PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ

Transkriptio

1 PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä

2 Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti eri tavoin. 2. Hyvinvointi tarttuu kouluyhteisössä. 3. Oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen koulun arjessa. 4. Jaksamista tukevia toimintamalleja voi oppia.

3 Opettajan ja työyhteisön suhde työhyvinvoinnin rakentumisessa Opettajan ja hänen työympäristönsä välinen dynaaminen ja vuorovaikutteinen suhde (teacher-working environment fit) on keskeinen opettajan työssä jaksamisen säätelijä. Siihen millaiseksi yksilön ja hänen työympäristönsä välinen suhde kehittyy, vaikuttaa keskeisesti opettajan ja kouluyhteisön omaksumat toiminta- ja ajattelumallit. Nämä mallit syntyvät, kehittyvät ja muokkautuvat oppimisen seurauksena. Kyse on paitsi oman jaksamisen säätelystä koulun arjessa, osallistumisesta työympäristön yhteisöllisiin käytäntöihin siten, että se samanaikaisesti vahvistaa muiden ammatillisen yhteisön toimijoiden osallisuuden, autonomian ja pätevyyden kokemusta (Deci & Ryan 2002).

4 OSA I: Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti eri tavoin.

5 Opettajan kuormittuminen (n=68 opettajaa) eri vuorovaikutussuunnissa Ammatillinen etääntyminen ja kyynistyminen Epävarmuus ja epäonnistuminen 0 Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Salmela-Aro, K. (2011). Teacher - working environment fit as a framework for burnout experienced by Finnish teachers. Teaching and Teacher Education 27 (7),

6 OSA II: Hyvinvointi tarttuu kouluyhteisössä

7 Opettajan kuormittumisen heijastuminen opetukseen Opettajan uupuminen on yhteydessä lisääntyneeseen suoritusorientaatioon opetuskäytänteissä (Retelsdorf et al., 2010) Mikä puolestaan on yhteydessä : lisääntyneeseen opiskelukielteisyyteen (mm. lunttaamiseen) (Anderman & Midgley, 2004), negatiivisiin sosiaalisiin suhteisiin luokkayhteisössä (Tolmie, et al., 2010) ja alhaisempiin käsitteiden soveltamistaitoihin oppiaineiden opiskelussa (Fraser, 1998; Gillies & Ashman, 2003).

8 OSA III: Oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen

9 Hyvinvointi ja oppiminen kouluyhteisössä Hyvinvointi voidaan ymmärtää paitsi oppimisen edellytyksenä myös oppimisprosessina. Koulun pedagogisissa prosesseissa rakennetaan sekä oppimista että hyvinvointia. Pedagogisissa prosesseissa koulun toimijoille rakentuvaa hyvinvointia kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin käsitteellä. Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (2008). Pedagoginen hyvinvointi peruskoulussa Opettajat kuormittumisen ja jaksamisen tasapainoilijoina. Aikuiskasvatus (4),

10 Pedagogisen hyvinvoinnin rakentuminen Pedagogisen hyvinvoinnin rakentumista on tarkasteltava (systeemisesti) koulun toiminnan kokonaisuus huomioiden. Pedagogisen hyvinvoinnin rakentumista voidaan tarkastella posiivisina tai negatiivisina oppimisen kehinä, jotka saattavat johtaa joko kuormittumiseen tai voimautumiseen. Pietarinen, J., Soini, T. & Pyhältö, K. (2008). Pedagoginen hyvinvointi: uutta ja tuttua koulun arjesta. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuittinen & M. Meriläinen (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Suomen Kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 41,

11 Mikä säätelee oppilaalle mielekkään koulun arjen rakentumista? (n=170 oppilasta) Kuormittavuus Kiinnostuksen puute Viihtyminen Vertaisvuorovaikutus.221 Hyvinvointi R²= Opettajaoppilas vuorovaikutus.217 Pätevyyden tunne R²= Opintomenestys (KA) R²= Standardized model: ² (12)=16.317, p=.177; RMSEA=.046; CFI/TFI=.986/.977; SRMR=.035 Pietarinen, J., Soini, T. & Pyhältö, K. (submitted). Student's emotional and cognitive engagement as the determinants of well-being and achievement in school. International Journal of Educational Research.

