ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin 19. kaupunginosan Virkkalan liikenne- ja katualueiden osia (Vappulantie, Tynninharjuntie, Kalkkitehtaantie, Kässäntie), puisto- ja lähivirkistysalueita sekä osaa korttelista 1827. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Lohjan kaupungin 19. kaupunginosan Virkkalan katualuetta (Vappulantie, Tynninharjuntie, Kalkkitehtaantie, Kässäntie) puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta sekä osa korttelista 1827. Asemakaavan muutos on laadittu Lohjan kaupungin ympäristötoimessa: - Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.1.2013 13 (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja muu valmisteluaineisto) - MRA 30 :n mukaisesti alustavasti nähtävillä 11.2.-12.3.2013 (oas, asemakaavan muutosluonnos ja valmisteluaineisto) - Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2013 78 (asemakaavan muutosehdotus, vastineet lausuntoihin) - Kaupunginhallitus - MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, liikenne- ja ympäristövastuualueet Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Sivistystoimi Ympäristöterveyspalvelut Ympäristönsuojelu Kiinteistö- ja kartastopalvelut Rakennusvalvonta Tekninen toimi Tilahallinto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Fortum Sähkönsiirto Oy DNA Palvelut Oy Gasum Oy Lohjan Kuitua Oy

1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue käsittää osan Vappulan paikallistiestä nro 11119 sekä siihen rajoittuvia alueita. Suunnittelualue ulottuu Vieremän päiväkodilta Hanko-Hyvinkää radalle Kässän talon eteläpuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaiset Vappulantien ja Tynninharjuntien liikennealuevaraukset katualueiksi siten, että turvallinen, yhtäjaksoinen kevyenliikenteenväylä Vappulasta Virkkalan keskustan suuntaan on mahdollista toteuttaa tarkistetun kevyenliikenteenväylän yleissuunnitelman mukaisesti. Myös katualueen rajoja tarkistetaan. Kevyenliikenteenväylä voidaan toteuttaa katualueelle asemakaavan muuttamisen jälkeen. 1.4 Liitteet - sijaintikartta - ote ajantasa-asemakaavasta - ote taajamaosayleiskaavasta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - tarkistettu Vappulantien kevyenliikenteenväylän yleissuunnitelma (FinnmapInfra, 2013) - ote Museoviraston inventoinnista 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta, kartta+teksti - ote Virkkalan tehdasyhdyskunnan kaupunkikuvallisesta inventoinnista (Katariina Ockenström, 2008), s. 22-25 - asemakaavan muutosluonnoksesta saadut lausunnot ja vastineet 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 22.1.2013 13 asemakaavan muutoksen laatimisen aloittamisen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville asettamisen. Vireilletulosta kuulutettiin (kuulutus 8.2.2013) kaupungin ilmoitustaululla ja Länsi-Uusimaa lehdessä sekä muutosalueen maanomistajille ja naapureille sekä alueen yhdistyksille (Järnefeltin koulun vanhemmat ry, Rauhalan vanhemmat ry, Virkkalan Kulttuurin Ystävät Virkby Kultur Vänner ry) kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavanmuutosluonnos olivat alustavasti nähtävillä ympäristötoimen ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla 11.2.-12.3.2013. Lausunto asemakaavan muutosluonnoksesta saatiin seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus, liikenne- ja ympäristövastuualueet (11.3.2013) - Liikennevirasto (12.2.2013) - Museovirasto (1.3.2013) - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo (7.2.2013) - Sivistystoimi (18.2.2013) - Ympäristöterveyspalvelut (13.3.2013)

