-kantoja oli ainoastaan 7 ja 6 kappaletta. Taulukko 9. ESBL:ää tuottavien K. pneumoniae kantojen resistenssiprosentit ja testattujen kantojen lukumäärä. Näytetyyppi Veri/Blood testatut ESBL% 1,4 1,3 3,1 1,7 1,1 Virtsa/Urine testatut ESBL% 0,9 0,9 0,7 1,1 1,4 THL Työpaperiluonnos nro/

17 6. Haemophilus influenza Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 4127 Haemophilus influenzae kantaa, joista 1467 oli alle 5- vuotiaista potilaista eristettyjä. Kannoista 3622 oli lähtöisin märkänäytteistä. Kuva 10. Hemofiluksen mikrobilääkeresistenssin kehitys alle 5-vuotiaiden potilaiden märkä-, nielu- ja verinäytteissä. Alle 5-vuotiailta eristettyjen hemofilus-kantojen ampisilliini-, tetrasykliini- ja sulfatrimetopriimiresistenssin nousu näyttää tasaantuneen. Amoksisilliini-klavulaanihapon resistenssi on pysynyt matalana viimeisen viiden vuoden aikana. Taulukko 10. Mikrobilääkkeille testattujen, alle 5-vuotiaiden potilaiden näytteistä eristettyjen H. influenzae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. AMP testatut R% 20,4 25,7 28,5 30,0 28,9 AMC testatut R% 2,8 3,4 2,5 1,2 2,7 TCY testatut R% 2,4 3,2 4,8 1,6 1,4 SXT testatut R% 21,6 18,0 21,9 28,1 27,1 THL Työpaperiluonnos nro/

18 Kuva 11. Hemofiluksen mikrobilääkeresistenssin kehitys 5-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden veri-, märkä- ja nielunäytteissä. 5-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla sekä ampisilliini- (18.6 %:sta vuonna 2008, 25.4 %:iin vuonna 2012) että sulfatrimetopriimiresistenssi (15.4 %:sta vuonna 2008, 23.8 %:iin vuonna 2012) on jatkanut nousuaan. Taulukko 11. Mikrobilääkkeille testattujen, 5-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden näytteistä eristettyjen H. influenzae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. AMP testatut R% 18,6 25,3 21,3 21,9 25,4 AMC testatut R% 2,6 3,9 3,1 1,5 3,1 TCY testatut R% 3,1 2,6 4,2 2,5 2,0 SXT testatut R% 15,4 13,9 17,5 20,5 23,8 THL Työpaperiluonnos nro/

19 7. Klebsiella oxytoca Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 4901 Klebsiella oxytoca kantaa. Näistä veriviljelykantoja oli 160 ja virtsasta eristettyjä Kuva 12. Veriviljelyistä eristettyjen K. oxytoca kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Klebsiella oxytoca kantojen mikrobilääkeherkkyys on pysynyt suhteellisen matalana. Resistenttien kantojen osuuksissa tapahtuneet isot heilahdukset selittyvät pienellä testattujen kantojen määrällä. Kaikki testatut kannat ovat olleet herkkiä meropeneemille. Taulukko 12. Mikrobilääkkeille testattujen K. oxytoca -veriviljelykantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. CXM testatut R% 6,0 9,7 9,2 7,6 6,9 CAZ testatut R% 0,9 0,0 1,4 0,8 0,0 CRO testatut R% 2,4 2,2 4,2 5,0 1,7 TZP testatut R% 4,5 9,1 8,9 6,4 7,7 MEM testatut R% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TOB testatut R% 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 CIP testatut R% 0,0 5,8 1,0 1,9 0,0 SXT testatut R% 4,5 10,1 8,3 3,5 3,1 THL Työpaperiluonnos nro/

20 Kuva 13. Virtsasta eristettyjen K. oxytoca kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Kuvassa 13 havaittava 1. polven kefalosporiiniresistenssin lasku johtuu todennäisesti testattavan mikrobilääkkeen vaihtumisesta kefalotiinista kefaleksiiniksi. Kefuroksiimin kohdalla ei havaita vastaavaa resistenttien kantojen osuuden laskua. Taulukko 13. Mikrobilääkkeille testattujen virtsa K. oxytoca kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. MEC testatut R% 5,9 5,8 7,1 - - CEP/LEX testatut R% 9,0 7,8 8,8-6,3 CXM testatut R% 6,6 6,3 6,9 7,9 7,6 NOR/ CIP testatut R% 0,9 0,7 0,8 1,3 2,2 TMP testatut R% 13,6 11,9 11,8 10,8 9,4 THL Työpaperiluonnos nro/

