Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun? Kaija Hakala

Samankaltaiset tiedostot
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt Malt makes difference

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Hamppu viljelykiertokasvina

Mallasohratilaisuus , Paimio. Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ruis ja vehnä luomussa

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Kaura vaatii ravinteita

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Myllyvehnän lannoitus AK

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luomutuotannon kannattavuus

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Peltokasvien luomuviljely

Maitotilan resurssitehokkuus

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Ravinteiden kierrätys

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kenttäkoetulokset 2017

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Karjanlannan hyödyntäminen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvintuotanto kannattaa

Viljantuotannon haasteet

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Transkriptio:

Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun? Kaija Hakala

Luomun erityisvaatimuksia Vähän ravinteita, etenkin pääravinteita typpeä ja fosforia Sadot jäävät pienemmiksi kuin tavanomaisessa Viherlannoitus auttaa, mutta peltoalaa kuluu siihen eikä ravinteiden vapautumista voi hallita. Lantaa käytettäessä voidaan ennustaa vain levitysvuonna käytettävissä olevat ravinteet Liha-luujauho on hyvä, mutta huonosti levittyvä lannoite eikä kestä säilyttämistä. Onko sen käyttö eettistä? Hinta vastasi ensin (2006) kemiallisen lannoitteen hintaa (n. 110 /tonni), mutta nousi pian, ja oli 245 /tonni v. 2012 Kuva: Jos Helmich

Luomun erityisvaatimuksia Ei saa käyttää halpoja kemiallisia torjunta-aineita tuholaisille, taudeille tai rikkakasveille Tuholaisille kalliita kasviperäisiä aineita Taudeille kasvivuorotus Rikkakasveille haraus, viljelykierrot, poltto, kultivoinnit, Kwick Finn Vuonna 2017, Kvick Finn, kuva sivustolta www.ekotjanst.fi Rikkakasvien harausta vuonna 1923 (Ilmari Relander)

1. Vuoden luomupelto (piti olla apilaa) Jokioisilla, kuva: Kaija Hakala

Adv. Agronomy 70:261-327 (2001)

Lajikeominaisuuksilla voidaan vaikuttaa menestykseen, kun ei voida tai haluta lisätä muita panoksia Ominaisuuksia, joita tarvitaan luomussa ja jalostetaan myös tavanomaiseen tuotantoon: Hyvä taudinkestävyys Hyvä ravinteiden otto- ja käyttöteho (Rajala et al. 2016) Mallasohralla iso jyväkoko ja pieni valkuainen Aikaisuus etenkin lyhyessä kasvukaudessa Itäminen, tähkiminen, kypsyminen Hyvä laonkesto Hyvä tähkäidännän kesto Hyvä sadon määrä, laatu ja luotettavuus Agronomi Väinö Axelson 1908, Finlands Utsädeförenings Föredragsserie 2: 1-13. Jo tuolloin oli selvää, että lajikkeilla voidaan saada lisää tuloa ilman muita panoksia. 17.4.2017

Mitä ei jalosteta tavanomaiseen tuotantoon ja tarvitaan luomutuotannossa? Lajikkeet jotka pystyvät hyödyntämään niukkaliukoisia ravinteita Lajikkeet, joka kilpailevat tehokkaasti rikkakasvien kanssa Nopea maan peitto, peittävä lehtiasento Pitkä-keskimittainen korsi Liittyy myös ravinteiden käyttötehoon (kun ravinteet ei mene rikkakasveille, ne menevät satoon) 7 17.4.2017

Ovatko siis pitkäkortiset vanhat lajikkeet aina parempia luomussa? Ulla Jauhiainen MTT arkisto

NUE EIVÄT OLE. Uusilla lajikkeilla on parempi typen otto- ja käyttökyky 70 60 NUE (kg jyviä/ kg N) NUE + 30-35% 50 40 Vanhat, geenipankista R² = 0.5863 R² = 0.5021 30 N35 N70 20 10 0 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Kauppaanlaskuvuosi Rajala et al. 2016, Doi: 10.1017/S002185961600068X