- Kiinteistö- ja kartastopalvelut (8.3.2013) - Tekninen toimi (11.3.2013) - Fortum Sähkönsiirto Oy (12.3.2013) Muutosluonnoksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana mielipiteitä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.4.2013 ( 78) esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy vastineet esitettyihin lausuntoihin sekä asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan alueen liikennejärjestelyjä liikennealueiden katualueeksi muuttamisen ja rajaustarkistusten muodossa. Suojelumerkinnät päivitetään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavanmuutos on hyväksytty ja lainvoimainen. Kevyenliikenteen väylä on tarkoitus rakentaa vuoden 2013 aikana. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Virkkalassa n. 1-2 km Virkkalan keskustasta pohjoiseen. Muutosalue käsittää osia Vappulantiestä, Tynninharjuntiestä, Vallaantiestä ja Kässäntiestä sekä niihin liittyviä puistoalueita. Ns. Kässän talon tontti kuuluu suunnittelualueeseen katualueen rajausmuutoksen johdosta. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakennettua tiealuetta. Korkeuserot vaihtelevat katualueella Tynninharjuntien n. 40 mmpy:n ja Kässäntien (nykyisen kevyenliikenteenväylän) n. 50 mmpy:n välillä. Maasto viettää pääosin länteen ja korkeusero kasvaa muutosalueesta itään paikoin jyrkästi. Laajemmat puistoalueet sijoittuvat muutosalueen eteläosaan. Alueen eteläosaan sijoittuu vanhoja Kässän tilaan kuuluneita osittain metsittyneitä viljely-/puutarhapalstoja. Alueelta ei ole tiedossa erityisen arvokkaita luontokohteita. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. 3.1.3 Tiestö ja liikenne Pääosa muutosalueesta on nykyistä tiealuetta (Vappulantie ja Tynninharjuntie). Välillä Vohloinen - Kässänhaka on nykyisin kaksi erillistä kevyen liikenteen väyläjaksoa. Tynninharjuntien länsipuolella Kalkkiradantien ja Ilmarintien välillä on hiekkapintainen

väylä, joka jatkuu Ilmarintien kohdalta pohjoiseen vanhaa ratapengertä pitkin. Väylää käyttävät mm. Järnefeltin ja Rauhalan koulujen oppilaat. Yhteys kouluille on Rehtorinpolun kautta. Tynninharjuntien kevyenliikenteenväylä jatkuu yhtenäisenä väylänä Vappulantien länsipuolella Kärrärinkujaan saakka. Tynninharjuntie muuttuu Vappulantieksi mutkassa, josta vanha Tynninharjuntien aluevaraus jatkuu ratapohjana pohjoiseen. Vappulantien itäpuolella kaavanmuutosalueesta pohjoiseen Vieremäntien ja Elisabetintien välillä on erillinen asfaltoitu kevyen liikenteen väylä, joka pohjoispäässä yhtyy Vappulantien pientareeseen ilman turvallista jatkoyhteyttä. Ilmarintien ja Rehtorinpolun välinen kevyenliikenteen yhteys ei ole toteutunut. Liikennemäärä yleissuunnitelman mukaisella suunnitteluosuudella on n. 800 autoa/vrk (2006) ja ennuste vuodelle 2020 n. 1500 autoa/vrk. Lohjan taajamaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkistettu liikenne-ennuste vuodelle 2035 on 2500 autoa/vrk Vohloisissa. Vappulantien kautta kulkee n. 20 linja-autovuoroa/vrk (2012). Pysäkit ovat valtaosin ahtaita ja niiden sijoittelu liittymissä on turvaton. Yhteydet pysäkeille puuttuvat. Vappulan paikallistien nopeusrajoitus on 50 km/h ja tie on valaistu. 3.1.4 Rakennukset ja rakennetun ympäristön suojelu Asemakaavan muutosalueelle sijoittuu entinen Kässän tilan päärakennus, sen pihapiiriin kuuluva 1½-kerroksinen tiilirakennus ja tilan viljamakasiini, jotka kaikki sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Asemakaavan muutosalueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu Kässän lisäksi osia asuttujen kiinteistöjen rakennuskannasta (kiinteistöt 444-459-1-24 ja 444-459-1-64). Alueelle sijoittuu kiinteistön 1:24 1920-luvulta olevan asuinrakennuksen osa ja alueeseen rajoittuu kiinteistön 1:64 1960-luvulta oleva talousrakennus. Osa asutusta kiinteistöstä 