Kuusimäen Luontoselvitys 2005 Mattias Kanckos Tammikuu 2006 info@essnature.co essnature GSM: 050-5939536 Skolbackavägen 70 info@essnature.com 68830 Bäckby Finland
Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Alueen yleiskuvaus 3 3. Aineisto ja menetelmät 3 4. Kasvillisuus 5 5. Linnusto 8 6. Uhanalaiset lajit 9 6.1 Tiltaltti (VU) 9 6.2 Pensastasku (NT) 9 7. EU:n direktiivilajien esiintyminen 10 8. Muu eläimistö 10 9. Suositukset 10 10. Lähteet 11 Liite 1. Kartta kasvillisuuskuvioista 12 Liite 2. Pesimälinnuston reviirikartoitus 13 2
1. Johdanto Kokkolassa on tällä hetkellä menossa voimakas kasvuvaihe ja omakotitaloja rakennetaan ennätysvauhdissa. Voimakas rakentaminen merkitsee myös että uusia kaava-alueita on koko ajan suunniteltava. Kuusimäki on yksi tällainen alue. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin että siinä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon sen vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maisemakuvaan. Tämä selvitys antaa riittävät perustiedot alueen luonnosta kaavan laatimisen pohjaksi. Selvityksen on tehnyt biologi Mattias Kanckos, essnature:sta Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluiden toimeksiannosta. Ympäristösuunnittelija Juhani Hannila Kokkolan kaupungilta on auttanut karttojen sekä muiden perustietojen keräämisessä. 2. Tutkimusalueen yleiskuvaus Kuusimäki on noin 40 hehtaarinen metsäalue Isokylän viljelymaiseman keskellä Kokkolan kaupungin eteläpuolella. Alueen pohjoispuolella on omakotitaloalue, mutta itse Kuusimäen alueella on tällä hetkellä ainoastaan kaksi omakotitaloa. Kuusimäki on peltojen ympäröimänä, mutta vain osa pelloista on nykyisin aktiivisessa käytössä. Esimerkkinä on alueen länsipuolella oleva entinen pelto, joka on muutettu jalkapallokentäksi. Alueen itäpuolella oleva pelto on taas otettu käyttöön koirien koulutuskentäksi. Muutamat peltolohkot ovat kasvamassa umpeen. Kuusimäellä on harjoitettu tavanomaista metsätaloutta, metsiä on hakattu ja hoidettu. Metsälohkot ovat kuitenkin pieniä ja siten alueelta löytyy sekä avohakkuita, taimikoita, rämettä ja varttunutta kuusimetsää. Vaikka alue on asutuksen välittömässä läheisyydessä niin metsä ei näyttää olevan kovin vilkkassa virkistyskäytössä. Metsässä on vain yksi polku ja sitäkin on todella vaikeaa seurata tällä hetkellä. Alue ei myöskään kuluu Kokkolan tärkeisiin lähiopetuskohteisiin (Styrman 2000). 3. Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtiin yhteensä kolme päivää kesän 2005 aikana. Ensimmäinen kerta kesäkuun alkupuolella, toinen kerta heinäkuussa ja viimeinen kerta elokuussa. Kasvillisuusselvityksessä pyrittiin nimenomaan kuvaamaan alueen eri luontotyyppejä ja etsimään harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Täydellistä ja kattavaa kasvillisuusselvitystä ei tehty. Linnustoselvitys tehtiin kahtena aamuna kello 5-8 välisenä aikana kesäkuun alkupuolella (8.-9.6). Kaikki laulavat linnut kirjattiin ylös ja niiden reviirit merkittiin kartoille. Myös peltolinnusto laskettin niin hyvin kuin mahdollista. Alueen kaksi runsaslukuisimman lajin, peipon ja pajulinnun parimäärä on vain suuntaa antava, mutta muiden lajien kohdalla selvitystä voidaan pitää verrattain luotettavana. Syyskuun loppupuolella käytiin vielä kuvaamassa kasvillisuuskuviota. Liito-oravaa kartoitettiin etsimällä lajin helposti tunnistettavia ulosteita puiden alta. Käytönnössä ulosteita löytyy lähinnä vain suurien kuusien ja haapojen alta ja näitä tarkastettiin eniten. Kuusimäellä ei ole ennen tehty luontoselvityksiä joten tausta-aineistoa ei löydy. Alue on myös melko tuntematon kokkolaisille luontoharrastajille. 3
4. Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaus on tehty kuviokohtaisesti ja niiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Kuvio 1 Avohakkuu, siemenpuustoa (mänty). Ennen hakkuuta paikalla on kasvanut MT- kuusikko. Kasvillisuus avohakkuille tyypillinen, mm. maitohorsma, metsälauha, ja kevätpiippo. Lähelle peltoa, avohakkuun itäpuolelle on jäänyt kapea metsäreuna jossa kasvaa kostea kuusen- ja koivun muodostama sekametsä. Kenttäkasvillisuutena mm. puolukka, mustikka, metsäalvejuuri sekä seinäsammal ja metsäkerrossammal. Kuvio 2 Mäntytaimikko, ikä noin 30 vuotta. Yksittäisiä kuusia ja runsas alikasvillisuus enimmäkseen katajiaa, pajuja ja koivuja. Kenttäkerroksessa valtalajeina: puolukka, variksenmarja, sekä rahkasammal. Myös juolukkaa, mustikkaa ja metsäkortetta runsaasti. 4
Kuvio 3 60-70 vuotta vanha männikkö, MT-tyyppiä. Alikasvillisuus paikoin runsaasti enimmäkseen kuusitaimikkoa. Kuvion länsiosa on rehevämpää, kuusivaltaisempaa ja kenttäkerroksessa esiintyy myös oravanmarjaa. Kenttäkerroksen valtalajina mustikka, joka oli erittäin runsassatoinen loppukesällä. Muita lajeja mm. puolukka, variksenmarja ja paikoin myös suopursu. Pohjakerroksessa runsaasti sammaleita mm. rahkasammal, karhunsammal, seinäsammal ja metsäkerrossammal. Kuvio 4 Varttunut, n. 80 vuotta vanha korpikuusikko. Etelässä metsä muuttuu MT-tyyppiseksi. Kuusten lisäksi jonkin verran rauduskoivua ja myös muutamia lahonneita koivupökkelöitä. Alikasvillisuutta vähän. Kenttäkerroksen valtalajina mustikka, metsäkorte ja puolukka, paikoin myös hilla. Alueelta löytyy myös yövilkkaa (Goodyera repens), joka on tyypillinen vanhan kuusikon laji. Pohjakerroksessa runsaasti sammalta, valtalajeina metsäkerrossammal ja korpirahkasammal. Kuvio on ollut pitkään ilman metsätaloustoimenpiteitä, mutta on osittain ojitettu. Kuvioilla pesii vaarantuneisiin lajeihin lukeutuva tiltaltti. Koko alueen luontosuhteiltaan ehdottomasti arvokkain kuvio. 5
Kuvio 5 Koivun, männyn ja kuusen muodostuma n. 50-60 vuoden ikäinen MT-tyyppinen sekametsä. Raivattu ja harvennettu, paikoin näkyy myös ajouria. Alikasvillisuutena runsaasti lehtipuita; koivua, pihlajaa ja pajua. Myös runsaasti katajia. Kenttäkerroksessa monipuolinen lajisto, valtalajeina; juolukka, mustikka, puolukka ja vanamo. Muita lajeja mm. kangasmaitikka, kevätpiippo, metsäimarre, vadelma ja harmaasara, ketunleipä sekä metsätähti. Kuviolla myös suurehko siirtolohkare. Kuvio 6 Avohakkuu, äskettäin hakattu. Männyn siemenpuut ja muutamia koivuja jätetty pystyyn. Avohakkuulle tyypillinen kasvillisuus mm. maitohorsmaa, kevätpiippoa ja vadelmaa. 6
Kuvio 7 Räme-tyyppinen, ojitettu muuttuma. Mänty valtapuuna, paikoin myös runsaasti kuusia. Alikasvillisuus paikoin erittäin runsasta, kuusikkoa ja pajua. Kenttäkerroksessa mm. suopursu, juolukka, mustikka, variksenmarja, pallosara sekä sammaleista mm. korpirahkasammal, seinäsammal ja karhunsammal. Paikoin metsä on harvennettu ja raivattu. 7
