Juha Ridanpää Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Juha Ridanpää Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Osaamistavoitteet Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää aineiston hankinnan perusmenetelmiä ja arvioida eri kenttätyömenetelmien käytettävyyden erilaisissa tutkimusasetelmissa. Opiskelija kykenee myös analysoimaan aineiston hankintaa varten kehitettyjen menetelmien etuja ja rajoituksia.

Sisältö Kurssilla syvennytään ihmismaantieteellisen tutkimuksen keskeisiin kenttätyömenetelmiin. Opiskelijat laativat kurssin aikana portfolion, johon sisältyy omaa tutkimusteemaa sivuava taustaselvitys ja kirjallisuuskatsaus. Portfoliota varten hankitaan tutkimusaineistoa eri kenttätyömenetelmien avulla. Aineisto myös käsitellään ja analysoidaan.

Aikataulu Luennot Ti 28.3. 14:15-15:45 IT113 Ke 29.3. 14:15-15:45 IT112 To 30.3. 14:15-15:45 IT112 Portfolion palautus Pe 21.4. juha.ridanpaa@oulu.fi Seminaari Ti 25.4. 10:15-11:45 IT113 Ke 26.4. 10:15-11:45 IT113

Seminaari Esitetään tutkimusasetelma, siihen liittyvä teoreettinen viitekehys ja keskeiset tulokset. Kesto 15 min + 5 keskustelu

https://palaute.oulu.fi/

Kenttätutkimus Yksinkertainen määritelmä: laboratoriotutkimuksen vastakohta; työhuoneen hylkääminen "The ideal geographer should be able to do two things: He should be able to read his newspaper with understanding, and he should be able to take his country walk - or maybe his town walk - with interest." H. C. Darby (1946)

Kenttätutkimuksen historia Bronislaw Malinowski 1884-1942 Krakovassa 7.4.1884 syntynyt funktionalistisen yhteiskuntatutkimukseen keskittynyt antropologi, etnografisen kenttätutkimuksen ensimmäinen puolestapuhuja. Kritisoi voimakkaasti aikakaudelle tyypillisiä sohvatuoliantropologeja ja strukturoitujen kyselyiden vastavetona suuntasi katseensa kentälle. Osallistuvan havainnoinnin kohteita mm. Uuden- Guinean, Meksikon ja Afrikan eri primitiiviyhteisöt: metodina yhteisön sisällä eläminen, heidän kielensä ja kulttuurinsa oppiminen. Tieto siitä, millaisia tapoja, tottumuksia ja piirteitä primitiiviyhteisöjen kulttuurit pitivät sisällään, ei ollut olennaisin kysymys. Tärkeämpää oli se, kuinka ne tulevat esiin arjen tasolla. Keskeisin teos: Argonauts of the Western Pacific: an account of native enterprise and adventure in the Archipelagoes of Melanesian New Guinea (1922).

Kenttätutkimuksen kolme traditiota 1.) Brittiläinen antropologinen traditio - Tutkijat ovat selkeästi esillä olevia hahmoja, jotka eivät sulaudu sosiaaliseen ryhmään (esim. valkoinen mies Afrikassa). - Pyrkimys observoida kaikkea mahdollista pienintä yksityiskohtaa myöten. - Keskeisiä piirteitä: a) etnosentrinen näkökulma b) empiirisen aineiston priorisointi c) itseoppineisuus d) omaa tieteellistä näkökulmaa ei kyseenalaisteta.

Kenttätutkimuksen kolme traditiota 2.) Chicagon koulukunta - Pyrkimys katsoa maailmaa tutkittavan kohteen näkökulmasta, astua uusiin saappaisiin. - Osin empaattisuuteen tähtäävä marginaali-identiteetiin omaksuminen. - Tutkittava yhteisö ja sen kulttuuri ja kieli ovat tutkijalle jo valmiiksi tuttuja ennen kentälle menoa.

Kenttätutkimuksen kolme traditiota 3.) Eksistentiaalinen koulukunta - Täydellinen eläytyminen ja sulautuminen osaksi tutkittavaa yhteisöä. - Muistiinpanovälineitä, tarkoin määriteltyä metodologiaa tms. ei tarvita, olennaista on tarttua hetkeen ja pyrkiä ymmärtämään tutkimuskohteen luonnetta syvällisemmin (sellaisena kuin se on). - Suuret teoriat kielletään. - Tutkijan ja tutkittavan kohteen välinen yhteisen luottamuksen kunnioittaminen kyseenalaistetaan.

Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset metodit osana kenttätutkimusta Molemmissa tapauksissa kenttätutkimuksen tehtävänä on kerätä tietoa myöhempää analyysiä ja tulkintaa varten. Tutkimuskontekstit voivat olla samoja (esim. Suomen historia, aluekehitys, paikan imago) laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero syntyy metodologissa valinnoissa. Toisaalta, käytetyt metodit voivat olla samoja: esimerkiksi haastattelua ja sisällönanalyysiä voidaan käyttää niin kvalitatiivisen kuin kvantitatiivisen tutkimuksen metodina.