5:191 kuuluu asemakaavan muutosalueeseen voimassa olevan asemakaavan mukaisen liikennealueen osalta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Asemakaavan muutosalueelle sijoittuu osa Museoviraston määrittämästä valtakunnallisesta merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY) Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta. Kässän kaksikerroksinen ja tornillinen päärakennus (1888) edustaa alueella kalkkitehdasta edeltänyttä kantatalojen ja höyrysahojen aikaa. Lohjan ensimmäisen höyrysahan perustaja ja Kässän tilan omistaja Jakob Kronqvist rakennutti nykyisen kaksikerroksisen päärakennuksen v. 1888. Ulkoasultaan hyvin säilynyt rakennus edustaa uusrenesanssin nikkarityyliä runsaine listoituksineen, panelointeineen ja lehtisahauskoristeineen. Kun Lohjan Kalkkitehdas hankki tilan omistukseensa v. 1919, päärakennukseen sijoitettiin asunnot useille perheille. Vuonna 1930 päärakennuksen käyttöoikeus siirtyi Lohjan kunnalle. Kunta ja Lohjan Kalkkitehdas perustivat Kässään sairaalan, joka toimi päärakennuksessa vuoteen 1968 saakka. V. 1990 Oy Lohja Ab lahjoitti Kässän päärakennuksen Lohjan kunnalle. Kunnan teettämä peruskorjaus valmistui v. 1994. Nykyisin rakennus on vuokrattu Virkkalan Kulttuurin Ystävät / Virkby Kulturvänner ry:lle, joka järjestää talossa mm. konsertteja.

Kässän päärakennuksen viereinen tiilirakennus lienee 1910- tai 1920-luvulta. Mahdollisesti asuinkäytössä ollut rakennus on toiminut mm. keramiikkapajana. Kässän tilan tiilirakenteinen satulakattoinen viljamakasiini sijaitsee vanhan maantien toisella puolella Kässänhaan asuinalueen reunassa. Tilan entinen niittyalue Vallaantien ja rautatien välissä oli aiemmin kalkkitehtaan työntekijöiden viljelypalstoina. Nykyisin alue on osittain rehevöitynyttä puutarhaa, osittain luonnontilaisena kasvavaa metsikköä. Tynninharjuntie noudattaa Kässän kohdalla pääosin 1700-luvun lopun tielinjausta. Sen länsipuolella oleva peltoaukea on ollut avointa niittyä ja viljeltyä peltoa viimeistään 1700- luvun lopulta lähtien. Peltoaukea oli aiemmin kalkkitehtaan työntekijöiden viljelypalstoina. Pelto rajoittuu lännessä Kalkkiradantiehen, jonka linjaus noudattaa kalkkitehtaan ja Ojamon kaivoksen välistä entistä rautatielinjausta. Kässänhaan asuinalueelta johtaa pitkä puistokujanne kalkkitehtaan virkistysalueena toimineeseen Pähkinäniemeen. Asemakaavan muutosalue rajautuu puistokujanteeseen (Pähkinäniementie). 3.1.4 Muinaisjäännökset Asemakaavan muutosalueelta ei ole tiedossa säilyneitä muinaisjäännöksiä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt maaliskuussa 2013, vahvistettavana ympäristöministeriössä) suunnittelualueen eteläisin osa sijoittuu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi merkitylle alueelle. Tynninharjuntien ympäristö on osoitettu tiivistettävällä taajamatoimintojen rasterilla ja Kässän ympäristö on osoitettu kaavamerkinnällä: Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Taajamaosayleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä (10.10.2012/17.4.2013, ei lainvoimainen) taajamaosayleiskaavassa Vappulantie on osoitettu joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi/tieksi, joka on tarkoitettu koko taajamaosayleiskaavan alueen kattavaksi joukkoliikenneyhteydeksi. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa sekä kadun/tien suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen tilatarve ja järjestelyt. Tynninharjuntien varteen on osoitettu kevyenliikenteen reitti, joka jatkuu pohjoisessa Vappulantien ja vanhan ratapohjan suuntiin ja etelässä Vallaantielle ja Kässäntielle. Reitin sijainti osoitetaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavassa.