21 8. Klebsiella pneumoniae Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin yhteensä Klebsiella pneumoniae kantaa. Näistä valtaosa, kantaa, oli virtsanäytteistä eristettyjä. Veriviljelykantoja oli 569. Kuva 14. Veriviljelystä eristettyjen K. pneumoniae kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Verestä eristettyjen K. pneumoniae kantojen herkkyys mikrobilääkkeitä kohtaan on pysynyt hyvänä. Ainoastaan kefuroksiimiresistenssi on lievästi nousussa (4.6 %:sta vuonna 2008, 7.6 %:iin vuonna 2012), mihin vaikuttavat todennäköisesti samat asiat kuin mitä edellä E. colin kohdalla on kerrottu. Verestä eristtyjen K. pneumoniae -kantojen määrä on kuitenkin vähäinen, mikä selittää resistenttien kantojen osuudessa havaitut isot vaihtelut. Verinäytteistä on toistaiseksi eristetty vain yksi meropeneemille resistentti K. pneumoniae kanta. Taulukko 14. Mikrobilääkkeille testattujen verestä eristettyjen K. pneumoniae -kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. CXM testatut R% 4,6 4,8 5,3 6,5 7,6 CAZ testatut R% 2,0 1,7 3,5 2,4 1,2 CRO testatut R% 1,8 0,6 3,1 2,1 1,3 TZP testatut R% 1,0 1,1 2,1 3,4 2,7 MEM testatut R% 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 TOB testatut R% 1,3 1,2 3,1 1,2 0,5 CIP testatut R% 3,1 2,0 3,1 2,5 1,8 SXT testatut THL Työpaperiluonnos nro/

22 R% 10,6 12,8 13,5 9,5 10,2 Kuva 15. Virtsaviljelyistä eristettyjen K. pneumoniae kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Virtsanäytteistä eristettyjen K. pneumoniae -lajien resistenssi on pysynyt tasaisena ja matala-asteisena, ainoastaan trimetopriimiresistenssi on yleisempää, mutta sekin on hieman laskenut (19.6 %:sta vuonna 2008, 17.6 %:iin vuonna 2012). EUCAST-siirtymän myötä laboratoriot eivät enää testaa kefalotiini- vaan kefaleksiiniherkkyyttä (vertaa E. coli). EUCAST:n nitrofurantoiinille antamat raja-arvot eivät sovellu klebsielloille. Taulukko 15. Mikrobilääkkeille testattujen virtsasta eristettyjen K. pneumoniae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. MEC testatut R% 5,9 5,8 7,1 - - CEP/LEX testatut R% 9,0 7,8 8,8-6,3 CXM testatut R% 6,6 6,3 6,9 7,9 7,6 NOR/ CIP testatut R% 0,9 0,7 0,8 1,3 2,2 TMP testatut R% 13,6 11,9 11,8 10,8 9,4 THL Työpaperiluonnos nro/

23 9. Moraxella catarrhalis Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 1849 Moraxella catarrhalis kantaa, joista 96.2 % oli märkänäytteistä eristettyjä. Näytteistä yli puolet (1005 kpl) oli alle 5-vuotiaiden potilaiden näytteitä. Kuva 16. Alle 5-vuotiaiden potilaiden märkä- ja nielunäytteistä eristettyjen M. catarrhalis kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Erytromysiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen määrä on noussut huomattavasti (0.5 %:sta vuonna 2010, 5.4 %:iin vuonna 2012), sama ilmiö on havaittavissa erytromysiiniresistenttien kantojen osuudessa (Taulukko 16.). Suurin osa kannoista on edelleen herkkiä tetrasykliinille, sulfatrimetopriimille ja amoksisilliini-klavulaanihapolle. Taulukko 16. Mikrobilääkkeille testattujen, alle 5-vuotiaista potilaista erisettyjen M. catarrhalis kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. AMC testatut R% ,6 0,7 ERY testatut R% 1,3 0,2 0,5 2,1 2,9 RI% 1,5 0,4 0,5 4,2 5,4 TCY testatut R% ,7 0,8 SXT testatut R% 2,4 3,4 3,2 3,0 4,1 THL Työpaperiluonnos nro/