Kvalitatiivisen tutkimuksen etuja 1. Tutkijan läheisyys Tutkija pääsee lähemmäksi yhteiskunnallista todellisuutta ja vuorovaikutusta. 2. Metodin avoimmuus Tutkija pystyy muuttamaan kysymyksenasettelua tiedon keräämisen aikana (vrt. strukturoitu haastattelu). 3. Suunnittelun joustavuus Tutkimuksen ongelmanasettelu voidaan muokata kerätylle/kerättävälle aineistolle sopivaksi.

Kvalitatiivisen tutkimuksen etuja 4. Kommunikatiivinen metodi Todellisuus ymmärretään enemmänkin vuorovaikutteisena kuin objektiivisesti lähestyttävänä. 5. Luonnollinen menetelmä Ihmisiä ja yhteisöjä niiden luonnollisessa ympäristössään (ihmisiä ei työnnetä laboratorioon). 6. Aineiston keruu ja tulkinta Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston analyysi ja tulkinta tapahtuu usein aineiston hankinnan aikana (vrt. syvähaastattelu).

- Tutkia voi käytännöllisesti katsoen lähes mitä tahansa - Henkilökohtaisesti kiinnostava - Oman tieteenalan mukainen - Merkityksellinen - Tuo asiasta jotain uutta tietoa

Miksi kentälle? - Jos valmiit aineistot eivät anna vastauksia - Maantieteilijä pyrkii pääsemään lähelle tiettyjä yksilöitä, ryhmiä, tiloja tai maisemia. - Hän voi tarkkailla, havainnoida, haastatella, osallistua ja kysellä

Miksi kentälle? - Arkipäiväisyyden verhon raottaminen - Muutos, konfliktit, prosessit, käytännöt tilallisuus - Selvitetään tunteita, tietoja, ymmärrystä ja kokemuksia

TYYPILLISIÄ KYSYMYKSENASETTELUJA Miten yksilöt ryhmät käyttävät tilaa? Miehet, naiset, lapset, vammaiset, etniset, vammaiset, homot, matkailijat... Miten ihmiset tulkitsevat tilan erilaisia representaatioita? Ihmisten identiteetit suhteessa tilaan? Maahanmuuttajat, sallitut-kielletyt tilat, kuluttamisen tilat, nuoriso Valta tilassa (esim. gender / pelon maantiede) Tilaan liittyvät eksistentiaalit, emotionaaliset, psykologiset sidokset; topofilia ja topofobia Tila, paikka ja maisema Tila, paikka kokemuksena ja tulkintoina

Tutkimussuunnitelma Tarvitaan: a) Kiinnostuksen kohde b) Alustava tutkimusongelma c) Teoreettinen viitekehys d) Näkemys kirjallisuudesta Suunnitelmat yleensä muuttuvat työn edetessä Tutkimusprosessin koko kaari - mitä ja miksi tutkitaan? Elementit: Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja relevanssi Keskeiset käsitteet ja teoreettiset taustat - kirjallisuuskatsaus Tutkimustehtävät, -ongelmat ja -kysymykset Tutkimusasetelma; menetelmät ja aineiston hankinta Mahdolliset tutkimustulokset ja niiden merkittävyys/sovellettavuus Tutkimustulosten julkaiseminen Aikataulu Kustannukset Muuta huomioitavaa

Operationalisointi Tieteellisten käsitteiden empiiriset vastineet Miten mittaan esim. paikan vetovoimaa? Teoreettiset käsitteet ymmärrettävälle kielelle tutkimuskysymyksiksi > tutkittavien ymmärrettävä käsitteet ja kysymykset samalla tavalla kuin tutkijan Mitä haluan tietää? Miten pääsen tietoon käsiksi? Mitä pitää kysyä, mitä pitää havainnoida? Miten tutkin ja mitä? Mitä ai tarkoittaa? Miten saan sen tutkittavaan muotoon? Millaisilla mittareilla ja kysymyksillä? Miten se näkyy, eli mitä voin tutkia? Missä se näkyy? Kenen alueellista identiteettiä haluan tutkia? Mitkä käsitteet siihen liittyvät? Tila, paikka, kotipaikka; instituutiot, politiikka, liput, laulut, rajat ja rajamuodollisuudet; tunteet ja tuntemukset, imagot, kuvat ja maisemat...