Tynninharjuntien yli on osoitettu viheryhteystarve. Kässän ympäristö on osoitettu rasterilla valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Voimassa oleva asemakaava Vappulantien alueella on voimassa useampi eri ajankohtana hyväksytty/vahvistettu asemakaava tai asemakaavan muutos, joissa tiestöä on varattu yleisen tien alueeksi (LT) tai kaduksi. Tiestö rajoittuu puisto- ja lähivirkistysalueisiin (P, VP, VL) sekä muutamiin rakennettuihin pientalokortteleihin. Pohjoisessa suunnittelualue rajoittuu Vieremäntien risteykseen ja etelässä rautatiealueeseen (LR). Vanhentunut Tynninharjuntien aluevaraus jatkuu pohjoiseen kaavanmuutosalueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen eteläosassa kaavanmuutosalueeseen kuuluu korttelista 1827 Kässän talon tontti (YY/s): Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kerrosalasta saadaan käyttää asuintiloiksi enintään nykyisin asuinkäytössä olevat kolme huoneistoa. Tontti on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/s): Alue ja siellä sijaitsevat rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että ympäristö ja arkkitehtoniset arvot säilytetään. Sallittu kerrosluku tontilla on II ja rakennusoikeus 900 k-m2. Kässän talo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr): Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman ympäristölautakunnan lupaa. Lautakunta voi myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Purkamisesta on hankittava Lohjan museon lausunto. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Vanhin alueella voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1965 (vahvistettu 30.12.1965) Vappulantiellä. Sen molemmin puolin on voimassa 2.11.1984 hyväksytty asemakaavanmuutos. Tynninharjuntielle ulottuvat 31.10.1991, 3.5.1993 ja 30.10.2002 hyväksytyt asemakaavan muutokset. Tynninharjuntien itäpuolella on voimassa 11.5.1987,14.1.1991, 18.5.1992 ja 14.12.2009 hyväksytyt asemakaavan muutokset ja tien länsipuolella 26.6.1980 ja 31.10.1991 hyväksytyt muutokset. Suunnittelualueen eteläosassa Kässän talon ympäristössä on voimassa 30.10.2002 hyväksytty asemakaavan muutos. Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.5.2011. Tonttijako ja -rekisteri Alueelle ei ole laadittu sitovaa tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. Pohjakartta on tarkistettu 19.4.2013. Alueelle lähtökohtavaiheessa tai aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat sekä muu lähdeaineisto Liikenne:

- Vappulan paikallistien 11119 parantaminen rakentamalla jalankulku- ja polkupyörätie välille Vohloistentie - Vallaantie, Lohja. Yleissuunnitelma 2.1.2006. Lohjan kaupunki 2006. - Vappulantien (PT 11119) kevyenliikenteen väylä välillä Vallaantie Vieremäntie, Lohja. Yleissuunnitelman tarkistus (kartat). (Finnmap Infra / Lohjan kaupunki, kunnallistekniikka 10.1.2013). - Lohjan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Lohjan kaupunki, Linea Konsultit Oy, Ramboll 2007. - Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035. Muistio 10.3.2011, Linea Konsultit Oy. - Virkkalan asemanseudun liikennejärjestelyt, Toimenpideselvitys. (Tielaitos/Lohjan kaupunki 2000). Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset: - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009, www.rky.fi) - Virkkalan tehdasyhdyskunnan kaupunkikuvallinen inventointi (Katariina Ockenström, Lohjan kaupunki 28.8.2008) - Kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet ja kohteet, Taajamaosayleiskaava, selostusta täydentävä liite (Lohjan kaupunki 28.11.2011) Luontoselvitykset: - Hiiden kartasto (Lohjan kaupunki 2012) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kevyenliikenteenväylän toteuttaminen alueelle edellyttää katualueen tarkistusta asemakaavassa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset - Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.1.2013 13 - Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2013 78 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on esitetty kiinteistöluettelossa (liite) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). 4.3.2 Vireille tulo Kaavanmuutoksen vireille on ilmoitettu osallisille kirjeitse sekä kuulutuksella 8.2.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite).

