Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Transkriptio

1 Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti

2 Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011) 95% maailman luomuviljelystä lajikkeilla, jotka jalostettu tavanomaisen tuotannon tarpeisiin Tutkimukset osoittaneet, että näillä lajikkeilla ei välttämättä ole niitä ominaisuuksia, joita luomutuotannossa tarvitaan Eniten tätä selittää jalostusaineiston testaus ja valinta ympäristöissä, joissa käytetään kasvinsuojeluaineita ja voimakasta ei-orgaanista lannoitusta.

3 Tilanne Suomessa: Kasvinjalostus on aktiivisesti tuonut markkinoille uusia lajikkeita ilman raja-aitoja Nykylajikkeet pärjäävät yleensä hyvin myös luomussa, koska tavanomaiseen viljelyyn suunnatun jalostuksen tärkeimmät tavoitteet ovat tärkeitä myös luomussa: Hyvä ja laadukas sato Hyvä ravinteiden käytön tehokkuus Hyvä taudinkestävyys Hyvä laonkestävyys Viljelyvarmuus

4 kg/ha 6000 Lajikkeiden sadontuotantopotentiaali on noussut Sato (kg/ha) N35 N GW +Jyväluku + Satoindeksi (HI) Lakoontuminen Korren pituus Kauppaanlaskuvuosi Rajala, Peltonen-Sainio, Jalli et al. 2017, J. Agric. Sci. 155:

5 NUE Ohran ravinteiden käytön tehokkuus on kasvanut NUE: kg N sadossa/kg N tarjolla NUE % NGB-material R² = R² = N35 N Kauppaanlaskuvuosi Rajala, Peltonen-Sainio, Jalli et al. 2017, J. Agric. Sci. 155:

6 Lajikkeiden taudinkestävyys on kehittynyt Ohralajikeaineiston verkkolaikun kestävyyden kehitys, suomalaiset lajikkeet 100 % 90 % 80 % 70 % hyvin kestävä melko hyvin kestävä altis 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

7

8 Maatiaisviljojen mahdollisuudet taudinkestävyyslähteinä 985 ohralajiketta ja maatiaista testattu verkkolaikkua vastaan Kestävyys paras lajikkeissa ja Jordania/Syyria maatiaisissa Maatiaisissa hyvää kestävyyttä ohran viirutautia vastaan Kolme ruotsalaista maatiaisvehnää potentiaalisia lehtilaikkutautiresistenssin lähteitä ALTIS YLENJOKI AP0301

9 Suomessa tilanne on ei paha Sekä jalostustoiminnassa että virallisessa lajikekoetoiminnassa käytetään maltillista lannoitustasoa ja kasvinsuojelutoimista kemiallista rikkakasvien torjuntaa Sekä kotimainen jalostuksen että virallisen lajikekoetoiminnan tavoitteena saada suomalaiseen viljely-ympäristöön satoisia, hyvälaatuisia, viljelyvarmoja lajikkeita Virallisessa lajikekoetoiminnassa resurssit säätelevät koetoiminnan laajuuden. Toimivat ulkopuolisen rahoituksen, asiakkaiden turvin. Toistaiseksi ei mahdollisuutta luomutestaukseen kuin yksittäisissä hankkeissa Tiedetään, että vivahde-eroja lajikkeiden käyttäytymisessä eri tuotantomuodossa kuitenkin on. Tarvitaan tutkimusta selvittämään, miten luomutuotanto huomioitaisiin paremmin jalostus- ja testausprosessissa.

10 Luomuviljelyssä korren pitää olla cm, jotta kilpailu rikkakasvien kanssa olisi tehokasta ja NUE hyvä. Kaikkein isoin satoindeksi ei ole paras luomussa Fig. 8. The relationship of crop height of organically grown NILs differing in dwarfing alleles in a winter wheat cvar Mercia background (mean of 2006, 2007), with NUtEg (kg grain DM/kg N in above-ground crop biomass), and NHI (kg N in grain/kg N in above-ground crop biomass). Numerals 0, 1, 2, 3, 8, 10 and 12 correspond to alleles as described in Fig. 2. Fitted lines are quadratic. Error bars are single s.e.d.s (42 d.f.). Gooding et al. 2012, J. Agric. Sci. 150:3-22

11 Nykylajikkeiden kasvurytmi voi kuitenkin olla erilainen luomussa ja tavanomaisessa Tavanomainen Luomu Wolmari peittää maan nopeimmin luomussa, mutta ei tavanomaisessa viljelyssä (pieni tilatesti-koe vuodelta 2012)

12 Agronomiset ja ympäristötekijät luomutuotannossa miten standardoida?

13 Tarvitaan testausta ja valintaa luomuoloissa. EU rahoittaa luomutuotantoon sopivien lajikkeiden ja niiden siementuotannon kehitystyötä v Luke koordinoi tutkimusesitystä ORVAR, jossa yhteistyössä jalostajien ja muiden toimijoiden kanssa 1) testataan alueellisten päätuotantokasvien lajikkeita luomuoloissa 14 maassa, 2) etsitään avainominaisuuksia, jotka sopeuttavat lajikkeet luomuun, 3) etsitään näihin ominaisuuksiin yhdistettäviä molekyylimarkkeereita (ohra mallikasvina), 4) löydetään uusia luomuun sopivia lajikkeita isosta risteytysaineistosta (ohra mallikasvina), 5) mallitetaan lajikkeiden sopeutumista eri alueille (ohra mallikasvina), 6) kehitetään toimintamalleja rikkakasvien tukahduttamiseksi ja luonnonmukaiseksi kasvinsuojeluksi ja 7) mahdollistetaan parhaiden lajikkeiden siementen tehokas luomutuotanto ja markkinointi

14 KIITOS Lehtipistiäinen Erja Huusela-Veistola 14