12 OSA IV: Jaksamista tukevia toimintatapoja voi oppia

13 Opettajan oman jaksamisen säätely oppilaiden kohtaamisessa (n=68) Kuormittumisen kuvauksille tyypillistä oli Kaventunut toimijuus: omat toimintamahdollisuudet ja ratkaisukeinot koetaan syystä tai toisesta vähäisiksi. Systeemisyyden puute ja näköalan kaventuminen, ongelmat eivät kytkeydy isompaan kuvaan. Voimattomuuden ja lamautumisen tunteet. Jaksamisen kuvauksille tyypillistä oli Analyyttinen ja ennakoiva ongelmanratkaisu. Aktiivinen toimijuus: voimakas kokemus oman työnsä peräsimessä olemisesta ( haluan, pystyn ja teen ). Kokonaisvaltainen työote: opettaja hyödynsi ongelmanratkaisussa koulupäivän kokonaisuutta ja myös koulun ulkopuolisia resursseja. Soini, T., Pyhältö, K., & Pietarinen, J. (2010). Pedagogical Well-being: Reflecting learning and wellbeing in teachers' work. Teachers and Teaching: Theory and Practice 16 (6),

14 Mikä säätelee opettajien koettua työhyvinvointia ja ammatilliseen yhteisöön kuulumista (n=2310)?.186** KYYNISTYMINEN AMMATILLISEEN YHTEISÖÖN R²= ** OMAN JAKSAMISEN SÄÄTELYTAIDOT Itsesäätely: Oman toiminnan rajaaminen Yhteissäätely: Tuen pyytäminen ja antaminen -.594** YLEINEN TYÖPERÄINEN VÄSYMYKSEN TUNNE R²= **.131** AMMATILLISESTA YHTEISÖSTÄ SAATU TUKI, KANNUSTUS JA ARVOSTUS R²= ** Standardized model: ² (1, N=2310)=.236, p=.627; RMSEA=.000; CFI/TFI=1.000/1.000; SRMR=.001 ** p level <.001 RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE OPPILAIDEN KANSSA R²=.486 Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013). Reducing teacher burnout: a socio-contextual approach. Teaching and Teacher Education 35, **

15 Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013). Validity and Reliability of the Socio-Contextual Teacher Burnout Inventory (STBI). Psychology, 4, doi: /psych

16 Tutkimustulosten pohjalta opittua: Eri opettajaryhmien ammatillisessa toimijuudessa ja työn kuormittavuuden riskitekijöissä on erilaisia painotuksia. Silti kouluissa tarvitaan opettajien monipuolista asiantuntijuutta (=eri opettajaryhmien osaamista) Näyttäisi siltä, että opettajien ammatillisen toimijuuden vahvistamisessa keskeistä: Mahdollistaa muiden näkeminen ympärillään -> holistisen työotteen vahvistaminen Tukea oman toiminnan peräsimessä olemisen tunnetta -> subjektiuden kokemus Pyhältö, K., Pietarinen, J., Soini, T & Huusko, J. (2008). Luokan-, aineen ja erityisopettajat yhtenäisen perusopetuksen rakentajina. Kasvatus (3), Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (2013). Comprehensive school teachers' professional agency in large-scale educational change. Journal of Educational Change. DOI /s

17 Yhteenvetoa Opettajien työhyvinvointi rakentuu koulun arjen vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti pedagogisesti haastavat sosiaaliset ongelmatilanteet ovat keskeisiä opettajan hyvinvoinnin rakentumisen kannalta. Haastavien tilanteiden ratkaisukeinot säätelevät opettajan kokemusta kuormittumisesta tai voimautumisesta. Opettajan jaksamista tukeville toimintatavoille tyypillistä on aktiivinen, yhteisöllinen, analyyttinen ja ennakoiva ongelmanratkaisu sekä kokonaisvaltainen työote. Kouluyhteisössä jaksamista tukevia toimintatapoja voidaan oppia yksilö- ja yhteisötasolla.