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta, Museovirastolta, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta, Uudenmaanliitolta sekä Liikennevirastolta. Saadut lausunnot ja vastineet on esitetty erillisessä liitteessä. Ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta ja Uudenmaanliitolta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin tavoitteena saattaa vanhentuneen asemakaavan liikenne- ja katualuevaraukset ajantasalle siten, että kevyenliikenteen väylä Vieremästä Virkkalaan voidaan toteuttaa. Samalla tarkistetaan asemakaavan suojelumerkinnät valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön (RKY) alueella. Asemakaavanmuutos on Uudenmaan maakuntakaavan, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan (vahvistettavana ympäristöministeriössä) ja taajamaosayleiskaavan (KV 10.10.2012/KV 17.4.2013, ei lainvoimainen) mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun perustelut 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutoksesta ei tehty varsinaisia vaihtoehtoja. Kevyenliikenteen väylän alkuperäisessä (v. 2006) yleissuunnitelmassa väylä oli Kässän talon kohdalla sijoitettu tontin puolelle. Yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä (v. 2013) kevyenliikenteen väylän sijaintia siirrettiin Kässän talon tontilta väljemmälle alueelle Vallaantien eteläpuolelle, josta se edelleen jatkuu Tynninharjuntien länsipuolella. 4.5.2 Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavanmuutosluonnoksesta saadut lausunnot ja vastineet on esitetty erillisessä liitteessä. Muutosluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavanmuutosalue käsittää pääosin katualuetta sekä siihen liittyviä puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheralueita sekä katualueen rajausmuutoksesta johtuen kaavanmuutokseen liittyvää korttelialuetta. 5.1.1 Pinta-ala Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 8,1 ha.

5.1.2 Mitoitus Alueelle ei muodostu uusia asuntoja tai työpaikkoja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yhteyksiin kevyenliikenteen väylältä julkisen liikenteen pysäkeille kiinnitetään huomiota tarkemmissa katusuunnitelmissa. Liikennealueen tarkistukset parantavat alueen yhteyksiä ja lisäävät alueen houkuttelevuutta kevyenliikenteen näkökulmasta. 5.3 Aluevaraukset Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YY) Kerrosalasta saadaan käyttää asuintiloiksi enintään nykyisin asuinkäytössä olevat kolme huoneistoa. Korttelialueen sallittu rakennusoikeus on 900 k-m2 ja kerrosluku II. Katualue Katualueeseen sisältyy osia Vappulantiestä, Tynninharjuntiestä, Vallaantiestä, Kässäntiestä ja Kalkkitehtaantiestä. Jalankululle varattu katu/tie Tynninharjuntien ja muutosalueen ulkopuolelle jäävän Valkovuokonkujan välille on osoitettu jalankulkuyhteys. Lähivirkistysalue (VL) Muutosalueelle sijoittuva osa Metelimäenpuistoa on varattu lähivirkistysalueeksi. Puisto (VP) Muutosalueelle sijoittuva osa Parooninpuistoa on varattu lähivirkistysalueeksi. Suojaviheralue (EV) Suojaviheraluetta on osoitettu paikoin Tynninharjuntien varrelle. Suojaviheralueelle on osoitettu kaksi puistomuuntamon paikkaa (pm). 5.4 Suojelumerkinnät ja -määräykset Alueelta on osoitettu sr-merkinnällä kolme suojeltavaa rakennusta, joista kaksi sijoittuu YY-korttelialueelle ja yksi VL-alueelle. Suojeltu rakennus (sr): Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Muutosalueen eteläisin osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Museovirasto, 2009) Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY): Rakentamisessa ja toimenpiteissä on otettava huomioon sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin sekä maiseman ominaispiirteiden ja alueella olevien rakennusten ja ympäristön säilyttämisen turvaaminen. Museoviranomaiselta tulee pyytää lausunto aluetta koskevissa merkittävissä hankkeissa. 