24 Kuva vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden märkä- ja nielunäytteistä eristettyjen M. catarrhalis kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Erytromysiiniherkkyydeltään alentuneiden M. catarrhalis kantojen määrä on lisääntynyt huomattavasti 5- vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden näytteissä. Myös sulfatrimetopriimiresistenssi on lisääntynyt viiden vuoden aikana (2.6 %:sta vuonna 2008, 6.4 %:iin vuonna 2012). Taulukko 17. Mikrobilääkkeille testattujen, 5-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden märkä- ja nielunäytteistä eristettyjen M. catarrhalis kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. AMC testatut R% ,0 2,0 ERY testatut R% 1,8 2,2 0,9 6,4 7,4 RI% 1,8 2,2 0,9 8,4 11,0 TCY testatut R% ,7 4,1 SXT testatut R% 2,6 5,6 6,1 5,6 6,4 THL Työpaperiluonnos nro/

25 10. MRSA Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin metisillinniresistenssi Staphylococcus aureus kannalle. Kuva 18. MRSA-kantojen osuus eri näytetyypeistä eristetyissä S. aureus kannoissa. Veri- ja märkänäytteissä MRSA;n osuus on pysynyt n. 2.5 %:ssa (Taulukko 18.). Veriviljelykannoissa MRSA-kantojen määrä vaihtelee eniten. Virtsanäytteissä niiden osuus on selvästi isompi, mutta on laskusuunnassa (5.9 %:sta vuonna 2008, 4.2 %:iin vuonna 2012). Taulukko 18. MRSA-kantojen osuus veri-, märkä- ja virtsanäytteistä eristetyistä S. aureus kannoista ja tutkittujen kantojen lukumäärä. Näytetyypit Veri/Blood testatut MRSA% 3,2 1,8 2,1 3,3 2,1 Märkä/Pus testatut MRSA% 3,1 2,3 2,1 2,1 2,2 Virtsa/Urine testatut MRSA% 5,9 4,6 5,3 5,0 4,2 THL Työpaperiluonnos nro/

26 11. Neisseria gonorrhoeae Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 146 Neisseria gonorrhoeae kantaa. Kuva 19. Neisseria gonorrhoeaen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Yli puolet testatuista N. gonorrhoeae kannoista on siprofloksasiiniresistenttejä ja vuonna 2012 resistenttien kantojen osuus näyttää jopa nouseen edellisvuodesta (Taulukko 19.). Keftriaksoniresistenttejä kantoja ei sen sijaan ole vielä havaittu Suomessa. Taulukko 19. Mikrobilääkkeille testattujen N. gonorrhoeae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. CIP testatut R% 54,9 72,6 56,6 55,9 61,8 CRO testatut R% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 THL Työpaperiluonnos nro/

27 12. Pseudomonas aeruginosa Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin Pseudomonas aeruginosa kantaa. Veriviljelyistä eristettyjä kantoja oli 340. Kuva 20. Pseudomonas aeruginosan mikrobilääkeresistenssin kehitys. P. aeruginosa kannat ovat pysyneet suhteellisen herkkinä käytetyille mikrobilääkkeille, ainoastaan fluorokinoloniresistenssi on hieman yleisempää, noin 10 % (10.4 % vuonna 2012). Piperasilliinitatsobaktaamin ja keftatsidiimin resistenssin nousu johtuu suureksi osaksi EUCAST-siirtymästä. Meropeneemin kohdalla muutos on erityisen suuri herkkyydeltään alentuneiden kohdalla. Tähän vaikuttaa todennäköisesti EUCAST-siirtymä. Toisaalta resistenttien osuus on myös lisääntynyt, eikä EUCASTsiirtymällä ole tähän vaikutusta. Pseudomonaksen karbapeneemiresistenssin kehitystä on syytä seurata. Taulukko 20. Mikrobilääkkeille testattujen P. aeruginosa kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. TZP testatut R% 3,3 3 2,7 7,9 6,8 CAZ testatut R% 1,6 1,6 1,4 4,1 4,2 MEM testatut R% 2,4 2,4 2,2 4 4,1 RI% 3,3 3,2 3,0 10,1 9,5 TOB testatut R% 3,1 2,7 2,2 2,6 2,1 CIP testatut R% 10,1 9,4 8,4 10,2 10,4 THL Työpaperiluonnos nro/