Kuvio 8 Koivumetsä, jossa runsaasti haapoja ja kuusia sekapuina. Pensaskerroksessa myös koivuja sekä pajuja. Kenttäkerroksessa valtalajeina metsälauha, metsäalvejuuri, puolukka, kevätpiippo, kangasmaitikka sekä metsätähti. 5. Linnusto Kesällä 2005 Kuusimäellä pesii 20 eri lajia (taulukko 1). Lintujen reviirit käyvät ilmi liitteestä 2. Ylivoimaisesti runsaimmat lajit olivat pajulintu (17 paria) ja peippo (9 paria), jotka ovat myös Suomen kaksi runsaslukuisinta lintulajia. Kuusimäkeä voi luokitella peltojen reunavyöhykkeeksi, mikä selittää joidenkin lajien esiintymistä. Tällaisia lajia ovat esimerkiksi punavarpunen, keltasirkku, sepelkyyhky, hernekerttu sekä pensastasku. Pellolla pesivät puolestaan niittykirvinen, taivaanvuohi ja kuovi. Hakkuualueen läheisyydessä pesii rautiainen ja metsäkirvinen. Kulttuuriseuralaiset kirjosieppo, sinitianen ja talitiainen pesivät kahden omakotitalon läheisyydessä, todennäköisesti linnunpöntössä. Myös viherpeippo on kulttuurilaji, jota esiintyy asutuksen läheisyydessä. Pajulinnun ja peipon lisäksi varttuneessa metsässä pesiviä lajeja olivat hippiäinen, punarinta ja tiltaltti. Näistä lajeista tiltaltti suosii vanhoja kuusivaltaisia metsiä, mutta voi myös pesiä muunlaisessa ympäristössä. Lehtokurppa pesii maassa monissa erityyppisissä kosteissa ympäristöissä. Syyskuussa alueella liikkui satoja rastaita sekä useita närhiä ja mm. keltasirkkuja. Kuvion 4 vanhassa kuusikossa vihelsi sen lisäksi pyy. 8
Taulukko 1. Kuusimäeltä tavattujen lintulajien parimäärät. Laji Keltasirkku 4 Pajulintu 17 Punavarpunen 2 Peippo 9 Talitiainen 3 Tiltaltti 1 Sepelkyyhky 2 Rautiainen 1 Taivaanvuohi 1 Kuovi 1 Kirjosieppo 2 Pensastasku 1 Punarinta 4 Hernekerttu 2 Sinitiainen 2 Niittykirvinen 1 Metsäkirvinen 3 Hippiäinen 1 Viherpeippo 2 Lehtokurppa 1 Yhteensä 60 Parimäärä 6. Uhanalaiset lajit 6.1 Tiltaltti (VU) vaarantunut Tiltaltti on vähentynyt voimakkaasti viime aikoina ja on siksi uhanalaisluokitellussa mukana vaarantuneena lajina (VU). Tiltaltti esiintyy kuitenkin Kokkolassa sekä muualla maassamme vielä suhteellisen runsaslukuisena. Tiltaltti tavattiin alueen korpikuusikosta kuviolla 4. 6.2 Pensastasku (NT) Pensastasku on uuden uhanalaisselvityksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Pensastasku on vielä runsaslukuinen maassamme mutta on taantunut voimakkaasti viime vuosina. Pensastasku esiintyy Kokkolassa vielä suhteellisen runsaslukuisena. Kuusimäellä pensastasku tavattiin peltojen reunapusikossa aivan tutkimusalueen itäpuolella, talon läheisyydessä. Pensastasku häviää luultavasti paikalta jos pelloille nousee omakotitaloja. Sopivia pesimäpaikkoja pensastaskulle löytyy myös lähialueella, joten yhden reviirin häviäminen ei ole lajille kohtalokasta. 9
7. EU:n direktiivilajien esiintyminen EU:n lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin yleisenä tavoitteena on luonnonvaraisten lintulajien suojelu, hoitaminen ja sääntely. Lintudirektiivin tärkeimmät suojeluvelvoitteet liittyvät sen liitteen I mukaisiin erityistä suojelua edellyttäviin lintulajeihin. Pyy kuuluu EU:n direktiivilajeihin. Alueen eteläosassa havaittiin syksyllä pyyreviiri. Kuvio 4 sopii myös pyyn pesimäpaikaksi mutta merkkejä lajin pesimisestä ei havaittu kesän 2005 aikana. On kuitenkin mahdollista että pesintä epäonnistui varhaisessa vaiheessa ja siksi pyitä ei havaittu kesän aikana. Syksyllä pyyt liikkuvat myös paljon ja valtaavat uudet reviirit talveksi. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näihin kuuluvat mm. liito-orava ja kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit. Kuusimäellä ei liitteessä mainittuja lajeja havaittu. 8. Muu eläimistö Inventoinnin yhteydessä tavattiin alueella kaksi hirveä, ja taimikossa näkyi myös runsaasti hirvituhoja. Kokkolassa tavataan yleisestikin hirviä myös aivan keskustan tuntumassa. Metsissä löytyy muutoin tavanomaisista nisäkäslajistoa (mm. orava, metsäjänis, kettu). 