5.5 Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Liikennealueen muuttamisella katualueeksi ja vähäisillä rajausmuutoksilla ei ole oleellista vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Rakennettu ympäristö Paikallistielle 11119 varattu liikennealue muuttuu asemakaavan muutoksessa katualueeksi. Tynninharjuntien ylimitoitettu vanha liikennealuevaraus pääosin kapenee tarkistetun kevyenliikenteenväylän yleissuunnitelman (2013) mukaisesti, risteyskohdissa pieniä puistokaistaleita liitetään katualueeseen. Kässän talon tontin pohjoiskulmasta liitetään istutettavaa tontinosaa vähäisessä määrin katualueeseen. Asuinkäytössä olevien kiinteistöjen 1:101, 1:102 ja 1:24 alueilla voimassa olevan asemakaavan mukainen liikennealue (LT) muuttuu suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueen eteläosien suojelumerkintöjä ja aluerajausta tarkistetaan vastaamaan Museoviraston määrittämää valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta. Voimassa olevassa asemakaavassa esitetyn Kässän talon rakennussuojelumerkinnän (sr) lisäksi osoitetaan sr-merkintä talon viereiselle tiilirakennukselle sekä puistoalueelle sijoittuvalle tilan vanhalle viljamakasiinille. Alueelle osoitetaan kaksi uutta puistomuuntamon paikkaa suojaviheralueille. Väestö, työpaikat ja palvelut Varsinaisella asemakaavan muutosalueella on 7 asukasta (1/2013). Osittain muutosalueeseen kuuluvilla kiinteistöillä on 8 asukasta. Asemakaavan muutoksella ei muuteta Kässän talon käyttötarkoitusta. Luonto ja maisema Alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Kevyenliikenteenväylän rakentuminen pääosin voimassaolevan asemakaavan mukaiselle entiselle liikennealueelle ei oleellisesti muuta maisemaa. Suunnittelualueen eteläosassa kapeita osia Metelimäen ja Paroonin puistoista liitetään katualueeseen. Liikenne ja tekninen huolto Risteysalueet on mitoitettu kevyenliikenteen väylän yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä laaditun suunnitelman mukaisesti siten, että alueen liikennejärjestelyt voidaan toteuttaa nykyistä turvallisemmin. Liikennealueen muuttuminen katualueeksi vaikuttaa kadun ylläpitoon. Kadunpitopäätöksen jälkeen kadun ylläpito siirtyy kaupungille.

Katualueelle on mahdollista toteuttaa kevyenliikenteenväylä tarkistetun yleissuunnitelman mukaisesti. Muutosalueelle on osoitettu kaksi uutta puistomuuntamon rakennusalaa. Uudet muuntamot tulevat korvaamaan nykyisiä olemassa olevia pylväsmuuntamoita. Ilmastovaikutukset Kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantumisella on positiivisia ilmastollisia vaikutuksia, jos ne korvaavat yksityisautoilua. Terveys ja turvallisuus Kevyenliikenteen väylän toteutus ja risteysalueiden järjestelyt alueella asemakaavan mukaisesti parantavat alueen liikenneturvallisuutta merkittävästi koulujen sekä Kässän talon lähistöllä. Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Kevyenliikenteen yhteyksien parantuminen vaikuttaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisen helpottumiseen alueiden välillä. 5.6. Nimistö Nimistö on pääasiassa voimassa olevan asemakaavan mukainen. Vallaantie jatkuu asemakaavan muutoksessa Kalkkitehtaantielle saakka voimassa olevassa asemakaavassa esitetyn Kässäntien sijaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavanmuutos on mahdollista toteuttaa kaavanmuutoksen saatua lainvoiman. Kevyenliikenteenväylän toteuttaminen sisältyy teknisen toimen vuoden 2013 työohjelmaan syksyllä. Lohjalla 22.1.2013, 29.4.2013 Lohjan kaupunki YMPÄRISTÖTOIMI Kaavoitus Teija Liuska kaavasuunnittelija Leena Iso-Markku kaavoituspäällikkö