28 Kuva 21. Veriviljelystä eristettyjen P. aeruginosa kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Veriviljelykannoilla mikrobilääkeresistenssi on yleisempää kuin muista näytetyypeistä eristetyillä Pseudomonas kannoilla. Etenkin vuonna 2011 löydettiin paljon mikrobilääkkeille resistenttejä kantoja. Vuoden 2012 kohdalla resistenssi näyttää palautuneen edellisvuosien tasolle ja mm. siprofloksasiini ja tobramysiini resistenssi on jopa laskussa (Taulukko 21.). Meropeneemiresistenssi näyttää laskeneen takaisin muutaman vuoden takaiselle tasolle (9.4 % vuonna 2011 ja 5.6 % vuonna 2012). Taulukko 21. Mikrobilääkkeille testattujen veriviljelyistä eristettyjen P. aeruginosa -kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. TZP testatut R% 6,7 6,0 6,9 15,3 7,3 CAZ testatut R% 3,0 4,3 3,1 9,4 4,9 MEM testatut R% 5,6 5,8 8,9 9,4 5,6 RI% 6,0 7,1 9,6 17,2 11,0 TOB testatut R% 4,7 4,5 4,2 4,9 2,4 CIP testatut R% 12,4 11,0 11,0 15,2 8,0 THL Työpaperiluonnos nro/

29 13. Serratia marcescens Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 1450 Serratia marcescens kantaa. Näistä 959 oli märkänäytteistä ja 457 virtsanäytteistä eristettyjä. Kuva 22. Serratia marcescens kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Finres-aineistossa Serratia marcescens kantojen resistenssi meropeeneemiä kohtaan on vähäistä. Meropeneemille resistenttejä kantoja on löydetty vain 0 2 kpl vuodessa. Taulukko 22. Mikrobilääkkeille testattujen S. marcescens kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. CRO testatut R% - - 1,5 3,7 2,6 MEM testatut R% 0,1 0,1 0,0 0,2 0,1 CIP testatut R% 1,9 1,7 1,1 2,9 2,1 SXT testatut R% 5,3 3,0 5,7 5,6 4,2 THL Työpaperiluonnos nro/

30 14. Staphylococcus aureus Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa tutkittiin Staphylococcus aureus kantaa. Näistä oli märkänäytteistä ja 1510 veriviljelyistä eristettyjä. Kuva 23. Märkänäytteistä eristettyjen S. aureus kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. S. aureuksen herkkyys käytettyjä mikrobilääkkeitä kohtaan on pysynyt hyvänä. Erytromysiini- ja klindamysiiniresistenssi on jopa hieman laskenut. Fusidiinihapon, tetrasykliinin, rifampisiinin ja levofloksasiinin resistenssitiedot vuosilta puuttuvat, sillä laboratoriot ovat testanneet tuolloin alle 50 % kaikista märkänäytteistä eristetyistä S. aureus kannoista. MRSA:n osuuden kehitys on kuvattu tässä raportissa aikaisemmin kuvassa 18 ja taulukossa 18. Taulukko 23. Mikrobilääkkeille testattujen, märkänäytteistä eristettyjen S. aureus kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. ERY testatut R% 5,3 5,1 4,9 4,9 4,9 CLI testatut R% 3,6 3,4 3,4 3,3 3,3 FUS testatut R% ,0 7,3 TCY testatut R% ,1 2,8 RIF testatut R% ,6 0,3 SXT testatut R% 0,5 0,3 0,4 0,4 0,4 LVX testatut R% ,0 2,8 THL Työpaperiluonnos nro/