9. Suositukset Kuusimäen alue sopii verrattain hyvin omakotialueeksi. Luonnon kannalta rakentaminen tietysti muuttaa alueen luonteen metsä- ja peltoalueesta rakennetuksi maisemaksi. Jos Kokkolan keskustan läheisyydessä kuitenkin on johonkin kaavoitettava uusia rakennuspaikkoja, on Kuusimäki tarkoitukseen varsin hyvin soveltuva. Metsälain tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia kohteita ei alueelta löydy. Tiltalttia lukuun ottamatta alueelta ei myöskään löydetty uhanalaisia lajeja. Tiltaltti on vielä niin siinä määrin runsaslukuinen melkein kaikkialla Kokkolassa, että yhden parin reviirin hävittäminen ei uhkaa lajin esiintymistä Kokkolassa. Alueella ei myöskään esiinny EU:n luontodirektiivilajeja. Kuusimäki ei ole myöskään tällä hetkellä merkittävä virkistysalue tai koulujen ja päiväkotien käyttämä opetuskohde. Mikäli mahdollista niin kuvio 4, varttunut korpikuusikko, kannattaa säästää viheralueena metsän ominaispiirteet säilyttäen. Kuviolta on myös järjestettävissä metsäinen yhteys laajempiin virkistysmetsiin ja ulkoilureiteille Sokojan ja Koivistontien suunnalla. Vaikka kuvio ei olekaan lakisääteisesti säilytettävää luontotyyppiä, edustaa se sellaista metsätyyppiä, joka on selkeästi vähenemässä Kokkolassa sekä myös lähialueilla. Kuusimäen keskeiset osat sekä nykyiseen asutukseen rajoittuva Sokojantien varsi soveltuvat suhteellisen hyvin rakentamiseen myös siksi, että kyseessä on kuiva ja suhteellisen korkea paikka, jolloin maanmuokkaus- ja täyttötarve jää vähäiseksi. Suunnittelualue on myös pintaalaltaan laaja, jolloin luonnonmukaista ympäristöä on mahdollisuus säästää tonteilla ja puistoalueilla tiiviin rakentamisen välialueilla huomioiden samalla liikkumis- ja kevyenliikenteen yhteydet. 10
Länsiosan laajaa peltomaisemaa ja niiden reunametsiä tulisi myös pyrkiä säilyttämään mahdollisimman pitkälle rakentamattomana maisemallisista syistä. Metsäiset alueet ja Sokojantien varsi soveltuvat parhaiten tiiviiseen rakentamiseen. Myös alueen läpi pohjoisesta etelään johtavien puustoisten käytävien säilyttämiseen tulisi kaavan laadinnassa kiinnittää huomiota. Asutuksen lisääntyminen luo jatkossa paineita virkistyspalveluiden ja reittien rakentamiseen, mikä on hyvä huomioida jo kaavan laatimisvaiheessa. Kaupungin keskustan eteläpuolisilla alueilla on heikoiten tarjolla ulkoilureittejä ja alueita. Luontainen suunta on etelä ja lounas, missä on laajoja metsäisiä alueita ja jonkin verran myös rakennettua reitistöä (Mustikkamäen hiihtolatu sekä moottorikelkkareitti Perhonjoki Koivistontie) sekä rakentamattomat, mutta suositut Koivistontien varressa olevat ulkoilualueet. Alueelta on siksi mahdollisuus suhteellisen helposti luoda yhteydet Perhonjoen ulkoilureitille saakka. 10. Lähteet Styrman, M. 2000. Skolornas och daghemmens fältundervisning- och utflyktsområden i Karleby. Karleby stads miljöbyrå och Karleby naturskola 2000. 20s. 11
Liite 1. Kartta kasvillisuuskuvioista 12
Liite 2. Pesimälinnuston reviirikartoitus LAJI ECIT Keltasirkku RREG Hippiäinen PLUS Pajulintu CCHL Viherpeippo CERY Punavarpunen SRUS Lehtokurppa FCOE Peippo SCUR Hernekerttu PMAJ Talitiainen PCAE Sinitiainen PCOL Tiltaltti APRA Niittykirvinen CPAL Sepelkyyhky ATRI Metsäkirvinen PMOD Rautiainen FHYP Kirjosieppo GGAL Taivaanvuohi SRUB Pensastasku NARQ Kuovi ERUB Punarinta 13
14