Lyhemmät (uudet, yksi lyhyt geeni valittu - semidwarf) lajikkeet ovat yleensä runsasjuurisempia kuin pitkät vanhat lajikkeet Claim Pot experiment Field experiment There is more roots when straw is taller or phytomass greater There is more roots when the straw is shorter There is more roots when there is drought or lack of nutrients The shorter the straw the better the yield and nutrient use efficiency yes no yes no 8, 9, 10, 11*, 12, 13* 6, 11*, 13*, 27 9 2, 4 $, 14 #, 15, 16, 17, 20, 23 11*, 13* 11*, 13*, 27 17, 18, 19, 20 2, 14, 15, 16, 23 3, 9 9, 2, 4 7, 20, 21, 22, 24, 25 @, 26 22

Mutta: paras korren pituus tavanomaisella syysvehnällä oli noin 80-90 cm rikkakasvien hillinnässä ja ravinteiden käytössä (NUE) Fig. 6. The relationship of crop height of conventionally grown NILs differing in dwarfing alleles in cultivar backgrounds of winter wheat cvars Mercia (triangles, mean of 2006, 2007 and 2009), Maris Huntsman (squares, 2009), and Maris Widgeon (circles, 2009), with NUtEg (kg grain DM/kg N in above-ground crop biomass), and NHI (kg N in grain/kg N in above-ground crop biomass). Numerals 0, 1, 2, 3, 8, 10 and 12 correspond to alleles as described in Fig. 2. Main effects of background have been removed; see text for details. Fitted curves are quadratic (P<0 05). Error bars are s.e.d.s (78 d.f.) for comparing alleles within Mercia (left) or within the other backgrounds (right). Gooding et al. 2012, J. Agric. Sci. 150:3-22

Luomuviljelyssä optimi on noin 15 cm pidempi korsi (90-95 cm), jos halutaan välttää rikkoja ja parantaa NUE:ta Fig. 8. The relationship of crop height of organically grown NILs differing in dwarfing alleles in a winter wheat cvar Mercia background (mean of 2006, 2007), with NUtEg (kg grain DM/kg N in above-ground crop biomass), and NHI (kg N in grain/kg N in above-ground crop biomass). Numerals 0, 1, 2, 3, 8, 10 and 12 correspond to alleles as described in Fig. 2. Fitted lines are quadratic. Error bars are single s.e.d.s (42 d.f.). Gooding et al. 2012, J. Agric. Sci. 150:3-22

Miksi uusia lajikkeita ei kuitenkaan kannata automaattisesti suositella luomuun? Samat lajikkeet käyttäytyvät eri tavoin luomussa ja tavanomaisessa Tavanomainen Luomu Wolmari kehittyy nopeasti luomussa, mutta ei tavanomaisessa 13 17.4.2017

Tavanomainen Luomu Fairytale on paras kestämään tauteja tavanomaisessa, mutta on alttein luomussa. 14 17.4.2017

Johtopäätöksiä Monet nykylajikkeet pärjäävät luomussa yhtä hyvin tai paremmin kuin vanhemmat mataliin ravinnetasoihin tottuneet lajikkeet Luomuun pitää valita nykyisistä/jalostaa uusia lajikkeita, joilla on hyvä kilpailukyky rikkakasveja vastaan Luomuun pitää valita nykyisistä/jalostaa uusia lajikkeita, joilla on hyvä vastustuskyky tauteja vastaan Kilpailukyky ja vastustuskyky pitää testata luomuoloissa Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt (semi-dwarf) korsi on aina parempi Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi Onko luomussa tuotettu siemen parempi kuin tavanomaisesti tuotettu saman lajikkeen siemen edes joiltain osin? (Epigenetiikka)

Luomuun sopivien lajikkeiden löytämistä/jalostamista ja luomusiementuotannon edistämistä tuetaan EU:ssa 20 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2021 Liveseed projekti (yli 30 partneria, rahoitus 8 miljoonaa euroa) on jo menossa (ensimmäisen haun päätös 2016) Kaksi muuta projektia rahoitetaan vielä (á 6 miljoonaa euroa), hakemuksia tuli 15, ensimmäisen kierroksen päätös 12.5., jatkoon menevien uusi hakemus dl syyskuussa, päätös loppuvuonna 2017 Jos pohjoismaat (ORVAR, joku muu) mukana hyväksytyissä hankkeissa, tilanne paranee Suomessakin ORVAR-projektissa on 13 partnerimaata. Konsortiota johtaa Luke. Jos projekti rahoitetaan, Suomeenkin saadaan kattavat luomu-lajikekokeet. Jos tätä projektia ei rahoiteta, täytyy toivoa, että joku muu konsortio ottaa myös pohjoismaat mukaan.

Kiitos! 17 17.4.2017