31 Kuva 24. Veriviljelyistä eristettyjen S. aureus kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Myös veriviljelyistä eristettyjen S. aureus kantojen mikrobilääkeherkkyys on pysynyt hyvänä. Erytromysiini- ja klindamysiiniresistenssi on hieman harvinaisempaa kuin märkänäytteistä eristetyissä kannoissa. MRSA-luvut löytyvät kuvasta 18 ja taulukosta 18. Taulukko 24. Mikrobilääkkeille testattujen, veriviljelyistä eristettyjen S. aureus kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. ERY testatut R% 4,3 4,3 3,4 4,0 3,9 CLI testatut R% 3,0 3,3 2,5 2,9 3,0 TOB testatut R% 1,5 1,4 1,2 2,3 1,5 TCY testatut R% ,1 1,3 RIF testatut R% 0,3 0,1 0,2 0,4 0,5 SXT testatut R% 0,6 0,3 0,1 0,5 0,2 LVX testatut R% ,0 3,6 THL Työpaperiluonnos nro/

32 15. Streptococcus pneumoniae Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin 3843 Streptococcus pneumoniae kantaa. Näistä 712 oli veriviljelyistä eristettyjä S. pneumoniae kantaa oli eristetty alle 5-vuotiaiden näytteistä. Kuva 25. S. pneumoniaen mikrobilääkeresistenssin kehitys veriviljelykannoissa. Tässä raportissa käytetään S. pneumoniaen (pneumokokki) kohdalla yleisiä EUCAST:n herkkyysrajoja (1.3 ja 2.0.) myös veriviljelyistä eristetyille kannoille. Pneumokokin penisilliiniresistenssi on pysynyt matalalla tasolla ( %), mutta penisilliini-herkkyydeltään alentuneiden kantojen määrä on noussut 17.7 %:iin. Resistenttien (MIC >2 mg/l) kantojen osuuden lasku selittyy uusilla EUCAST-herkkyysrajoilla. Niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta herkkien osuuteen, joka on laskenut koko seurantajakson aikana. Positiivista on sekä erytromysiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen että sulfatrimetopriimiresistenssin väheneminen. Taulukko 25. Mikrobilääkkeille testattujen, veriviljelyistä eristettyjen S. pneumoniae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit PEN testatut R% 0,6 1,4 1,5 0,0 0,5 RI% 10,6 12,8 15,0 13,0 17,7 ERY testatut R% 19,3 22,5 22,4 21,2 18,4 RI% 20,2 23,2 23,2 21,2 18,6 TCY testatut R% 6,8 7,0 6,4 5,3 7,0 CLI testatut R% 5,1 5,1 5,8 5,9 6,1 SXT testatut R% 20,9 25,2 23,7 22,4 20,6 THL Työpaperiluonnos nro/

33 Kuva 26. Mikrobilääkeresistenssin kehitys alle 5-vvuotiaiden märkänäytteistä eristetyissä S. pneumoniae kannoissa. Penisilliiniresistenttien kantojen väheneminen vuosina (4.4 %:sta 0.7 %:iin) selittyy EUCASTsiirtymällä. Resistenssitrendeistä voidaan havaita, että sekä penisilliiniherkkyydeltään että erytromysiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen määrä on lähtenyt laskuun (22.1 %:sta 18.3 %:iin ja 33.5 %:sta 24.5 %:iin). Resistenssi muita mikrobilääkkeitä kohtaan on myös alentunut verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Suomessa lasten pneumokokkirokotus lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna Rokotusten vaikutukset pneumokokin herkkyystilanteeseen tullaan näkemään lähitulevaisuudessa. Finresseuranta voi toimia yhtenä vaikutusten mittarina. Taulukko 26. Mikrobilääkkeille testattujen, alle 5-vuotiaiden potilaiden märkänäytteistä eristettyjen S. pneumoniae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. PEN testatut R% 3,6 4,0 4,4 0,7 1,0 RI% 17,9 21,0 22,1 21,4 18,3 ERY testatut R% 28,3 32,1 31,3 28,4 24,0 RI% 29,8 33,5 32,4 28,4 24,5 TCY testatut R% 12,5 14,3 14,2 14,8 10,9 CLI testatut R% 14,1 15,2 15,6 15,1 11,6 SXT testatut R% 27,0 30,0 28,3 22,6 18,3 THL Työpaperiluonnos nro/

