Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Samankaltaiset tiedostot
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

OPS Minna Lintonen OPS

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Suomalaisen koulun kehittäminen

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

KuntaKesu2 Joensuu Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Alakouluhanke Workshop

Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky Vantaan tulokset Heikki Miettinen

Elisa Helin, Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Mitä osallisuus voisi olla?

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Huoltajakysely2017 Jynkänlahden koulu

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

SIMO JANUARY 08, 2015

Arkistot ja kouluopetus

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2018

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

Pedagogiset iltapäivät

Koulutusjohtamisen instituutti

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Monilukutaito. Marja Tuomi

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Opettajan työhyvinvointi ja ammatillinen. toimijuus

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Transkriptio:

Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarina Suomalainen opettajankoulutuksen ja koulun kehittäminen ei ole täysin seurannut kansainvälisiä kehitystrendejä meillä koulutuksen kehittämisen vahvana perustana: Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus Tutkimusperustaisuus Asiantuntijuus Luottamus

Muutos on luonnollinen olotila koulussa tosin koulun suotuisan kehittymisen kannalta on tunnistettava niitä keskeisiä ehtoja, säätelijöitä ja prosesseja, jotka edistävät oppimista ja hyvinvointia kouluyhteisössä. Kuva: Mari Käki

Oppiminen ja kehitys peruskoulussa tutkimusryhmä Tutkijoita Itä-Suomen, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Professori Janne Pietarinen, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusjohtaja Tiina Soini, Tampereen yliopisto Professori Kirsi Pyhältö, Helsingin ja Oulun yliopistot OPPI-tutkimusryhmä: www.learninginschool.fi Kuva: Mari Käki

Miksi koulua pitää tutkia ja kehittää? Kouluvaikutus (school effect): koulu voi toimia huonojen kehityskulkujen vastavoimana sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Koulun tutkimuksen ja kehittämisen tasoja: Yksilö, esim. psykologiset perustarpeet Yhteisö, esim. vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä Pedagogiikka, esim. uusien oppimisympäristöjen mahdollisuudet Järjestelmä, esim. yläkoulun ja alakoulun yhtenäisyys Globaali kysymys; jos koulu epäonnistuu, ihmisen voimavarat: aktiivisuus, uteliaisuus, joustavuus ja yhteisöllisyys jäävät hyödyntämättä.

Koulun kehittymisen keskeisiä ehtoja Opettajien mahdollisuus oppia uutta säätelee pedagogisen toiminnan onnistuneisuutta ja edelleen kehittämistä näyttäytyen koulun arjessa mm.: Erilaisten opetuskokeiluiden toteuttamisena. Oppilaita osallistavien käytänteiden rakentamisena. Haastavien ongelmatilanteiden joustavana ja yhteisenä ratkaisemisena. Opettajan oppiminen ja koettu hyvinvointi säätelevät myös oppilaiden oppimista: Joustavien opetuskäytänteiden hyödyntäminen vähenee opettajan kuormittuessa. Tämä [suoritusorientaatio] puolestaan näyttäisi heikentävän luokkayhteisön sosiaalista dynamiikkaa, osaamista eri oppiaineissa ja lisäävän opiskelukielteisyyttä (mm. Retelsdorf et al., 2010; Tolmie, et al., 2010; Anderman & Midgley, 2004).

Oppimisen ja hyvinvoinnin välinen dynamiikka kouluyhteisössä ja sen yhteys koulumenestykseen VERTAISVUOROVAIKUTUS HYVINVOINNIN KOKEMUS KOEN OLEVANI PIDETTY KOULUKAVERI JA KUULUN LUOKKAYHTEISÖÖMME + JAKSAN, VIIHDYN JA OLEN KIINNOSTUNUT KOULUTYÖSTÄ OPETTAJA-OPPILAS VUOROVAIKUTUS KOULUSSAMME OPETTAJAT KUUNTELEVAT OPPILAITA, SAAN HEILTÄ KANNUSTUSTA JA KOEN HEIDÄN VÄLITTÄVÄN MINUSTA + + + PÄTEVYYDEN JA OSAAMISEN TUNNE KOULUNKÄYNTI EI TUOTA ONGELMIA OPETTAJAT OSAAVAT OPETTAA, OSAAN TOIMIA HEIDÄN TOIVOMALLA TAVALLA JA YMMÄRRÄN HEIDÄN ANTAMAT OHJEET OPPITUNNILLA + OPINTOMENESTYS (= KESKIARVO) Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2014). Student s emotional and cognitive engagement as the determinants of well-being and achievement in school. International Journal of Educational Research, 67, 40 51.

Koulun kehittämistä tuettaessa oppimisen tutkimuksen tulisi kohdistua: prosesseihin ja toiminnallisiin kokonaisuuksiin koulujen välisten toiminnallisten erojen tunnistaminen eri tekijöiden välisten kompleksisten suhteiden mallintaminen toimijaryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja yksilöihin ympäristössään kumuloituvan tiedon rakentuminen ns. suotuisista pedagogisista ratkaisuista kouluyhteisössä kehitystrendeihin ennustettavuuden lisääntyminen yksilö- ja yhteisötasolla

Suomalaisen peruskoulun tulevaisuus Peruskoulu on meidän kansallista pääomaamme se voi olla keino navigoida tulevaisuuteen. Peruskoulun tarkoitus; kaikille tarkoitettu palvelu, joka edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yksilön hyvää elämää. Oppimisen tutkimus kohdistuu erityisesti prosesseihin ja tuottaa toiminnallisia kriteereitä peruskoulun kehittämiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Kuva: Mari Käki

Kiitoksia mielenkiinnostanne! www.learninginschool.fi