Aineiston hankinta & tulosten yleistettävyys Resurssit : kuinka paljon on mahdollista hankkia ja käsitellä aineistoa? Otos : miten ja mistä? Mikä ilmiössä on merkittävää? Voisiko se toistua muualla? Ovatko tulokset siirrettäviä toiseen ympäristöön? Hyvä ja kattava aineisto saturaatio Vertailu muihin tutkimuksiin

Tutkimusetiikka Onko oikein tutkia mitä aihetta tahansa? Onko tutkimusaiheeni eettisesti kestävällä pohjalla? Onko tutkiminen perusteltua? Mitä tulee huomioida silloin, kun tutkimuskohteena on ihminen? Millaista on hyvän tieteellisen käytännön mukainen tutkimus? Miten voin raportoida tutkimustulokset mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti ilman, että tutkittavien turvallisuus tai intimiteetti vaarantuu? Olenko tutkijana vastuussa siitä, mihin tuottamaani tutkimustietoa käytetään? Ongelmat tutkimuskohtaisia, ajan myötä muuttuvia http://blogitus.net/karilaurila/tag/etusivu/

Tutkimusetiikka : Lähtökohtia Mengele-tapakset Manhattan project -tapaukset Piltdown-tapaukset

Tutkimusetiikka: Tutkija ja tutkimuskohde - Pahimmillaan tutkimus voi aiheuttaa tutkittavissa kärsimystä - Poikkeavuus, poliittisesti arat aiheet - Tutkijan oma asema - Tutkijan tulee kiinnittää erityistä huomiota tutkimusasetelmaan kun: Valtasuhde tutkijan ja tutkittavan välillä on selvästi vinoutunut (lapset, kehitysvammaiset) Tutkimusaihe on arka / ahdistava (prostituutio) Tutkittava asia on esim. laiton (esim. huumeet) Tutkittava aihe voi olla arka myös tutkijalle itselleen Tiedon käyttö saattaa olla haitallista tutkittavalle ryhmälle http://www.kanariancharterpalvelut.com/matkajaperhepurjehdukset.htm

Tutkimusetiikka: Tutkija ja tutkimuskohde - Muodollinen / epämuodollinen tutkimusasetelma. - Tutkijan ja tutkittavan välistä suhdetta sävyttää aina tiedon ja vallan epätasapaino - Tutkittavien informoiminen voi olla joskus mahdotonta - Tutkijan ei tarvitse olla hyödyksi tutkittavilleen - Tutkimustietojen käsittely : luottamuksellisuus ja anonymiteetti. - Ryhmätason vaikutukset

Reflektio ja refleksiivisyys Saastamoinen (2003) : Reflektio = analyyttinen, ulkoa päin katsova suhtautuminen oman ajattelun ja toimintannan perusteisiin Refleksiivisyys = tutkija tiedostaa oman toimintansa yhteiskunnallisen sijoittuneisuuden ja vallan läsnäolon tutkimuksessa. Tutkijan tulee huomioida nämä tekijät koko tutkimusprosessin ajan Reflektio : Miten tieto syntyy? Miten minä itse vaikutan sen syntymiseen? Refleksiivisyys : Mitkä ulkopuoliset tekijät vaikuttavat tiedon syntymiseen? Miten tutkimukseni rakentaa todellisuutta? Mitä vaikutuksia sillä on? Nämä ovat osa tutkimusta ja tehdään näkyväksi!

REFLEKSIIVISYYS TUTKIJA ON VALLANKÄYTTÄJÄ http://www.optvissci.com/pt/re/ovs/pdf Tutkijan tulee pyrkiä tiedostamaan oman toimintansa yhteiskunnallisen aseman ja vallan vaikutukset tutkimuksessa. -Ennakkoasenteet - omat ja tieteenalan -Tieteenala: käsitteet, oletukset, menetelmät -Tavoitteet -Tunteet, tuntemukset, mieltymykset -Sidokset tutkittavaan, rahoittajaan -Miten tutkimus vaikuttaa? -Purkaa vai vahvistaa ennakkoluuloja? -Ymmärsinkö oikein? -Ikä, sukupuoli, muu identiteetti -Vaatetus, puhetyyli, tutkijan status ŁValtasuhteet vuorovaikutustilanteessa...mutta TUTKITTAVAKAAN EI OLE VALLATON!

KURSSI: Kenttätutkimus Ihmismaantieteelliseen kenttätutkimukseen tutustutaan kolmen menetelmän avulla: Haastattelu Maisema-analyysi Osallistuva havainnointi Tutkittava aihe on kaikissa menetelmissä kuitenkin sama. Muiden vaihtoehtoisten menetelmien kokeilu ei ole pois-suljettu, mutta keskustelkaa siitä kurssin ohjaajan kanssa erikseen.

PORTFOLIO Kenttätyön tuloksena syntyy portfolio: noin 20-30 sivun mittainen, kenttäpäiväkirjan ja tieteellisen tutkimuksen välimuoto. Työ toteutetaan 3-4 henkilön ryhmissä. Mikäli mahdollista, suosittelen samojen ryhmien käyttämistä kuin kurssilla Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Ei tenttiä.

PORTFOLION RAKENNE 1) Yleinen teoreettinen johdatus tutkittavaan aiheeseen 2.1. Haastattelututkimuksen, 2.2. Maisematutkimuksen, 2.3. Osallistuvan havainnoinnin (a.) keskeinen idea (b.) toteutus (c.) keskeiset tulokset 3) Yhteenveto Miten eri menetelmät soveltuivat tutkittavan aiheen käsittelyyn? Ongelmakohdat

KIITOS