34 Kuva vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden märkänäytteistä eristettyjen S. pneumoniae kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. 5-vuotiaiden ja sitä vanhempien potiliaden märkänäytteistä eristettyjen penisilliiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen määrä on lisääntynyt edelleen (11.9 %:sta 19.4 %:iin). Sulfatrimetopriimiresistenssi on pysynyt 20 %:n paikkeilla, mutta laskenut nyt edellisestä vuodesta (20.2 %:sta 18.0 %:iin). Erytromysiiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen määrä on pysynyt tasaisena noin 24 %:ssa (Taulukko 27). Taulukko 27. Mikrobilääkkeille testattujen, 5-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden märkänäytteistä eristettyjen S. pneumoniae kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. PEN testatut R% 2,7 2,1 2,4 0,4 0,8 RI% 11,9 14,4 16,6 20,3 19,4 ERY testatut R% 20,4 24,0 23,2 25,0 24,3 RI% 21,5 25,5 24,4 25,1 24,5 TCY testatut R% 10,8 13,3 11,9 14,4 14,4 CLI testatut R% 10,1 11,4 11,7 13,1 13,6 SXT testatut R% 17,2 19,9 20,2 20,2 18,0 THL Työpaperiluonnos nro/

35 16. Streptococcus pyogenes Vuonna 2012 FiRe-laboratorioissa testattiin Streptococcus pyogenes kantaa. Näistä oli nielunäytteistä eristettyjä. Kuva 28. Nielunäytteistä eristettyjen S. pyogenes kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Nielunäytteistä eristettyjen S. pyogenes kantojen erytromysiini- ja klindamysiiniresistenssi on hienoisessa nousussa (2.0 %:sta 3.2 %:iin ja 1.4 %:sta 2.3 %:iin). Taulukko 28. Mikrobilääkkeille testattujen, nielunäytteistä eristettyjen S. pyogenes kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. ERY testatut R% 2,0 2,2 2,6 3,0 3,2 RI% 2,3 2,5 3,1 3,3 3,3 CLI testatut R% 1,4 1,6 1,9 2,1 2,3 RI% 1,6 1,9 2,0 2,1 2,3 THL Työpaperiluonnos nro/

36 Kuva 29. Märkänäytteistä eristettyjen S. pyogenes kantojen mikrobilääkeresistenssin kehitys. Märkänäytteistä eristettyjen S. pyogenes kannoissa vuoden 2012 kohdalla havaittu nousu erytromysiinille resistenttien kantojen osuudessa johtuu yhdessä sairaanhoitopiirissä tapahtuneesta resistenttien kantojen noususta. Sama ilmiö on havaittavissa klindamysiinille resistenttien kantojen kohdalla, mikä viittaa ermmetylaasiin resistenssitekijänä. On tärkeää huomata, että samanlaista erytromysiini- /klindamysiiniresistenssin nousua ei ole havaittavissa nielunäytteistä eristettyjen kantojen kohdalla (kuva 28). Taulukko 29. Mikrobilääkkeille testattujen, märkänäytteistä eristettyjen S. pyogenes kantojen lukumäärä ja resistenssiprosentit. ERY testatut R% 1,2 1,8 2,4 2,6 9,1 RI% 2,2 2,8 3,2 2,9 9,6 CLI testatut R% 1,0 1,8 2,1 1,9 8,8 RI% 1,9 2,6 2,4 1,9 8,8 THL Työpaperiluonnos nro/

37 Liite 1. Lyhenteet Liite 1. Lyhenteet AMC Amoksisilliini-klavulaanihappo AMP Ampisilliini CAZ Keftatsidiimi CEP Kefalotiini CIP Siprofloksasiini CLI Klindamysiini CLSI Clinical and Laboratory Standards Institute CRO Keftriaksoni CTX Kefotaksiimi CXM Kefuroksiimi ERY Erytromysiini ESBL Extended-spectrum beta-lactamases EUCAST European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing FDA U.S. Food and Drug Administration IPM Imipeneemi LEX Kefaleksiini LVX Levofloksasiini MEC Mesillinaami MEM Meropeneemi MRSA Methicillin-resistant Staphylococcus aureus NET Netilmysiini NIT Nitrofurantoiini NOR Norfloksasiini PEN Penisilliini RIF Rifampisiini SXT Sulfa-trimetopriimi TZP Piperasilliini-tatsobaktaami TMP Trimetopriimi TOB Tobramysiini VAN Vankomysiini VRE Vancomycin-resistant Enterococci THL Työpaperiluonnos nro/

38 Lukijalle THL Työpaperiluonnos nro/